Siirry sisältöön

Orimattilan pääkirjaston asiakaspalveluajat muuttuvat 1.3.–9.6.2024 siten, että tiistaisin ei ole enää ilta-aukioloaikaa. Muutos on seurausta kaupungin henkilöstöpäätöksistä.

Pääkirjaston asiakaspalvelu on 1.3.–9.6.2024 avoinna ma klo 12–19, ti–to klo 10–16 ja pe klo 10–15. Samoista henkilöstöpäätöksistä johtuen kirjastossa ei ole asiakaspalvelua 25.3.–7.4.2024 vaan kirjasto palvelee tuolloin omatoimisesti.

Hollolan pääkirjaston omatoimiasiakkuus on hyvin suosittu kirjastonkäyttömuoto. Sopimuksen tekeminen omatoimikäyttöön on ehkäissyt tehokkaasti häiriökäyttäytymistä.

Viime aikoina on ollut yksittäisiä havaintoja henkilöistä, jotka tulevat sisään ilman sopimuksia ja lupia, esimerkiksi tilanteessa, joissa asiakas on kirjautunut sisään eikä ole jäänyt katsomaan, ketä perässä tulee. Kehotamme nyt jokaista omatoimikäyttäjää varmistamaan, että oman käynnin yhteydessä muita henkilöitä ei tule sisään. Ovella on odotettava niin kauan että ovi sulkeutuu ja lukittuu, sekä sisään tullessa että pois lähtiessä.

Mikäli sisään pyrkii muita henkilöitä, jotka eivät kehotuksesta huolimatta suostu poistumaan, ilmoitathan mahdollisimman pian kirjastoon, jotta voimme valvontajärjestelmästä yksilöidä tilanteen ja tunnistaa henkilöt. Tarkka päivämäärä ja kellonaika helpottaa asian selvittelyä.

Pidetään omatoimikirjaston käyttö jatkossakin turvallisena ja mukavana!

Hollolan pääkirjasto

Vuoden ensimmäisen kirjastogallupin aiheena oli pääkirjaston harraste- ja kokoustilat. Kysyimme eri-ikäisiltä asiakkailtamme, tietävätkö he ja ovatko he käyttäneet pääkirjaston harrastetiloja, kokous- ja ryhmätyöskentelytiloja tai 3D-tulostinta.

Moni asiakkaamme kommentoi, että: ”Käyn kirjastossa vain lukemassa lehtiä ja lainaamassa kirjoja, se riittää minulle.” Vähän alle puolet haastattelemistamme asiakkaista osasi kertoa, mitä harrastetiloja pääkirjastosta löytyy.

Tiedätkö mitä harrastetiloja pääkirjastosta löytyy? Kyllä 43 %, En 56, 5 %

Haastatelluista asiakkaista noin neljäsosa oli käyttänyt pääkirjaston harrastetiloja tai kokous- ja ryhmätyöskentelytiloja. 3D-tulostinta ei tähän otokseen osuneista ollut käyttänyt kukaan.

Oletko koskaan käyttänyt pääkirjaston harrastetiloja? Kyllä 26%, En 67 %.
Oletko koskaan käyttänyt pääkirjaston kokous- ja ryhmätyötiloja? Kyllä 29%, En 72%

Kirjastossa on tiloja monipuoliseen harrastamiseen

Parhaita kohtaamisia koimme asiakkaiden kanssa, jotka eivät tienneet minkälaisia ”aarteita” pääkirjaston toiseen kerrokseen kätkeytyy. Eräs nuori nainen oli pääkirjastossa ensimmäistä kertaa ja hän ilahtui silminnähden, kun kuuli että meillä voi harjoitella pianonsoittoa. Sellaista mahdollisuutta ei kuulemma kotipaikkakunnan kirjastossa ollut.

Pääkirjaston harrastetiloissa on siis mahdollisuus tehdä monenlaisia asioita: Pianohuoneissa voi harjoitella laulua, pianon tai muiden soittimien soittoa. Kirjastosta voi lainata myös kitaroita, ukuleleja tai cajon-rumpuja. Lue lisää lainattavista soittimista (linkki vie verkkokirjastossa toiselle sivulle).

TV-huoneessa voi katsoa elokuvia, TV-sarjoja tai konsertteja, kuunnella musiikkia vinyylisoittimella tai laulaa karaokea. Pelihuoneesta löytyy Xbox Series X, PlayStation 5, PlayStation 4, ja PS VR-lasit PS4:lle.

Äänitysstudio antaa käyttäjälleen työkalut oman musiikin säveltämiseen ja äänittämiseen. Studiossa voi myös äänittää esimerkiksi puhetta, podcasteja tai muuta ääntä.

Lisätietoja harrastehuoneiden tekniikasta ja laitteista (linkki vie verkkokirjastossa toiselle sivulle).

Digitointipisteissä voi siirtää videoita VHS-videokaseteilta DVD-levyille. Editointihuoneessa voi myös digitoida valokuvia, asiakirjoja, dioja ja negatiivifilmejä.

Tilat ovat maksuttomia ja niitä voi varata joko asiakaspalvelutiskeistä tai Timmi-tilavarausjärjestelmän kautta. Tilakohtaiset linkit tilavaraukseen löytyvät tilojen verkkosivuilta.

Mitä kirjastossa pitäisi voida tehdä?

Haastattelemamme asiakkaat olivat kovin tyytyväisiä kirjaston tämänhetkisiin tiloihin ja palveluihin. Vain muutamat keksivät parannettavaa.

Muutama toive esitettiin tilasta, jossa olisi ompelukone ja saumuri sekä suuri pöytä kankaiden leikkaamista varten. Katri ja muutama muu asiakas pohdiskeli, että rauhallinen pelitila voisi olla kiva. Siis sellainen, jossa lapsen kanssa voisi pelata lautapelejä, tehdä palapeliä tai askarrella jotain pientä. Muutama asiakas, Juho mukaan luettuna, toivoi musiikkialueelle sähkörumpuja. Opiskelijat vaikuttivat olevan tyytyväisiä kirjaston opiskelutiloihin, mutta esimerkiksi Sohvi nosti esille toiveen äänieristetystä työskentelykopista.

Sellaiset kohtaamiset olivat mukavia, joissa asiakkaan toiveen saattoi toteuttaa kertomalla siitä, mitä kirjastoissa on jo tarjolla. Näitä toivottiin ja näitä meiltä löytyy jo nyt: käsityökerhoja, rauhallista työskentelytilaa, oma tila nuorille ja ryhmä, jossa keskustella Atk-laitteista.

Tervetuloa kirjastoon tutustumaan itsellesi uusiin mahdollisuuksiin!

Ahtialan uutta kirjastoa suunnitellaan parhaillaan Myllypohjan monitoimitaloon. Hanke toteutetaan allianssimallilla. Allianssin osapuolet ovat Lahden Tilakeskus, Arkkitehtipalvelu Oy, Granlund Oy sekä Skanska. Monitoimitalon on tarkoitus olla käyttövalmiina elokuussa 2026. Ahtialan kirjasto tulee sijoittumaan vanhan Myllypohjan koulun tiloihin, ensimmäiseen kerrokseen.  

Myllypohjan monitoimitaloon on tulossa hieman nykyistä Ahtialan kirjastoa suuremmat tilat ja suunnittelussa pyritään ottamaan huomioon erityisesti omatoimikävijät, etätyöskentelijät, opiskelijat sekä lapsiperheet. Suunnittelutyö jatkuu tiiviinä kesään asti yhdessä muiden käyttäjien sekä Arkkitehtipalvelu Oy:n kanssa. Arkkitehtipalvelu Oy on suunnitellut myös reilu vuosi sitten avautuneen Renkomäen kirjaston monitoimitalo Aurassa. 

Nykyinen Ahtialan kirjasto sijaitsee osoitteessa Alasenkatu 2. Samassa rakennuksessa toimii myös osa Alasenjärven koulun luokista. Matkaa uuteen Ahtialan kirjastoon nykyisestä on vajaan kilometrin verran. 

Launeen kirjastolle etsitään uutta tilaa 

Launeen kirjasto sijaitsee rakennuksessa (Aurakatu 11), jonka käyttö tulisi Tilakeskuksen tutkimusten mukaan lähivuosina päättää. Rakennus on yli 90 prosenttisesti korjauksen tarpeessa ja muut tilat, keskikerrosta lukuun ottamatta, ovat käyttökiellossa. Tilakeskus selvittää parhaillaan, mistä Launeen kirjastolle löytyisi uudet tilat. Uutta tilaa etsitään yhdessä kaavoituksen ja liikennesuunnittelun kanssa. 

Keskellä Launeen omakotitaloaluetta sijaitseva kirjasto on yli 90 prosenttisesti korjauksen tarpeessa.

Kirjaston toiveena on, että Launeen kirjaston uudet tilat sijaitsisivat kävelymatkan päässä Länsiharjun koulusta ja kasvavasta Hennalan alueesta. Nykyisestä kirjastolta matkaa esimerkiksi Länsiharjun koululle on 1,6 km. Launeen kirjaston olisi näillä näkymin tarkoitus olla uusissa tiloissa vuonna 2025. 

Myös Mukkulan monitoimitalon suunnittelu on hankesuunnitelmavaiheessa ja uutta Mukkulan kirjastoa aletaan lähivuosina suunnitella sinne. Siihen asti Mukkulan kirjasto toimii väistötiloissa Mukkulan koulun kanssa samalla tontilla, osoitteessa Tuhtokatu 2a. 

Lisätietoja
Pirita Rautavuo
palvelupäällikkö, lähipalvelut
pirita.rautavuo@lahti.fi
p. 044 483 1513

Tammikuun kuukauden levy on The Poguesin If I Should Fall from Grace with God.

Levyn myötä muistamme vuoden 2023 lopulla menehtynyttä punkbardi Shane MacGowania (1957–2023), The Poguesin laulajaa ja lauluntekijää.

Yhtyeen kolmannella albumilla irlantilaisen kansanmusiikin poljentoa punkrockiin yhdistänyt The Pogues laajentaa skaalaansa, ja levyllä voi kuulla jopa itämaisia sävyjä, vivahteita espanjalaisesta ja turkkilaisesta musiikista kuten osuvasti nimetyt kappaleet Turkish Song of the Damned ja Fiesta (sekä levyn laajennetulta painokselta kuultavissa oleva Sketches of Spain).

Albumin kappaleet ovat uusilla vivahteilla höystettyjä mutta kokonaisuudessaan levy If I Should Fall from Grace with God on takuuvarmaa ja tuttua The Poguesia. Tanssijalka vipattaa ja tunnelmoivat balladit, vaikkapa Lullaby of London tai Battle March Medley, vievät herkempiin tunnelmiin. Kappaleiden sanoitukset pysyvät tutulla maaperällä, kuten myös MacGowanin rosoinen laulutyyli.

Joulu meni jo mutta levyltä löytyvää joululauluklassikkoa Fairytail of New York kuunnellessa voi odottaa seuraavaa. Duettona esitetty kappale perustuu MacGovanin sanoitukseen, jossa elämän kolhima pariskunta kinastelee keskenään jouluisessa New Yorkissa. Pariskunnan tarina on pikemminkin katkera kuin jouluinen mutta hieno sävellys nostaa sen arjen yläpuolelle. Albumin suosituimmaksi kappaleeksi noussut Fairytail of New York on yksi yhtyeen tunnetuimmista.

Kirjaston kokoelmasta levy If I Should Fall from Grace with God löytyy osana The Poguesin tuhtia Original Album Series -levypakettia, joka sisältää yhtyeen viisi albumia vuosilta 1984–1990.

Varaa levy verkkokirjastosta.

Albumin vinkkasi Tuija.

Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.


Irja Auroora, oikealta nimeltään Irja Auroora Maria Näsi, ent. Jäykkä, on loistavan kansainvälisen uran tehnyt suomalainen huippusopraano, joka on hiljattain viettänyt 50-vuotistaiteilijajuhlaansa. Hänen aktiiviuransa ajoittui 1900-luvun loppupuoliskolle. Vain 19-vuotiaana hän tuli toiseksi Lappeenrannan laulukilpailuissa 1969. Hän opiskeli laulua aikansa eittämättä parhailla laulunopettajilla Turussa, Wienissä, Roomassa, Lontoossa ja Salzburgissa. Hänen äänensä on erittäin taipuisa: se sopii käytännössä kaikkeen  laulumusiikkiin Mozartista Wagneriin, ja yhtä hyvin niin liediin, oopperaan kuin oratorioonkin. Irja Auroora opettaa edelleen jonkin verran laulua.

Hänen sopraanonsa on erittäin kirkas ja pakoton erinomaisen laulutekniikan ansiosta. Äänen timbre eli äänenväri on todella kaunis. Ääni soi tasaisesti kaikissa rekistereissä. Hän on myös loistava musiikin ja tekstin tulkitsija. Lyyrisestä dramaattiseen vaivattomasti, mutta aina täydellisellä tekniikalla.

Fuga on jälleen kunnostautunut julkaistessaan tämänkin kokoomalevyn. Irja Aurooran monipuolisesta ohjelmistosta kuullaan pääasiassa liedejä, joskin mukana on myös Oskar Merikannon Elinan surman neljäs näytös. Muita säveltäjiä ovat Toivo Kuula, Leevi Madetoja, Robert Schumann, Sergei Rahmaninov, Richard Wagner ja Jean Sibelius. Äänitteen nimeke Träume viittaa Wagnerin Wesendonck-laulujen viimeiseen osaan Träume; sarjan pianistina äänitteellä David Shaw. Muut pianistit levyllä ovat Pentti Koskimies ja Ilkka Paananen. Elinan surmassa esiintyy muitakin solisteja sekä Radion sinfoniaorkesteri johtajanaan Leif Segerstam.

Varaa levy verkkokirjastosta.

Albumin vinkkasi Eeva.

Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.


Englannin kielen sana maraud tarkoittaa ryöstelyä, rosvoamista, ryöväämistä. Tällä albumilla rap-yhtye A Tribe Called Quest ryövää korvasi hieman alle tunnin ajaksi, ja tarjoilee rytmiä, melodiaa ja sanoja.

Albumia on luonnehdittu mm. termein East Coast hip hop tai jazz-rap. Jazz-rap on osuva siinä mielessä, että yhtyeen sointi perustuu usein vanhojen jazz-kappaleiden samplaukseen.

Samplaus tässä yhteydessä tarkoittaa sitä, että jostain olemassa olevasta kappaleesta otetaan osia, joita muokkaamalla tai muulla tavoin hyödyntämällä tehdään uusi kappale. Sampleja löytyy myös useista funk/RnB -kappaleista. Hyvä esimerkki tästä työtavasta on albumin tunnetuimpiin kuuluva kappale Electric Relaxation, jossa on vahvasti samplattu funk-/jazz-muusikko Ronnie Fosterin aiempaa kappaletta, Mystic Brew.

Räpissä suuressa osassa on sanoitus. Tällä albumilla sanoitukset ovat nerokkaita ja kantaaottavia, mutta myös viihdyttäviä ja hauskoja, ei koskaan tylsiä. Yhtye ei myöskään pelkää paljastaa itsestään arempia asioita, esimerkiksi kappaleessa Oh my God toinen räppäreistäPhife Dawg räppää ”When’s the last time you heard a funky diabetic?”, viitaten omaan diabetekseensa. Kappaleessa 8 million stories taasen räpätään siitä, kuinka elämässä on ongelmia ja kuinka niihin tarvitaan apua.

Albumi on klassikko musiikkityylissään ja viettää marraskuussa 30-vuotisjuhliaan. Ota kuunteluun ja tykästy!

Varaa levy verkkokirjastosta.

Albumin vinkkasi Otto.

Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.


Kotikirjastopalvelu on tarkoitettu henkilöille, joille terveydelliset rajoitteet estävät kirjastossa käymisen kokonaan. Palvelun piirissä oleville asiakkaille lähetetään kerran kuukaudessa mieleistä luettavaa, katseltavaa ja kuunneltavaa – kirjojen lisäksi musiikkia, äänikirjoja, lehtiä sekä elokuvia asiakkaan omien toiveiden mukaisesti.

Kotikirjastopalvelua on Lahdessa ollut tarjolla 90-luvun lopusta saakka. Pienimuotoisena alkanut palvelu on kehittynyt ja laajentunut vuosien kuluessa. Oli aika, kun kirjakassit kulkivat perille kirjastoautonkuljettajien kyydissä, kirjaston pakettiautolla.  Tällä hetkellä kotikirjastopalvelun piirissä on yhteensä reilu 50 asiakasta. Kirjakassit kulkevat asiakkaan kotiovelle postiauton matkassa.

–Asiakkaaksi voi ilmoittautua silloin, kun pääsy kirjastoon on estynyt. Henkilöllä voi olla esimerkiksi haasteita liikkumisen kanssa, ja siitä syystä kirjastoon on hankala päästä. Juuri nyt asiakkaiden ikähaitari on 63-vuotiaasta 96-vuotiaaseen, mutta ikä ei ole asiakkuudessa rajaava tekijä, kertoo Susanna Partanen. Asiakkaaksi ilmoittaudutaan ottamalla yhteyttä kirjastoon. Yhteyttä voi ottaa itse tai yhteydenotto voi tulla omaiselta, kodinhoitajalta tai palvelukodin henkilökunnalta. Asiakkaat täyttävät lomakkeen, jossa annetaan lupa kirjastoasioiden hoitoon ja lainaushistorian tallentamiseen. Samalla kysytään lainaustoiveista.

Palvelua kymmenisen vuotta käyttänyt Ritva Lindström kertoo saaneensa kotikirjastopalvelusta tiedon ystävättäreltään. –Olen 90-vuotias ja olen ollut kirjaston käyttäjä koko ikäni. Kun liikkuminen vaikeutui enkä enää oikein päässyt kulkemaan, ystävätär otti selvää ja kertoi minulle, että tällainen palvelu on olemassa.

Kotikirjastopalvelussa korostuu yksilöllinen palvelutyö

Susanna Partanen on tehnyt palvelun parissa töitä kolmisen vuotta. Hän nauttii työstään, sillä siinä hän pääsee todella hyödyntämään laajaa kirjallisuuden tuntemustaan. Ajan mittaan myös asiakkaiden toiveet ovat käyneet tutuksi, ja siitä on hyötyä kassien kokoamisessa. Hyllyjen välissä pitkän asiakkuuden aikaansaama tuttuus edesauttaa sopivien teosten löytymistä. –En ole koskaan nähnyt asiakkaitani, mutta heistä on siitä huolimatta tullut minulle tietyllä tavalla todella tuttuja. Jotkut asiakkaistani lähettävät minulle selkeitä toiveita, mitä haluavat mukaan seuraavaan kassiin. Toiset sen sijaan ovat ilmoittaneet vain genren, joka kertoo millaisista kirjoista he pitävät.

Työssä korostuu asiakkaiden yksilöllisyys, koska jokaisella on ne omat mielitiettynsä. Sopivien teosten löytyminen on aikaa vievää työtä. Partasesta se on samalla haastavaa ja palkitsevaa. –Pysyäkseni ajan tasalla, seuraan kirjallisuus- ja elokuva-alan uutisia ja mietin, mikä teos olisi sopiva kenellekin. Etsin ideoita uutuusluetteloista ja kirjallisuusblogeista, luen itse paljon ja kysyn vinkkejä myös kollegoiltani. Paras palaute työstä on se, kun asiakkaalta tulee viesti: ”Tämä oli juuri sellainen kirja, jota ajattelin ja toivoin”, silloin tiedän onnistuneeni.

Posti kuljettaa kirjakassit asiakkaan kotiovelle.

Postiauton matkassa maksutonta kirjastopalvelua

Postikuljetus lähtee kirjastolta tietylle reitille, ja sen varrella Ritva Lindström tietää jo odottaa kirjakassin saapumista. Ritva kertoo, että palvelu on toiminut aina hyvin. –Kassi tulee kerran kuussa, tiettynä päivänä. Tiettyä ajankohtaa ei ole vielä voinut sopia, mutta minua se ei haittaa, kun olen pääsiassa kotona. Saan esittää toivomuksia, ja Susanna on pyrkinyt täyttämään ne sikäli, kun kirjoja on ollut saatavilla. Uutuuksissa on tietysti jonoja mutta ajan kanssa kaikki kirjat ovat tulleet. Hyvin kekseliäästi Susanna on pannut myös muuta tilalle.

Ritvan kirjakassista löytyy usein kotimaisia uutuuksia. Syy siihen on selvä. –Meitä on pieni ryhmä eläkkeellä olevia naisia, jotka emme työssäoloaikanamme ehtineet paneutua riittävästi kotimaiseen kirjallisuuteen. Päätimme, että eläkkeellä tutustumme siihen paremmin. Se päätös on pitänyt, ja tutustuminen jatkuu edelleen. Luemme paljon ja kokoonnumme sitten juttelemaan lukemistamme kirjoista. Se on hauskaa ajanvietettä, ja siinä huomaa miten eri tavalla kirjoista voi ajatella.

Ritva Lindström kannustaa empiviä kokeilemaan kotikirjastopalvelua, jos itse ei enää pääse kirjastoon. Vaikka asiakkaaksi ilmoittaudutaan yleensä pidemmäksi aikaa, asiakkuus on juuri sen pituinen kuin itse haluaa. Siitä voi jättäytyä pois, jos kokee, ettei se sovikaan itselle. –Kirjat rikastuttavat huomattavasti elämää, kun konkreettinen yhteydenpito ja yhteydenotot ystävien kanssa väkisinkin vähenevät. Ne [kirjat] ovat ystäviä, joita voin tavata juuri silloin kun haluan – sopivana aikana, vireen ollessa sopiva. Kyllä minä koen, että tämä on yksi parhaista yhteiskunnan suomista palveluista, mitä verorahoilla saa. 

Kotikirjastopalvelu on asiakkaalle maksuton, siinä missä muutkin kirjaston palvelut. Kotikirjastopalvelun asiakkaana ei sovi enää asioida kirjaston asiakaspalvelussa.

Lisätietoja ja yhteydenotot
Susanna Partanen
erikoiskirjastovirkailija
p. 044 416 4954

Valmiina lähtöön!

Information to the data subject by the data controller.
The EU General Data Protection Regulation (EU 2016/679), Articles 13 and 14

Data Controller 

City of Lahti. This is a joint register of customers in the Päijät-Häme region public libraries (Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki, and Sysmä).

Register Contact Person

Leena Lähdesmäki, Senior Library Assistant

Lahti City Library

Kirkkokatu 31, 15140 LAHTI

Phone: 044-4163235 Email: leena.lahdesmaki@lahti.fi

Legal Basis for Processing Personal Data and How Data is Obtained by the Data Controller 

The customer register is used for the library’s customer service activities, loan monitoring, recovery of material, self-service functions, and collecting statistical, monitoring, and planning information related to library services.

Processing personal data is necessary to fulfil a statutory duty (Public Libraries Act 1492/2016). When obtaining a library card, customers consent to the processing of their personal data, and when acting as a guarantor for a customer who is under 15 years of age, they consent to the processing of the personal data of this individual.

Where Data is Stored

The data is stored in the Aurora library system. Only library staff whose duties include the processing of personal data have access to the personal data in the library card applications and the data in the Lastu Library customer register. Access to the Aurora system requires a personal username and password. For viewing and processing personal data, user log data is recorded in the system.

Library card applications are processed by a software robot which, in accordance with its program code, records application information in the Aurora library system. The robot logs into the system with its own username and password.

What Personal Data is Processed

  • Customer information: customer’s ID number, name details (last name and first names), Finnish personal identification number, date of birth, contact information (address, address2, phone number, email address), gender, preferred language of communication, information on guarantors for individuals under 15 years of age and on guarantors for organizations as customers, bans on library use, customer group, home unit.
  • Library card: number and encrypted PIN code for library transactions, date when customer data was last changed or used, possible expiration date of the library card.
  • Method of notifying customers (pickup, overdue fine and due date notifications, invoices).
  • Loan monitoring event data: information on borrowed material, existing material reservations, unpaid overdue fines and other fees, library bus stops used by the customer, loan bans, bans on using the self-service libraries, loan history if requested to be recorded by the customer.
  • Messages about customer service.
  • In addition, home delivery service customer data includes information required for transporting material, permission or refusal to record the kinds of material preferred by the customer, i.e. the customer profile, and permission or refusal to record the customer’s loan history.

Disclosure of Personal Data 

Data is not given outside the EU/EEA area.

Personal Data Retention Period

A customer’s personal data is stored for as long as the customer wishes to use library services that require a library card or as long as the libraries have the legal right to collect outstanding payments from the customer.

The libraries may delete a customer’s information from the customer register if it is considered appropriate because the customer is not using library services. At the same time, customer information is removed from the Lastu web library. A customer’s loan information is retained for 60 days in the item specific loan history.

Software robotics is used in the processing of personal data. A software robot records library card applications on the server of the City of Heinola, regardless of the municipality where the customer resides. The applications are held on the server for one month to be processed by the robot. The robot records application information in the Lastu libraries’ Aurora customer register. If customer information is already found in the register, the data is updated.

Rights of the Data Subject

If data subjects wish to check, correct, delete, or restrict the use of their data, or delete their personal data in the registers of the City of Lahti, they should contact tietosuoja@lahti.fi or the data protection officer at 040 183 4334.

Data subjects also have the right to make a complaint to the national supervisory authority  about flaws in the processing of personal data.

Prepared by Tanja Ojakangas, Head of Web Services

Lahti City Library

Kirkkokatu 31, 15140 LAHTI

Updated on October 5, 2023

Kuukauden levy: Ark – Arkeology : The Complete Singles Collection

Ruotsista on tullut vuosien varrella monia huippubändejä ja -artisteja: Katatonia, The Hellacopters, The Sounds - Abbaa, Kentiä ja Eva Dahlgrenia unohtamatta. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Tämän vinkin tavoitteena on muistutella vuosituhannen vaihteessa laajempaan suosioon nousseesta, kimallusta ja säihkettä huokuneesta The Arkista.

The Ark aloitteli musisointipuuhia jo 1990-luvun alkupuolella Etelä-Ruotsissa. Yhtyeen tyyliksi vakiintui tanssittava, glamoröösi poprock, pakettiin kuului myös 1960- ja 70-luvuilta inspiraationsa saanut, näyttävä pukeutuminen ja energiset esiintymiset. The Ark keikkaili ahkerasti Suomessakin erityisesti 2000-luvulla. Vuonna 2007 bändi kilpaili jopa Euroviisuissa! 2011 uutisoitiin yhtyeen lopettamispäätöksestä, joka on pitänyt muutamia yksittäisiä esiintymisiä ja 20-vuotisjuhlakiertuetta lukuun ottamatta.

Mikä sitten tekee The Arkista erityisen? Kaiken kepeyden ja humun takaa paljastuva syvällinen pohdinta, kyky pukea isoja asioita kauniiksi kokonaisuuksiksi. Biiseissä mietitään esimerkiksi minuutta ja kasvua ihmisenä. Toisaalta myös puhdasta faktaa: One of Us Is Gonna Die Young. The Disease on hämäävästä nimestään huolimatta hieno rakkauslaulu. Lisäksi vokalisti Ola Salon teksteissä on rohkeita kannanottoja muun muassa oikeudesta vanhemmuuteen (Father of a Son).

Arkeology – The Complete Singles Collection on pintaraapaisu yhtyeen keskeiseen tuotantoon. Kokoelmalle on koottu singleinä julkaistut kappaleet. Viideltä studioalbumilta löytyy kuitenkin enemmänkin annettavaa. Jos innostuit, kuuntele vielä ainakin Beauty Is the Beast ja Tired of Being an Object?

Varaa levy verkkokirjastosta.

Albumin vinkkasi Taru.

Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.


Uudet palautusautomaatit toimivat eri tavalla ja nopeammin kuin edeltäjänsä. Se muuttaa totuttuja rutiineja. Vanhaan automaattiin aineisto työnnettiin palautusaukosta sisään, hihna lähti käyntiin ja vei aineiston mennessään.

Nykyiset automaatit toimivat niin, että ensin valitaan toiminto: palautus, lainaus tai uusinta. Palautuksessa kirja asetetaan alustalle, jonka jälkeen automaatti ohjaa seuraavan vaiheen. Kirja joko häviää sisälle automaattiin tai se nostetaan vieressä olevaan kärryyn. Epäselvissä tapauksissa näytölle tulee virheilmoitus, jolloin apua voi kysyä työntekijältä.

Automaatti pyytää ensin valitsemaan toiminnon: palautus, lainaus vai uusinta. Myös asiointikielen voi valita. Samalla asiointikerralla voi hoitaa sekä palautuksen että lainauksen.
Pääasiassa palautettu aineisto siirretään palautuksen kirjautumisen jälkeen kärryyn. Muutamia poikkeuksiakin on.

Palautusalueella työskentelee aina vähintään yksi työntekijä, jolta saa halutessaan opastusta automaattien käyttöön. Työntekijät eivät ole alueella hengittämässä asiakkaan niskaan, vaan huolehtimassa siitä, ettei asiakkaat joudun pulaan automaatin kanssa.

On vuosi 1965 ja beatlemaniaa on podettu rapakon takana muutama vuosi, kun elokuussa ilmestyy the Beatles yhtyeen 5. eurooppalainen albumi Help! kivuten musiikkilistojen kärkeen.  Albumi muodostui vedenjakajaksi yhtyeen tuotannossa aineksina folkrockia, rock’n rollia ja klassisesta musiikkia ennen yhtyeen siirtymistä intialaisvaikutteiseen popmusiikkiin George Harrisonin kiinnostuttua sitarsoittimista. Albumilta löytyvät beatlehitit Help!, Ticket to Ride ja Yesterday.

Älppäristä tehtiin Yhdysvaltain markkinoita varten erillinen painos samannimisenä albumina kuin Euroopassa, mutta sen sisältö keskittyy lähinnä Beatles-elokuvan Help! elokuvamusiikkiin sekä useisiin lainakappaleisiin. Amerikkalaisesta versiosta puuttuu Yesterday, joka julkaistiin ensi kerran brittiläisessä albumissa.

Yesterday biisi on albumin toiseksi viimeinen kappale Paul McCartneyn säveltämänä ja sanoittama, jossa käytetään bändin perussoittimien rumpujen, basson, kitaran ja kosketinsoittimien lisäksi jousikvartettoa.  McCartney kuuli unissaan Yesterdayn sävelmän ja kirjoitti sen ylös herättyään ja varmisti vielä viikon verran, ettei ole kuullut kappaletta entuudestaan tekijänoikeuksien takia. Yesterdaysta tuli menestys, sillä melodisen melankolisesta kappaleesta kehkeytyi tähän asti maailman levytetyin sävelmä.  Rojaltteja Yesterdaysta kertyi tekijöilleen vuoteen 2012 mennessä 19,5 miljoonaa Englannin puntaa.

Albumin parhaimpiin rautalankamusiikin sävelmiin Helpin lisäksi kuuluvat The Night Before, Another Girl, You’re Going to Lose that Girl, I Need You.  The Night Before biisissä soitetaan ensi kerran sähköpianoa länsimaisen musiikin historiassa.

Kaikessa laajuudessaan Help! albumi on popmusiikin klassikkokamaa, suosittelen!

Varaa levy verkkokirjastosta.

Albumin vinkkasi Tessa.

Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.


Sinfonia Lahdella on todella vahva perinne Sibeliuksen soittamisesta. Viime aikoina orkesteri on levyttänyt myös paljon muuta, usein vähän vähemmän suurelle yleisölle tuttua. Tällä kertaa on tartuttu pienimuotoisempiin teoksiin. Termillä sinfonietta viitataan usein sinfoniaa pienempään orkesteriteokseen.

Tällä äänitteellä on kolme näitä ”pikku-sinfonioita”:

Benjamin Brittenin 18-vuotiaana säveltämä ihastuttava ja raikas teos, joka oli alun perin tarkoitettu kamarikokoonpanolle opusnumerolla 1.

Sergei Prokofjevin sinfonietta opus 5, A-duuri on niinikään sävelletty 18-vuotiaana. Sittemmin hänestä tuli yksi suurista sinfonikoista.

Francis Poulenc puolestaan sävelsi melko vähän varsinaista orkesterimusiikkia, tässä kuultava Sinfonietta oli tilausteos BBC:lle.

Lahden ylpeys jo vuosikymmenten ajalta, oma sinfoniaorkesteri, ei petä nytkään, vaan taipuu kepeään ja helposti kuunneltavaan tulkintaan näistä iloisista kappaleista. Kuulija voi siis rentoutua ja nauttia. Tätä levyä on helppo taidemusiikkia vähemmän harrastavankin lähestyä ja huomata, että yhtään ei tarvitse laittaa otsaa ryppyyn.

Varaa levy verkkokirjastosta.

Albumin vinkkasi Päivi.

Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.


Kerkko Koskisen albumi Lolita on orkestraalista rokkia, poppia, lattaria, jazzia, klasaria. Hyvää musiikkia.

”LOLITA on toinen sooloalbumini. Se tehtiin 20.5.2002 – 25.7.2005. Tänä aikana luin koko Agatha Christien tuotannon. ”, toteaa Kerkko Koskinen albumin takakannen tekstissä.

Lolita on siis Koskisen toinen sooloalbumi, joka julkaistiin vuoden 2005 elokuussa. Albumin sävellykset ovat totuttuun tapaan hänen omasta kynästään. Sointi muistuttaa aikaisemmilta vuosilta tuttua Ultra Bran tuotantoa, josta Koskinen sävelsi yhtä lukuun ottamatta kaiken. Kokoonpanossa tällä albumilla on perusbändin lisäksi puhallinsoitinsektio, joka koostuu trumpetista, tenori- ja baritonisaksofonista, huilusta, bassoklarinetista ja oboesta.

Musiikin lisäksi tällä albumilla pidän sanoista. Nerokkaita, paikoin hauskoja ja omaperäisiä rivejä kuullaan läpi albumin. ”Olen heittänyt verkon siinä toivossa, että siihen nappaisi taimen tai mukava leski” on yksi suosikeistani levyllä. Sanoja Koskinen ei itse kirjoita, vaan albumilla toimii useita sanoittajia.

Lolita sopii kuunneltavaksi ympäri vuoden, mutta kesällä se osuu etenkin maaliin. Siltä löytyy myös kappaleita moneen eri tunnelmaan. Menevämmästä ja kevyemmästä Suopursusta rokkaavaan Tätä miestä ei ruoste raiskaa -kappaleeseen ja aina rauhallisempaan Kukurukukukuuhun. Onpas sanahirviö tämä kappaleen nimi!

Ota tästä kuunteluun hyvää suomalaista tuotantoa kesän ratoksi. Koita vaikka miten sopii Agatha Christien tuotanto albumin tueksi!

Varaa levy verkkokirjastosta.

Albumin vinkkasi Otto.

Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.


The Nationalin uusimmalla, huhtikuun lopussa ilmestyneellä levyllä, First Two Pages of Frankensteinilla, lauletaan eroamisesta. Vaikkei ero olisi ajankohtainen teema kuulijan elämässä, saa levyn pelkistetty tunnelma hiljentämään ja pysähtymäänkin. Umpikujiahan elämässä on muitakin eroamisen ohella – ja hyvä musiikki auttaa niiden käsittelyssä.

First Two Pages of Frankenstein on kaikkinensa tasaisen tyylikäs kokonaisuus. Se ei lähde revittelemään, mutta kappaleisiin on ladattu kasvun varaa. Niissä on ilmavuutta ja keveyttä, meditatiivisuutta, mikä toimii vakavampien tekstien yhteydessä. Musiikki ei paina pohjaan, vaan tarjoaa jonkinlaista raukeaa lohdutusta. Joka kuuntelukerralla kappaleista paljastuu uusia kerroksia, mikä on aina hyvän levyn merkki.

Heti ensimmäisellä kappaleella, Once Upon a Poolsidella, on laulaja Matt Berningerin kaverina yksi albumin vierailevista vokalisteista, Suftjan Stevens. Stevensin ja kahdella muulla kappaleella – This Isn’t Helping ja Your Mind Is Not Your Friend – esiintyvän Phoebe Bridgersin roolit jäävät melko pieniksi. Varsinaiseksi duetoksi voi kutsua ainoastaan Taylor Swiftin kanssa laulettua vuoropuhelua The Alcottia.

Peruskitararockin rinnalla piano ja jousetkin nousevat isoon osaan levyn äänimaisemassa. Sanoituksissa viehättää parissa kappaleessa käytetty toisto, esimerkiksi Eucalyptuksen ”You should take it, I’m only gonna break it”. Isojen asioiden äärellä ilmaisusta karsiutuu rönsyt ja jäljelle jää koristelematon viesti. First Two Pages of Frankenstein on yhtyeen yhdeksäs studioalbumi. Lastu-kirjastojen kokoelmasta bändin levyistä löytyy kuusi, 2007 ilmestyneestä Boxerista lähtien kaikki albumit.

Varaa levy verkkokirjastosta.

Albumin vinkkasi Taru.

Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.


Kuukauden levyksi on tällä kertaa valikoitunut Saksan ja ehkä koko maailman tunnetuimman industrial-metallibändin, Rammsteinin, uusin albumi ”Zeit”.

”Zeit”-albumi julkaistiin vuoden 2022 huhtikuussa, ja kyseinen julkaisu on heidän kahdeksas studioalbuminsa.

Rammstein tunnetaan yhtenä menestyneimpinä saksalaisena metallibändinä maailmalla, joka laulaa omalla äidinkielellään saksaksi melkein kaikki laulunsa. Rammstein on perustettu vuonna 1994 yhtiön kitaristi Richard Kruspe johdosta. Kruspe värväsi pian mukaansa myös bändin vakiokasvot, jotka eivät ole vaihtuneet yhtiön perustamisen jälkeen.

Albumin nimi ”Zeit” tarkoittaa suomeksi käännettynä ”aikaa”, ja ennen levyn julkaisua Rammstein olikin piilottanut ympäri maailmaa aikakapsuleita, jotka paljastivat levyn biisien nimet.

Musiikkina Rammstein edustaa juuri sitä mitä fanit toivovatkin, eli kovaa industrial metallia ja pientä poliittista kannanottoa maailman tilanteisiin, kuten ”Angst”-kappale osoittaa. Totta kai, saamme kuulla levyltä myös heidän lepsumpaa, hauskempaa ja rivompaa puolta, kuten ”Dicke Titten”-kappaleesta voi kuulla.

Levyn nimikkokappale ”Zeit” edustaa hyvin yhtyettä ja heidän herkempää puoltaan. Kappaleessa he käsittelevät asiaa, joka ei ole meidän hallinnassamme, eli aikaa. Aika kulkee aina vain eteenpäin, vaikka kuinka haluaisimme sen pysyvän paikallaan. Itse vertaisin kappaletta heidän ja yhteen omaan ehdottomaan suosikkikappaleeseen heiltä eli ”Mein herz brennt”. Se on julkaistu ensimmäisen kerran ”Mutter”-albumilla. Kappale on erittäin melankolinen ja koskettava, joka käsittelee vaikeita tunteita, joita tuskin kukaan kunnolla osaa ymmärtää oikein.

”Zeit”-albumi ja Rammstein ei petä kuuntelijaansa, joten laita levy soimaan ja nauti kunnon metallista 44 minuutin ajan! Tämän jälkeen uskoisin, että jos et ole ennen Rammsteinistä kuullut, niin et tule unohtamaan heitä ainakaan hetkeen!

Ich liebe Rammstein!

Varaa levy verkkokirjastosta.

Albumin vinkkasi Severi.

Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.


Kuukauden levyksi valikoitui Human Performance, jonka esittää Parquet Courts -yhtye. Tämä esikouluikäinen levy julkaistiin 8. huhtikuuta 2016 ja on samalla yhtyeen viides studioalbumi.

Parquet Courts on yhdysvaltalainen post-punk/art rock/art punk -yhtye, joka on toiminut vuodesta 2010 lähtien. Yhtye on tähän päivään mennessä julkaissut seitsemän studioalbumia.

Human Performance -albumilla kuullaan Parquet Courtsille tyypillistä hieman korviin särähtävää renkutusta, kuten kappaleessa I Was Just Here, mutta myös herkempää tulkintaa, kuten kappaleessa Steady On My Mind. Funkahtava kappale One Man No City pistää jalat liikkeelle, ja albumin loppuun mahtuu vielä kappale It’s Gonna Happen, joka on rauhallinen ja kolmijakoinen, minkä tahtiin voi vaikka valssia tanssia!

Parquet Courtsin sointi perustuu osittain siihen, että laulusuorituksia jakavat yhtyeen kaksi kitaristilaulajaa Andrew Savage ja Austin Brown. Savagella on ärhäkämpi, kun taas Brownilla hennompi ja puhtoisempi tulkinta. Bändille ominaista on myös sävellajista ja täydellisestä vireestä vapautuneet kitarasoolot, sekä paikoittain selvästi epävireinenkin laulu.

Hyvän musiikin lisäksi tämä albumi sai Grammy-ehdokkuuden kategoriassa Best Recording Package. Albumin taiteen onkin suunnitellut jo aiemmin mainittu bändin oma Andrew Savage, joka toimii musiikin ohella visuaalisten taiteiden parissa ja on suunnitellut kaikki bändin julkaisujen ilmeet. Tekstiliite on persoonallinen ja pitää sisällään Savagen maalauksia. Oma lempikuva on ensimmäisen sivun maalaus. Nappaa albumi matkaan ja valitse oma suosikkisi.

Pakkaa tanssikengät, pudota neula – tai paina play – ja nauti noin 40 minuuttia autenttisesta, rouheasta, menevästä ja myös kauniista musiikista.

Varaa levy verkkokirjastosta.

Albumin vinkkasi Otto.

Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.

Musiikki menee jalan alle heti alkutahdeista lähtien.

Tero Hyväluoman ensimmäinen soololevy Junkyard Ball ilmestyi vuonna 2013 eli pyöreät kymmenen vuotta sitten. Äänite sieppaa mukaansa hurmaavan monipuoliselle kuuntelumatkalle, joka sisältää aineksia kansanmusiikista, jazzista, progesta ja ties mistä.

Tero Hyväluoma on freelancer-viulisti ja suomalaisen nykykansanmusiikin kärkinimiä. Hän vaikuttaa esimerkiksi yhtyeissä Tsuumi Sound System, Frigg ja Haaga Folk Machine ja on sen lisäksi ahkeroinut sessiomuusikkona eri artisteille Ismo Alangosta Viitasen Piiaan. Vain elämää -ohjelmassakin Hyväluoma on viuluineen piipahtanut.

Levyn sisäkansissa muusikko luonnehtii yhdellä lauseella kutakin säveltämäänsä kappaletta. Avausraita Punaturkki Breakdown on sen mukaan saanut inspiraationsa Hyväluoman kotikylästä, Vetelin Patanasta, jossa hänellä oli nuorena tapana kruisailla viritetyllä Suzuki PV:llään. Ja tämän mopon kyytiin tekisi kyllä mieli päästä – sen verran lennokasta seikkailua musiikki lupaa! Soittoa luotsaa Hyväluoman Frost V -kvintetti, jonka lisäksi levyllä vierailee liuta kansanmusiikin huippumuusikoita.

Tero Hyväluoma ei genrerajoja kumartele vaan ammentaa laajasti monesta laarista. Räväkintä jammailua tarjoilee nimikkokappale, jossa kaatopaikan asukkaat viettävät sellaisia jazz-soolojen täyteisiä tanssiaisia, että oksat pois. Välillä kuullaan myös itäisiä sävyjä ja mustalaistyyppistä viuluttelua. Svengaavan revittelyn vastapainona on muutamia herkempiä kappaleita, kuten kuulas versiointi vanhasta kansanlaulusta Läksin minä kesäyönä käymään, jonka laulullaan tulkitsevat Aili Järvelä, Maija Kauhanen ja Tero Pajunen. Kappale Reel Psilocybe & Juottomarssi puolestaan muodostaa kontrastin, jossa alkuosa on jossain määrin psykedeelistä, tajunnanvirtamaista aaltoilua ja loppuosa seesteistä pelimannisoittoa, jossa tuoksuu Kaustisen kansanmusiikkijuhlien kesäinen nurmi.

Junkyard Ball on kiintoisa visiitti vetävän viulunsoiton ja rouhean rytmiryhmän pariin.

Varaa levy verkkokirjastosta.

Albumin vinkkasi Anniina.

Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.

Helmikuussa 6.2. vietetään Saamelaisten kansallispäivää, joten kuukauden levyksi valikoitui Soljun uusi albumi Uvjamuohta. Solju - Ulla Pirttijärvi ja hänen tyttärensä Hildá Länsman ovat saamelaisia muusikoita Utsjoelta. Sana uvjamuohta on pohjoissaamea ja tarkoittaa puuterilunta.

Soljun musiikissa saamen kieli ja perinteinen joiku yhdistyvät sekä moderniin etnomusiikkiin että pohjoisen kuulaisiin äänimaisemiin. Solju tuo esiin pohjoiset juurensa ja saamelaisen kulttuurin rikkaat maailmat. Eläväinen, maanläheinen, värikäs, omaperäinen, eteerinen ja maalaileva ovat sanoja, joilla tekijät itse ovat luonnehtineet musiikkiaan.

Albumin kappaleet heijastelevat kaikuja Saamenmaan luonnosta ja traditionaalisesta elämäntavasta. Musiikissa helisee kevät, tunturikoivut hohtavat hopeisina ja joutsenet palaavat (Oassi mus, Njuvččat). Albumin joiut ovatkin syntyneet yhden muusikoille merkityksellisen kevään aikana. Soljun musiikki luo vahvoja (ääni)kuvia tuntureiden äärettömyydestä, luonnosta ja sen kauneudesta mutta myös yhteisöllisyydestä ja elävästä, sukupolvelta toiselle välittyvästä kulttuurista (Borggaid Čáđa, Ráffi). Sisaresta kertovan kappaleen (Oabbá) tunnelma on lähes intiimi.

Joiku yllättää ilmaisuvoimallaan ja monipuolisuudellaan. Kappaleiden äänimaisemat vaihtelevat eteerisen ohuista vahvoihin ja jopa uhkaaviin (Válddi fámut). Uvjamuohta vie taianomaiselle, jopa meditatiiviselle matkalle pohjoisen kevääseen.

Solju on albumillaan Uvjamuohta vuoden 2023 Emma -ehdokas etnomusiikin kategoriassa.

Helmikuun ajan Lahden pääkirjaston tasanteella on esillä laaja kattaus saamelaista musiikkia.

Varaa levy verkkokirjastosta.

Albumin vinkkasi Tuija.

Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.

Eero Hämeenniemi on tunnettu paitsi säveltäjänä, myös kirjailijana ja pianistina. Tämä äänite on hänen ehkä ominta alaansa eli pianoimprovisaatioita. Kappaleissa kuulee vaikutteita jazzista, gospelista, intialaisesta musiikista ja jopa barokista. Levyä voi suositella ehkä juuri sinulle, joka epäilet koko improvisaation konseptia kuulijan kannalta.

Vuonna 2019 Hämeenniemeltä ilmestyi kirja Kun musiikki täyttää mielen – ajatuksia meditatiivisesta kuuntelusta ja soittamisesta. Kirjassa hän pohtii musiikin kokemista sekä soittajan että kuulijan kannalta ja kertoo eri puolilla maailmaa pitämistään meditaatiokonserteista. Reflexions-levyltä saa aavistuksen siitä vangitsevasta tunnelmasta, joka livetilaisuudessa täytyy olla. Improvisaatioissa on syvyyttä, joka välittyy jopa äänitteeltä.

Hämeenniemi itse sanoo äänitteellä kuultavien kappaleiden olevan sellaisia, jotka vuosien varrella ovat ”jääneet hänen luokseen” ja muuttuneet osaksi muusikkoutta. Nyt meillä on ilo kuulla ne hänen heijastaminaan. Kappaleissa on sekä tuttuja melodioita, esim. spirituaali Sometimes I feel like a motherless child, että meille tuntemattomampaa materiaalia kuten Intiasta peräisin olevia melodioita.

Sekä levy että kirja ovat saatavilla kirjastosta, tervetuloa sukeltamaan musiikin ihmeelliseen maailmaan!

Varaa levy verkkokirjastosta.

Levyn vinkkasi Päivi.

Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.

Eero Hämeenniemi: Reflexions – free improvisations -albumin kansikuva

Varasteleva joulupukki on kuulunut omiin jouluperinteisiini jo vuosien ajan ja syystä. Levy on alusta loppuun Leevi and the Leavingsiä parhaimmillaan ja kuuluu selkeästi bändin albumeiden parhaimmistoon. Mielestäni albumi on kokonaisuutena paras Leevi and the Leavings albumi, koska selkeä teema pitää sen hienosti kasassa.

Levy koostuu jo aikaisemmin julkaistuista joulusingleistä, sekä viidestä albumille kirjoitetusta kappaleesta. Singleinä aikaisemmin oli julkaistu vuonna 1988 Joulutarinoita maxisingle joka sisälsi kappaleet Joulukertomus, Jouluksi mummolaan ja Jerusalem, sekä vuonna 1989 Oikein surullista joulua, jonka b-puolelta löytyy kappale Onneksi jouluun on aikaa. Albumin uudelleenmasteroituun versioon lisättiin myös kappale Jouluaattona kännissä.

Varasteleva joulupukki onnistuu olemaan samaan aikaan perinteisen jouluinen ja käsittelemään tuttuun Leevi and the Leavings tapaan myös elämän synkempää puolta, ylikaupallisuutta, köyhyyttä, alkoholismia ja perheväkivaltaa. Levy on hauska, koskettava ja paikoin jopa synkkä.

Leavings-orkesteri kiertää tänä vuonna soittamassa varasteleva joulupukki levyä, solisteinaan Jarkko Martikainen ja Siiri Nordin. Jos et käynyt katsomassa Sibeliustalon konserttia, kerkeät vielä alku joulukuusta keikalle Helsinkiin tai Tampereelle. Olin itse Sibeliustalon konsertissa ja oli upea kokemus päästä kuulemaan Leevi and the Leavings kappaleita livenä!

Toivotan kaikille ikävää, synkkää, kylmää, pimeää ja oikein surullista joulua!

Varaa levy verkkokirjastosta.

Levyn vinkkasi Tomi.

Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.

Moi! Olen Aaro ja olen ollu nyt tetissä pari päivää Lahden pääkirjastossa.

Tämä on ollut mukava paikka olla tetissä. Työ on monipuolista ja tehtävää löytyy paljon. Jos kirjojen hyllyttäminen tuntuu tylsältä, täällä on myös muutakin tärkeää tehtävää, kuten kyselylomakkeiden läpikäyminen ja kirjojen tarroittaminen.   

Tauot ovat mukavia ja henkilökunta ottaa mielellään vastaan uusia tettiläisiä. En olisi ikinä uskonut, että kirjastossa on näin paljon hommaa. Kyllä minä jo entuudestaan tiesin, että täällä on muutakin hommaa kuin kirjojen hyllyttäminen, mutta se tuli ihan yllätyksenä, että täällä on todella paljon eri tehtäviä.  

Kirjastossa on hyvä, kun siellä on erilaisia alueita: löytyy musiikille, nuorille, aikuisille… Tetissä pääsee tutustumaan kaikkiin alueisiin ja niissä tehtäviin töihin. Kirjastossa on myös alueita, joissa voi pelata lautapelejä.  

Ajattelin tähän vielä pienen kirjavinkkauksen tehdä.  

Jos pidät kirjoista, jotka ovat surullisia, mutta myös opettavaisia, suosittelen sinulle R. J. Palacion ja Inka Parpolan kirjaa Ihme. Kirja kertoo pojasta, joka syntyy vakavasti sairaana. Hänelle tehdään monta leikkausta, jotka johtavat siihen, että hänen naamansa näyttää kauhealta. Kirjassa sanotaan, että jopa pikkulapset juoksevat puistossa häntä karkuun, koska hänen naamansa näyttää niin erikoiselta.  

Mielestäni kirja rakentuu hyvin sitä mukaa kun sitä lukee. Tarina kehittyy koko ajan vain paremmaksi. Minä pidin tästä kirjasta todella paljon, ja suosittelen sitä juuri sinulle, joka tätä tekstiä lukee.

Ihme-kirjan kansikuvassa piirretty pojan pää. Pojalla on musta tukka ja vain yksi silmä. Kulmakarvojen kohdalla lukee "ihme"

(Teksti kirjoitettu 2.11.2022)

Ruotsin tärkeimpiin rockbändeihin kuuluva Kent julkaisi 25 vuotta sitten kolmannen albuminsa Isolan.

Kent oli yhtye, jonka ruotsalaisuus tai ruotsinkielisyys ei välttämättä haitannut joskus länsinaapuriaan karsastavaa, suomalaista kuulijaa. Hyvä niin, sillä musiikillinen menetys olisi perustunut kovin mitättömiin syihin. Toisaalta osalla Kentin muusikoista ulottui sukujuuria Suomeen, joten kulttuurinen yhteys on ollut arvattua lähempänä. Kentin viileä rauhallisuus, tyylikäs melankolisuus, pehmeä tummasävyisyys puhutteli paitsi skandinaaveja, myös kauempana maailmalla. Isolasta julkaistiinkin seuraavana vuonna – 1998 – englanninkielinen versio.

Kuunteleepa Isolaa ruotsiksi tai englanniksi, tempaisee levy mukanaan 1990-luvun loppupuolen tunnelmiin.

”Tid... du är dig inte lik
Min knutna hand i fickan
Sömn... jag kräver ingen sömn
Jag vrider mig på nålar

--

Tid... allt ska bli som då
Jag nöjer mig med tystnad
Språk... jag behöver inget språk
med tiden på min sida”

Aikalaisella hittisinglen ”Om du var här” sanat löytynevät muistin pohjukoista. Toisaalta lyriikat vievät rauhoittavan ajattomiin sfääreihin. Esimerkiksi tästä voisi nostaa minkä tahansa kappaleen sanoituksia Isolalta. ”Det är bara saker som man ser, det är bara saker som man vet … tänk om jag har fel … har vi tid innan allting tar slut”. Haikeus, tyhjyys, paljaus – kaikki tunnelmat välittyvät viiltävän kirkkaasti.

Tunnelmat nousevat pinnalle myös levyn äänimaisemassa – kuuntele vaikka levyn päättävä, minimaalista massiiviseen yhdistävä 747.

Varaa levy verkkokirjastosta.

Albumin vinkkasi Taru.

Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.

Rekisterinpitäjän informointi rekisteröidylle

EU:n yleinen tietosuoja-asetus (2016/679), artiklat 13 ja 14

Rekisterin nimi

Omatoimikirjastojen kameravalvontarekisteri

Tehtävä, johon tietoja käsitellään

Valvontakameroiden kuvatallenteet ja niiden katselu toimipisteiden ulko- ja sisäalueilla sekä yleisillä alueilla voimassa olevien säädösten mukaisesti. Katseluoikeuksien myöntäminen voimassa olevan kameravalvontaohjeistuksen mukaisesti.

Käsittelyn tarkoitus

Kameravalvontaa voidaan käyttää esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

  • rikosten selvittämiseen
  • tapaturman tai muun vaaraa tai uhkaa aiheuttaneen tilanteen selvittämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi.

Käsittelyn peruste

  • rekisteröidyn suostumus
  • sopimus
  • yleistä etua koskeva tehtävä tai julkinen valta

Rekisteröityjen ryhmät

Tilojen tai alueen käyttäjä tai niissä liikkuva tai oleskeleva henkilö

Henkilötietojen ryhmät

Tallenteet: kuva, kirjastokortin numero, ajoneuvon rekisterinumero

Vastaanottajaryhmät ja peruste miksi tietoja annetaan

Poliisi Rikosten, tapaturman tai muun vaaraa tai uhkaa aiheuttaneen tilanteen selvittäminen.

Tietojen säilytysajat ja määrittämisen kriteerit

Tallenteet poistuvat järjestelmästä 14 vrk:n kuluttua automaattisesti. Järjestelmästä erikseen otetut kopiot hävitetään, kun tallenne on toimitettu poliisille.

Kuvaus tietosuoja-asetuksen 32 art 1 kohdan mukaisista teknisistä ja organisatorisista turvatoimista

Valvontakameratallenteita saa katsoa vain katseluoikeuden omaava henkilö perustellusta syystä. Vastuuhenkilö huolehtii tallenteiden katselun asianmukaisesta kirjanpidosta. Tallenteiden katselun perusteltu syy on kirjattava välittömästi katselun jälkeen. Kameravalvonnan käytön laillisuuden valvontaan käytetään sähköistä kirjanpitoa (Word/Excel/vastaava), jota verrataan kamerajärjestelmän omaan tietokantaan.

Kiinteistön kameravalvonnan katselun pöytäkirjan tulee sisältää kohdat:

  1. katselupäivä ja kellonaika
  2. katseltava asia sekä päivämäärä ja kellonaika (tarvittaessa arviolta)
  3. katselun peruste
  4. katselusta päättäneen henkilön nimi
  5. katselua suorittaneen vastuuhenkilön tai käyttäjän nimi
  6. mikäli ulkopuolinen pyytää tallenteiden katselua, kirjataan katselun esittäjän nimi ja hyväksyttävä tai hylättävä pyyntö.

Mahdollinen henkilötietojen käsittelijän kanssa solmittu sopimus

Valvontakameratallenteita katsovat allekirjoittavat tietoturva- ja salassapitositoumuksen, jota säilytetään asianhallintajärjestelmä Dynastyssa.

Kolmannet maat tai kv järjestöt, joihin henkilötietoja siirretään

Ei siirretä.

Tietopyynnöt ja asiakastietojen poisto

Mikäli rekisteröity haluaa tarkastaa, korjata, rajoittaa tietojen käyttöä tai poistaa Lahden kaupungin rekistereissä olevia henkilötietojaan, otetaan yhteys tietosuojavastaavaan tai käytetään Lahden kaupungin tietosuojaan liittyviä tietopyyntöväyliä.

Tietosuojavastaava Tiina Häyrinen, tietosuoja@lahti.fi

puh. 040 1834 334

Seloste tehty  

3.10.2022

Donald Fagenin The Nightfly valikoitui kuukauden levyksi, sillä se viettää tässä kuussa 40-vuotispäiviään. Albumi ilmestyi 1. lokakuuta 1982.

Donald Fagen tunnetaan Steely Dan -yhtyeen toisena ydinhahmoista Walter Beckerin ohella ja The Nightfly on Fagenin ensimmäinen albumi Steely Danin hajoamisen jälkeen.

Musiikkityyliltään albumi on jazzahtavaa rockia/poppia. Albumista käytetty termiä jazz pop. Soinnutus kappaleissa on rikasta ja monisävelistä.  Kappaleissa on vaihtelua tunnelman ja tempon suhteen, hitaammasta balladista (Maxine) nopeampaan ralliin (New Frontier). Sointimaailmassa kuullaan pianon, rumpujen ja kitaroiden lisäksi muun muassa syntetisaattoreita sekä vaski- ja puupuhaltimia.

Albumin lyriikat ovat osittain omaelämäkerrallisia, toki Fagen myöhemmässä haastattelussa ilmaisi albumin olevan ennemminkin koostettu versio elämästään, kuin suora elämäkerta. Kolmas kappale Ruby Baby on Fagenin versiointi Leiber & Stollerin kirjoittamasta kappaleesta. Joka tapauksessa aiheet sijoittuvat 50- ja 60-luvun vaihteeseen ja The Nightflyn kannessa onkin imitaatio ajalle tyypillisestä radio DJ:stä mikrofonin ja levysoittimen ääressä tupakka kädessä.

Yksi erikoisuus tässä levyssä on se, että se on yksi ensimmäisiä kokonaan digitaalisesti äänitettyjä levyjä, aikansa tuoreinta laitteistoa käyttäen. Albumi onkin osittain siitä syystä suosittu audiofiilien keskuudessa.

Nappaa tämä kirjastolta kuultavaksi ja nauti reilu puolituntinen hienosta musiikista!

Albumi on saatavilla kirjastosta CD-versiona ja bonuksena löytyy myös albumin konserttitaltiointi vuodelta 2019.  (Levy julkaistu vuonna 2021.)

Varaa levy verkkokirjastosta.

Albumin vinkkasi Otto.

Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.

– Heti alusta alkaen keskustelu oli vilkasta ja oli selvää, että tämänkaltaiselle kohtaamiselle on tilausta. Piiriläiset jakoivat kokemuksiaan ja vertaistuki oli vahvasti läsnä. Ajatusten ja kokemusten jakaminen oli selvästi tärkeämpää kuin laitteisiin liittyvä käytön opastaminen. Olemme tyytyväisiä, kun osallistujat nostivat niin rohkeasti asioita käsittelyyn. Emme olisi itse keksineet parempia aiheita, ja odotamme jo innolla seuraavaa kokoontumista, kertoo mediaohjaaja Pauli Pasanen, joka ohjaa keskusteluja yhdessä mediaohjaaja Lauri Hännisen kanssa. 

Ensimmäistä keskustelua pääsi seuraamaan myös hanketyöntekijä Kaisa Halme

– Digimaailma on vahvasti läsnä ihmisten arkipäivässä ja kytkeytyy lähes jokaiseen elämän osa-alueeseen. Siitä kertoo myös se, että keskustelun aikana ehdittiin puhumaan niin pankkiasioinnista, salasanoista, evästeistä, häirikkösoitoista kuin sähköautojen moottoreistakin, Halme kertoo. 

Kaisa työskentelee kirjastossa hanketyöntekijänä Minun kuntani -demokratiahankkeessa. Hankkeen tehtävänä on kehittää kirjastossa tehtävää demokratiatyötä ja lisätä yhteiskunnallista vuoropuhelua. – Joskus ihminen tarvitsee digiopastusta ja konkreettista apua tiettyyn pulmaan, mutta toisinaan on mukava päästä pohtimaan nykymaailman kiemuroita yhdessä muiden kanssa. Kirjasto on paikka, joka tarjoaa näitä molempia, Kaisa tuumaa.

Hän kannustaa empiviä osallistumaan rohkeasti seuraaviin digitaitopiireihin, joita järjestetään sekä pääkirjastossa että lähikirjastoissa: Launeen kirjastossa 11.10. kello 10.00, pääkirjastossa keskiviikkona 12.10. kello 14.00 ja Renkomäen kirjastossa tiistaina 1.11. kello 12.00.  

Salibandyn F-liigan runkosarjan 2022-2023 ottelut ovat käynnistyneet. Hollolan pääkirjastossa on lainattavana salibandyseura LASBin kausikortteja, joilla pääsee runkosarjan otteluihin. Korttien laina-aika on yksi viikko. Yhdellä kirjastokortilla voi olla kerrallaan lainassa vain yksi kausikortti. Kausikorttia ei voi varata eikä uusia.

Kaksi LASB:in kausikorttia.

Lahden omatoimikirjastoissa kerättiin tammi-heinäkuun aikana asiakaspalautetta Happy Or Not -laitteella. Asiakkaan valittua antaako hän positiivista vai negatiivista palautetta, avautui hänelle jatkokysymys ”Missä onnistuimme?” tai ”Missä voisimme parantaa?”

Omatoimikirjastot ovat kyselyn perusteella pidetty palvelu, sillä lähes 90 % kaikesta annetusta palautteesta oli positiivista. Erityisesti kirjastojen ydintoimintaa eli lainaus- ja palautusmahdollisuutta pidettiin omatoimikirjastojen yhtenä parhaimmista ominaisuuksista (58 % positiivisista maininnoista). Myös mahdollisuutta tilojen käyttöön asiakaspalvelun päätyttyä kiiteltiin (20 % kaikesta positiivisesta palautteesta). Kehittämiskohteista eniten palautetta annettiin tilojen rauhallisuuteen ja turvallisuuteen liittyen, johon 3 % vastaajista kiinnitti huomiota. Avoimissa palautteissa kirjastoja kehuttiin viihtyisiksi ja mukaviksi mestoiksi, jotka tarjoavat rauhallista tilaa esimerkiksi opiskeluun. Henkilökunnan ammattitaito sai myös kiitosta useampaa omatoimikirjastoa koskevissa palautteissa.

–On ilahduttavaa huomata, että omatoimikirjastot palvelevat tarkoitustaan ja että käyttäjät ovat palveluun näinkin tyytyväisiä, toteaa lähikirjastoista vastaava palvelupäällikkö Pirita Rautavuo. –Tilojen rauhallisuus ja turvallisuus on meille tärkeä seikka, johon olemmekin pyrkineet kiinnittämään huomiota yhteistyössä käyttäjien kanssa. Kaikissa omatoimikirjastoissa on panostettu tilojen tekniseen valvontaan ja luotu mm. koulujen kanssa yhteistyössä pelisääntöjä kirjastossa käyttäytymiseen omatoimiajalla, jatkaa Rautavuo.

Vaikka Happy Or Not -laitteen vierailuaika omatoimikirjastoissa on päättynyt, asiakkaat voivat antaa edelleen palautetta kirjaston palveluista. Palautetta voi antaa esimerkiksi kirjaston verkkosivuilta (lastu.finna.fi) tai Lahden kaupungin verkkosivuilta (lahti.fi) löytyvän palautelomakkeen kautta. Happy Or Not -laitteen sijoituspaikka on tällä hetkellä pääkirjasto, ja palautteen kerääminen sen avulla jatkuu myös. –Käymme läpi kaikki asiakaspalautteet ja pyrimme huomioimaan niissä esiin nousseet ajatukset palvelujen kehittämisessä, lupaa Pirita Rautavuo.

Teksti ja lisätietoja palautteen keräämisestä
Sanna Vääriskoski-Kaukanen
informaatikko, kirjallisuus- ja tietopalvelut
p. 044 416 4798

”When I'm lyin' in my bed at night
I don't wanna grow up
Nothin' ever seems to turn out right
I don't wanna grow up
How do you move in a world of fog
That's always changing things
Makes me wish that I could be a dog
When I see the price that you pay
I don't wanna grow up
I don't ever wanna be that way
I don't wanna grow up

Seems like folks turn into things
That they'd never want”

-I Don’t Wanna Grow Up-

Kun nuorena aikuisena kuuntelin ensimmäistä kertaa Tom Waitsin Bone Machine albumia muistan ajatelleeni, että I Don’t Wanna Grow Up kappale tulisi olemaan elämäni motto. Jossain välissä kuitenkin kasvoin isoksi, mutta jollain tavalla olen yrittänyt pitää kiinni sisäisestä lapsestani, joka leikkii, pelaa, katsoo piirrettyjä, soittaa musiikkia ja jahtaa unelmiaan.

Syyskuun 8 päivä 30 vuotta täyttävä Bone Machine on mielestäni Tom Waitsia parhaimmillaan. Iso osa Waitsin tuotannon hienoudesta on ennakkoluuloton instrumenttien käyttö. Pelkästään Bone Machine levyllä soitetaan akustista kitaraa, sähkökitaraa, pystybassoa, sähköbassoa, erilaisia perkussioita, chamberliniä, pianoa, altto- ja tenorisaksofonia, basso klarinettia, viulua, haitaria, banjoa sekä steel-kitaraa. Näiden lisäksi Waits soittaa In the Colosseum kappaleessa hänelle naapurinsa valmistamaa ”conundrum” instrumenttia. Waits kuvailee conundrumin äänen olevan kuin ”vankilan ovi, joka sulkeutuu takanasi” ja että se näyttää ”kuin kiinalaiselta kidutusvälineeltä”. Waits käyttää myös omaa ääntään monipuolisesti instumenttina. Dirt in the Groundin korkealta kähisevät laulut vaihtuvat The Ocean Doesn’t Want Me kappaleen spoken word tulkintaan ja A Little Rain kappaleen kauniiseen ja perinteisempään laulutyyliin.

Tom Waitsin lisäksi tuottajana ja säveltäjänä albumilla on toiminut Waitsin vaimo Kathleen Brennan joka on ollut parin tapaamisen jälkeen ollut säveltämässä suurinta osaa Waitsin tuotantoa. Keith Richards on merkattu toiseksi säveltäjäksi albumin päätösraidalla That Feel, jolla Richards soittaa kitaraa ja laulaa taustalauluja.

Tom Waits on artisti, joka ei kuulosta keneltäkään muulta ja Bone Machine on osoitus Waitsin neroudesta sävellyksen ja musiikkituotannon saralla ja siksi se on ehdottomasti ansainnut paikkansa ajattomana klassikkona.

Varaa levy verkkokirjastosta.

Albumin vinkkasi Tomi.

Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.

Tulosta itsellesi diplomivihko, josta löydät listan luettavista kirjoista sekä tehtävät.

Tulosta diplomivihko tästä (.pdf, avautuu uuteen ikkunaan, ei saavutettava) (Tulostusohje: Tulosta molemmille puolille, käännä sivut lyhyen reunan ympäri. Keskisidonta ja taitto.)

Yläkoulun lukudiplomitehtävät löydät myös täältä. 

Kultadiplomin suorittaaksesi lue yhteensä 8 kirjaa:

  • viisi kertomusta
  • yksi tietokirja
  • yksi sarjakuva
  • yksi runokirja.

Platinadiplomin suorittaaksesi lue yhteensä 12 kirjaa:

  • yhdeksän kertomusta
  • yksi tietokirja
  • yksi sarjakuva
  • yksi runokirja.

Lukudiplomikirjat

Kertomukset

Kevyttä ja hauskaa

  • Hietala, Nelli: Miia Martikaisen kärsimysviikko tai jokin muu kirja
  • Kallioniemi, Tuula: Mopoautolla mun prinssini saapuu
  • Koiranen, Mikko: Jättiloikka Jan Valkoselle  
  • Kyrö, Tuomas: Mielensäpahoittaja-sarjan kirja AIKUISET; MYÖS SELKOKIRJANA
  • Nousiainen, Miika: Vadelmavenepakolainen tai
    jokin muu kirja AIKUISET; JUURIHOITO MYÖS SELKOKIRJANA
  • Paasilinna, Arto: Ulvova mylläri tai jokin muu kirja AIKUISET
  • Palviainen, Jukka-Pekka: Hanaa Kosonen -sarjan kirja
  • Paretskoi, Jyri: K15-sarjan kirja
  • Salama, Annukka: Ripley - nopea yhteys

Nuoren elämää

  • Acevedo, Elizabeth: Maata jalkojen alle (säeromaani)
  • Blackout tai Whiteout (novellikokoelma)
  • Bourne, Holly: Oonko ihan normaali tai jokin muu kirja
  • Härkönen, Anna-Leena: Häräntappoase MYÖS SELKOKIRJANA
  • Mikkanen, Raili: Kunhan ei nukkuvaa puolikuollutta elämää MYÖS SELKOKIRJANA
  • Niemi, Juuli: Et kävele yksin MYÖS SELKOKIRJANA
  • Sumanen, Nadja: Sade on kaikille sama (novellikokoelma) MYÖS SELKOKIRJANA
  • Suomela, Laura: Kiss my juhannus
  • Ylimartimo, Sanni: Pimeässä hohtavat tähdet (säeromaani)
  • Salinger, J. D.: Sieppari ruispellossa AIKUISET

Vaikeita tunteita ja tilanteita

  • Dawson, Juno: Ihmemaa tai Mallikappale
  • Ihonen, Essi: Ainoa taivas
  • Kilkku, Elina: Ihana tyttö
  • Kivekäs, Ansu: Raakaversio
  • Kolu, Siri: Kesän jälkeen kaikki on toisin
  • Rannela, Terhi: Yhden promillen juttuja (novellikokoelma)
  • Rouhiainen, Elina: Tuntematon taivas
  • Rönkä, Antti: Jalat ilmassa AIKUISET
  • Salmi, Veera: Olin niinku aurinko paistais (säeromaani)
  • Teräs, Mila: Amiraali

Yhteiskunnallista

  • Aalto, Anne-Maija: Korento SCIFI tai Mistä valo pääsee sisään SCIFI
  • Atwood, Margaret: Mikä tahansa kirja AIKUISET
  • Enoranta, Siiri: Maailmantyttäret SCIFI
  • Golding, William: Kärpästen herra AIKUISET
  • Itäranta, Emmi: Teemestarin kirja AIKUISET, SCIFI; MYÖS SELKOKIRJANA
  • Liggett, Kim: Armonvuosi SCIFI
  • Orwell, George: Eläinten vallankumous AIKUISET; MYÖS SELKOKIRJANA
  • Tasane, Steve: Lapsi I
  • Thomas, Angie: Viha jonka kylvät
  • Vonnegut, Kurt: Teurastamo 5 AIKUISET

Muissa maailmoissa

  • Adeyemi, Tomi: Orïshan perintö -sarjan kirja FANTASIA
  • Clarke, Susanna: Piranesi AIKUISET, FANTASIA
  • Hepo-oja, Briitta: Suomea lohikäärmeille -sarjan kirja FANTASIA
  • Hobb, Robin: Salamurhaajan oppipoika AIKUISET, FANTASIA
  • Jansson, Tove: Mikä tahansa Muumi-kirja LAPSET
  • Mikama, Anniina: Myrrys FANTASIA
  • Pettersen, Siri: Rautasusi AIKUISET, FANTASIA
  • Pratchett, Terry: Mikä tahansa kirja AIKUISET, FANTASIA
  • Rasi-Koskinen, Marisha: Pudonneet SCIFI
  • Tolkien, J. R. R: Hobitti, eli, sinne ja takaisin tai jokin muu kirja AIKUISET

Jännitystä ja kauhua

  • Ahnberg, Niklas: Poika joka käveli vetten päällä KAUHU
  • Doyle, Arthur Conan: Baskervillen koira AIKUISET, KAUHU; MYÖS SELKOKIRJANA
  • Hai, Magdalena: Sarvijumala KAUHU
  • Hautala, Marko: Kuolleiden valssi (novellikokoelma) AIKUISET, KAUHU
  • Järvelä, Jari: Se ken tulee viimeiseksi AIKUISET, JÄNNITYS
  • King, Stephen: Carrie tai jokin muu kirja AIKUISET, KAUHU
  • Paasio, Leena: Harmaja luode seitsemän JÄNNITYS
  • White, Kiersten: Kaikki pois piilosta AIKUISET, KAUHU

Tietokirjat

Vapaavalintainen tietokirja. Esimerkiksi:

  • Heiskanen, Marjo: Yhteen hiileen – Mistä ilmastonmuutoksessa on kysymys ja mitä me voimme sille tehdä? 50.12 HEI
  • Hotakainen, Kari: Tuntematon Kimi Räikkönen 79.52 HOT, MYÖS SELKOKIRJANA
  • Hubara, Koko: Ruskeat tytöt 32.2 HUB
  • Kay, Adam: Kohta voi vähän kirpaista - nuoren lääkärin salaiset päiväkirjat 99.15 KAY
  • Koskinen, Ulla: Suomessa selviytymisen historiaa AIKUISET, 92 KOS
  • Mäkeläinen, Mika: Kimlandia – silminnäkijänä Pohjois-Korean kulisseissa AIKUISET, 48.18 MÄK
  • Norrlin, Katri: Vitun ruma 30.12 NOR
  • Nurmisto, Eino: Homopojan opas 14.4 NUR
  • Telkänranta, Helena: Millaista on olla eläin? AIKUISET, 58.9 TEL
  • Tolvanen, Mika: Luokkakuva – Suomituben sisäpiirissä61.72 TOL
  • Tuppurainen, Tiina: Rakkaudesta lajiin –
    urheilevat sateenkaarinuoret lähikuvassa AIKUISET, 79.1 TUP
  • Ventelä Anne: Ammatinvalintakysymys 36.13 VEN
  • Westinen, Elina: Aina ollu tääl – suomiräp 4.0 78.8142 WES

Sarjakuvat

Vapaavalintainen sarjakuva. Esimerkiksi:

  • Ahtinen, Lauri: Elias AIKUISET
  • Aulén, Johanna: Tšernobylin koirat AIKUISET
  • Isayama, Hajime: Titaanien sota MANGA
  • Louhi, Aino: Mielikuvitustyttö AIKUISET
  • Tanskanen, Riina: Tympeät tytöt AIKUISET
  • Tolppanen, Petri: Sarasvatin hiekkaa

Runot

Vapaavalintainen runokirja. Esimerkiksi:

  • Gorman, Amanda: Kukkula jolle kiipeämme – virkaanastujaisruno kansakunnalle
  • Kuusi, Juho: Piukkaan paikkaan lupa lyyä
  • Nuori Leppä, Ester: Maanantai ja mustat hitit
  • Wilenius, Aleksi: Z AIKUISET

Tulosta itsellesi diplomivihko, josta löydät listan luettavista kirjoista sekä tehtävät.

Tulosta diplomivihko tästä (.pdf, avautuu uuteen ikkunaan, ei saavutettava). (Tulostusohje: Tulosta molemmille puolille, käännä sivut lyhyen reunan ympäri. Keskisidonta ja taitto.)

Yläkoulun lukudiplomitehtävät löydät myös täältä. 

Kultadiplomin suorittaaksesi lue yhteensä 8 kirjaa:

  • viisi kertomusta
  • yksi tietokirja
  • yksi sarjakuva
  • yksi runokirja

Platinadiplomin suorittaaksesi lue yhteensä 12 kirjaa:

  • yhdeksän kertomusta
  • yksi tietokirja
  • yksi sarjakuva
  • yksi runokirja

Lukudiplomikirjat

Kertomukset

Jännitys

  • Bagge, Tapani: Jäätävää kyytiä MYÖS SELKOKIRJANA
  • Christie, Agatha: Eikä yksikään pelastunut tai jokin muu teos AIKUISET, JÄNNITYS
  • Jackson, Holly: Kiltin tytön murhaopas tai Kiltti tyttö, julma kosto
  • McManus, Karen M.: Yksi meistä valehtelee -sarjan kirja
  • Simukka, Salla: Punainen kuin veri -sarjan kirja MYÖS SELKOKIRJANA
  • Sugg, Zoe: Magpie society -sarjan kirja
  • Summers, Courtney: Sadie
  • Thompson, Kate: Yön eläjä
  • Valmu, L.K.: Poika - Murha seitsemännellä luokalla tai Lappilainen tai Ystävä
  • With, Mikko: Saakelin satanen tai Saakelin sieppaus

Kauhu

  • Auer, Ilkka: Agnes af Forsellesin kymnaasi orvoille ja hyljeksityille tytöille
    -sarjan kirja
  • Gaiman, Neil: Hautausmaan poika LAPSET, KAUHU
  • Hai, Magdalena: Haiseva käsi tai Kuolleiden kirja LAPSET, KAUHU; MYÖS SELKOKIRJANA
  • Hautala, Marko: Pimeän arkkitehti tai
    Kuokkamummo AIKUISET, KAUHU; MYÖS SELKOKIRJANA
  • Hendrix, Grady: Horrorstör
  • Horkka, A. R. S.: Jäätävää tai jokin muu Nordic horror -sarjan kirja
  • King, Stephen: Uinu, uinu lemmikkini AIKUISET, KAUHU
  • Riggs, Ransom: Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille FANTASIA
  • Toiviainen, Mikko: Pimeä peili ja muita urbaaneja kauhutarinoita
  • Vierula, Hertta: Kuollut tyttö ja muita tarinoita Maatuvanlaaksosta

Fantasia

  • Aveyard, Victoria: Hopea-sarjan kirja
  • Black, Holly: Magisterium-sarjan kirja LAPSET, FANTASIA
  • Enoranta, Siiri: mikä tahansa kirja
  • Luttinen, Meri: Myrskynsilmä
  • Mikama, Anniina: Taikuri ja taskuvaras -sarjan kirja
  • Reynolds, Jason: Miles Morales – Spiderman
  • Rogerson, Margaret: Kirjojen tytär
  • Tolkien, J. R. R.: mikä tahansa kirja AIKUISET, FANTASIA
  • Turtschaninoff, Maria: Maresi-sarjan kirja MYÖS SELKOKIRJANA
  • Wasiljeff, Nonna: Loukkupoika-sarjan kirja

Scifi

  • Ahern, Cecelia: Viallinen tai Täydellinen
  • Alongi, K. K.: Kevätuhrit-sarjan kirja
  • Douglas, Adams: Linnunradan käsikirja liftareille AIKUISET, SCIFI
  • Rasi-Koskinen, Marisha: Auringon pimeä puoli
  • Riekkola, Joonas: Silkkomaahan kadonneet tai Nanofaarao
  • Simukka, Salla: Lukitut
  • Strandberg, Mats: Loppu
  • Vacklin, Anders ja Parhamaa, Aki: Sensored Reality -sarjan kirja
  • Waris, Helena: Konetrilogia-sarjan kirja

Rakkaus

  • Albertalli, Becky: Minä, Simon, Homo Sapiens
  • Eleston, Ashley: 10 x sokkotreffit tai 10 totuutta ja yksi tehtävä
  • Garber, Stephanie: Caraval-sarjan kirja FANTASIA
  • Green, John: Kilpikonnan kuorella tai jokin muu kirja
  • Kallioniemi, Tuula: Pitkä ja komee
  • Mafi, Tahereh: Rakkaus suurempi kuin meri
  • Meresmaa: Dodo tai Khimaira tai Kerberos (säeromaani)
  • Rowell, Rainbow: Eleanor & Park
  • Salminen, Hellevi: Hello, I love you
  • Yoon, Nicola: Kaikki kaikessa tai Aurinko on tähti tai Rakkauden askelkuviot

Historia

  • Boyne, John: Poika raidallisessa pyjamassa tai Poika vuoren huipulla
  • Lähteenmäki, Laura: Yksi kevät
  • Rees, Celia: Noitalapsi
  • Sepetys, Ruta: Harmaata valoa
  • Weaver, Eva: Jacobin takki AIKUISET
  • Zusak, Markus: Kirjavaras AIKUISET

Tietokirjat

Vapaavalintainen tietokirja. Esimerkiksi:

  • Bäck, Roni: Matkani somen huipulle 99.1 BÄC
  • ChavezPerez, Inti: Respektiä - Seksikirja pojille 59.35 CHA
  • Frank, Anne: Nuoren tytön päiväkirja AIKUISET, 99.139 FRA tai Päiväkirja AIKUISET, 99.139 FRA
  • Given, Florence: Olen upea, mutta en sinun mieliksesi 17.3 GIV
  • Iisa: Itke, kirjoita, laula – Kaikki sanoittamani tunteet AIKUISET, 86 IIS
  • Jääskinen, Anne-Mari: Mitä sä rageet? #tunteita sikanolosta sairaan siistiin14.16 JÄÄ
  • Kettunen, Frida: Vintage & secondhand – luovuutta kestävään tyyliin 90.21 KET
  • Koskiranta, Eveliina: Vaikuta! – Maailmanparantajien kirja 30.7 KOS
  • Koponen, Johannes: Öyhökratia –
    Ketä kuunnellaan, kun kaikki puhuvat AIKUISET, 61.721 KOP
  • Manzos, Aleksandr: Kaikkien aikojen pelit AIKUISET, 79.81609 MAN
  • Tyson, Neil deGrasse: Tähtitiedettä kiireisille nuorille LAPSET, 52.2 TYS

Sarjakuvat

Vapaavalintainen sarjakuva. Esimerkiksi:

  • Ahonen, JP & Alare, KP: Perkeros
  • Folman, Ari: Anne Frankin päiväkirja
  • Fuse: Kun jälleensynnyin hirviönä MANGA
  • Malin, Mitja Mikael: Kivet, kannot, tähdet, kuuta AIKUISET
  • Rowell, Rainbow: Viimeinen ilta – Pumpkinheads
  • Spiegelman: Maus – Selviytyjän tarina AIKUISET

Runot

Vapaavalintainen runokirja. Esimerkiksi:

  • Happonen, Kaisa ja Miettinen, Karri: Revi se
  • Lovelace, Amanda: Tässä prinsessa pelastaa itsensä
  • Veera, Milja: Supersalanen tyttöpäiväkirja
  • Voutilainen, Maiju: Itke minulle taivas

Tulosta itsellesi diplomivihko, josta löydät listan luettavista kirjoista sekä tehtävät.

Tulosta diplomivihko tästä (.pdf, avautuu uuteen ikkunaan, ei saavutettava) (Tulostusohje: Tulosta molemmille puolille, käännä sivut lyhyen reunan ympäri.)

Yläkoulun lukudiplomitehtävät löydät myös täältä. 

Kultadiplomin suorittaaksesi lue yhteensä 8 kirjaa:

  • viisi kertomusta
  • yksi sarjakuva
  • yksi tietokirja
  • yksi runokirja.

Platinadiplomin suorittaaksesi lue yhteensä 12 kirjaa:

  • yhdeksän kertomusta
  • yksi sarjakuva
  • yksi tietokirja
  • yksi runokirja.

Lukudiplomikirjat:

Kertomukset

Helposti sulavaa

  • Aho, Marja: Kaikki menee, Jessiina tai muu Cheertytöt-sarjan kirja LAPSET
  • Cassidy, Cathy: Suklaamuruset-sarjan kirja LAPSET
  • Kallioniemi, Tuula: Risteys
  • Kinney, Jeff: Maailman parhaan kaverin -sarja LAPSET
  • Korkea-aho, Kai: Zoo -sarjan kirja
  • Luhtanen, Sari: Tuhkimo tennareissa
  • Meresmaa, J. S.: Kenties tapan sinut vielä tai Kunnes tapamme taas FANTASIA
  • Nuotio, Eppu: Venla T -sarjan kirja
  • Palviainen, Jukka-Pekka: Virityksiä
  • Varento, Vilu: Be Cool -sarjan kirja
  • Veistinen, Harri: Kotitekoisen poikabändin alkeet MYÖS SELKOKIRJANA

Peruskauraa

  • Davidson, I. I.: The ghost network -sarjan kirja SCIFI
  • Halme, Antti: Mafiakesä tai Voodookesä JÄNNITYS
  • Han, Jenny: Pojille, joita joskus rakastin -sarjan kirja
  • Jägerfeld, Jenny: Comedy queen
  • Korkiakangas, Heidi: Just do nothing, Aatu Sorsa
  • Kökkö, Hanna: Rocky, Rauha ja rakkaus tai Rocky ja kivikasvot JÄNNITYS
  • Lehtolainen, Leena: Vihreän lohikäärmeen risteys JÄNNITYS
  • Rowling, J. K.: Harry Potter -sarjan kirja LAPSET, FANTASIA
  • Salama, Annukka: Faunoidit-sarjan kirja FANTASIA

Kaipaan haastetta

  • Bardugo, Leigh: Grishaversumi-sarjan kirja FANTASIA
  • Handler, Daniel: Ja sen takia me erosimme
  • Helminen, Sini: Väkiveriset-sarjan kirja FANTASIA
  • Lehtinen, Tuija: Lemmikkilyhärit (novellikokoelma)
  • Nurmi, Suvi: Routala-sarjan kirja FANTASIA
  • Parkkola, Seita (tai Vuorela, Seita): jokin nuorten kirja
  • Riordan, Rick: jokin kirjailijan kirja LAPSET, FANTASIA
  • Romppainen, Katariina: Sori vaan, se on totuus
  • Sachar, Louis: Riskitekijä
  • Sten, Camilla: Synkät vedet -sarjan kirja KAUHU
  • Strömberg, Ellen: Mehän vaan mennään siitä ohi

Sarjakuvat

Vapaavalintainen sarjakuva. Esimerkiksi:

  • Horikoshi, Kohei: My hero academia MANGA
  • Kukkonen, Janne: Voro - Kolmen kuninkaan aarre
  • Niemensivu, Reetta: Maalarisiskokset AIKUISET
  • Närhi, Kati: Saniaislehdon salaisuudet tai jokin muu Agnes-sarjan kirja
  • Oseman, Alice: Heartstopper

Tietokirjat

Vapaavalintainen tietokirja. Esimerkiksi:

  • Annila, Silja: Tekoja nyt! - Maailmanpelastajan käsikirja 7 ANN
  • Brooks, Ben: Rohkeiden poikien kirja LAPSET, 99.1 BRO
  • Cacciatore, Raisa: Mieletön fiilis - Hyvän mielen käsikirja 61 CAC
  • Favilli, Elena: Iltasatuja kapinallisille tytöille LAPSET, 99.1 FAV
  • Kalejaiye, Daniel: Konstaapeli Daniel tässä, moro! 16 KAL
  • Kauppinen, Hanna: Bändin käsikirja 89 KAU
  • Kissat tykkää tähtitieteestä LAPSET, 52 KIS
  • Maple, Eric: Noidan käsikirja LAPSET, 15.9 MAP
  • Simonsson, Nathalie: Maailman tärkein kirja – kehosta,
    tunteista ja seksistä LAPSET, 59.35 SIM
  • Strozyk, Matias: Jalkapallokirja – Huuhkajien tähdet
    ja tarina LAPSET tai AIKUISET, 79.31 STR
  • Söderström, Bo: Mitä koiralla mielessä AIKUISET, 67.451 SÖD

Runot

Vapaavalintainen runokirja. Esimerkiksi:

  • Itkonen, Jukka: Kuutanssi
  • Pelliccioni, Sanna: Haikuja räjähtäville sydämille
  • Pää auki! – säkeitä nuorille
  • Runo vieköön

John Coltranen vuonna 1965 ilmestynyttä A love supreme-albumia pidetään yhtenä merkittävimmistä jazz-levyistä kautta aikojen. Levystä on tehty useita uusintapainoksia vuosien saatossa. Viime vuonna julkaistiin myös Petri Silaksen ansiokas suomennos teoksesta A love supreme – John Coltranen testamentti, jossa kerrotaan perusteellisesti levyn tekemisestä, sisällöstä ja kulttuurisesta merkityksestä. Mukana on myös Mikko Innasen, Raoul Björkenheimin, Teemu Mustosen ja Juhani Aaltosen cd Jälkipyörteitä, joka on syntynyt A love supreme -levyn innoittamana.

A love supreme lienee yksi Coltranen tunnetuin levy. Siitä on pidetty laajalti myös jazz-piirien ulkopuolella ja se onkin hyvä ”sisäänheittotuote” jazzmusiikkiin. Se on helposti lähestyttävissä ja kuunneltavissa sisältämästään harmonisesta syvyydestä huolimatta.

Tällä levyllä Coltrane päästi henkisyytensä vapaaksi. Levyn aloitusraita Acknowledgement sisältää tunnetun teeman ja biisi loppuu maagiseen hokemaan ”Love supreme, love supreme”. Coltrane oli vastikään päässyt irti päihteistä ja aloittanut hengellisen etsinnän. Jatkuva etsintä johti myöhemmin moniin vapaamman jazzin kuolemattomiin mestariteoksiin, kuten Meditations, Stellar regions ja Interstellar space.

Suosittelen levyä varauksetta kenelle tahansa, piditpä jazzista tai et.

Varaa levy verkkokirjastosta.

Varaa kirja verkkokirjastosta.

Albumin vinkkasi Ville.

Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.

Kaija Saariahon Sumun läpi-äänilevy sisältää sävellyksiä 80-luvulta tähän päivään. Levy on tehty Saariahon luottolaulajan, sopraano Anu Komsin kanssa. Pianistina toimii myöskin vanha soittokumppani Pia Värri. Vanhemmissa lauluissa on tekstiä mm Mika Waltarin Koiranheisipuusta. 2000-luvulta löytyy lauluja Eino Leinon runoihin ja uusimpina Pentti Saarikosken runojen päivitys 60-luvulta nykypäivään.

Kaija Saariahoa pidetään yhtenä merkittävimmistä nykysäveltäjistä. Tällä levyllä kuullaan hänen kehitystään säveltäjänä ja samalla sopraano Anu Komsin ja pianisti Pia Värrin matkaa artisteina.

Jos et ole aiemmin kuunnellut nyky(taide)musiikkia niin tämä saattaa kuulostaa oudolta, koska melodioiden,  harmonioiden ja rytmin käyttö on vapaampaa ja monipuolisempaa kuin perinteisemmässä klassisessa musiikissa. Kun tähän pääsee sisälle, on musiikki kuitenkin kaunista ja sisältää upeita tunnelmia.

Kokeile kuunnella musiikkia avoimin mielin ja korvin. Voit kuunnella esimerkiksi äänien erilaisia struktuureja tai värejä. Tai voit vain tutkiskella itseäsi. Minkälaisia tunteita tämä herättää sinussa?

Nykymusiikin kuunteluun voit saada apua esimerkiksi Osmo Rauhalan tietofinlandialla palkitusta Miksi nykymusiikki on niin vaikeaa-kirjasta.

Varaa levy verkkokirjastosta.

Albumin vinkkasi Ville.

Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.

Kun puut ovat jo vihreitä, aurinko paistaa ja rupeaa olemaan niin lämmintä, että hupparikin jää kotiin ulos lähtiessä, lähes poikkeuksetta pistän Rancidin … And Out Come the Wolves albumin soimaan. Matt Freemanin uskomattomat bassokuviot, (Journey To The End Of The East Bay kappaleen bassolinja saattaa olla maailman paras!) sekä Tim Armstrongin ja Lars Frederiksenin tarttuvat laulukuviot saavat minussa heti aikaan kesäfiiliksen, johon ei moni muu albumi pysty. Albumin selkeät ska-vaikutteet ovat iso osa levyn kesäistä fiilistä. Varsinkin kappaleissa Time Bomb, Daly City Train ja Old Friend on erittäin vahva ska-poljento, joka saa tanssijalan vipattamaan.

Muistan kuulleeni Rancidia ensimmäisen kerran pelatessani playstationilla Dave Mirra freestyle BMX peliä, jonka soundtrackiltä löytyy …And Out Come the Wolves albumin aloitusraita Maxwell Murder. Dave Mirra freestyle BMX ja Tony Hawk’s Pro Skater pelisarja ovat olleet varmasti monille nuorille, kuten minulle ensimmäinen kosketus punk rockiin.

…And Out Come the Wolves on ehdottomasti klassikko ja minusta ehkä 90-luvun paras punk albumi. Sen lisäksi että tänä kesänä kannattaa kuunnella Rancidia, suosittelen pelaamaan Tony Hawk's Pro skater 1+2 remaken ja tekemään uusia musalöytöjä!

Varaa levy verkkokirjastosta.

Albumin vinkkasi Tomi.

Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.

Myöhästymismaksut aikuisten aineistosta 0,40 €/laina/vrk (enintään 10 €/laina)

Noutamattomat varaukset 2,00 €/varaus

Uusi kirjastokortti hävinneen kortin tilalle 3,00 €

Kaukopalvelu

  • Kaukolaina 8,00 €
  • Artikkelikopiot muista kirjastoista ja kaukolainat ulkomailta lähettäjäkirjaston perimien maksujen mukaan

Hävinnyt tai vahingoittunut aineisto

  • Korvaushinta aineistotietokannan ja käyttösääntöjen mukaan
  • Korvaus lainatun aineiston kadonneesta liitteestä 5,00 €

Laskutuslisä 10,00 €

Toinen palautuspyyntö 3,00 €

Tulostus ja kopiointi

  • Mustavalkoinen A4 0,50 €
  • Mustavalkoinen A3  1,00 €
  • Värillinen A4 1,00 €
  • Värillinen A3 2,00 €

Muut maksut

  • Muovikassi 0,50 €
  • Kestokassi  4,00 €
  • CD-levy 1,00 €
  • DVD-levy 3,00 €
  • Muistitikku 5,00 €
  • Korvaus kadonneesta säilytys- tai puhelinlatauslokerikon avaimesta 20,00 €
  • Poistokirjat alkaen 1,00 €
  • Maksu peruuttamattomasta kurssipaikasta 5,00 €

Brittibändi Bring Me The Horizonin Post human: survival horror -EP julkaistiin vuonna 2020. Mukana on useita vierailevia artisteja, kuten Yungblud.

Post human: survival horror on teemoiltaan melko poliittinen. Reilu puoli tuntia kestävä EP tehtiin koronapandemian aikana, ja se kuuluu sanoituksissa. Eristyneisyyden ja ahdistuksen tunteet ovat keskiössä. Hiljalleen kasvava viimeinen kappale eroaa tyyliltään muista. One Day the Only Butterflies Left Will Be in Your Chest as You March Towards Your Death -kappale on duetto Evanescencesta tutun Amy Leen kanssa. Ympäristöhuoli paistaa pintatasolla rakkausongelmia kuvailevan kappaleen sanoituksista.

Bring Me The Horizon aloitti soittamalla metal- ja hardcorea, mutta heidän tyylinsä on muuttunut vuosien saatossa kevyempään suuntaan. Yhtye on osoittanut suurta muuntautumiskykyä, kun heidän musiikkinsa on taipunut sujuvasti metalliin, rockiin, popiin ja elektroniseen musiikkiin. Yhtye julkaisi äskettäin jopa kappaleen norjalaisen poptähti Sigridin kanssa. Kaikkia odotuksia uhmaten yhteistyönä tehty kappale toimi!

Post human: survival horror -albumi on tyylin kehittymisestä huolimatta soundiltaan melko raskas. Solisti Oliver Sykesin ääni taipuu moneen ja toimii kappaleiden punaisena lankana. EP:n kohokohdaksi nousee Ludens-kappale, joka kuuluu myös Death Stranding -videopelin soundtrackilla. Kappale on hyvä esimerkki yhtyeen monipuolisesta tyylistä. Raivokasta biisiä tekee mieli kuunnella kesän festarikeikoilla ja huutaa samalla sanoitusten mukana. ”Do you know why the flowers never bloom? Will you retry or let the pain resume? I need a new leader, we need a new Luden…”

Varaa levy verkkokirjastosta.

Albumin vinkkasi Saimi.

Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.

Kuvassa viisi lasta, jotka pitävät kirjoja käsissään päänsä päällä.
Kuva ja teksti: Marja Ripatti, kirjastonhoitaja, lasten- ja nuorten palvelut

Opettaja Tiina Nieminen kertoo, että kirjasto tukee opettajien työtä innostamalla oppilaita lukemaan. –Kirjavinkkaukset ovat hyvä tapa tuoda uutta ja mielenkiintoista aineistoa lasten ulottuville. Koronarajoitukset ovat tietysti rajoittaneet vinkkaamista jonkin verran, Nieminen harmittelee.

Niemisen mielestä kirjavinkkaamista voisi olla enemmänkin, sillä vierailut ovat lapsille aina mieluinen ja erityinen tilanne, kun kirjoista on kertomassa joku muu kuin opettaja. Nieminen kokee myös, että juuri tällaiset kirjastoon tehdyt retket lisäävät lasten lukuintoa. –Mukana oli tällä kertaa myös lapsia, jotka eivät olleet koskaan käyneet kirjastossa, Tuija Nieminen kertoo ja lisää, että retki kirjastoon oli todella kiva ja lapset työskentelivät kirjastossa hyvin.

2 A luokan oppilaat ovat sitä mieltä, että kirjastosta löytyy kyllä helposti aineistoa, mutta kaipaavat myös ohjausta kirjaston henkilökunnalta. Lasten mielestä kirjastossa on parasta se, että täällä löytyy niin paljon tietoa kirjoista ja kaikki löytyy niin helposti. Lapsia ilahduttivat sekä kirjojen määrä että monipuolisuus – kirjastossa on kaikenlaisia kirjoja. Lapset kertoivat fanittavansa tällä hetkellä Supermarsua, Ellaa ja kavereita ja ihmistietokirjoja. He olivat ilahtuneita myös siitä, että kirjastossa oli parhaillaan esillä Henkka ja Kivimutka elokuvan näyttely ja sen koettiin innostavan lukemaan kirjasarjan kirjoja. Kysyttäessä, onko lapsista kivaa tulla koululta kirjastoon retkille, lapset sanoivat yhteen ääneen: –On todella kivaa! Erittäin kivaa!

Tori Amos oli yksi 90-luvun ylistetyimpiä naisartisteja. Amoksen uskollinen fanikunta kaipaa yhä hänen aikaisimpien levyjensä kauniita pianomelodioita. Koronavuosi innoitti Amoksen tekemään haavoittuvaisen ja herkän Ocean to ocean -levyn, jossa Amos raottaa sanoituksissaan edes vähän yksityistä elämäänsä. Torin viimeaikaiset levyt ovat yleensä olleet lähinnä objektiivista tarinankerrontaa siitä lähtien kun hän perusti perheen ääniteknikko Mark Hawleyn kanssa 90-luvun lopulla. Ocean to ocean on musiikillisesti nautinnollinen kokemus, mutta voisi jopa ehkä väittää, että näin suuri radioystävällisyys on Amoksen kohdalla vähän vieraannuttavaa. Kappaleet ovat lyhyehköjä täydellisiä paketteja, eikä levyllä enää riitä tilaa pitkille monivaiheisille taiteellisemmille kappaleille. Täytyy kuitenkin sanoa, että vaikeiden kappaleiden sijasta tällaiset sanoituksiltaankin yksinkertaiset ja ymmärrettävät kappaleet ovat ihan raikas tuulahdus Amoksen tuotannossa. Levyllä jää yhä kaipaamaan kappaleita, joilla kuuluisi lähinnä piano ja Torin laulu.

Levyn huippukohtia ovat mielestäni ”Metal water wood” ja ”29 years”. Viimeisimmillä levyillä useita lauluja on omistettu Torin edesmenneelle äidille ja levyiltä paistaa Torin kaipaus yhteyteen toisten ihmisten kanssa- äitiin ja koronajajan eristämiin ystäviin. On virkistävää, että Tori uskaltaa olla haavoittuvainen 58-vuotias nainen.

Varaa levy verkkokirjastosta.

Albumin vinkkasi Marja.

Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.

The Lastu library system is made up of the public libraries in the Päijät-Häme region (except for the Iitti Library).  These rules and fees apply in the public libraries of Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki and Sysmä. Public library rules in Finland, including the loss of borrowing privileges and a ban from using a library, are based on the Finnish Library Act (1492/2016).

  • When you get a library card or agree to be a guarantor, you commit to following these library rules.
  • You may use the collections of all Lastu libraries.
  • You may reserve material found in any Lastu library and borrow material from all

Lastu libraries, also from libraries situated outside the municipality where you live.

The material will be delivered to the library of your choice.

The Lastu libraries have a joint website at lastu.finna.fi. On the Lastu website you will find a lot of additional information, for example the opening hours. The staff in the Lastu libraries is ready to provide more information about the website and how to use it.

Some of the libraries can be visited outside normal service hours. During those hours there is no staff present to assist and serve you. When you visit these libraries during the self-service hours, you agree to follow their rules. Some Lastu libraries have restrictions or instructions on how customers under 18 may use the self-service libraries. Additional information and guidance on how to use the self-service libraries is available in the Lastu libraries.

Library services free of charge or with a fee

Books, magazines, music, films, games and other materials can be used, borrowed and

reserved free of charge. Guidance, instruction and other services in the library are also free.

The library charges fees if

  • you return material that is late or damaged
  • you do not pick up reserved material on time
  • you do not return borrowed material on time
  • the material you have borrowed is lost

There is a charge for some library services. More information about these charges can be found on the list of fees below.

The Lastu libraries have spaces that can be reserved and rented. In these spaces it is

possible to study, work, meet other people or engage in recreational activities. The library spaces may also be used by different groups, societies, clubs and other organizations. The spaces have their rules of use. The rules and information about payments can be found on the library’s website at lastu.finna.fi.

The library card is ”the key” to borrowing material and using library services

If you want to use all library services, you need a library card. You can get a library card at any Lastu library. The library card is personal.

When you need a library card, go to any Lastu library. Take a photo ID with you. You can prove your identity with a passport, driving licence, Finnish Health Insurance Card with a photo or a Finnish Identity Card issued by the police. You also need to have a current address in Finland. If you do not have a Finnish social security number, the library card is valid until your residence permit expires.

Notify the library immediately of any changes in your name or contact information.  You may also update your contact information yourself in your library account. You can log in to your account at lastu.finna.fi.

The first library card is free of charge. You are responsible for the material borrowed on your card. Report the loss of the card to the library immediately. A card that has been reported lost will be blocked. After that, the card cannot be used to borrow any library material.

Library cards for children under 15 and for organizations, the role of guarantors

Library cards are available to children. Children under the age of 15 can get a library card with the consent of a parent or guarantor who must be at least 18 years old. The guarantor’s identity will be checked when applying for the card. To get a card for the child, the guarantor must have a library account. The guarantor is responsible for material borrowed on the child’s card.

A day care centre, school and other institution or organization can get a library card with the consent of a guarantor who must be at least 18 years of age. The guarantor’s identity will be checked when applying for the card. The guarantor is responsible for material borrowed on the card of the institution or organization. Changes in the guarantor’s name or contact information must be reported to the library immediately.

PIN code

In addition to the library card you need a PIN code in order to:

  • use the self-check-out stations
  • renew and reserve material and make online payments on the Lastu website
  • book the public computers in some Lastu libraries (in Hollola and Orimattila)
  • use the self-service libraries
  • use the library’s electronic materials
  • use other Lastu library services where a login is required

You will get a PIN code with a new library card. If you forget the PIN code, you can ask for a new one at any Lastu library. Do not let anyone else know your PIN code.

Borrowing and renewing material

If you want to borrow library material, you need a valid library card.

You are responsible for the material borrowed on your card.

In general, the loan period is 28 days, but it may vary.

  • The loan period for magazines, DVDs, board games and sports equipment is 14 days.
  • The loan period is 14 days if there is a large number of reservations.
  • The loan period for books in the express collection is 7 days.
  • The maximum loan period for eBooks and eAudiobooks is 14 days. EBooks and

eAudiobooks are returned automatically at the end of the loan period.

Children and teenagers borrowing films or games should take into consideration that the library must follow the age categories determined by the National Audiovisual Institute.

You may renew your items 5 consecutive times in any Lastu library or by logging in to your library account on the Lastu website. Books borrowed from the express collection may not be renewed.

You may not renew your items if

  • the material has been reserved by another customer
  • your borrowing privileges have been suspended
  • you have already renewed the item 5 times

You may have on loan up to 100 items at any one time. 

The number of console games on loan may not be more than 4 at a time.

Reserving material and picking it up

You can reserve material on the Lastu website or in the libraries.

When you are reserving material, you have to log in to your account. Select the library where you would like to pick up the item. You will be notified when you can collect the item from the library. The notice will be sent by email, text message or letter. You should pick up the material within 7 days after you have been notified.

You can cancel a reserved item on the Lastu website unless the item is already on the pick-up shelf. In that case, you can still cancel it by contacting the library before the last pick-up day. There is a charge for a reserved item that has not been collected in 7 days.

If you did not receive notification about an item ready to be picked up, and the reason for the notification not reaching you was beyond the library’s control, you still have to pay the fee. Library staff will provide additional information and guidance on how to reserve material.

End of the loan period and returning material

The loan period ends when the library closes on the due date. On the web the loan period ends at 12 p.m. You may ask for a due date reminder to be sent to your email address. You should remember that this is an additional service and the library cannot guarantee that you will always receive the reminders. To avoid paying overdue fines, return your items on time. 

You may return borrowed material to any Lastu library.

Notice that board games, sports equipment and musical instruments must be returned to the library where they were checked out.

You can also return material in the library’s book drop. You are responsible for the material returned in the book drop. The book drop will be emptied on the following opening day. Therefore, items you have returned in the book drop will not be removed from your library account until the following opening day.

Interlibrary loan service

Material that is not owned by any Lastu library can be requested from another library through the interlibrary loan system, either from Finland or from other countries. There is a fee for interlibrary loans.

Loss of borrowing privileges and how to restore them

Your borrowing privileges will be suspended if

  • the amount of unpaid fees on your account is 10 euros or more
  • the borrowing privileges of the card holder you are responsible for have been

suspended

Your borrowing privileges will be restored when you have paid the accumulated charges.

Library fees and charges

Overdue fines

If you return or renew an item only after the due date, you will have to pay overdue fines for each calendar day the item is late. The fines will be added to your library account.

You can pay the fees and charges online through the library’s website or at any Lastu library. More information about the fees and charges can be found on the list of fees below.

The library charges overdue fines even if you have not been able to renew your items

because of a technical problem on the Lastu website or because of other reasons beyond the library’s control.

There are no overdue fines for children’s and youth material. However, children’s and youth items that have not been returned will be billed in accordance with the library rules. (See the next section: Overdue notices and fees for unreturned material and also see the section: List of fees: Lost or damaged material.)

Institutions and organizations that have a library card do not have to pay overdue fines.

However, material that is not returned will be billed in accordance with the library rules. A billing charge will be added to the invoice.

Overdue notices and fees for unreturned material

If you do not return borrowed material on time, the library will send you overdue notices. The first overdue notice will be sent when the material is 7 days (1 week) overdue.

When the material is 21 days (3 weeks) overdue, the library will send you another overdue notice.

If another customer has reserved the item or if an overdue book is in the express collection, the library will send you an overdue notice on the first weekday after the due date.

If you do not return an item in spite of the overdue notices, you will have to replace it. An invoice will be sent to you, with a 10 € billing charge added to the invoice. This will take place 49 days after the due date. After the invoice has been sent, the material can no longer be returned and you will not be refunded for the material even if you return it.

Replacing material

You can pay the fees for lost or damaged items at any Lastu library. The replacement fee is the same as the purchase price that has been paid by the library. If you lose something attached to the material you have borrowed, there is a fee for this attached item. The library will not refund the replacement fees you have paid even if you should later return the material.

You may also replace a lost or damaged item by purchasing the same title for the library. However, because of copyright issues, films cannot be replaced in this way, in either DVD or Blu-ray format.

A copyright fee is included in the price of the DVDs and Blu-ray discs purchased by the library. The prices of console games acquired before 1 September 2015 also include a copyright fee. The replacement fee for these materials is 50 percent of the purchase price.

If you do not return or replace the material you have borrowed, the matter will be referred to a collection agency. In that case, you will also have to pay collection fees.

Ban from the library

Customers may be banned from the library if they

  • disturb other customers or the staff in spite of warnings
  • endanger their own safety or the safety of others
  • damage library property

The staff may order a customer causing a disturbance to leave the library. Customers may be banned from a Lastu library for a maximum of 30 days.

Damages and the library’s liability for damages

If you damage or lose library property, you will have to pay for the damage or for the lost item.
The library is not liable for any damage to your equipment that may have been caused by a borrowed recording.
The library is not responsible for any clothes or other belongings left on library premises.

Data protection and checking data in the library records

According to the Personal Data Act (523/1999, 13), libraries have the right to record a customer’s social security number. The borrower information is used for monitoring borrowing, reserving the library’s public computers, logging in to the computers and monitoring access to the self-service libraries.

Personal data is confidential and will not be given to any outsiders.

The privacy statement of the borrower record is available on the library’s website at lastu.finna.fi.

When dealing with personal data, we follow the EU’s General Data Protection Regulation.

Fees in the Lahti City Library (opens in a new tab)

(4.3.2024 alkaen)

Lastu-kirjastoihin kuuluvat Päijät-Hämeen kuntien yleiset kirjastot, Iittiä lukuun ottamatta. Näitä käyttösääntöjä ja maksuja noudatetaan ja sovelletaan Heinolan, Lahden ja Orimattilan kaupunginkirjastoissa sekä Asikkalan, Hartolan, Hollolan, Kärkölän, Padasjoen ja Sysmän kunnankirjastoissa.  Yleisten kirjastojen käyttösäännöt, lainauskielto ja kirjaston käyttökielto perustuvat kirjastolakiin 1492/2016.

  • Kun saat kirjastokortin tai suostut vastuuhenkilöksi, sitoudut noudattamaan näitä käyttösääntöjä.
  • Voit käyttää kaikkien kirjastojen kokoelmia.
  • Voit varata ja lainata aineistoa kaikista Lastu-kirjastoista, myös muista kuin oman kuntasi kirjastosta. Aineisto kuljetetaan sinulle valitsemaasi kirjastoon.

Lastu-kirjastoilla on yhteinen verkkokirjasto osoitteessa lastu.finna.fi.
Löydät näiltä sivuilta lisätietoja ja muun muassa kirjastojen aukioloajat.
Lisätietoja ja ohjausta verkkokirjaston käyttöön saat kirjastosta.

Joissakin kirjastoissa voit käydä omatoimisesti palveluaikojen ulkopuolella. Silloin kirjastossa ei ole henkilökuntaa ohjaamassa ja palvelemassa sinua. Kun asioit omatoimikirjastoissa, sitoudut noudattamaan niiden käyttösääntöjä.
Joidenkin kuntien kirjastoissa voi olla alaikäisiä koskevia omatoimikirjaston käyttöoikeuteen liittyviä rajoituksia tai ohjeita.

Lisätietoja ja ohjausta omatoimiseen kirjaston käyttöön saat kirjastosta.
Lisätietoja omatoimikirjastoista myös näiltä verkkosivuilta (avautuu uuteen välilehteen).

Kirjastopalvelujen maksuttomuus ja maksullisuus

Kirjojen, lehtien, musiikin, elokuvien, pelien ja muiden aineistojen käyttö, lainaus ja varaaminen on maksutonta.
Myös ohjaus, neuvonta ja asiakaspalvelu kirjastossa on maksutonta. Kirjasto perii maksun ja joudut maksamaan, jos

  • palautat aineiston myöhässä tai vahingoittuneena
  • et nouda varaamaasi aineistoa kirjastosta ajoissa
  • et palauta lainaamaasi aineistoa kirjastoon ajoissa
  • hävität aineiston

Myös muutamat kirjaston tarjoamat palvelut maksavat.

Kirjastoissa on varattavia ja vuokrattavia tiloja. Kirjaston tiloissa voit kokoontua, opiskella, työskennellä ja harrastaa.
Myös ryhmät, yhdistykset ja yhteisöt voivat kokoontua kirjaston tiloissa. Tiloilla on omat käyttösääntönsä.
Löydät käyttösäännöt ja maksutiedot näiltä sivuilta Tilat-osiosta (avautuu uuteen välilehteen)

Kirjastokortti on ”avain” lainaamiseen ja kirjaston palvelujen käyttöön

Jos haluat käyttää kirjaston palveluja, tarvitset kirjastokortin. Saat kirjastokortin mistä tahansa Lastu-kirjastosta. Kirjastokortti on henkilökohtainen.

Kun haluat kirjastokortin, ota kirjastoon mukaasi henkilötodistus, jossa on valokuva. Voit todistaa henkilöllisyytesi passilla, ajokortilla, kuvallisella Kela-kortilla tai poliisin myöntämällä henkilökortilla. Sinulla on oltava myös voimassa oleva osoite Suomessa. Jos sinulla ei ole suomalaista henkilötunnusta, kirjastokortti on voimassa, kunnes oleskelulupasi päättyy.

Ilmoita heti kirjastoon, jos nimesi tai yhteystietosi muuttuvat. Voit muuttaa omia tietojasi myös itse Lastu-verkkokirjastossa.

Alle 15-vuotiaiden ja yhteisöjen kirjastokortit sekä vastuuhenkilöt

Myös lapsi voi saada kirjastokortin. Alle 15-vuotias saa kirjastokortin täysi-ikäisen vastuuhenkilön suostumuksella. Vastuuhenkilön henkilöllisyys tarkistetaan, kun korttia tehdään. Hänen tietojensa tulee olla kirjaston rekisterissä. Vastuuhenkilö on vastuussa siitä aineistosta, joka on lainattu alle 15-vuotiaan kirjastokortilla.

Päiväkoti, koulu, muu laitos tai yhteisö saa kirjastokortin täysi-ikäisen vastuuhenkilön suostumuksella. Vastuuhenkilön henkilöllisyys tarkistetaan, kun korttia tehdään. Vastuuhenkilö on vastuussa siitä aineistosta, joka on lainattu laitoksen tai yhteisön kirjastokortilla. Ilmoita heti kirjastoon, jos vastuuhenkilön nimi tai yhteystiedot muuttuvat.

Ensimmäinen kirjastokortti on ilmainen. Olet vastuussa kortillasi lainatusta aineistosta. Ilmoita heti kirjastoon, jos hävität kirjastokortin. Hävinneeksi ilmoitettu kortti poistetaan käytöstä, eikä sillä sen jälkeen voi lainata aineistoja.

PIN-koodi

Tarvitset kirjastokortin lisäksi henkilökohtaisen PIN-koodin, jolla voit muun muassa:

  • käyttää lainausautomaattia
  • uusia lainoja, varata aineistoa, maksaa maksuja Lastu-verkkokirjastossa
  • varata tietokoneita
  • käyttää omatoimikirjastoja
  • käyttää e-aineistoja
  • käyttää muita Lastu-kirjastojen palveluita, joihin pitää kirjautua

Saat PIN-koodin kirjastokortin mukana. Jos unohdat sen, voit pyytää uuden mistä tahansa Lastu-kirjastosta.
Älä kerro PIN-koodiasi muille.

Aineiston lainaaminen ja lainan uusiminen

Jos haluat lainata kirjaston aineistoja, tarvitset voimassa olevan kirjastokortin.

Olet vastuussa kirjastokortillasi lainatusta aineistosta.

  • Laina-aika on yleensä 28 vuorokautta, mutta se voi vaihdella.
  • Lehtien, DVD-levyjen, lautapelien ja liikuntavälineiden laina-aika on 14 vuorokautta.
  • Aineiston laina-aika on 14 vuorokautta, jos aineistosta on paljon varauksia.
  • Pikalainojen laina-aika on 7 vuorokautta.
  • E-kirjojen ja e-äänikirjojen laina-aika on enintään 14 vuorokautta. E-lainat palautuvat automaattisesti laina-ajan päättyessä.

Kuvatallenteiden, eli elokuvien ja pelien lainaamisessa kirjasto noudattaa Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen ikärajoja.

Voit uusia lainasi enintään 5 kertaa Lastu-verkkokirjastossa tai kirjastoissa. Pikalainoja ei voi uusia.

Et voi uusia lainoja, jos

  • aineisto on varattu toiselle asiakkaalle
  • olet lainauskiellossa
  • olet uusinut jo viisi kertaa

Sinulla voi olla yhtä aikaa lainassa enintään 100 lainaa.

Konsolipelejä voi olla yhtä aikaa lainassa enintään 4 kappaletta.

Aineiston varaaminen ja varauksen noutaminen

Voit varata aineistoa Lastu-verkkokirjastossa sisäänkirjautuneena omiin tietoihisi tai kirjastoissa.

Kun teet varausta, valitse kirjasto, josta haluat noutaa varauksen. Saat ilmoituksen, kun voit noutaa varauksen kirjastosta.
Ilmoitus lähetetään sinulle sähköpostilla, tekstiviestillä tai kirjeellä. Sinun täytyy noutaa varaamasi aineisto kirjastosta 7 vuorokauden kuluessa ilmoituksen lähettämisestä.

Voit perua varauksen Lastu-verkkokirjastossa, jos kirjasto ei ole vielä käsitellyt sitä. Jos haluat perua varauksen, joka on jo käsitelty, ota yhteyttä kirjastoon ennen kuin varauksen noutoaika päättyy.

Jos et nouda varausta, kirjasto perii maksun. Kirjasto perii maksun noutamatta jääneestä varauksesta myös siinä tapauksessa, että kirjastosta riippumattomasta syystä et ole saanut varauksen saapumisilmoitusta. Saat lisätietoja ja ohjausta varauksen tekemiseen kirjastoista.

Laina-ajan päättyminen ja aineiston palauttaminen

Laina-aika päättyy eräpäivänä kirjaston aukioloaikana ja verkkokirjastossa vuorokauden päätyttyä. Voit tilata kirjastosta sähköpostiisi ennakkoilmoituksen lähestyvästä eräpäivästä. Huomaathan, että kyseessä on lisäpalvelu, eikä kirjasto takaa ilmoituksen perille tuloa.

Noudata laina-aikoja, jotta et joudu maksamaan myöhästymismaksuja. 

Voit palauttaa lainatun aineiston mihin tahansa Lastu-kirjastoon.

Huom! Lautapelit, liikuntavälineet ja soittimet on palautettava siihen kirjastoon, josta olet ne lainannut.

Voit palauttaa aineistoja myös kirjaston palautusluukkuun. Olet vastuussa palautusluukkuun palauttamastasi aineistosta. Kirjaston henkilökunta tyhjentää palautusluukut ja palauttaa aukioloajan jälkeen tehdyt palautukset seuraavana kirjaston aukiolopäivänä.

Kaukolainat

Voit tilata aineistoa kaukolainaksi Suomesta tai ulkomailta. Kaukolainaksi tilataan vain aineistoa, jota ei ole Lastu-kirjastojen kokoelmissa. Kaukolainan tekemisestä peritään maksu.

Lainausoikeuden menettäminen ja sen takaisin saaminen

Menetät lainausoikeuden, jos

  • sinulla on maksamattomia maksuja 10 euroa tai enemmän
  • vastuullasi oleva henkilö on lainauskiellossa

Saat lainausoikeuden takaisin, kun olet maksanut kertyneet maksut.

Miten kirjastomaksut kertyvät?

Myöhästymismaksut

Jos palautat tai uusit lainasi vasta eräpäivän jälkeen, sinulle kertyy myöhästymismaksuja. Myöhästymismaksu kerääntyy jokaiselta kalenteripäivältä, jonka lainat ovat myöhässä. Nämä maksut merkitään tietoihisi kirjaston asiakasrekisteriin ja joudut maksamaan ne.

Voit maksaa maksuja Lastu-verkkokirjastossa ja kaikissa Lastu-kirjastoissa. Lisätietoja maksujen suuruudesta löydät Käyttösäännöt ja maksut -esitteen lopussa olevasta maksuluettelosta.

Kirjasto perii myöhästymismaksun myös siinä tapauksessa, että lainojen uusiminen ei ole onnistunut Lastu-verkkokirjaston teknisen häiriön takia tai muusta kirjastosta johtumattomasta syystä.

Lasten ja nuorten aineistosta ei kerry myöhästymismaksuja. Jos et palauta lasten ja nuorten aineistoa, se siirtyy laskutettavaksi näiden käyttösääntöjen mukaisesti.

Yhteisölainaajilta kirjasto ei peri myöhästymismaksua, mutta palauttamaton aineisto siirtyy laskutettavaksi käyttösääntöjen mukaisesti. Maksuihin lisätään laskutuslisä.

Palautuspyyntö ja palauttamattoman aineiston maksaminen

Jos jätät aineiston palauttamatta eräpäivän jälkeen, kirjasto lähettää sinulle palautuspyynnön.
Ensimmäinen palautuspyyntö lähetetään, kun aineisto on myöhässä 7 vuorokautta (1 viikon).

Kun aineisto on myöhässä 21 vuorokautta (3 viikkoa), kirjasto lähettää sinulle toisen palautuspyynnön.

Jos aineisto on varattu toiselle asiakkaalle tai laina on pikalaina, kirjasto lähettää sinulle palautuspyynnön heti seuraavana arkipäivänä eräpäivän jälkeen.

Jos jätät palautuspyynnöistä huolimatta aineiston palauttamatta, joudut korvaamaan aineiston. Sinulle lähetetään lasku, josta peritään 10 euron laskutuslisä. Palauttamatta jäänyt aineisto siirtyy laskutettavaksi 49 vuorokautta eräpäivän jälkeen.
Laskutukseen siirrettyä aineistoa ei voi enää palauttaa eikä sitä hyvitetä.

Aineiston korvaaminen

Voit maksaa hävinneen tai vahingoittuneen aineiston korvauksia kaikissa Lastu-kirjastoissa. Korvaushinta on sama kuin aineiston hankintahinta. Jos hävität lainaamasi aineiston mukana olevan liitteen, kirjasto perii siitä maksun. Vaikka palauttaisit korvaamasi aineiston myöhemmin kirjastolle, kirjasto ei palauta maksamiasi korvauksia sinulle takaisin.

Voit korvata hävinneen tai vahingoittuneen aineiston myös ostamalla vastaavan aineiston kirjastolle. Tämä ei koske elokuvia, tieto-DVD- tai Blu-ray-levyjä.

DVD- ja Blu ray-levyt, jotka sisältävät elokuvia tai tietoaineistoa sisältävät tekijänoikeusmaksun. Myös konsolipelit, jotka kirjasto on hankkinut ennen 1.9.2015 sisältävät tekijänoikeusmaksun. Näistä aineistoista kirjasto perii korvauksena puolet eli 50 % hankintahinnasta. Et voi korvata DVD- ja Blu-ray-levyjä, jotka sisältävät elokuvia tai tietoaineistoa vastaavalla aineistolla kappalekohtaisen tekijänoikeusmaksun vuoksi. Jos et palauta tai korvaa lainaamaasi aineistoa, perintätoimisto jatkaa kirjaston saatavien perintää. Joudut maksamaan myös perintäkulut.

Kirjaston käyttöoikeuden menetys

Voit menettää kirjaston käyttöoikeuden, jos

  • kielloista huolimatta häiritset asiakkaita tai henkilökuntaa
  • vaarannat omaa tai muiden turvallisuutta
  • vahingoitat kirjaston omaisuutta

Henkilökunta voi käskeä sinua poistumaan kirjastosta, jos aiheutat häiriötä. Kirjaston käyttöoikeuden voi menettää kirjastokohtaisesti enintään 30 päivän ajaksi.

Vahingot ja kirjaston vahingonkorvausvelvollisuus

Jos vahingoitat tai hävität kirjaston omaisuutta, sinun on korvattava se.

Kirjasto ei korvaa vahinkoja, joita lainattu tallenne on mahdollisesti aiheuttanut laitteillesi.

Kirjasto ei vastaa kirjastotiloihin jätetyistä tavaroista tai vaatteista.

Käyttäjän tietosuoja ja rekisteritietojen tarkistaminen

Kirjastolla on oikeus rekisteröidä asiakkaan henkilötunnus asiakasrekisteriin (henkilötietolaki 523/1999, 13). Asiakastietoja käytetään lainaustenvalvontaan ja kirjaston tietokoneiden ajanvaraukseen ja niille kirjautumiseen sekä omatoimikirjaston kulunvalvontaan.

Henkilötiedot ovat luottamuksellisia eikä niitä luovuteta ulkopuolisten käyttöön.

Asiakasrekisterin tietosuojaseloste on nähtävillä verkkosivuilla lastu.finna.fi. Henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan EU:n tietosuoja-asetusta.

Maksut Lahden kaupunginkirjastossa (linkki avautuu uuteen välilehteen Lastu-verkkokirjastossa)

Woe to you, oh Earth and Sea, for the devil sends the beast with wrath, because he knows the time is short. Let him who hath understanding reckon the number of the beast. For it is a human number. Its number is six hundred and sixty-six.

-The Number of the Beast-

Näillä aikoinaan pahaenteiseksikin koetuilla sanoilla lähtee käyntiin yhdeksi heavy metalin klassikkolevyistä laskettava Iron Maidenin The Number of the Beastin B-puoli. Albumi viettää maaliskuussa 2022 40-vuotissynttäreitään, ja on näin osuva valinta Lastu-kirjastojen kuukauden levyksi.

Kolmas levy on perinteisesti ollut bändille kuin bändille haastava. Usein kahdelle ensimmäiselle albumille materiaalia on ehtinyt kertymään useamman vuoden ajalta, mutta kolmas levy on se, jossa punnitaan bändin kyky tehdä laadukasta musiikkia hyvin lyhyessä ajassa. Maiden oli ollut käytännössä katsoen jatkuvasti tien päällä ensimmäisen, vuonna 1980 julkaistun esikoisalbumin jälkeen, ja rauta piti takoa sen ollessa kuumaa. Edellinen kiertue Killer World Tour päättyi loppuvuodesta 1981, uuden albumin äänitykset oli buukattu tammikuulle ja seuraava maailmankiertue alkamaan helmikuussa.

The Number of the Beastilla Maiden oli kiireen lisäksi myös uuden edessä. Bändin vauhdilla kasvavalle fanijoukolle täytyi pystyä näyttämään, että uusi nokkamies, lähinnä Samsonissa aikaisemmin vaikuttanut Bruce Dickinson pystyy hoitamaan Paul Di’Annon jättämän tontin. Laulajanvaihdos näkyy myös tyylillisesti bändin kehityksessä edelliseen Killers-pitkäsoittoon verrattuna, sillä Dickinsonin ääniala oli laajempi ja antoi täten biisinkirjoittajille enemmän vapauksia. Tämän lisäksi myös kitaristi Adrian Smith osallistui biisintekoon ja toi mukanaan omat mausteensa levylle esimerkiksi The Prisoner- ja 22 Acacia Avenue-biisien muodossa.

Valokeilassa paistattelevien nimikkobiisin ja ikivihreän Run to the Hills-klassikon takaa löytyy tasapainoinen, hyvin aikaa kestänyt levy, jolla ei montaa heikkoa hetkeä ole. Onhan bändi tosin itsekin jälkeenpäin sanonut, että albumin heikoksi lenkiksi laskettava Gangland oli väärä valinta levylle B-puoleksi kiireen vuoksi jätetyn Total Eclipsen sijaan. Live-vetojen kiintotähdeksi muodostunut, kuolemaantuomitun viimeisistä ajatuksista kertova Hallowed Be Thy Name päättää albumin väkevästi ja on edelleen monen ehdoton suosikki bändin tuotannosta.

Bruce Dickinsonin tunnistettava ääni, Steve Harrisin tavaramerkki-kolinabasso, Adrian Smithin ja Dave Murrayn saumaton kitarayhteistyö sekä Clive Burrin tarkka rumputyöskentely puhuvat vielä näin vuosikymmenienkin jälkeen puolestaan, eikä liene sattumaa, että juuri tällä levyllä Iron Maiden teki läpimurtonsa ja sementoi uransa suunnan seuraavaksi vuosikymmeneksi.

Varaa levy verkkokirjastosta.

Albumin vinkkasi Janne.

Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.

Neil Young aiheutti liikehdintää musiikin striimaus-palveluiden käyttäjissä poistamalla kaiken musiikkinsa Spotifysta, koska Spotify jakaa arveluttavaa sisältöä tuottavaa podcast-isäntä Joe Rogania. Young on aiemminkin osoittanut mieltään mm. kanadan hiekkaöljykaivoksia vastaan

Neil Youngin Harvest-levy täyttää helmikuussa 2022 pyöreät 50 vuotta. Levy on löytänyt kuulijoita aina uusista sukupolvista ja onkin vanhentunut hienosti. Kauniita melodioita sisältävä folk-musiikki onkin taas muodikasta (liekö koskaan ollutkaan poissa).

Levy sisältää sydäntä särkevän kauniita melodioita ja koskettavia tekstejä. Esimerkiksi vanhenemisestakin kertova biisi Old man kertoo yleispätevästi ihmisyydestä kertosäkeessään:

” Old man, take a look at my life
I'm a lot like you
I need someone to love me
The whole day through
Ah, one look in my eyes
And you can tell that's true”

Levy sisältää myös biisin A man needs a made, joka nimensä perusteella vaikuttaa vanhentuneelta. Young oli sairas biisiä tehdessään ja laulu kertookin siitä miten ihminen tarvitsee apua selvitäkseen elämästä.

Itselleni tämä oli yksi ensimmäisistä kuulemistani Neil Young levyistä. Tämä aloitti elin-ikäisen matkan Youngin kanssa. Youngin jättimäinen tuotanto sisältää mm paljon folkimpia soololevyjä ja Crazy horsen kanssa tehdyt rockimmat tuotokset, häntä pidetäänkin grungen kummisetänä. Hän on tehnyt kymmeniä upeita levyjä ja paljon maailman parasta musiikkia.

Jos artisti on sinulle tuntematon, suosittelen lämpimästi tutustumaan. Jos taas Youngin musiikki on jo tuttua ota toki levy uudelleen kuunteluun merkkipäivän kunniaksi.

Varaa levy verkkokirjastosta.

Albumin vinkkasi Ville.

Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.

Laughing Sam's dolphinin levynkansi

Jotkut asiat vaativat aikaa. Jo 1990-luvulla Lahden seudulta ponnistanut Laughing Sam’s Dolphin kokosi rivinsä 25 vuoden tauon jälkeen, tuuletti pölyt ysäriaikaisista kappaleistaan ja uudelleenäänitti ne bändin nimeä kantavalle pitkäsoitolle. Levy on grungesta ammentavan Laughing Sam’s Dolphinin debyyttialbumi. Elämä siis kuljetti muusikoita vuosiksi eri suuntiin, mutta palautti lopulta taas yhteen jatkamaan soitto- ja levytyspuuhia.

Kahdeksan kappaleen tiivis paketti totisesti vie suoraan grungen ytimeen. A-puolen lauluissa painottuu aavistuksen raskaampi ote, mikä käy heti kärkeen selväksi ”By Mistaken” runtatessa levyn mukavasti käyntiin antaen viitettä tulevasta. Kitara- ja bassoriffeissä on jykevyyttä ja rosoa, niiden lomaan melodisille osuuksille on annettu tilaa. Melodisempaa puolta tarjoaa ”Trap”, josta on tehty myös musiikkivideo viime syksynä.

B-puolellakin rytistellään, mutta laajemmin rokkaavan materiaalin puolelle. Lennokas ”Release Me” kumartaa Kingston Wallin suuntaan taitavasti. ”Comic” soi rennosti ja tarttuvasti Pearl Jamin henkeen. Koko albumia ajatellen on mainittava vielä ainakin Soundgarden, jonka vaikutteet kuuluvat levyllä. Laughing Sam’s Dolphinin valteiksi kovien esikuvien ohella on luettava ehdottomasti ammattimainen, monipuolinen laulu, vankka soittokokemus sekä hyvin aikaa kestäneet kappaleet. Levyä kuunnellessa aistii bändin tuoreen energian, soittamisesta ja levyn tekemisestä on selkeästi nautittu.

Bändin debyytti on julkaistu LP-levynä, C-kasettina ja digitaalisessa muodossa. Formaatissa on siten valinnanvaraa niin nostalgikolle kuin nykyaikaisellekin musadiggarille. Ota albumi kuunteluun, jos kaipaat varteenotettavaa vaihtoehtoa Seattle-soundin jättiläisten rinnalle.

Varaa levy verkkokirjastosta.

Albumin vinkkasi Taru.

Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.

Uutiskirje 1_2021, lähetetty 10.1.2021

Uutiskirje 2_2021, lähetetty 14.2.2021

Uutiskirje 3_2021, lähetetty 14.3.2021

Uutiskirje 4_2021, lähetetty 11.4.2021

Uutiskirje 5_2021, lähetetty 10.5.2021

Uutiskirje 6_2021, lähetetty 13.6.2021

Uutiskirje 7_2021, lähetetty 11.7.2021

Uutiskirje 8_2021, lähetetty 8.8.2021

Uutiskirje 9_2021, lähetetty 12.9.2021

Uutiskirje 10_2021, lähetetty 3.10.2021

Uutiskirje 11_2021, lähetetty 14.11.2021

Uutiskirje 12_2021, lähetetty 12.12.2021

Uutiskirje 1_2022, lähetetty 9.1.2022 (linkki avautuu uuteen ikkunaan)

Uutiskirje 2_2022, lähetetty 13.2.2022 (linkki avautuu uuteen ikkunaan)

Uutiskirje 3_2022, lähetetty 13.3.2022 (linkki avautuu uuteen ikkunaan)

Uutiskirje 4_2022, lähetetty 10.4.2022 (linkki avautuu uuteen ikkunaan)

Uutiskirje 5_2022, lähetetty 8.5.2022 (linkki avautuu uuteen ikkunaan)

Uutiskirje 6_2022, lähetetty 12.6.2022 (linkki avautuu uuteen ikkunaan)

Uutiskirje 8_2022, lähetetty 14.8.2022 (linkki avautuu uuteen ikkunaan)

Uutiskirje 9_2022, lähetetty 11.9.2022 (linkki avautuu uuteen ikkunaan)

Uutiskirje 10_2022, lähetetty 9.10.2022 (linkki avautuu uuteen ikkunaan)

Uutiskirje 11_2022, lähetetty 13.11.2022 (linkki avautuu uuteen ikkunaan)

Uutiskirje 12_2022, lähetetty 11.12.2022 (linkki avautuu uuteen ikkunaan).

Elokuussa 2021 aloitin opintoihini kuuluvan 20 viikon työharjoittelujakson Lahden kaupunginkirjastossa. En ole kotoisin täältäpäin eikä Lahti muutenkaan ollut minulle ennestään kovin tuttu, halusinkin nimenomaan päästä näkemään itselleni mahdollisimman tuntemattoman kirjaston. 

Ja hyvä että uskalsin lähteä, se todellakin kannatti. Täällä Lahdessa olen saanut olla monessa mukana ja päässyt tutustumaan monipuolisesti kirjastotyön eri puoliin. Tässä vaiheessa harjoittelua moni kirjaston työntekijä onkin tokaissut, että tiedän varmaan jo enemmän eri osastoista kuin he. Itsestäni tuntuu kyllä, että vielä olisi vaikka kuinka paljon opittavaa monestakin asiasta.  

Harjoittelun aikana olen saanut vahvistusta ajatukselle, että kirjastoista löytyy paljon tarjottavaa monenlaisille asiakkaille, apua moneen asiaan ja ongelmaan. Valitettavan monen ihmisen mielikuva kirjastosta taitaa kuitenkin edelleen olla se ’hiljainen paikka kirjojen lainaamiseen’, eikä tätä mielikuvaa ole aina helppo muuttaa. Voi kun pääsisin pitämään kaikkien mahdollisten ihmisten kanssa juttutuokion, jossa voisin kertoa juurta jaksain mitä kaikkea kirjastolla olisi kenellekin tarjota: Apua tiedonhakuun mistä tahansa aiheesta, digiopastusta eri laitteiden kanssa, aineistoja e-äänikirjoista ja elokuvista, peleistä ja liikuntavälineistä, pelidiplomia, lasten, nuorten ja aikuisten lukudiplomia, tapahtumia ja vinkkauksia...  

Haaveeni ei ehkä ole kaikista realistisin, mutta on se ainakin vähän toteutunut. Harjoitteluni ansiosta olen osannut vinkata omille perheenjäsenilleni ja kavereilleni heidän elämäänsä helpottavia kirjastonpalveluja. On ollut ihana sitten nähdä, että antamani vinkki on ollut tarpeellinen ja siitä on otettu kaikki ilo irti.  

Tällä hetkellä toivon, että tulevaisuudessa kirjasto onnistuisi tavoittamaan vielä enemmän ihmisiä, ja että mielikuva ’hiirenhiljaisesta kirjojen lainaamosta’ väistyisi jo viimein syrjään ihmisten mielistä. Kirjasto on mielestäni kuitenkin niin monipuolinen paikka, ettei sitä voi yhteen lauseeseen tai mielikuvaan tiivistää. 

Soile Puttonen on tehnyt Lahdessa pitkän harjoittelun, ja viihtynyt täällä mainiosti.

Heinäkuussa julkaistulla toisella albumillaan Billie Eilish ei yritä pitää kiinni saavuttamastaan menestyksestä helposti sulatettavilla ja menevillä poppibiiseillä vaan tarjoaa levyllisen vihansävyttämiä kappaleita kasvamisesta nuoreksi naiseksi miljoonien silmäparien alla, häneen (ja muihin naisiin) kohdistuvista odotuksista sekä 
liehittelevistä nilkeistä. Teemojen tuttuudesta 
huolimatta Eilish kirjoittaa julkisuuden varjopuolista teeskentelemättömästi, tuoreesti ja rehellisesti. 

Kappaleiden soundimaailma on minimalistinen kuten myös Eilishin laulu, joka lähentelee useilla biiseillä pikemminkin spoken word-tyylistä lausuntaa. Näistä parhain esimerkki lienee Not my responsibility, joka summaa hyvin myös levyn sanoman:  

“Who decides what that makes me? What that means? 
Is my value based only on your perception? 
Or is your opinion of me not my responsibility?” 

Eilishin levyn kuunneltuaan voisi pohtia, haluaako kukaan seurata hänen jalan jäljissään ja tavoitella menestymistä musiikkibisneksessä. Silti Eilish muistuttaa, että 19-vuotias poppari on vasta tiensä alussa eikä häntä määrittele kukaan muu kuin hän itse. Siksi myös muiden kannattaa tavoitella oman äänensä kuuluviin tuomista. 

“But I, I'm in love 
With my future 
And you don't know her 
And I, I'm in love 
But not with anybody here 
I'll see you in a couple years” 

Varaa levy verkkokirjastosta.

Albumin vinkkasi Jenna.

Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.

Kirjaudu sisään omiin tietoihisi osoitteessa lastu.finna.fi
Sisäänkirjautumiseen tarvitset kirjastokorttisi numeron sekä PIN-koodin.

Klikkaa kohtaa ”varaukset”
Näet listassa kaikki tekemäsi varaukset

Valitse ”muokkaa” sen varauksen kohdalta, jonka haluat jäädyttää TAI valitse kaikki varaamasi teokset, jos haluat että jäädyttäminen koskee niitä kaikkia.

Muokkaa varaustietoja
Valitse: "Jäädytä (keskeytä väliaikaisesti)"
Kirjoita viimeinen jäädytyspäivä.
Voit jättää viimeinen voimassaolopäivä -kohdan tyhjäksi tai kirjoittaa päivän, jonka jälkeen et enää tarvitse teosta.
Valitse noutopaikka tai jätä valinnaksi ”Ei muutosta”. Silloin varaus saapuu siihen kirjastoon,
jonka olet valinnut varausta tehdessäsi.
Muista tallentaa muokkaus ”Tallenna” -painikkeesta.

Loppusyksyä värittävän harmaan tummemmat sävyt musiikkinsa pohjaväriksi valinnut göteborgilainen progressiivisen metallin pieni suuri nimi Evergrey on ehtinyt urallaan jo 12. täyspitkään albumiin. Helmikuussa 2021 julkaistu ”Escape of the Phoenix” jatkaa tyylillisesti selkeästi samalla polulla mihin sitä aikaisemmat levyt ovat tietä viitoittaneet, eikä bändi osoita väsymisen tai sävellyskynän tylsymisen merkkejä vielä neljännesvuosisadan iässäkään.

Kitarariffit louhivat edelleen raskaasti, Rikard Zanderin syntikat luovat eteeristä tunnelmaa ja biisit ovat täynnä pieniä melodisia koukkuja. Bändin alkuaikojen tuotantoa vahvemmin värittänyt progressiivisuus ei ole enää niin selkeä osa ilmaisua, vaikka välillä biisejä maustetaankin hieman koukeroisemmilla riffeillä ja tahtilajeilla. Tunnelmiltaan musiikki tasapainottelee raskauden ja herkkyyden välillä, hakien niiden välillä vallitsevaa harmoniaa. Evergreyn tuotannossa levy on jopa hämmästyttävän optimistinen ja toiveikas.

Laulajakitaristi Tom S. Englundin karismaa tihkuva tulkinta vain terävöityy iän tuoman kokemuksen myötä. Hänen tekstinsä koostuvat raskaista ja vakavista aiheista, mutta hänen äänessään ei ole tippaakaan teennäisyyttä, mikä voisi tehdä lopputuloksesta vaivaannuttavan. Hänen ja vuonna 2014 bändiin muutaman vuoden tauon jälkeen palanneen Henrik Danhagen välinen kitaratyöskentely on saumatonta, ja jokainen riffi, melodia ja soolo kuulostaa tarkoin harkitulta. Rytmiosastosta vastaavat Jonas Ekdahl - Johan Niemann keskittyvät luomaan biisien selkärangan ja pysyvät uskollisina tonteillaan. Kokemus näkyy tässäkin eheänä kokonaisuutena.

Levyltä on haastavaa ja hieman tarpeetonta tuoda esille mitään tiettyjä biisejä, mutta nostoina ensimmäiselle kuuntelukerralle voisi olla levyn kumartelematta avaava Forever Outsider, upean sielukasta tulkintaa sisältävä In the Absence of Sun, sekä sitä seuraava, bändille jopa hämmästyttävän kevyen kertosäkeen omaava Eternal Nocturnal.

Evergrey kuulostaa yhä vuosien jälkeen omalta itseltään, ja onnistuu albumilla luomaan nahkansa hukkaamatta sieluaan – jälleen kerran.

Varaa levy verkkokirjastosta.

Albumin vinkkasi Janne.

Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.

Amuri-albumin kansikuva

Amuri-yhtye vie kuulijansa esikoisalbumillaan nostalgisiin tunnelmiin. Tämän albumin olisi voinut laittaa soimaan 1970-luvulla hämyisen kapakan nurkan jukeboksista. Levylle on saatu purkitettua kyseisen vuosikymmenen soundi nykyaikaisella twistillä, vaikka yhtyeen jäsenet eivät vielä olleet syntyneetkään nostalgisella vuosikymmenellä. 

Kaseva-yhtyeen jalanjäljissä kulkeva Amuri julkaisi nimeänsä kantavan esikoisalbumin vuonna 2020, ja nousi heti yhdeksi kiinnostavimmista uusista suomalaisista yhtyeistä. Kaseva-viboja löytää jo levynkannesta, jonka kuva on otettu samassa paikassa kuin Kaseva-yhtyeen toisen johtohahmon Asko Raivion ja hänen yhtyeensä Karisman albumin levynkansi.  

Amuri-yhtye on kotoisin Tampereelta, niin kuin nimestä saattaa arvatakin. Yhtyeessä vaikuttavat Kalevi Suopursu, Mikko Siltanen, Anna Pesonen sekä Sebastian Krühn. Jäsenet ovat tunnettuja myös monista muista yhtyeistä, kuten muun muassa Jukka Nousiaisen yhtye, Räjäyttäjät, Samanna ja Tampo. 

Mennyttä aikaa ihaileva Amuri-albumi sisältää monia herkkiä kappaleita. Esikuvansa Kasevan tavoin levyn soundi on melodista, melankolista ja kauniisti soivaa. Albumin ensimmäinen kappale ”Halla” julkaistiin yhtyeen ensimmäisenä singlenä. Se onkin levyn yksi timanteista, joka tuo esille sen, mistä tässä albumissa ja yhtyeessä on kyse. Kauniissa, syksyn haikeutta uhkuvassa kappaleessa on samaan aikaan myös hieman kliseinen ja huvittavankin oloinen, mennyttä ihannoiva tunnelma. Toinen albumilta löytyvä kappale “Masa” taas on elämää nähneen, kesästä haaveilevan katujen kasvatin tuokiokuva poisnukkuneesta ystävästä.  

Amurin esikoisalbumi sopii hienosti syksyn soittolistoille. Nostalginen tunnelma ja menneen ajan äänimaisema tekevät tästä albumista jokaisen uusretroilijan luottolevyn. 

Varaa levy verkkokirjastosta.

Albumin vinkkasi Maija.  

Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.

Suzanne Collins: Nälkäpeli: Balladi laululinnuista ja käärmeistä


Kyseinen kirja on tullut vuonna 2020 uutena lisäyksenä Nälkäpeli-trilogiaan. Nälkäpeli: Balladi laululinnuista ja käärmeistä hyppää ajassa taaksepäin 60 vuotta seuraamaan Coriolanus Snown lapsuutta ja nuoruutta. Varsinaisessa Nälkäpeli-trilogiassa Snow on diktaattorimainen kylmä ja raaka Panemin hallitsija, joka suosii Nälkäpelin perinnettä. Nälkäpelissä jokaiselta osastolta (joita on 12) osallistuu kaksi tribuuttia taistelemaan hengestään. Yhteensä siis 24 henkilöä taistelee toisiaan vastaan selvitäkseen hengissä ja voittaakseen Nälkäpelin.

Tässä kirjassa Snow on 18-vuotias vasta valmistunut Nälkäpelin ohjaaja. Ohjaajan roolissa hänelle määrättiin yksi tribuutti, joka hänen pitäisi ohjata selviämään mahdollisimman hyvin hengissä.

Jos on lukenut tai katsonut Nälkäpeli-trilogian, tämä kirja selittää hyvin sen, miksi Nälkäpeli ja Panem on juuri sellainen kuin on. Suosittelen hyvinkin vahvasti kaikkia ja kaikenikäisiä lukemaan tämän dystooppisen kirjan. Vaikka et olisi tuttu Nälkäpeli-trilogian kanssa, pääset hyvin nopeasti kirjaan sisälle, koska viittauksia varsinaiseen trilogiaan ei tule.

Reetta Ruusuvuori
Kärpäsen koulu

Lahden lähikirjastoihin on viime vuosina saatu omatoimitekniikka, ja omatoimiaika on nyt käytössä kuudessa Lahden lähikirjastossa: Kärpäsessä, Jalkarannassa, Nastolassa, Liipolassa, Ahtialassa ja Mukkulassa. Asiakkaat ovat löytäneet omatoimikirjastot, ja niissä on asioitu ahkerasti.

Elokuussa alkaneessa Meidän lähikirjasto -hankkeessa kehitetään lähikirjastojen ja erityisesti omatoimiajan käyttöä. Perinteisesti kirjastossa käydään muun muassa lainaamassa aineistoja, lukemassa lehtiä, käyttämässä tietokoneita ja osallistumassa tapahtumiin. Omatoimikirjastossa voi kuitenkin tehdä kaikenlaista muutakin. Kirjastot ovat ihan meidän kaikkien yhteistä, vapaata tilaa, jossa saa viettää aikaa ilman maksua. Nyt omatoimitekniikan myötä tätä tilaa voi käyttää aamuvarhaisesta iltamyöhään.

Meidän lähikirjasto -hankkeessa etsitään asukkaita ja järjestöjä, jotka haluavat käyttää hyödykseen kirjaston tiloja, ja järjestää omatoimiaikana toimintaa. Ajatuksena on, että kuka tahansa voi järjestää lähikirjastossa itsensä näköistä, yhteisöllistä, kaikille avointa tekemistä. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, ja se on maksutonta. Kirjasto tarjoaa toiminnalle tilan ja henkilökunta auttaa toiminnan käynnistämisessä ja markkinoinnissa sopimuksen mukaan. Sinä saat mukavaa ja mieluista ajanvietettä yhdessä muiden kanssa.

Asukkaiden ja järjestöjen kirjastossa järjestämää toimintaa voisi olla esimerkiksi aamuinen lehtienlukukerho, jossa luetaan päivän lehdet ja keskustellaan ajankohtaisista asioista. Ehkä osaat tehdä origameja, ja haluaisit tehdä niitä yhdessä muiden kanssa? Tai ehkä haluaisit olla mukana kirjastossa kokoontuvassa pelikerhossa, tai ihan vaan kohdata ja rupatella muiden kanssa? Kärpäsessä, Ahtialassa ja Mukkulassa voit järjestää tapahtumia erillisissä monitoimitiloissa ja Nastolassa tapahtumatorilla. Tiloista löytyy pöytiä, tuoleja ja esitystekniikkaa. Myös varsinaiset kirjastosalit ja niistä löytyvät pöytäryhmät ja sopet ovat käytettävissä.

Nyt on mahtava mahdollisuus kokeilla, mitä kaikkea lähikirjastossa voikaan tehdä. Ota rohkeasti yhteyttä ja kerro, mitä sinä haluaisit kirjastossa toteuttaa tai millaiseen toimintaan haluaisit osallistua. Tehdään yhdessä lähikirjastosta #meidänlähikirjasto.

Pauliina Tuomela
Meidän lähikirjasto -hanke
p. 044 416 4139
pauliina.tuomela@lahti.fi

Tähän astisen uransa aikana asiakas- ja sisältöpalvelujen uusi palvelupäällikkö Suvi Haikola on päässyt olemaan osallisena useammankin kirjaston muutostöissä. Hän on ollut niin sanotusti ”käden savessa” Jalkarannan ja Liipolan monitoimitalojen rakennusprojekteissa sekä pääkirjaston remontissa. Suvi kertoo nauttivansa muutoksista ja siitä, että kirjastossa työ on niin vaihtelevaa ja monipuolista. Uusi remontti on jälleen näköpiirissä, kun pääkirjaston palautusalueen uusiminen on jo työn alla.

–Kirjasto on ihana työpaikka. Olen valtavan onnellinen, kun olen saanut tehdä sijaisuuksia lastenosastolla, toimia virkailijana ja johtajana lähikirjastossa ja nyt viimeisimmäksi informaatikkona täällä pääkirjastossa. Kokoelmanhoito ja aineiston valinta ovat olleet sisällöllisesti todella kivoja tehtäviä.

Kehittämismyönteisenä työntekijänä Suvi ei voinut jättää tilaisuutta käyttämättä, kun tämä palvelupäällikön tehtävä tuli hakuun. –Asiakaspalvelun kehittäminen ja koko kirjastopalvelun kehittäminen ylipäätään kiinnostavat minua kovasti, ja tässä tehtävässä pääsen tekemään juuri sitä, Suvi iloitsee.

Suvi mieltää kirjaston todella tärkeäksi kunnalliseksi palveluksi, koska se on kaikille sama mutta jokainen voi hyödyntää sitä tarvitsemallaan tavalla. Haasteena hän näkee kuitenkin sen, että on vielä paljon kuntalaisia, jotka eivät ole löytäneet kirjastojen asiakkaaksi. Yksi keino tämän haasteen selättämiseen löytyy Suvin mukaan vuoropuhelun lisäämisestä. Hän kutsuukin kuntalaisia mukaan asiakasraateihin ja keskusteluihin kertomaan ideoistaan ja keskustelemaan tulevaisuuden kirjastosta.  –Haluan lisätä keskustelua siitä, mitä asiakkaat oikeasti toivovat. Lisäksi haluaisin lisätä aitoa vuoropuhelua heidän kanssaan, jotka eivät vielä käy kirjastossa ja kuulla, minkälaisia tarpeita on ja miten kirjasto voisi niihin reagoida, Suvi pohdiskelee.

Uusi palvelupäällikkö näkee kirjaston merkityksellisyyden myös osattomuuden ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Hän korostaa, että kirjaston tulee myös jatkossa pitää kiinni omista vahvuuksistaan mutta samalla sen tulee tarjota ihmisille mahdollisuuksia pysyä ajassa mukana. –Koen tärkeänä, että ihmiset eivät jäisi osattomaksi esimerkiksi sen vuoksi, ettei ole mahdollisuutta hankkia laitteita. Kirjaston tulee elää ja muuttua ajan vaatimusten mukaisesti ja olla luonnollinen osa ja paikka ihmisten arjessa. Kirjasto on jo nyt paikka, jossa kuka tahansa voi tulla järjestämään oman näköistään toimintaa ja sitä elävyyttä kaipaan meille lisää, Suvi kertoo.

Suvi kiittelee työyhteisöään ja ympärillään työskentelevää henkilökuntaa rohkeudesta ja innovatiivisuudesta. Idearikkaus nousi esille erityisesti korona-aikana, kirjastojen ollessa kiinni. Hän vinkkaa esimerkkinä kirjaston YouTube-kanavan, jonne tuotettiin silloin ja tuotetaan edelleen runsaasti materiaalia.  –YouTubessa on paljon todella hyödyllisiä opastusvideoita ja aineistovinkkejä sekä muuta viihdyttävää katseltavaa. Suosittelen tutustumista tarkemmin, Suvi kannustaa.

–Esihenkilönä toimiminen on mukava uusi haaste itselleni ja pääsen tässä tehtävässä päättämään asioista eri tasolla kuin ennen. Haluan olla esihenkilö, joka on läsnä työntekijöiden arjessa ja haluan pitää heidät mukana asioissa, joita tässä isossa talossa tapahtuu.

Asiakkaille Suvi huikkaa terveiset: ”Tervetuloa, nähdään kirjastossa! Saa tulla avoimesti kertomaa, jos on kehittämisideoita. Tehdään kirjastosta yhteinen paikka.”

Hopelessness-levyn kansikuva

Kantaaottavaa musiikkia kuulee harvoin tällaisessa muodossa! Anohnin täysin omaleimainen ääni laulaa enkelimäisen kauniisti ilmastotuhosta ja sodasta samalla kuin tanssittavat biitin jylläävät taustalla. Kontrasti lisää kappaleiden iskevyyttä.

Hopelessness poikkeaa tyyliltään Anohnin aikaisemmasta tuotannosta (Antony and the Johnsons -yhtyeen kanssa). Albumin elektroninen soundi soljuu luontevasti yhteen Anohnin eteerisen laulun kanssa. Kyseessä on poliittinen levy, joka ei tunnu poliittiselta levyltä.

Albumin ensimmäinen kappale Drone bomb me on kaikessa ristiriitaisuudessaan sodan mielettömyydestä kertova rakkauslaulu toivonsa menettäneen yksilön näkökulmasta. Kappaleen musiikkivideolla huippumalli Naomi Campbell katsoo intensiivisesti kameraan ja laulaa kappaleen mukana kyyneleitä silmissään. Samalla miehet tanssivat raivokkaasti taustalla. Brutaali, mutta kaunis kappale kuvaa hyvin albumikokonaisuutta.

4 degrees -kappale kuvaa ilmastonmuutoksen tuhovoimaa. Neljän asteen lämpeneminen johtaisi eläinten joukkotuhoon tappavan kuumassa maailmassa. Sanoitusten syyllisyys ja turhautuminen yhdistyy selkäpiitä karmivalla tavalla kappaleen riemukkaaseen äänimaailmaan. Musertava epätoivo vyöryy ylle tarttuvan popkappaleen muodossa.

Lyhyessä Violent men -kappaleessa digitaalinen soundi viedään pisimmälle. Toistuvan ja häiritsevän äänimaailman päällä virtaa Anohnin muokattu ääni: ”we will never, never again / give birth to violent men”. Kappaleessa kuullaan CocoRosien taustavokaaleita. Yhtye on tehnyt ennenkin yhteistyötä Anohnin kanssa. Kannattaa kuunnella ainakin CocoRosien ihastuttava Tears for animals -kappale.

Hopelessness on uusi alku ja suunta Anohnin uralla. Vangitsevan kaunis ja vihainen albumi jää kummittelemaan kuulijan mieleen.

Varaa levy Hopelessness Lastu-verkkokirjastosta.

Albumin vinkkasi Saimi.

Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.

Ehdin kesätyöjaksoni aikana kiertää neljällä eri osastolla: media- ja musiikkipalveluissa, logistiikassa, kirjasto- ja tietopalveluissa sekä viimeisellä viikollani lasten ja nuorten osastolla. Olen siis saanut aika kattavan kuvan kirjaston eri työtehtävistä. Mielestäni jokaisella osastolla oli mukava olla ja ihmiset olivat kaikkialla mukavia, mutta eniten pidin ehkä logistiikasta. Logistiikassa ollessani yllätyin siitä, kuinka monen mutkan ja toimenpiteen kautta kirjat kulkevat ensin palautukseen ja sitten takaisin asiakkaille.

Eri osastoihin tutustumisen ansiosta sain myös tehdä paljon erilaisia juttuja: käydä kirjastoautossa ajelulla, purkaa kuormaa, käsitellä asiakkaiden varauksia ja hakea niitä, kokeilla konsolipelejä, tutustua 3D-tulostimeen sekä tietenkin hyllyttelyä ja muuta peruspuuhaa. Omia lempparipuuhiani olivat kaikki pienet askartelujutut, joita aina välillä sai tehdä ja varauksien käsitteleminen. Kirjastojen klassikkopuuha, hyllyttäminen, ei kuulunut ehkä ihan lemppareihini, mutta tulipahan kertailtua aakkosiakin.

Yllätyin myös siitä, kuinka paljon kirjoja ja muuta aineistoa ihmiset oikeasti täältä lainaavat. Juhannusviikonlopun jälkeen palautusluukusta löytyi kuulemma monia satoja kirjoja ja varauksia oli sitäkin enemmän.

-Aino

Kaikkein yllättävintä kirjastossa olon aikanani oli työtehtävien monipuolisuus ja kirjaston suuruus: varastotilat, kokoushuoneet, kirjastoautojen tilat ja työhuoneet, kolmeen kerrokseen mahtuu vaikka ja mitä. Tiesittekö muuten, että kirjastossa on noin 90 työntekijää ja kaikki avuliaita sekä ystävällisiä? Minä en ainakaan tiennyt. Vaikka teknologia kehittyy, niin silti tarvitaan monen ihmisen työpanos, että kirjat saadaan asiakkaiden lainattaviksi ympäri Lahtea.

Työskentelin itse pääosin lasten ja nuorten osastolla, toki olin myös parisen päivää media- ja musiikkiosastolla. Työtehtäviini kuului diplomikirjojen ja muidenkin kirjojen tarroittaminen. Tarkastin AV-aineistoa, tein kirjavinkkauksia, autoin tiskissä, olin mukana ideoimassa videoita, hain varauksia ja tietenkin hyllyttelin. Hyllyttäminen, varmasti vastoin monien odotuksia, osoittautui leppoisaksi puuhaksi, oli myös palkitsevaa nähdä hyllyttämisen jälkeen tyhjä palautus hylly. Samalla sai tietää ihmisten lukutottumuksia ja huomasi mielenkiintoisen näköisiä kirjoja, joita voisi itsekin lukea. Nuorten tilan hyllyttäminen olikin yksi kivoimmista hommista.

Parasta kirjasto työssä on se, että pääsee tekemään töitä käsin, viihtyisässä ympäristössä mukavien ihmisten seurassa ja näkee myös tehdyn työn jäljen, kun asiakkaat saavat uusia kirjoja ja muuta aineistoa lainattaviksi hymysuin.

-Mindeea

Tämän lisäksi olemme päässeet tekemään myös yhdessä erilaisia luovia töitä, kuten suunnittelemaan marraskuun peliviikkoa sekä sosiaaliseen mediaan sisältöä. Olemme esimerkiksi kuvanneet erilaisia kirjoja ja tehneet aineistosuosituksia Instagramiin, se on ollut yksi parhaista työtehtävistä. Lisäksi pääsimme tekstittämään YouTube -videoita ja muita äänitteitä.

Kokemuksemme kirjastossa oli kaiken kaikkiaan mieluisa, ja antoi monipuolista työkokemusta, josta varmasti hyötyä tulevaisuudessa. Aikamme kirjastossa opetti arvostamaan työtä, jota ei asiakkaan näkökulmasta välttämättä näe. Suosittelemme lämpimästi hakemaan kirjastoon kesätöihin tai TET- harjoitteluun, jos siihen on mahdollisuus.

-Aino ja Mindeea

Koko kansa lukee.

Näin osallistut kesäiseen Koko kansa lukee -kampanjaan

Keskikesällä on jälleen aika lukea e-kirjaa kaikessa rauhassa. Kirjastot ja kustantajat avaavat yhtaikaisesti luettavaa kaikkialle Suomeen. Voit haastaa vaikka koko suvun lukemaan, sillä Koko kansa lukee -kampanjan ajan kirjoilla voi olla rajaton määrä yhtaikaisia lukijoita.

Kampanjan kirjojen kansikuvat.
Koko kansa lukee -kampanjakirjoista löytyy luettavaa aikuisille ja lapsille.

Kampanjakirjat löytyvät 28.6. oman kirjastosi e-kirjapalvelusta. Kirjan lainaamiseen tarvitaan vain oman kirjaston kirjastokortti, siihen liitetty pin-koodi, verkkoyhteys ja lukemiseen soveltuva laite. Laina-ajoista ei tarvitse huolehtia, sillä kirjat palautuvat automaattisesti laina-ajan päätyttyä.

Lähikirjastojen tuore palvelupäällikkö Pirita Rautavuo nostaa yhdeksi tärkeimmistä kehittämistehtävistä lähikirjastojen verkostoitumisen kaupunginosissa toimivien eri tahojen kanssa. Lähikirjastot ovat useissa kaupunginosissa alueen ainoa julkinen tila. 

—Pyrin siihen, että eri toimijat voisivat tehdä lähikirjastojen kanssa paljon yhteistyötä niin tilojen puitteissa kuin monessa muussakin toiminnassa.

—Lisäksi haluan lisätä lähikirjastojen näkyvyyttä ja sitä, että alueen asukkaat löytäisivät kirjastoista paikan, jossa omanlainen tekeminen on mahdollista. Kirjastot ovat kuntalaisten tiloja, joissa ammattitaitoinen ja osaava henkilökunta työskentelee heidän hyväkseen.

Omatoimikirjasto ei tarkoita palvelujen laadun heikkenemistä

Lähikirjastoissa järjestetään jo nykyisellään monipuolista toimintaa satutuokioista digiopastuksiin. Vaikka omatoimiaikaa ei ole voitu marraskuun lopusta lähtien hyödyntää, Pirita uskoo, että tulevaisuudessa omatoimiaika on lähikirjastoissa aktiivisen toiminnan aikaa.

—Meillä käynnistyy syksyllä hanke, jossa tavoitteena on edistää asukaslähtöistä toimintaa Lahden lähikirjastoissa. Tällä hetkellä kirjastoissa järjestetään tapahtumia pääosin kirjaston omana toimintana, mutta tämän hankkeen tavoitteena on, että kirjastot tiloineen olisivat paremmin asiakkaiden hyödynnettävissä. Toiveenamme on, että esimerkiksi yksityiset toimijat ja yhdistykset voisivat tuoda toimintaansa ja osaamistaan kirjastoihin. Sen avulla voisi syntyä uudenlaista toimintaa ja alueen ihmiset voisivat löytää toisensa. Kirjastojen omatoimiaika tarjoaisi tähän sopivan mahdollisuuden.

—Toivoisin myös, että kirjastot nähtäisiin kaupunkitasolla entistä vahvemmin osallisuuden mahdollistajana ja toiminnan alustana, joissa voitaisiin käydä esimerkiksi kuntalaiskeskusteluja.

Piritan mukaan olisi hyödyllistä, että kaupunkiorganisaation sisällä kaupunkilaisten osallisuutta edistävät toimijat verkostoituisivat keskenään. Näin ollessa yhteistyön tekemiselle olisi paremmat edellytykset.

—Kirjasto on hyvä yhteistyökumppani kaikessa osallisuustyössä. Olemme innokkaasti mukana rakentamassa kaupunkia, jossa edistetään yhteiskunnallista vuoropuhelua ja ihmisten kokemusta siitä, että heidän mielipiteellään ja ajatuksillaan on merkitystä.

Asiakas saa kirjastosta henkilökohtaista palvelua — niin halutessaan

Kirjastot saavat kuntalais- ja asiakaspalvelututkimuksissa usein paljon positiivista palautetta ja hyviä arvosanoja. Vaikka kirjasto elää murroksessa ja toiminta uudistuu koko ajan, palvelun laadusta ei Piritan mukaan olla valmiita tinkimään.

—Asiakkaan henkilökohtainen kohtaaminen on minulle ja meille kirjastossa tosi tärkeää. Kohtelemme kaikkia asiakkaita tasavertaisesti, ja kolmevuotias lapsiasiakas on meille yhtä tärkeä kuin aikuinen, opiskelija tai ikäihminen. Olemme kirjastossa asiakkaita varten ja kaiken muutoksen keskellä kirjastoissa täytyy säilyä aikaa ja rauha asiakkaan kohtaamiselle. Kirjastossa työntekijältä voi aina tulla kysymään apua ja opastusta.

Esihenkilöksi innokkain mielin

Uusi pesti tuo mukanaan paljon uutta, eikä vähäpätöisimpiä ole esihenkilön tehtävään kuuluvat henkilöstöasiat. Niihin, kuten muihinkin uuden tehtävän mukanaan tuomiin haasteisiin Pirita suhtautuu luottavaisin ja avoimin mielin.

—Lähikirjastoissa on pienet henkilöstöresurssit ja haluan panostaa etenkin siihen, että työssä jaksetaan ja viihdytään. Esihenkilönä haluan kannustaa henkilöstöä parhaaseen suoritukseen ja pyrin luomaan edellytyksiä sille, että jokaisen työntekijän oma osaaminen pääsee vahvemmin esille. Odotan innokkaasti myös sitä, että pääsemme yhdessä kehittämään lähikirjastojen palveluja.

—Asiakkaille haluan lähettää sellaisia terveisiä, että lähikirjastoissa on teitä ihan kamala ikävä. Kaipaamme todella kovasti sitä arkea, jossa asiakkaita viipyilee kirjastoissa ja heitä voi palvella ajan kanssa. Toivottavasti syksy tuo tullessaan paremmat ajat.

Kun ajattelee kirjastoa, saattaa monelle tulla ensimmäisenä mieleen kirjat sekä ehkä jopa elokuva DVD:t. Kun taas kirjastotyötä ajatellessa moni varmasti kuvittelee mielessään kirjastonhoitajan kirjakärryn kanssa hyllyttämässä pölyyntyviä, ohuita, paksuja, vanhoja, uusia, kiiltäviä, kuluneita, repsottavia, kalliita, unohdettuja, klassikoihin lueteltavia ja kaiken muunlaisia kirjoja.

TET:läinen pääse tutustumaan tähän kuuluisaan hyllyttämiseenkin, päässäni pyörivät yhä aakkoset, joiden sekamelskasta en meinannut ilman apua löytää ruotsalaista oota, mutta työn monipuolisuus yllättää varmasti jokaisen. Kirjojen lisäksi hyllytin TET-jaksoni aikana elokuvia ja CD:tä. Hyllytyksessä ehdottomasti mielenkiintoisinta oli se, että samalla oppi paljon ihmisten lukutottumuksista: en olisi voinut uskoa, että romantiikka ja sotaromaanit ovat ehdottomasti lainatuinta kirjallisuutta.

Omiin suosikkitehtäviini kuului kirjaston tapahtumien suunnittelu. Oli mahtavaa päästä suunnittelemaan ja ideoimaan aivan oikeita tapahtumia. Oli mahtavaa, että sain heti niinkin suurta vastuuta ja sai käyttää omia mielenkiintoni kohteitani sekä luovia taipumuksiani työtehtävissäni.

Sosiaaliseen mediaan oli myös mukavaa tehdä sisältöä. Suhteellisen vapaat kädet tehtävänannossa ja oman persoonallisen ilmaisun vapaus näkyivät tekemissäni ideoissa ja somepostauksissa.

Sain myös tehdä tilaa täyteen ahdatuille hyllyille ja tutustua aineiston kiertokulkuun ja kaikkien Suomen kirjastojen yhteiseen verkostoon, kun poistin kirjallisuutta, jota kukaan ei ole enää moneen vuoteen kaivannut.

Elokuvaharrastelijana, käytän itsestäni myös ilmaisua elokuvanörtti, suosittelisin ihmisiä tutustumaan elokuvien kautta tarinoihin ja elämäntilanteisiin, jotka eivät itselleen ole tuttuja. Elokuvien kautta voi elää ja kokea toisen ihmisen tuntemuksia ja parhaassa tapauksessa avata aivan uuden näkökulman omaan elämäänsä.

Julian elokuvavinkki: Green Book. Elokuva kertoo rasismista 1960-luvun Amerikassa. Elokuvan keskeisiin teemoihin kuuluvat ennakkoluulot, homofobia ja kapeakatseisuus.

Pianisti Don Shirley tarvitsee kuskin sekä henkilökohtaisen jokapaikanhöylän kiertueelleen ja kukapa olisikaan parempi tähän työhön kuin rasistinen ja jääräpäinen Tony Lip. Kaksikkoa hiertää matkalla heidän erilaiset elämänkatsomuksensa kuin persoonallisuutensakin.

Elokuva sopii jokaiselle ihmisoikeuksien puolustajalle ja maailman pelastajalle, joka haluaa jälleen sukeltaa syvään päähän ja katsoa maailman epäoikeudenmukaisuutta silmästä silmään. Kannustan erityisesti myös kaikkia, joita elokuvan teemat eivät juurikaan ole aikaisemmin kiinnostaneet, katsomaan kyseisen teoksen. Elokuvan taitava kerronta vie varmasti jokaisen mukanaan ja avaa uusia näkökulmia ja herättää ajatuksia sekä keskustelua.

-Julia

Kuvat: Julia Keijupuro

Mieleenpainunein työtehtävä harjoittelujaksoni aikana on varmaankin ollut viestintä. Se oli aika erilaista kuin mitä aiemmin tekemäni työtehtävät ovat olleet ja se oli mielestäni mielenkiintoista. Pidin siitä, että pääsimme itse suunnittelemaan tapahtumia kirjastolle. Olen myös pitänyt kirjojen hyllyttämisestä. Se saattaa kuulostaa vähän tylsältä puuhalta, mutta tosiasiassa oli kivaa kierrellä hyllyjen välissä ja etsiä oikeaa paikkaa tietylle kirjalle. Samalla, kun hyllyttää, olen löytänyt monia uusia kirjoja, joita haluan lukea.  

Kirjastoon tullessani minut yllätti se, kuinka hyvin koko tet-jakso oli järjestetty. Ensimmäisenä päivänä meille esiteltiin koko kirjasto ja saimme tavata työntekijöitä. Jokaisen työtehtävän alussa ja sen aikana sain hyvät ja tarkat ohjeet. Kaikki muut työntekijät olivat myös tosi mukavia! Kirjastotyössä yllätyin siitä, kuinka erilaista ja monipuolista se oikeastaan onkaan. Siihen ei kuuluu vaan kirjojen hyllyttäminen ja lukeminen, esimerkiksi musiikki- ja elokuvapuolella oli erilaisia työtehtäviä liittyen editointiin, 3D-tulostamiseen ja podcastien tekoon.  

Kirjastotyö oli aika rauhallista ja usein helppoa puuhaa, se oli mielenkiintoista ja aika kului nopeasti. Kirjastossa työskennellessäni sain tehdä monenlaisia eri tehtäviä, kuten kirjojen hyllyttämistä ja palauttamista, varausten hakua, postista tulleiden kuormien purkamista ja useita muita juttuja. Siellä oleminen oli kivaa ja hyvää vaihtelua tavalliseen koulunkäyntiin ja olisin mieluusti ollut siellä pitempäänkin kuin kahdeksan päivää.

Annikan kirjavinkki: Karen M. McManus: Yksi meistä valehtelee. Se on suosittu nuorten murhamysteerikirja, joka sopii jännityksestä, yllättävistä juonenkäänteistä ja murhan selvittämisestä pitäville. 

-Annika

Kuva: Julia Keijupuro

Vuosi sitten tein muuttoa Imatralta Lahteen, työ lähipalveluista vastaavana palvelupäällikkönä alkoi kesäkuun alussa. Tuoreenvihreä kaupunki esitteli parastaan, taivastelin kauneutta Lanu-puistossa, vesitornin juurella ja Mukkulan rannoilla. Pääkirjaston ilmapiiri innosti, lähikirjastot lumosivat viihtyisyydellään, palo tutustua työkavereihin oli suuri. Kuvittelin asettuvani kaupunkiin pysyvästi. Rakkaus ja koti-ikävä päättivät kuitenkin toisin, kotiseudulla avautunut virka pakotti hakemaan ja ensi syksynä jatkan kirjastokehittämistä Lappeenrannassa kirjastotoimenjohtajana.

Kuva: Marja Huuhtanen

Kulunut vuosi on vahvistanut näkemyksiäni sekä opettanut uutta. Osallisuuden ja kansalaisdemokratian teemat innostavat edelleen; haluan löytää kirjastolle yhä uusia merkityksiä, tiloille käyttöä ja henkilöstön osaamiselle kysyntää sittenkin, kun kuntalaiset etsivät lukemisensa pääosin sähköisenä verkosta. Kirjastossa käy kaikenikäisiä ihmisiä monenlaisten tarpeiden ja tavoitteiden vuoksi. Kirjaston täytyy pystyä tukemaan ja rikastamaan arkea kaikissa elämänvaiheissa. Näen kirjastoissa myös mahdollisuuksia toimia muidenkin julkisten palvelujen yhteyspisteenä ja välittäjänä. Lähikirjastojen omatoimisuus antaa kuntalaisille uusia mahdollisuuksia ottaa tilaa ja palveluja haltuun. Ehkäpä lautapelien ja liikuntavälineiden lainaus on vain lähtölaukaus esinelainaukselle ja kirjastoja tarvitaan yhteyspisteinä jakamistalouden vahvistuessa.

Tulevaisuudessakin tärkeintä on, että asiakkaat saavat yhdenvertaisen kohtelun ja kirjastoon on aina helppo tulla. Luottamus on keskeinen voimavara asiakaspalvelussa sekä työyhteisön sisällä. Poikkeusajasta huolimatta Lahden vuoteen on mahtunut hienoja kohtaamisia ja paljon hyvää. Kaupunginkirjastossa on osaavaa, innostunutta henkilökuntaa ja kirjasto monessa edellä muita. Viime kesänä omatoimikirjastojen määrä kasvoi, kun vaadittava tekniikka saatiin Ahtialan, Jalkarannan ja Liipolan lisäksi käyttöön myös Kärpäsen ja Mukkulan kirjastoissa. Ensi elokuussa Nastolan kirjasto avataan omatoimisena uudessa monitoimitalo Loistossa. Myös Launeen kirjaston käyttöaikaa on tarkoitus kasvattaa itsepalveluajalla ja Renkomäelle suunnitellaan uusia tiloja osana 2023 valmistuvaa monitoimitaloa. Lähikirjastojen asukaslähtöisen toiminnan edistämiseen tähtäävä hanke käynnistyy elokuussa. Toivon asiakkailta edelleen aktiivista palautetta, ideoita ja käyttöä kaikissa Lahden kirjastoissa. Kirjaston palvelut kehittyvät yhdessä tehden.

Teksti:
Marja Huuhtanen
palvelupäällikkö
lähikirjastopalvelut

Sija 1. Kaisa Saksa: Rakas Aatos

"Tasaiselta Uudeltamaalta tänne muuttaminen tuntui hyvältä. Olen onnellinen järvien, metsien ja mäkien keskellä. Tyynen järven pinta ja metsässä mäen taakse katoava polku ovat elämän kuva: tässä hetkessä kirkas, kuulas ja selkeä kuin kesäinen vesi, mutta tulevaa emme näe. Kukapa voisi tietää, mitä polkumme varrella mäkien ja mutkien takana on meitä odottamassa.

Muistan, kun mietit, miten sama mäki voi olla yhtä aikaa ylämäki ja alamäki. Toinen pää kohoaa kohti taivaan pilviä ja toinen puoli valuu toiseen suuntaan, alaspäin. Taivasta päin tallustaessa tulee helposti hiki ja hengästyy. Alaspäin menee mukavammin, mutta mielessä on tieto siitä, että edessä on uusi ylämäki. Ellei kulkija sitten käänny takaisin, mutta silloin on taas ylämäki edessä. Jotenkin papilliseen tapaan (vaikka insinööri oletkin) onnistuit vielä rinnastamaan myötä- ja vastamäissä kulkemisen parisuhteeseemme."

Piirroshahmotytön sivuprofiili. Tyttö kirjoittaa pöydän äärellä ja taustalla näkyy havumetsä.
Kuva: Anssi Vaalio

Raadin perustelut: Tiivis, kaunis novelli, joka on kirjoitettu kirjemuotoon. Muoto tuo tekstiin miellyttävän intiimiyden tunteen; lukija pääsee kurkistamaan ihmissuhteeseen, joka on selvästi ollut täynnä lämpöä, mutta ehkä myös jotain muuta, kenties surua, irti päästämisen tuskaa. Pienin vihjauksin kirjoittaja valottaa mennyttä sekä hänen ja kirjeen vastaanottajan yhteistä historiaa. Samaan aikaan nykyhetki on vahvasti läsnä: kirjeen kirjoittaja nauttii siitä, että asuu jälleen Lahdessa, metsien ja järvien keskellä. Lahden luonto herää novellissa eloon, ja juuri luonnon kautta kirjoittaja kuvaa taidokkaasti omaa mielenmaisemaansa. Kaisa Saksan novelli Rakas Aatos on herkkä, lohdullinen, viimeistellyn oloinen teksti.

Sija 1. Julia Keijupuro: Ja niin aika kului

"Joihinkin taisteluihin ei vain kannata lähteä. Se on asia, jonka olen tässä työssä oppinut. Tai ainekin taistelun voi jättää muille. Tai taistelusta voi hissun kissun jättäytyä pois, mikäli on burnoutin partaalla ja puhuu juuri oikeissa kohdissa, jotain tarpeeksi monitulkintaista ja hämärää, ettei media huomaa, että energiat väittelyyn ovat loppuneet jo viimekuukauden budjettineuvottelujen alkupuolella.

----Ja niin aika kuluu ja maapallo mädäntyy silmiemme edessä ja sitten sitä ollaan, että miten tässä näin kävi. Enkä minä syyllistä ketään, paitsi itseäni. Minun olisi pitänyt lähteä siihen taisteluun. Pitänyt jaksaa taistella ja vääntää ja kääntää. Pitänyt opetella luovaa kirjoittamista ja kirjoittaa maailmaapelastavia twiittejä. Mutta aika kului. Se kului niin nopeasti, ettei sitä muka millään ehtinyt."

Maapalloa muistuttava sininen piirroshahmo hikoilee. Sen takana on suuri keltainen tulipallo ja alapuolella vesilammikko.
Kuva: Anssi Vaalio

Raadin perustelut: Kirjoittajalla on sanottavaa ja teksti ottaa vahvasti kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin, erityisesti ilmastokriisiin. Kirjoittaja ei kuitenkaan saarnaa, vaan onnistuu tuomaan sanomansa esiin fiktion keinoja käyttäen. Päähenkilö ei jää paperiseksi toimijaksi, vaan on ajatuksineen uskottava ja elävä. Raatia viehätti tekstin persoonallinen huumori ja räväkkä asenne.

Sija 1. Aarni Keinänen: Lahden kaupunki

"Lahden keskusta on yleensä todella harmaa ja aika roskainen. Joskus tien sivuilla näkee pelottavia pimeitä paikkoja. Kerran minäkin olen mahdollisesti nähnyt huumekauppaa ostoskeskuksen vieressä. Mutta muuten se on ihan hieno paikka. Ihmiset eivät kyllä tiedä, että mekin asumme täällä. Mutta sillä on syynsä. Heidän esi-isänsä metsästivät ja kauppasivat meitä. Ihmiset ovat kyllä todella röyhkeitä. Nyt meitä on vain noin tusina ympäri maailmaa. Me muodostumme eri maan materiaaleista, kuten kivistä ja siten valitsemme muotomme. Se on kyllä nyt vaikeaa, kun kaikkialle rakennetaan ja luonnonpaikkoja on harvassa. Me yleensä hankkiudumme metsiin, jossa näytämme enemmän kivikasoilta kuin otuksilta. Me voimme myös hypätä kehosta toiseen. Mutta yleensä metsissäkin on paljon roskaa. Mutta nyt minä aion näyttäytyä ihmisille ja pyytää heitä siivoamaan ympäristönsä.

Minä valitsin liskon muodon. Ison sellaisen. Isompi kuin komodonvaraani. Aloin matkustaa kaupungintalolle Pirunpesältä, jotta voisin puhua kaupungin johtajalle."

Vihreä pieni olio seisoo limutölkin päällä. Taustalla metsäinen maisema.
Kuva: Anssi Vaalio

Raadin perustelut: Kirjoittaja eläytyy hienosti arvoituksellisen kertojan ääneen. Kerronta on elokuvamaista, tiivistä ja jäntevää, johon lukijan on helppo hypätä mukaan. Lahti on kertomuksessa hyvin läsnä aina Pirunpesästä lähtien.

Sija 2. Sisu Onninen (Nimeämätön, tulevaisuuteen sijoituva seikkailukertomus)

"8.9 2030. Aatos sai robottien piirrustukset mutta kun hän oli muuntanut ne materiaaleiksi hän tajusi, että voisi kerätä itse kaiken kunnian ja voisi itse patentoida keksinnön. Niinpä Aatos kävi patentoimassa Jukan keksinnön ja kertoi hallitukselle ideasta.

Suomen hallitus osti 200 kpl robotteja ja seuraavana päivänäSuomessa ei ollut roskan roskaa. Niinpä Aatos sai timanttimitalin Suomen pelastamisesta, Mutta sillä välin Jukka kihisi kiukusta. Aatos sai Jukalta viestin: “Tämä ei ole tässä”. Viestin takia Aatos päätti kiristää turvatoimia. Hän pyysi erästä nörttiystäväänsä ohjelmoimaan osaa roboteista henkivartioikseen ja vahtimaan robotin piirrustuksia.

Mutta häneltä jäi kuitenkin huomaamatta eräs asia, jonka Jukka huomasi… Jukka ohjelmoi nimittäin suurimman osan roboteista Aatosta vastaan.."

Kaksi poikaa ihmettelee roskarobottia, jonka letkukäsissä on roskia ja katolla palaa puneinen valo.
Kuva: Tiina Konttila

Raadin perustelut: Tässä tarinassa raatia viehätti erityisesti lennokkuus ja reippaat juonenkäänteet. Hieno esimerkki siitä, mitä voi syntyä, kun mielikuvituksen päästää valloilleen!

Sija 1. Loviisa Itäpää: Seikkailu Lahdessa

"Minun nimeni on Jade-Tuuli, olen 14-vuotias. Kerron sinulle nyt seikkailustani Lahdessa, kotikaupungissani. Eletään vuotta 2190.

Maailma on muuttunut viime vuosisadan aikana hurjasti. Maapallon tilanne on hälyttävän huono. Muualla maailmassa on ihmisten välinpitämättömistä toimista johtuen valtavat määrät saasteita ja vedetkin ovat täynnä roskaa ja öljylauttoja. Lisäksi jopa eläinkunta on alkanut kadota!

Lahti on maailmassa ainoita kaupunkeja, joissa tähän hätään on osattu jotenkin vastata. Lahden päälle on rakennettu Lahden yliopiston kehittelemä suuri kupu, joka estää ummehtuneen ilman tulemista tänne, pitää ilman raikkaana ja auttaa vesistöjämme pysymään puhtaina.

Seikkailuni alkaa, kun meitä lahtelaisia suojelemaan laitettu kupu alkoi yllättäen heiketä."

Tyttö juoksee happimaski kasvoilla. Ympäristö on ruskea ja saastunut. Horisontissa näkyy radiomastot ja auringon kajo sekä hieman kupua.
Kuva: Tiina Konttila

Raadin perustelut: Kirjoittaja eläytyy hienosti päähenkilönsä kokemusmaailmaan ja käyttää kieltä taitavasti niin kuvailuun kuin juonen kuljetukseenkin. Tarina on jännittävä ja pysyy napakasti koossa alusta loppuun. Tulevaisuuden Lahti toimii hyvin taustana tapahtumille.

Helmikuun puolivälissä alkanut työkokeiluni Lahden kaupunginkirjastossa on ollut antoisaa aikaa. Eniten olen iloinnut siitä, että joka päivä olen saanut tehdä käytännönläheistä työtä omilla käsilläni. Lainattavien kirjojen, levyjen ja pelien käsittely ja hyllyttäminen omille paikoilleen on tuottanut mielihyvää kaltaiselleni teoreetikolle!

Olen saanut omalla panoksellani osallistua kirjastotyön arkiseen aherrukseen - laajan asiakaskuntamme hyväksi. Näin valtava koneisto ei pyöri moitteettomasti ilman jokaisen työntekijän huolellista kädenjälkeä.

Heti ensimmäinen työpäiväni teki minuun suuren vaikutuksen. Sannan kanssa tekemällämme tutustumiskierroksella eri osastoihin oivalsin, kuinka monipuolinen pääkirjastomme palveluvalikoima onkaan ja kuinka paljon erilaisia tehtäviä kirjastotyö pitää sisällään. Kolmikerroksinen kirjastorakennus on massiivinen kokonaisuus!

Vieläkin minusta tuntuu ajoittain siltä, että olen pyörällä päästäni, kun etsin tiettyä paikkaa labyrintin sokkeloista. Tämä on vääjäämätön seuraus siitä, kun on sattunut syntymään suuntavaistottomana työmuurahaisena.

Alkuvaiheen työpäivistäni minulle on jäänyt mukavia muistoja. Jarkon ja Katjan opastuksella sain rautaisannoksen lasten ja nuorten osaston erilaisista työtehtävistä. Kun pääsin asettelemaan palautettuja kirjoja takaisin omille paikoilleen, aivojeni pururadalla pölyttyneet muistijäljet suomen kielen aakkosista aktivoituivat auvoisasti. Askartelua leikkaa ja liimaa -menetelmällä pääsin harjoittamaan kirjojen tarroituksen parissa. Tunsin tekeväni kirjastourani ensimmäistä diplomityötä.

Kirjaston asiakaskuntaakin pääsin kohtaamaan, kun lapsukaiset vanhempineen etsivät hyllyistä sopivaa lainattavaa. Lasten iloa säteilevät hymynkareet olivat mukavia poikkeuksia nykyisessä maskinaamagalleriassa!

Helmikuun loppupuolelta alkaen työkokeiluni Lahden pääkirjastossa on edennyt logistiikan työtehtävien merkeissä. Miesten pukuhuoneessa olen laittanut hanskat käteen ja maskin naamalle. Uskokaa tai älkää, mutta olen aidosti hymyillyt maskini takaa marssiessani innosta puhkuen työpisteelleni. “Jee, jee, taas kärryllinen piipattavaa!”

Logistiikan orkesterin kiivastahtisessa rytmissä varausten virta on kulkeutunut piippausten jälkeen kärryyn ja lopulta hyllyyn numerojärjestyksen mukaisesti. Seisten työskennellen on ollut seesteistä käsitellä paksuja tai ohuempia opuksia, DVD- ja äänilevyjä ja joskus jopa lumikenkiä.

Varausten hyllyttämisen yhteydessä olen nähnyt monenkirjavan joukon kirjaston vakioasiakkaita, joita yhdistää intohimo kirjojen ja elokuvien tarjoamiin elämyksiin. Ilokseni olen havainnut, kuinka ystävällisesti kirjastoalan ammatti-ihmiset kutakin asiakasta omalla vuorollaan palvelevat. Itsekin olen tuntenut mielihyvää, kun olen voinut auttaa lainaajaa löytämään hyllystä oman varauksensa.

Aiemmalla urallani toimittajana ja tekstityöläisenä nautin suunnattomasti eritaustaisten ihmisten tapaamisesta. Sain jututtaa menestyneitä yrittäjiä ja urheilijoita sekä aivan tavallisia arjen sankareita. Heiltä kaikilta opin paljon; monen heistä kanssa ystävystyinkin. Elinpiirini ja ihmisverkostoni kasvoivat kasvamistaan. Tunsin päässeeni työni kautta näköalapaikalle lahtelaisuuden eri ilmenemismuotoihin. Rakastuin Lahteen yhä uudelleen.

Mutta nyt on vihdoin aika avata uusi aukeama oman elämäni Aapiskukosta. Ei kukko käskien laula, mutta tämä ukko (kohta viisikymppinen) antaa läskiensä sulkapallokentällä edelleen laulaa ja aikoo seuraavaksi toivoa jatkoa hyvin edenneelle työkokeilulle…

Jarmo Mäkeläinen
työkokeilija
Lahden pääkirjasto  

Rekisterinpitäjän informointi rekisteröidylle.
EU:n yleinen tietosuoja-asetus (2016/679), artiklat 13 ja 14

Rekisterinpitäjä

Lahden kaupunki. Kyseessä on Päijät-Hämeen kaupunkien ja kuntien (Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä) kirjastojen yhteisrekisteri asiakkaista.

Rekisterin yhteyshenkilö

Vastaava kirjastovirkailija Leena Lähdesmäki

Lahden kaupunginkirjasto

Kirkkokatu 31, 15140 LAHTI

gsm 044-4163235 leena.lahdesmaki@lahti.fi

Henkilötietojen käsittelynperuste ja miten tiedot tulevat rekisterinpitäjälle

Asiakasrekisteriä käytetään kirjaston asiakaspalvelutoimintaan, lainaustenvalvontaan, aineiston perintään, itsepalvelutoimintoihin sekä kirjastopalveluja koskevien tilasto-, seuranta- ja suunnittelutietojen keräämiseen.

Henkilötietojen käsittely on välttämätöntä lakisääteisen tehtävän toteuttamiseksi (Laki yleisistä kirjastoista 1492/2016).  Kirjastokorttia hankkiessaan asiakas antaa suostumuksensa henkilötietojensa tai kirjastokortin vastuuhenkilönä alle 15-vuotiaan henkilötietojen käsittelyyn.

Minne tiedot tallennetaan

Tiedot tallennetaan Aurora-kirjastojärjestelmään. Kirjastokorttihakemuksen ja Lastu-kirjastojen asiakasrekisterin henkilötietoja pääsee käsittelemään vain kirjastojen henkilöstö, jonka työtehtäviin henkilötietojen käsittely kuuluu. Kirjastojen Aurora-järjestelmään kirjaudutaan henkilökohtaisella käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Henkilötietojen katselusta ja käsittelystä järjestelmässä tallentuu käyttäjälokitietoja.

Kirjastokorttihakemukset käsittelee ohjelmistorobotti, joka ohjelmointikoodinsa mukaisesti tallentaa hakemuksen tiedot kirjastojen Aurora-järjestelmään. Robotti kirjautuu ohjelmaan omalla käyttäjätunnuksellaan ja salasanallaan.

Mitä henkilötietoja käsitellään

  • Asiakkaan tiedot: asiakkaan ID-numero, nimitiedot (sukunimi ja etunimet), henkilötunnus, syntymäaika ja yhteystiedot (osoite, osoite2, puhelinnumero, sähköpostiosoite), sukupuoli, asiointikieli, vastuuhenkilötiedot koskien alle 15-vuotiaita ja yhteisöasiakkaita, käyttökiellot, asiakasryhmä, kotiyksikkö
  • Kirjastokortti: numero ja verkkokirjaston tunnusluku salattuna asiointia varten sekä päivämäärä, jolloin asiakastietoja on viimeksi muutettu tai käytetty, mahdollinen kirjastokortin määräaikainen voimassaoloaika
  • Asiakaspostin lähetystapa (varausten nouto-, myöhästymis- ja eräpäiväilmoitukset, laskut)
  • Lainaustenvalvonnan tapahtumatiedot: tiedot lainassa olevasta aineistosta, voimassaolevista aineistovarauksista, maksamattomista myöhästymis- ja muista maksuista, asiakkaan käyttämät kirjastoautopysäkit, lainauskiellot, omatoimikirjaston käyttökiellot, lainahistoria, jos asiakas haluaa lainojensa tallentuvan
  • asiakkuuteen liittyvät viestit
  • kotikirjastopalveluasiakkaan tietoihin sisältyy lisäksi aineistokuljetusten toteutumisen edellyttämät tiedot, lupa tai kielto aineistomieltymysten eli asiakasprofiilin ja lainahistorian tallentamisesta

Henkilötietojen luovutus

Tietoja ei luovuteta EU/ETA-alueen ulkopuolelle.

Henkilötietojen säilyttämisaika

Asiakkaan henkilötietoja säilytetään niin kauan kuin asiakas haluaa käyttää kirjastokortillisia palveluita tai niin kauan kuin kirjastoilla on lakisääteisesti oikeus periä saataviaan asiakkaalta.

Kirjastot voivat poistaa asiakkaiden tiedot asiakasrekisteristä, jos se todetaan palveluiden käyttämättömyydestä johtuen tarkoituksenmukaiseksi. Samalla asiakastiedot poistuvat myös Lastu-verkkokirjastosta. Asiakkaan lainaustiedot säilyvät 60 vuorokautta nidekohtaisessa lainaushistoriassa.

Henkilötietojen käsittelyssä käytetään ohjelmistorobotiikkaa. Ohjelmistorobotti tallentaa kirjastokorttihakemukset Heinolan kaupungin palvelimelle, huolimatta siitä, missä kunnassa asiakas asuu. Hakemuksia säilytetään palvelimella 1 kk robotin käsittelyä varten. Robotti tallentaa hakemuksen tiedot Lastu-kirjastojen Aurora-asiakasrekisteriin. Jos asiakastiedot löytyvät jo rekisteristä, tiedot päivitetään.

Rekisteröidyn oikeudet

Mikäli rekisteröity haluaa tarkastaa, korjata, poistaa tai rajoittaa tietojen käyttöä tai poistaa Lahden kaupungin rekistereissä olevia henkilötietojaan, otetaan yhteys tietosuoja@lahti.fi tai tietosuojavastaava p. 040 183 4334.

Rekisteröidyllä on myös oikeus tehdä ilmoitus epäkohdasta henkilötietojen käsittelyssä valtakunnalliselle valvontaviranomaiselle.

Selosteen laatija

Tanja Ojakangas, verkkopalvelupäällikkö

Lahden kaupunginkirjasto

Kirkkokatu 31, 15140 LAHTI

päivitetty 5.10.2023

Lahden pääkirjaston musakasvo-sarja esittelee lahtelaisia muusikoita ja musiikintekijöitä. Tämän kuukauden musakasvona on Janne Seppänen.

1. Kuka olet ja mitä teet?

Olen Janne Seppänen ja toimin päivisin kirjastonhoitajana Lahden kaupunginkirjaston media- ja musiikkipalveluissa (tosin tällä hetkellä olen opintovapaalla). Yöaikaan sulkeudun lepakkoluolaani ja vedän ylleni säveltäjän viitan, jonka varjolla teen musiikkia peleihin, TV-sarjoihin ja muihin produktioihin, enimmäkseen tuotantomusiikin muodossa mutta myös mittatilaustyönä.

Olen periaatteessa multi-instrumentalisti, sillä pienellä vivahteella etten soita instrumenteistani mitään erityisen hyvin, tai sillä tasolla millä sellaiset yleensä soittavat. Pidän vain erittäin paljon uusien instrumenttien opettelusta, erilaisista äänenväreistä ja eri soitinten mahdollisuuksista nimenomaan säveltäjän näkökulmasta.

Jos kidutusmuodoista pahinta eli nokkahuilua ilman soittotaitoa ei lasketa mukaan, niin ensimmäinen instrumenttini lapsena oli akustinen kitara, joka tosin myytiin pois kerättyään tarpeeksi paksun kerroksen pölyä päällensä. Varsinaisen soittoharrastuksen aloitin rumpujen parissa, joka vaihtui puolestaan takaisin kitaraan teinivuosina ja se toimikin pitkään pääinstrumenttinani. Nykyään sekin on enemmän tai vähemmän vaihtunut koskettimiin, jota käytän sävellystyössäni erilaisten softainstrumenttien ohjaamiseen.

Soitin vuosina 2006-2014 perustamassani jyväskyläläisessä Constantine-progemetallibändissä, jonka kanssa julkaisimme pari pitkäsoittoa sekä liudan demoja ja EP:tä. Tämä oli siis vielä aikaa, kun bändit ylipäätään julkaisivat demoja uransa alussa. Valittiinpa meidät myös vuonna 2011 Vuoden Tulokas-palkinnolla Finnish Metal Awards-gaalassa, tosin epäilen sen johtuvat enemmän siitä, että olimme muita ehdokkaita hiukan edellä kuuntelijoidemme masinoimisessa, sillä kyseessä oli yleisöäänestys. Bändiaikana vahvistui viimeistään ajatukseni siitä, että musiikissa minua kiehtoo eniten luomistyö, eli säveltäminen. Lahteen vuonna 2013 muuttamisen jälkeen kypsyi päätös siitä, että jään bändistä pois ja keskityn nimenomaan säveltämiseen. Ja sillä tiellä ollaan edelleen.

2Millaisia musiikillisia haasteita sinulla on meneillään ja tulossa?

Viimeisen vuoden olen pitänyt pientä taukoa ”vakavasta” säveltämisestä, ja pyrkinyt monipuolistamaan omaa tulokulmaa musiikin tekemiseen. Musiikin teoria, uusien instrumenttien opettelu ja softainstrumenttien kehittäminen, oman sample-kirjaston tallentaminen…kaikkea tällaista. Osittain tämä johtuu siitäkin, että suoritan tällä hetkellä myös insinöörin tutkintoa tieto- ja viestintätekniikan alalla, ja yhtenä ajatuksenani on tosiaan kokeilla siipiäni softainstrumenttien kehittämisen sekä erilaisten mallinnusten parissa.

Jahka opinnoilta taas ehtii, niin ajatuksena olisi jatkaa musiikin säveltämistä peleihin, sillä se on erilaisista medioista ehdottomasti kiinnostavin johtuen interaktiivisesta luonteestaan. Tätä varten olen pikkuhiljaa opetellut myös musiikin implementaatiota peleihin. Harmikseni en ole vielä keksinyt kuinka huijata yhtä fysiikan perussuuretta, eli aikaa, sillä lähestulkoon aina se toimii lähinnä raivostuttavan rajoittavana tekijänä.

3. Miten kuvailisit suhdettasi musiikkiin / Millaista musiikkia kuuntelet?

Ah, niin kliseistä – mutta en voisi kuvitella elämää ilman musiikkia. Musiikissa minua kiehtoo sen kyky herättää tunteita, ajatuksia, muistoja, säädellä vireystilaa tai vaikka mitä. Se on ihmiskunnan keksinnöistä mielestäni ehkä kaikkein merkittävin nimenomaan sen tarjoamien mahdollisuuksien takia, eikä sitä ole mahdollista valjastaa toisten satuttamiseen siinä missä vaikkapa kirjoitustaitoa tai tulentekotaitoa. Ehkä se on yksi korkeamman ajattelun muodoista? Okei, tiedän että urbaanin legendan mukaan esimerkiksi Nickelbackia on käytetty kidutusmuotona, mutta poikkeus vahvistaa säännön.

Musiikissa minulle ei ole tärkeintä tietty tyylilaji, vaan musiikin melodisuus. Kuuntelen nykyään ehkä eniten instrumentaalimusiikkia pelimusan, leffamusan ja löyhästi romantiikan ajan taidemusiikin joukosta. Martin O’Donnell on pelimusiikin säveltäjistä ehkä suurin yksittäinen syy, miksi olen tällä tiellä millä olen, ja leffamusan puolelta ihailen suunnattomasti James Hornerin ja John Williamsin kykyä luoda unohtumattomia melodioita. Taidemusiikki oli minulle pitkään suuri ylitsepääsemätön muuri, josta oli hankala löytää mitään tarttumapintaa, mutta pikkuhiljaa sekin on siitä antautunut.

Juureni ovat toki vahvasti ja tukevasti rockin ja metallin parissa, jossa aloitin muusikon urani viitisentoista vuotta sitten. Suurin osa kuuntelemastani lauletusta musiikista sijoittuukin rockin pariin, viime aikoina kuuntelussa on ollut mm. ikisuosikki Rush, kotimainen AOR-helmi Brother Firetribe sekä jatkuvasti nahkaansa luova Shinedown. Myös sellainen sci-fimetallibändi kuin Starset on pyörinyt aika ajoin kuvitteellisella levylautasella, kyseinen pumppu onkin uudemmista bändeistä ehkä mielenkiintoisin tuttavuus.

4. Millaisena näet musiikin tulevaisuuden?

Musiikkibisnes on ollut pitkään epäterveellä pohjalla, jossa sisältöä tuotetaan ja tarvitaan jatkuvasti enemmän ja enemmän, mutta kohtuullisen toimeentulon hankkiminen musiikilla on koko ajan hankalampaa esimerkiksi streamauksen kestämättömän tulojakomallin takia. Toisekseen nostan esimerkiksi varmaan suurelle yleisölle tuntemattomamman musiikin lisensoinnin kuvatallenteita, esimerkiksi YouTube-videoita, TV-lähetyksiä tai mainoksia varten, jossa maailmassa itse vietän suuren osan ajastani. Vakiintunut käytäntö oli aiemmin, että jokaisesta käytetystä teoksesta maksettiin kertakorvaus, joka meni suoraan tekijälle ja palvelulle. Nyt ollaan menossa vauhdilla kuukausimaksullista mallia kohti, jossa käyttäjä maksaa palvelulle esimerkiksi 20 € kuussa, jota vastaan hän saa käyttää rajattomasti palvelusta löytyviä teoksia videoissaan. Tässä yhtälössä musiikin tekijälle ei jää kuin muruset pöydältä.

On erittäin hienoa, että yhä useammalla on mahdollisuus toteuttaa omia unelmiaan musiikin parissa. Tähän myös olemme päivätyössäni halunneet tarjota mahdollisuuksia esimerkiksi varattavan studiotilan muodossa. Laajentuneen tarjonnan varjopuolena on toki saturaatio, eli merkityksellisen musiikin löytäminen harmaasta massasta on entistä vaikeampaa. Algoritmit voivat toki auttaa tässä, mutta enimmäkseen ne tuntuvat muodostavan kuplia, joiden sisässä kuuntelijoilla on kiva olla. Kuraattorimainen toiminta, jota esimerkiksi kirjastomme Lastu-vinkkaajat-palvelu edustaa, antaa toki mahdollisuuden löytää uutta musiikkia toisen ihmisen suosittelemana, joka mielestäni pitää muotona yhä pintansa alati kehittyvien algoritmien rinnalla.

Musiikki ei tule katoamaan minnekään, mutta muutos koskee sitäkin.

5. Miten mielestäsi musiikki ja kirjallisuus linkittyvät?

Parhaimmillaan molemmat pyrkivät tekemään saman asian, eli kertomaan mukaansatempaavia tarinoita. Luomaan maailmoja ja mielikuvia tyhjästä. Kertomaan ihmisten välisistä jännitteistä, kemioista, tunnetiloista. Molemmat ovat mielestäni manifestaatioita samasta asiasta, sillä omalla tavallaan musiikki on olemassaoloa määrittävä, sanaton kieli.

Kirjallisuudella ja lauletulla musiikilla on ilmiselvä linkki sanojen myötä, ja molemmat ammentavat pitkästä kielen ja kulttuurin historiasta. Parhaimmillaan hyvä sanoitus nostaa keskinkertaisenkin biisin tasoa pari pykälää ylöspäin. Esimerkiksi kotimaisista sanoittajista Jarkko Martikainen tekee erittäin oivaltavia sanoja, ja Rush ei olisi Rush ilman Neil Peartin sanoituksia.

Kirjoitin ennen sanoitukset bändini biiseihin, ja kirjallisuus toimi hyvin usein omana referenssiaineistonani. Toki myös esimerkiksi peleistä ja leffoista löytyy paljon mistä löytää inspiraatiota sanoituksiin, mutta omalla kohdallani kirjallisuus oli ehkä se syvin kaivo. Jos siis sanoittaminen kiinnostaa, niin suosittelen lukemaan paljon.

6. Millainen erityismuisto kirjastosta on jäänyt mieleesi?

Tähän voisi tarinoida kaikenlaista johon liittyy esimerkiksi Danny, humppakeikat ja musiikkiosaston pelastava nuottikokoelma, mutta ehkä parhaiten on jäänyt mieleen se kun juuri ehkä kahdentoista vanhana tajusin yhtenä kesänä kotikyläni sivukirjaston tarjoamat mahdollisuudet.

Kipinä sci-fi- ja fantasiakirjallisuuteen lähti ehdottomasti videopelien parista, mutta varsinainen liekki syttyi siellä pienen kirjaston taaimmaisen huoneen hyllyjä selatessa. En nyt muista enää tarkkaan mitä kaikkea sieltä mukaan lähti, mutta esimerkiksi Dragonlance sekä Iain M. Banksin ja Orson Scott Cardin tuotanto tulivat vuosien varrella hyvin tutuiksi.

7. Käytätkö nykyisin kirjaston palveluja?

Jos unohdetaan hieman puolueellinen kirjastotyöntekijän kaksoisagenttiroolini, niin käytän ja käyttäisin joka tapauksessa kirjaston palveluita. Etenkin Lahdessa on erinomaiset tilat musiikin harrastamiseen ja useita palveluita oman harrastuksen tukemiseen. Ennen koronapandemiaa kävin silloin tällöin treenaamassa vähäisiä pianonsoittotaitojani soittohuoneessa ja lainaan usein myös musiikin teoriakirjallisuutta. Lainaan myös nuotteja ja partituureja, en tosin soittamista vaan lähinnä kevyttä analyysiä varten. Toki netistä löytyy paljon nuotteja ja tabulatuureja, mutta niissä harmittavan usein vastuu niiden paikkansapitävyydestä jää kuulijalle.

Luen myös PressReaderista paljon musiikkiin liittyviä lehtiä, ja sieltä löytyykin ilahduttavan laadukkaita julkaisuja aika laajalta skaalalta. Ja toki niitä kirjoja tulee lainattua edelleen, ei tosin ihan samassa laajuudessa kuin nuorempana.

8.  Minkälainen kirjaston merkitys on?

Vaikka ihmisten kulutustottumukset ja osittain materiaalitkin ovat siirtyneet vahvasti suoratoistosisältöjen suuntaan, en silti näe, että kirjaston merkitys olisi millään tapaa vähentynyt. Se on kylläkin muuttanut muotoaan. Siinä missä kirjaston käyttäjä oli aikaisemmin suhteellisen passiivisessa roolissa oleva kuluttaja, tulee koko ajan enemmän ja enemmän ihmisiä, jotka haluavat tavalla tai toisella toimia aktiivisesti. Tarve fyysiselle, lainattavalle kokoelmalle on vähentynyt ja realisti minussa näkee sen vähenevän edelleen, mutta sen rinnalle on syntynyt valtavasti erilaisia toimintoja ja ominaisuuksia, jotka tekevät kirjastosta sen mitä se on nykyään. Joillekin se on kohtaamispaikka, joillekin paikka tehdä töitä tai opiskella, toisille se on paikka harrastaa. Kirjastokin siis muuttaa ajan myötä muotoaan, vain muutos on pysyvää.

Myös medialukutaidon osaaminen nykyaikana on mielestäni kansalaisvelvollisuus, ja sen kehittämisen saralla kirjastot ovatkin ottaneet runsaasti vastuuta ja hyvä niin. Lähestulkoon kaikki on nykyään politisoitunutta, ja jokaisella olisi hyvä osata kriittisesti näkemäänsä tai lukemaansa suhtautumisesta edes perusteet, ellei halua olla vietävänä kuin se kuuluisa litran mitta. On hienoa, että kirjasto on ottanut aktiivisesti roolia myös tällä saralla.

9.  Mitä mieltä olet Lahden musiikki- ja kulttuuritarjonnasta?

Ensimmäisenä nostan tässä esille kansainvälisestikin erittäin laadukkaan kaupunginorkesterimme, eli Sinfonia Lahden. Sen konsertteihin pääseminen on avartanut omaa musiikkimaailmaani huikeasti, ja suosittelen kaikille erittäin lämpimästi matkaamista paikan päälle Sibeliustaloon (kunhan sinnekin taas pääsee…) ja kokemaan sen omin aistein. Ohjelmistosta löytyy mukavasti tarjontaa myös perinteisen taidemusiikin ulkopuolelta, esimerkiksi peli- ja leffamusiikin konsertit ovat olleet hienoja kokemuksia. Myös sukellus orkesteriin-konsertit ovat olleet mieleenpainuvia esityksiä, kun musiikin kuulee soittajien perspektiivistä, joka eroaa aika tavalla siitä miten yleisö tavallisesti sen kuulee.

Kevyen musiikin saralla tarjonta ei puhuttele minua samassa määrin, mutta toki kaupungissa niistäkin tarjontaa löytyy. Tosin keikkapaikkojen määrä on tainnut olla jo hyvän tovin laskusunnassa eri puolella Suomea, jos omat muistikuvat pitävät paikkansa.

10. Levyvinkki ja/tai kirjavinkki (1-3) kirjaston kokoelmista; miksi juuri tämä/nämä

Rikon kaavaa ja annan yhden levyvinkin, yhden kirjavinkin ja yhden pelivinkin.

Mainitsinkin jo aikaisemmin bändin nimeltä Starset, johon kannattaa hyvinkin tutustua, jos sci-fi-teemat ja jonkinlainen electronic rockin ja alternative metallin välillä seilaava hybridi kiinnostaa. Bändi itse kuvailee olevansa cinematic rockia, joka on jokseenkin paikkaansa pitävä kuvaus. Juuri tämä erilaisten elementtien yhdistäminen oli se, mistä bändissä innostuin. Bändi on julkaissut kolme levyä, joilta kaikilta löytyy erinomaisia biisejä, mutta kokonaisuutena Vessels on ehkä tasapainoisin.

Kirjavinkkinä heitetään ilmoille TOTO:n kitaristin Steve Lukatherin omaelämäkerta, joka oli pienistä suvantovaiheista huolimatta viihdyttävää luettavaa, varsinkin näin menneiden aikojen studiomuusikon arjesta kiinnostuneille. Luken kerrontatyyli on räväkkä eikä millään tasolla poliittisesti korrektia. Hyvää viihdettä.

Ja koska rikotaan kaavaa niin rikotaan sitten kunnolla, eli pelivinkkinä toimii tällä hetkellä 11 pelin mittainen Trails-pelisarja, joka on erinomainen esimerkki siitä miten hyvän tarinan kertomiseen peleissä ei tarvita loputtomasti välivideoita tai elokuvia matkivaa kerrontaa. Pelisarja koostuu useista, 2-4 pelin mittaisista alasarjoista, joista jokainen kertoo itsenäisen tarinan, jotka kuitenkin nivoutuvat saumattomasti yhteen koko pelisarjan kattavaksi tarinaksi. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen, hieman tuntemattomampi pelisarja tarinavetoisten pelien ystäville.

Tutustu myös muihin musakasvoihin.

Лахтинская городская библиотека создала русскоязычный читательский диплом - рекомендательный список книг на русском языке, который даёт участникам материал для активного чтения.Коллекция диплома включает 150 тщательно подобранных книг, по 10 в 15 категориях, в зависимости от темы или жанра (основой конструкции служит созданный ранее в библиотеке диплом читателя на финском языке, ставший сенсцией прошлого года).

Для получения печатного диплома необходимо прочесть 10 книг, по одной в 10 свободно выбранных категориях. Прочитанные книги заносятся в таблицу путеводителя (брошюры находятся в зале взрослого абонемента) и предъявляются в итоге на пункте обслуживания в том же зале. Вместе с получением печатного Диплома участник получает право на участие в книжной лотерее.Проект продолжается до середины декабря нынешнего года. Победители лотереи получат персональные уведомления.

"Книга - это феномен и одно из чудес света. Человечество отвергло многие открытия, но книга уцелела во всех поворотных моментах истории и продолжает свой победный марш. Хотя формы книги меняются, но она остаётся по-прежнему волшебно влияющим текстом, который трогает нас. Чтение - одно из неотчуждаемых прав человека и прекрасное увлечение. Верю, что программа Диплома - один из способов поддержания на достойном уровне нашего родного языка. Надеюсь, что любознательные книгочеи вернутся к подзабытым классикам, обнаружат красивые и важные тексты прежде незнакомых авторов, получат представление о мощном потоке современной мировой литературы. Живи, Книга!"  - Елена Олконен, библиотекарь

Nämä käyttösäännöt on päivitetty 2.11.2021

Lähikirjastojen tiloja voi varata ja käyttää asukkaiden kokoontumisiin, tilaisuuksiin ja muuhun yhteisölliseen toimintaan. Tiloja annetaan käyttöön mm. yleistä ja yhteisöllistä hyötyä tavoitteleville yhdistyksille, järjestöille, asukasryhmille ja kirjaston yhteistyökumppaneille, kaupungin yksiköille, kaupunkikonsernin yhtiöille, valtion tai julkishallinnon viranomaisille sekä taloyhtiöille. Tiloja ei anneta voittoa tavoittelevaan toimintaan. Tilojen käyttö on maksutonta.

Tiloja pyritään antamaan tasapuolisesti eri tahoille. Kirjastolla on oikeus päättää, kenelle ja millaiseen käyttöön se tiloja antaa. Tiloja varataan korkeintaan puoleksi vuodeksi eteenpäin tilojen tasapuolisen käytön varmistamiseksi. Kirjasto pidättää itsellään oikeuden keskeyttää tilan käyttäjän tilaisuuden ja toiminnan niin halutessaan ilman korvausvelvollisuutta.

Tilojen käytössä ja sisäänpääsyssä voi olla eroja kirjastosta ja tilaisuudesta riippuen.
Tilojen käytöstä ei saa aiheutua häiriötä muille kirjaston käyttäjille.
Tilojen varaaja vastaa siitä, että tilat jäävät tilaisuuden jälkeen samaan kuntoon ja järjestykseen, jossa ne olivat ennen tilaisuutta.

Ruuanvalmistus ja kahvinkeitto eivät ole sallittuja kirjastotilassa. Tilan käyttäjä voi tuoda mukanaan pieniä tarjoiluja.
Varaaja on velvollinen korvaamaan sääntöjen vastaisen toimintansa vuoksi kirjastotiloille ja niiden irtaimistolle aiheutuneet vahingot sekä aiheettomat väärät hälytykset. Mahdollisista vahingoista on ilmoitettava välittömästi kirjastolle.

Nämä käyttösäännöt on päivitetty 9.3.2020.

Pääkirjaston kokoushuoneet Kaarna ja Tuohi ovat tarkoitettu kokous- ja muuhun kokoontumiskäyttöön. Kokoushuoneita ei anneta avoimiin tilaisuuksiin, joiden osallistujamäärä on ennalta määrittelemätön.

Pääkirjaston kokoushuoneet (1. kerroksessa) Kaarna 12 henkilölle ja Tuohi 9 henkilölle ovat käytettävissä kirjaston aukioloaikoina.

Kokoushuoneiden käyttö on maksutonta yleistä ja yhteisöllistä hyötyä tavoitteleville yhdistyksille, järjestöille, asukasryhmille ja kirjaston yhteistyökumppaneille, kaupungin yksiköille, kaupunkikonsernin yhtiöille, valtion tai julkishallinnon viranomaisille sekä taloyhtiöille. Kokoushuoneita ei anneta voittoa tavoittelevaan toimintaan.

Tila varataan etukäteen vähintään yhdeksi (1) tunniksi. Kirjaston henkilökunta opastaa tarvittaessa kokoushuoneiden laitteiden käytössä, mutta ei anna laitetukea tilan käyttäjän omien laitteiden tai ohjelmistojen käytössä.

Kirjasto / Lahden kaupunki voi kieltäytyä sellaisista tilavarauksista, jotka vaatisivat liikaa erityisiä järjestelyjä.

Ruuanvalmistus ja kahvinkeitto eivät ole sallittuja kokoustilassa. Tilan käyttäjä voi tilata kahvi-, ruoka- tai juomatarjoilun kirjaston kahvilasta.
Tilan käyttäjä huolehtii tilan siisteydestä ja on korvausvelvollinen kaikesta vahingosta, joka aiheutuu tilan käytöstä kirjaston kiinteistölle tai irtaimistolle. Mahdollisista vahingoista on ilmoitettava välittömästi kirjastolle.

Kirjasto / Lahden kaupunki pidättää itsellään oikeuden keskeyttää tilan käyttäjän tilaisuuden ja toiminnan niin halutessaan ilman korvausvelvollisuutta.

Nämä käyttösäännöt ja maksut on päivitetty 9.3.2020.

Pääkirjaston auditoriota vuokrataan yleisö-, kokous- ja koulutustilaisuuksiin. Auditorio on käytettävissä kirjaston aukioloaikoina. Auditoriota ei voi varata sunnuntaisin ja kesälauantaisin, jolloin kirjasto toimii itsepalveluperiaatteella.


Auditorioon mahtuu 157 henkilöä, mikä on turvallisuussyistä suurin sallittu henkilömäärä. Tilan vuokraajan tulee valvoa, että henkilömäärä (157 paikkaa) ei ylity. Kirjaston henkilökunta ei valvo tilan täyttöastetta. Tarvittaessa tilan tyhjennysapua saa vartijalta (vartijakutsupainike). Auditoriossa on 2 paikkaa pyörätuoleille.

Tilaan liittyvistä järjestelyistä on sovittava tilavarausta tehtäessä. Kirjasto / Lahden kaupunki voi kieltäytyä sellaisista tilaisuuksista, jotka vaatisivat liikaa erityisiä järjestelyjä. Kirjasto ei osallistu tilan vuokraajan tilaisuuden markkinointiin.

Erilaisia järjestelyjä varten auditorio tulee varata vähintään puoli tuntia ennen tilaisuuden alkua. Tilaisuuksien on päätyttävä viimeistään puoli tuntia ennen pääkirjaston sulkemisaikaa. Kirjasto suosittelee käyttämään auditorion omaa laitteistoa. Kirjaston henkilökunta opastaa tarvittaessa auditorion laitteiden käytössä, mutta ei anna laitetukea tilan vuokraajan omien laitteiden tai ohjelmistojen käytössä.

Tilan vuokraaja vastaa kaikista muista tilaisuuteensa liittyvistä järjestelyistä sekä päättää tilaisuutensa maksullisuudesta tai maksuttomuudesta.

Auditoriossa ei saa nauttia juomia tai ruokia. Tilan vuokraaja voi tilata kahvi-, ruoka- tai juomatarjoilun kirjaston kahvilaan kahvilanpitäjältä.
Kirjasto / Lahden kaupunki pidättää itsellään oikeuden keskeyttää tilan vuokraajan tilaisuuden ja toiminnan niin halutessaan ilman korvausvelvollisuutta.

Tilan vuokraaja huolehtii tilan siisteydestä ja on korvausvelvollinen kaikesta vahingosta, joka aiheutuu tilan käytöstä kirjaston kiinteistölle tai irtaimistolle. Mahdollisista vahingoista on ilmoitettava välittömästi kirjastolle.

Auditorion tilavuokra

½ tuntia 40 €
1-2 tuntia 80 €/h
3-5 tuntia 70 €/h
6 tuntia tai enemmän 60 €/h
Flyygelin viritys varaajan pyynnöstä 100 €.
Maksuihin lisätään kaupunkiorganisaation ulkopuolisille käyttäjille arvonlisävero 24 %.

Varatun ajan ylittämisestä peritään korvaus hinnaston mukaan. Peruutukset on tehtävä viimeistään viikkoa (7 vrk) ennen tilaisuutta, muussa tapauksessa tilavarauksesta laskutetaan.

Laitevarustelu ja internet-yhteys

Auditoriossa käytettävissä ovat seuraavat laitteet: dataprojektori, dokumenttikamera, tietokone, Blu-ray-soitin (CD-, DVD- ja Blu-ray -levyjen toisto), mikrofonit, fläppitaulu, nuottiteline ja flyygeli.
Laitetarpeet ilmoitetaan tilavarauksen yhteydessä. Auditoriossa on internet-yhteys.

Ritva on kirjastoalan moniosaaja. Hän on tehnyt yli 25-vuotisen uran Vantaan kaupunginkirjastossa, josta viimeiset 15-vuotta esimiestehtävissä. "Pidän esimiestyötä todella tärkeänä. Koen, että esimiehenä tehtävänäni on tukea työntekijöitä itsensä kehittämisessä ja oman potentiaalinsa esille tuomisessa. Hyvä esimies- ja tiimityö lähtee luottamuksesta. Tarkoitukseni on saada tiimini kukoistamaan hyvässä yhteistyön hengessä", Ritva lupailee.   

Vantaalla toteutetun toimialauudistuksen myötä Ritvalle tarjoutui mahdollisuus hypätä syrjään kirjastotyöstä. Vuoden verran hän työskenteli Vantaalla kaupunkikulttuurin kehittämispäällikkönä, kirjastopalvelujen ollessa yksi palveluyksikkö muiden joukossa. "Pian kävi kuitenkin selväksi, että haluan käyttää omaa asiantuntemustani kirjastomaailmaan, ja koin suurta halua palata takaisin kirjastotyön pariin. Koska olin jo tehnyt pitkän uran Vantaan kaupungilla, halusin katsella muita tarjolla olevia vaihtoehtoja", Ritva kertoo. 

"Lahden kaupunginkirjaston asiakas- ja sisältöpalvelujen palvelupäällikön tehtävä vaikutti sellaiselta, että minulla olisi siihen paljon annettavaa. Asiakaspalvelun ja asiakaslähtöisen toimintakulttuurin kehittäminen ovat asioita, jotka koen innostavana. Tunsin entuudestaan jotain lahtelaisesta toimintakulttuurista ja kehittämismyönteisestä työotteesta ja siksi päätin hakea tänne", Ritva paljastaa.  

Asiakaspalvelun uudistamista asiakkaita osallistaen

Ritva ei lähde uudistamaan pääkirjaston asiakaspalvelua uudistamisen vuoksi, vaan tarpeet edellä. Uudistustyötä hän suunnittelee tekevänsä yhteistyössä asukkaiden, asiakkaiden sekä kirjaston asiantuntevan henkilöstön kanssa. Hänellä on aikaisempien työtehtäviensä kautta useita myönteisiä kokemuksia asukkaiden osallistamisesta. "Aito osallisuus on mielestäsi ykkösjuttu, kun kehitetään palveluja asiakkaille. Kun he saavat olla mukana suunnittelussa, työpajoissa ja asioiden edistämisessä, he pitävät asiaa tärkeänä ja kokevat sen omakseen. Silloin saadaan yleensä parhaita ja yhteisöä kiinnostavia asioita aikaiseksi", Ritva tietää. 

Ritvalle on tärkeää, että työntekijöillä säilyy hyvä fiilis tehdä töitä, kaikista muutoksista ja uudistuksista huolimatta. Hän arvostaa kaikenikäisiä kollegoja ja kokee, että kirjastossa on tarvetta monipuoliselle osaamiselle. Itse hän suhtautuu kehitykseen myönteisesti ja näkee, että uudistuminen pitää oman mielen virkeänä ja on myös kirjastolle tärkeä elinehto. "Yhdessä erilaisten työntekijöiden kanssa tehdään kirjastoista viihtyisiä tiloja erilaisille asiakkaille. Kaikenlaisten ihmisten tulee saada kokea kirjasto omaksi paikakseen. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ajan myötä ja kirjaston on pysyttävä mukana muutoksessa. Kirjasto on olemassa asiakkaita varten", hän muistuttaa. 

Rennosti elämään suhtautuva Ritva viihtyy vapaa-ajalla musiikin ja urheilun parissa. Musiikkiura miltei vei nuoren Ritvan mennessään mutta “jalat maassa” -ihmisenä ote opintojen suorittamiseen ja “oikean ammatin” hankkimiseen piti kuitenkin tiukasti, ja niin musiikki on jäänyt elämässä rakkaaksi harrastukseksi. Nähtäväksi jää, milloin saamme ensimmäisen kerran kuulla Ritvan esiintyvän pääkirjaston musiikkialueella. Esiintymislupaus on jo saatu! 

Teksti 
Johanna Kalliomaa 
kirjastopalvelukoordinaattori 

Lahden kaupunginkirjaston vuosi 2020 oli koronaepidemian vuoksi poikkeuksellinen. Koronan takia kirjastot olivat suljettuina 17.3.-10.5.2020, jonka jälkeen alkoi toukokuun loppuun kestänyt varausten noutopalvelu. Kirjastoista saattoi käydä hakemassa ainoastaan ennakkoon varattua aineistoa. Varauksia ei voinut noutaa Jalkarannan, Liipolan eikä Renkomäen kirjastopisteistä.

Kirjastotilat avautuivat asiakkaiden käyttöön 1.6. Kesä-elokuun kirjastot toimivat jokseenkin normaalisti, turvaohjeiden ollessa osa arkea. Rajoituksia kiristettiin jälleen syksyllä, ja 27.11.-31.12.2020 välisenä aikana kirjastoissa oli 15 minuutin asiointiaikasuositus. Kaikki ryhmä-, harrastus- ja oleskelutilat olivat pois käytöstä.

Omatoimikirjastot avattiin kesäkuussa asiakkaille rajoitetusti niin, että paikalla ollut henkilökunta pystyi valvomaan asiakkaiden turvallisuutta ja ohjeiden noudattamista. Omatoimikirjastot eivät olleet avoinna iltaisin eikä viikonloppuisin. Kirjastopalvelut laajenivat 1.7., kun omatoimikirjastotekniikka saatiin Mukkulan ja Kärpäsen kirjastoihin. Heinäkuussa omatoimikirjastot olivat avoinna myös iltaisin mutta viikonloppuisin ne pysyivät edelleen suljettuina. Omatoimikirjastot olivat kokonaan suljettuina 27.11.-31.12.2020.

Palvelut rynnistivät verkkoon

Kirjastojen sulkuaikana ja koronavuonna muutenkin asiakaspalvelussa panostettiin verkkopalveluihin. YouTubeen tehtiin 58 videota, joista suuri osa oli tarkoitettu opettajille opetuksen tueksi. Katselukertoja kertyi vuoden aikana 8552. Verkossa toteutettiin myös tapahtumia, esimerkiksi kirjailijavierailuja, kirjavinkkauksia ja musiikkiesityksiä. Kirjaston facebookin seuraajamäärä lisääntyi noin kuudellasadalla ja instagramin kolmellasadalla seuraajalla. Keväällä kun kirjastot olivat suljettuina, noin 30 kirjastolaista työskenteli korvaavissa tehtävissä mm. kaupungin ikäihmisille suunnatussa soittopalvelussa ja yritystukien myöntöpäätöksiä tekemässä.

Tarkempia tilastoja infografissa, ei saavutettava

Pääkirjastossa toteutettiin varastoremontti 1.4.-2.8.2020, jonka aikana varastoaineisto ei ollut asiakkaiden lainattavissa. Renkomäen kirjasto muutti väistötiloihin keväällä ja avattiin yleisölle 1.6.

Pääkirjasto täytti 1. lokakuuta 30 vuotta mutta juhlallisuuksia ei voitu järjestää vallitsevan tilanteen takia.

Alueellinen kehittämistoiminta tarjosi koulutusta ja vertaistukea

Lahden kaupunginkirjasto hoitaa alueellista kehittämistehtävää Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Kanta-Hämeen alueilla. Toimintaa rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Korona-aikana alueellinen kehittämistoiminta siirtyi järjestämään koulutuksia verkossa. Alueen kirjastolaisille järjestettiin säännöllisesti tilaisuuksia vertaistuelle, etäkahvitilaisuuksien ja mentorointiohjelman muodossa. Kirjastoväen digitaidot kuntoon -hanke auttoi erityisesti alueen pienten kirjastojen digiosaamisen kehittämisessä. Digiohjaaja vieraili hankkeen aikana 23 pienessä kirjastossa. Lahden, Imatran ja Jokioisten kirjastojen yhteisessä Monilukutaitoa sanataiteella -hankkeessa suunniteltiin monilukutaitoa tukevia, sanataidetta hyödyntäviä toimintamalleja kirjastoille. Alkuvuodesta saatiin tuloksia myös 14 paikkakunnalla järjestetystä omatoimikirjastotutkimuksesta. Yhteensä alueellisen kehittämistoiminnan ja digihankkeen tilaisuuksissa oli noin 2100 osallistujaa.

Teksti
Salla Palmi-Felin
kirjastopalvelujohtaja,
Johanna Kalliomaa
kirjastopalvelukoordinaattori

Infograafi
Anssi Vaalio
mediaohjaaja

Lahden pääkirjaston musakasvo-sarja esittelee lahtelaisia muusikoita ja musiikintekijöitä. Tämän kuukauden musakasvona on Petteri Ursin.

Musakasvo Petteri Ursin
Kuva: Jari Anttonen, www.joapro.fi

1. Kuka olet ja mitä teet?

Petteri Ursin. DJ, juontaja, tuottaja, kurssittaja, kerhosetä.
Olen ollut aina kiinnostunut musiikista. Ihan kaikenlaisesta musiikista. Järjestin ala-asteikäisenä diskoja kolukavereille ja naapureille. Sysäys DJ ”uralle” lähti, kun vanhempani olivat ilmoittaneet minut DJ -kurssille jota vetivät DJ Sam (Samuli Kemppi) ja DJ Sile (Tomi Silenius). Kävin myös kurssin jota luotsasi Riku Jaro ja Tapani Ripatti.
Aloitin DJ hommat 95 ja niitä tehnyt vaihtelevasti ympäri suomea ja maailmaa
Ensimmäinen DJ Academy Finlandin DJ -kurssi vedettiin vuonna 2017. Kurssilla opitaan kaikki millä pääsee alkuun jos alalle haluaa, työkaluista musiikin historiaan. Kurssilla on minun lisäksi opettamassa ihan oikeita DJ:tä ja alan ammattilaisia. Lasten DJ Klubi starttasi 2018, tätä kerhoa vedetään ympäri vuoden yhdistyksen omissa kerhotiloissa. Nämä kaikki tosin nyt toistaiseksi tauolla.

2Millaisia musiikillisia haasteita sinulla on meneillään ja tulossa?

Vuosi 2020 haastoi minut kurssittajana ja kerhosetänä. Keikkojen loppuminen ei harmittanut itseäni läheskään niin paljon, kuin DJ-kerhojen jääminen tauolle. Kerhoissa tärkein elementti on ollut yhdessä oleminen ja tekeminen. Toivon todella että pääsemme jatkamaa DJ klubin kerhoja 2021 syksyllä uusissa tiloissa Sopenkorvessa.
Projekti on siis jo startannut ja tiloja rakennetaa pikkuhiljaa. DJ Academyn kesäkurssi siirtyy varmastikin suosiolla vuodelle 2022, samoin ISO Neppis ja Hyppis järjestetään vasta kun osallistujia ja voittajia saa halata.

3. Miten kuvailisit suhdettasi musiikkiin / Millaista musiikkia kuuntelet?

-Musiikki on ollut itselle kantava voima jo vaippaikäisestä asti. Muistan kun sain oman kasettisoittimen ja pläräilin vanhempien kasetteja ja etin mieleistä musaa. Korvat aukesi jonkun 70 -luvun diskokokoelman kohdalla, samoin MaxMix 6 megamix -kasetti kuunneltiin läpi kunnes se katkesi. Onneksi se löytyy youtubesta.
90 -luvun loppupuolella DJ hommasta tuli enemmän tai vähemmän vakava ammatti ja sittemmin olen soittanut musikkia työkseni vähintään joka viikonloppu. Musiikilla siis iso merkitys ja otan sen vakavasti ja arvostan suunnattomasti musiikin tuottajia ja ammattilaisia.
Tämä on tosin vaikuttanut vapaalla kuuntelemaani musiikkiin. Jos kuulen hyvän biisin, haluan säästellä sitä. Yritän kuunnella sen vaikka vuoden parin välein. Klassikoihin en mielelläni koske vapaa-aikana. Nyt kun tätä vapaa-aikaa on riittänyt niin kotona olen nauttinut hiljaisuudesta jos kotiolot ovat sen sallineet. Kuuntelen mieluiten nettiradiosta vanhempaa housea tai sitten puheradiota.

4. Millaisena näet musiikin tulevaisuuden?

Tulevaisuus on jo täällä. En keksi mikä olisi musiikin kanavoinnin seuraava askel. Netistä löytyy  kaikki jo tehty musiikki ja varmasti kaikki uusi päätyy myös nettiin.
Suosittelen pitämään mielen ja korvat avoimana kaikelle. Yllätyksellisyys musiikkia kuunnellessa on ainakin itsellä se juttu, mikä pitää mielen virkeänä kun etsin uutta työkalua keikoille.

5. Miten mielestäsi musiikki ja kirjallisuus linkittyvät?

Olen aina ollut kova sci-fi fani, sci-fi ja kunnon industrial techno soimaan taustalle on pettämätön yhdistelmä.
Annan silti vahvan suosituksen kirjalle Loviisankatu 8. Siinä erittäin hyvä kattaus lahtelaisesta kultturi ja musiikki toiminnasta yhden osoitteen vinkkelistä.

6. Millainen erityismuisto kirjastosta on jäänyt mieleesi?

Teininä käytiin kuunteluhuoneissa kuuntelemassa vinyylejä ja pitämässä hauskaa.
Sen hyvä äänentoisto ja seura starttasi viikonlopun kivasti.
Näin vanhempana teininä on ollut kunnia juhlittaa kirjaston henkilökuntaa pikkujouissa. Todella mielyttäviä kokemuksia kaikki.

7. Käytätkö nykyisin kirjaston palveluja?

Kirjastokortilla pääsee katsomaa netistä leffoja omalla koneella vaikka kotona. Tämä on osoittautunut tosi kivaksi lisäksi netin tarjontaan. VHS digitointi ja kirjaston kurssit saa ison peukun.

8.  Minkälainen kirjaston merkitys on?

Tiedonnälän tyydyttämisen ja faktojen hakemisen lisäksi, kirjasto on itselle myös tapaamispaikka.
Todella harvoin lähden vain etsimään jotain tiettyä kirjaa tai teosta.
Aina tapaa tuttuja ja tulee ideoita mieleen.

9.  Mitä mieltä olet Lahden musiikki- ja kulttuuritarjonnasta?

Kirjastolta löytyy huone jossa voit tuottaa omaa musiikkia, mahtavaa! Olemme käyneet kerholaisten kanssa siellä tutustumassa. Teemme muutenkin välillä vierailuja kirjaston musiikkiosastolla. Aivan mahtavaa tehdä yhteistyötä.

10. Levyvinkki ja/tai kirjavinkki (1-3) kirjaston kokoelmista; miksi juuri tämä/nämä
Kirjavinkki: Asimovin SÄÄTIÖ -saaga on tehnyt itseeni suuren vaikutuksen. Kannattaa lukaista läpi ennen kuin TV -sarja ilmestyy.
Levyvinkki: Massive Attack – Mezzanine. Trip Hopin nousuaikaa. Kokonainen jämäkkä levy. Eikä haittaa vaikka biisit tuppaa jäämään korvamadoksi.

Tutustu myös muihin musakasvoihin.

Lastu-kirjastojen Aurora-kirjastojärjestelmä päivitetään keskiviikkona 13.1.2021 klo 20 lähtien uudempaan versioon. Päivityksen on arvioitu valmistuvan aamuun mennessä.

Päivityskatkon aikana ei ole mahdollista esimerkiksi kirjautua verkkokirjastossa (lastu.finna.fi) omiin tietoihin, uusia lainoja, tehdä varauksia tai nähdä aineiston saatavuustietoja.

Kirjastokortilla kirjautumista vaativat e-palvelut eivät katkon aikana ole käytettävissä.

Omatoimikirjastoihin, jotka ovat toiminnassa (Asikkala, Hollola, Sysmä ja Orimattila), ei voi kirjautua sisään katkon aikana. Muissa kirjastoissa asiointi omatoimiaikana ei ole mahdollista koronarajoitusten vuoksi.

Pahoittelemme mahdollista haittaa.

Lahden pääkirjaston musakasvo-sarja esittelee lahtelaisia muusikoita ja musiikintekijöitä. Tämän kuukauden musakasvona on Ismo Haavisto.

Lahden kirjaston musakasvo Ismo Haavisto

1. Kuka olet ja mitä teet?

Olen lahtelainen bluesmuusikko Ismo Haavisto. Musiikki on ollut oikeastaan ainoa harrastukseni 10-vuotiaasta alkaen, jolloin perustin ensimmäisien bändin. Blues vei sielun 13-vuotiaana ja siitä lähtien se on ollut mulle päälaji.

Meillä lapsuuden kodissa soi aina musiikki. Sitä kuunneltiin radiosta, televisiosta ja kelanauhoilta. Myös automatkoilla soi aina radio tai c-kasetit. Vaikka en itse vielä osannut soittaa mitään, musiikki oli kokoajan läsnä. Monet lapsuuden leikit veljen kanssa liittyivät bändeihin ja musiikkiin.

Olen soittanut musaa humpasta rokkiin. 2000-luvun puolivälin jälkeen keskityin täysin bluesiin ja vuoden 2015 elokuussa lopetin osa-aikatyöt musiikkiliikkeessä ja aloin täysipäiväiseksi

bluesmuusikoksi. Blues on mulle työ ja harrastus. Muu aika menee lähinnä perheen parissa arkisissa askareissa.

2Millaisia musiikillisia haasteita sinulla on meneillään ja tulossa?

Korona-aika on taloudellisesti haastavaa, koska keikkamäärät ovat vähintäänkin puolittuneet, mutta toisaalta siinä on ollut se hyvä puoli, että on aikaa suunnitella ja luoda jotain uutta. Äänitin omassa takkahuoneessani viimeisimmän levyni “Hard Stompin’ Blues” kevään korona-karanteenin aikana. Levy on One Man Band studio live eli laulut on äänitetty yhdellä otolla.

Tällä hetkellä harjoittelen yksirivistähaitaria. Olen omistanut sellaisen jo 25 vuotta ja aina muutaman vuoden väliajoin soittanut sillä pari satunnaista keikkaa. Nyt on suunnitteilla Zydeco-yhtye, jossa mukana ovat mm. poikani Ukko Haavisto rummuissa ja veljenpoika Oskari Haavisto bassossa. Nyt harjoitellaan ohjelmistoa ensi kesän tapahtumiin. Tämän lisäksi suunnittelen ja järjestän ohjelmaa ensi kesän parillekin pikku bluesfestarille.

3. Miten kuvailisit suhdettasi musiikkiin / Millaista musiikkia kuuntelet?

Voisi sanoa, että musiikin kuuntelu ja sen kanssa tekemisissä oleminen ovat omalla kohdallani isolta osin tähdänneet musiikin esittämiseen. Nuorena opettelin soittamaan levyiltä. Jo lapsena haaveilin rocktähden urasta. Tottakai välillä kuuntelen musiikkia rennommin eri tunnetiloissa. Pääsääntöisesti musiikki tuo hyvää oloa.

Isoveljeni Marko patisti minua aina soittamaan. Kun hän oppi hieman soittamaan kitaraa, säestin häntä rumpalina hakaten pahvilaatikoita, matkalaukua ja peltipurkkeja. Ehkä ensimmäinen innoittaja oli Hurriganes, jota kuuntelin 6-vuotiaana. Pari vuotta myöhemmin näin televisiosta Rock and Roll-dokumentin, josta jäi mieleeni erityisesti Buddy Holly. Varsinaisesti aloin soittamaan 10-vuotiaana, kun sain veljen vanhan sähkökitaran käyttööni. Ensimmäinen yhtyeeni oli Punk-yhtye Depression, jonka suurin innoittaja oli Sex Pistols.

Useimmiten nykyään kuuntelen bluesia. Kun löysin 13-vuotiaan bluesmusiikin, se oli menoa. Sen juurevuus ja fiilis vei mukanaan. Ensimmäiset bluesartisit, jotka todella kolahtivat, olivat harpistit Sonny Boy Williamson II ja Sonny Terry. Kitaristeista suosikit olivat Albert Collins ja Muddy Waters. Kuuntelin alkuun vain mustia artisteja. Esikuvat ovat vaihtuneet paljon vuosien varrella. Tällä hetkellä olen palannut kuuntelemaan 20- ja 30-lukujen sooloartisteja, kuten esim Blind Blakea. Vaikka olen 90-luvulla kuunnellut ne levyt moneen kertaan, aina sieltä löytyy jotain uutta. Kun oma kokemus, soittotaito ja -tyyli ovat kehittyneet vuosien varrella, löytää vahoilta levyiltä paljon pieniä nyansseja, joita ei sieltä aiemmin osannut kuunnella.

Tietysti “soittolistalla” on tällä hetkellä myös zydeco-musiikkia, koska uusi zydeco-bändi on vireillä. Zydeco-artisteista yksi suurimmista esikuvista on Boozoo Chavis.

Vaikeinta musiikintekijänä on löytää oma tyyli ja varsinkin pitää siitä kiinni. Ehkä tästä syystä en enää nykyään kuuntele niin paljon musiikkia kuin aiemmin, että en omaksu liikaa vaikutteita muilta artisteilta.

Nykyään kuuntelen musiikkia enimmäkseen autossa. Olen myös kaivanut vanhat vinyylit esiin ja niitä fiilistelen silloin tällöin kotona takkahuoneessa.

4. Millaisena näet musiikin tulevaisuuden?

Tällä hetkellä mielestäni ollaan hieman samanlaisessa vaiheessa kuin 90-luvun loppupuolella. Suosituimmat artistit ovat laulajia tai räppääjiä. 90-luvun lopulla suosituimpia olivat tanssivat lauluryhmät. Eli soittimia ja soittajia ei näe paljoa lavalla. 2000-luvulla tuli kuitenkin kitarahevibändit ja kitaroita meni taas kaupaksi. Eli musiikkimaailmassa mennään eräänlaista aaltoliikettä ja uskon, että 2020-luvulla tulee taas “oikeiden” soitinten ja bändien aika.

Suosittelen ihmisiä menemään livekeikoille. Siellä näkee, kokee ja kuulee paljon sellaista, mikä ei välttämättä tallenteelta välity. Musiikki on parasta elävänä!

5. Miten mielestäsi musiikki ja kirjallisuus linkittyvät?

Ensimmäinen mieleen jäänyt musiikkiaihetta paljonkin sivuava teos oli Nancy-kirja, joka kertoi Sex Pistolsin basistin Sid Viciousin tyttöystävän traagisesta elämästä. Tuo kirja kiinnosti, koska ensimäinen bändini oli punk-rock bändi ja soitimme Sex Pistolsia. Sitten oli Paul Oliverin Bluesin tarina, jonka lainasin kirjastosta yläasteikäisenä. Siinä käydään läpi kaikki blueshistorian merkittävimmät tapahtumat ja henkilöt.

Tällä hetkellä ei ole mikään kirja kesken, mutta luin juuri ystävästäni ja kollegastani Jussi “Jo’ Buddy” Raulamosta kirjoitetun kirjan Jo’ Buddyn laulumaat. Sen on kirjoittanut lahtelainen Maija Joutjärvi ja kirjan kuvat ovat lahtelaistuneen Juha Tanhuan ottamia.

Luen mielelläni artistien elämänkertateoksia.

Laulun tekstillä ja kirjan tekstillä on paljonkin yhteistä. Laulaja voi kertoa tarinan siinä missä kirjailijakin tai sitten hän voi maalailla kielikuvia kuten runoilija. Myös rytmitys on yhteinen tekijä.

Laulussa pitää tekstin tietysti sopia melodiaan ja laulun rytmiin, mutta myös tarinan kerronnassa on oma rytmityksensä, lauseiden ja fraasien pituudet ratkaisee. Runous ja laulun tekstit ovat mielestäni täysin sama asia. Onhan paljon runoja sävelletty ja laulun sanat tekstintekijä runoilee sävelen päälle.

6. Millainen erityismuisto kirjastosta on jäänyt mieleesi?

Muistan aina Renkomäen vanhan kirjaston 80-luvulta, joka oli koulun kanssa samassa rakennuksessa. Kävin Renkomäen ala-astetta ja lainasin paljon kirjoja kirjastosta.

7. Käytätkö nykyisin kirjaston palveluja?

Nykyään tulee asoitua kirjastossa enimmäkseen lasten kanssa esim. lukudiplomikirjoja lainaamassa. Kärpäsen kirjasto on meidän lähikirjasto. Välillä käydään pääkirjastossa tai Hollolan kirjastossa. Se on minusta hyvää palvelua, että lainaamansa kirjan voi palautta mihin vaan Lastukirjastoon.

8.  Minkälainen kirjaston merkitys on?

Itse olen sitä mieltä, että kirja on mukavinta ja parasta lukea fyysisenä painotuotteena. Siinä on vähän sama fiilis kuin vinyylilevyssä. Se on kirjailijan, kansitaiteilijan ja kustantajan alusta loppuun mietitty konkreettinen luomus. Kun ottaa kirjan käteen, siihen on helpompi uppoutua ja keskittyä. Netissähän on miljoonittain mahdollisuuksia lukea ja kuunnella kirjoja, mutta villi veikkaukseni on, että ne jäävät paljon useammin kesken kuin fyysinen kirja. Tästä syystä painettu kirja säilyttää asemansa niin kaunokirjallisuudessa kuin oppikirjoissakin. Siksi on tärkeää, että on kirjastoja, joista on mahdollisuus lainata kirjoja.

Kirjastolla on iso merkitys myös siinä, että jokaisella on mahdollisuus sivistää itseään lukemalla lähes rajattomasti. Kaikilla ei ole varaa ostaa kirjoja kirjakaupoista. Tämä pätee myös opiskeluun, jokaista kirjaa ei opiskelijan ole ihan pakko hankkia itse, kun sen voi lainata myös kirjastosta.

Omasta kokemuksestakin voin sanoa, että olen 2000-luvulla lainannut hyvin harvoin levyjä kirjastosta, koska esim.jonkun tietyn kappaleen löytää helposti ja nopeasti netistä. Fyysiset musiikkitallenteet alkavat olla muutenkin hankalassa tilanteessa. Uusissa tietokoneissa ja autoissa ei ole enää cd-soittimia, joten uskon, että cd-formaatti häviää jollain aikavälillä. Tosin vinyylit ovat tehneet paluun, mutta niitä ostavat ja lainaavat vain hartaimmat musiikin kuuntelun harrastajat. Tallenteiden vähentyessä kirjastoista tilalle ovat onneksi tulleet kirjastojen järjestämät konsertit ja musiikkiesitykset. Lisäksi kirjastoissa on soittohuoneita musiikinopiskelijoiden ja -harrastajien käyttöön. Tällaista toimintaa voisi olla enemmän myös sivukirjastoissa.

9.  Mitä mieltä olet Lahden musiikki- ja kulttuuritarjonnasta?

Mielestäni Lahdessa on tällä hetkellä melko hyvä musiikkitarjonta ainakin muusikon näkökulmasta. Useissa ravintoloissa on livemusiikkia jopa viikottain tarjolla. Paikkoja on myös monen kokoiseen tarpeeseen. Eri musiikkityylit ovat myös laajasti edustettuina. Oikeastaan tapahtumat kehittyvät parhaiten sillä, että ihmiset käyvät niissä ja kannattavat niitä. Kannattavuus takaa laadukkaan ohjelmiston.

Lahden kaupungilta toivoisin laajempaa tukea kulttuurin puolelle. Nyt tuntuu, että rahoitus suunnataan pääsääntöisesti pariin isompaan kohteeseen ja muille jää pieniä ropoja.

10. Levyvinkki ja/tai kirjavinkki (1-3) kirjaston kokoelmista; miksi juuri tämä/nämä

Kirjasuositukseni: Loviisankatu 8

Tässä kirjassa kerrotaan kattavasti eräästä Lahden merkittävämmästä “kultuuritalosta”. Kirjassa on paljon mielenkiintoisia henkilöhaastatteluja ja tarinoita. Myös itselleni ravintola Torvi oli tärkeässä roolissa aloittaessani bluesin soittoa. Näin siellä loistavia bluesartisteja mm. USA:sta. Pääsin sinne ensimmäiselle keikalle jo 13-vuotiaana ja myöhemmin oltiin oman bluesbändini kanssa lämmittelemässä mm.Lazy Lesteriä ja James Harmania.

Levyvinkki: The rough guide to cajun & zydeco

Zydeco ja cajun ovat suomalaisille aika tuntematonta musiikkia ja siksi kehoitan tutustumaan niihin. Ne ovat lähtöisin Louisianan osavaltion ranskankielisten creolien alueilta. Itselleni on kolahtanut varsinkin zydeco. Siinä on paljon vaikutteita bluesista. Zydeco saa aina hyvälle tuulelle. Se onkin Louisianan bilemusaa, jota soitetaan juhlissa.

Tutustu myös muihin musakasvoihin.

Laitteistojen päivitystyön vuoksi verkkokirjastossa (lastu.finna.fi) on käyttökatko maanantaina 28.12. Katkon arvioitu ajankohta on noin kello 20-22. Tänä aikana et voi kirjautua omiin tietoihisi eikä aineistohakuja voi tehdä. Kirjastokortilla kirjautumista vaativat e-palvelut eivät katkon aikana ole käytettävissä. Pahoittelemme mahdollisesti aiheutuvaa haittaa.

Omatoimikirjastoihin, jotka ovat toiminnassa (Asikkala, Hollola, Sysmä ja Orimattila), ei voi kirjautua sisään katkon aikana. Muissa kirjastoissa asiointi omatoimiaikana ei ole mahdollista koronarajoitusten vuoksi.

Lastuilmeellä tehty kuvituskuva, jossa teksti: Häitiötiedote. Verkkokirjastossa käyttökatko maanantaina 28.12.2020.

Mennyt syksy on ollut vaikea kaikille yleisötapahtumille, niin myös pienten lasten satutuokioille. Lahden pääkirjastossa on järjestetty alle kouluikäisille satutuokioita viikoittain jo kymmeniä vuosia, mutta tänä vuonna satuhuone on usein kumissut tyhjyyttään tuokion aikana. Niinpä teimme marraskuussa päätöksen, että satutuokiot siirtyvät toistaiseksi tauolle ja niitä jatketaan taas parempina aikoina. 

Satutuokioita ei kuitenkaan haluttu laittaa tauolle ilman, että asiakkaille voitaisiin tarjota jotain täyttämään niiden jättämää aukkoa. Mietimme, miten saisimme satujen riemun koteihin ja mitä juuri kirjastolaiset osaisivat parhaiten tämän eteen tehdä. Vastaus oli selvä: me voimme tarjota pelkkien kirjojen lisäksi ammattitaitomme satutuokion kokoamisessa kotien käyttöön. Satutuokion valmisteluun kuuluu muutakin kuin vain kirjan nappaaminen hyllystä ja sen lukeminen, ja halusimme pakata lainattavaksi myös tämän valmistelutyön tulokset. Näin syntyivät lainattavat satutuokiokassit. 

Satutuokiokasseissa asiakas voi lainata kotiin saman elämyksen, joka kirjastossakin koettaisiin, vaikka satutätiä tai -setää emme kassiin saaneetkaan mahtumaan. Jokainen tuokio on rakennettu teeman ympärille ja mukaan on kirjoitettu runko, jonka mukaisesti kirjat on ajateltu luettavaksi. Satutuokiot ovat aina tekijänsä näköisiä: joissakin on mukana lauluja tai leikkejä, joissain askarteluohjeita. Kaikissa on kuitenkin selkeä polku, jonka mukaan edetä, ja ehdotuksia asioiksi, joista jutella satujen lomassa. Esimerkiksi nallesatutuokiossa mietitään karhun ja unien syvintä olemusta, joulusatutuokiossa kuunnellaan joululauluja ja askarrellaan koristeita, ja mediakasvatussatutuokiossa tehdään säännöt kodin mediankäytölle. 

Satutuokiokassit ovat olleet suosittuja ja niitä on pyydetty myös lähikirjastoihin. Kasseja onkin tarkoitus koota keväällä lainattavaksi myös lähikirjastoista. Lisäksi olemme tehneet kokeeksi muutaman alakoululaisille suunnatun lukukassin eri teemoilla – jos niistäkin tulee suosittuja, kokoamme varmasti lisää! Satutokiokassin laina-aika on normaali aineiston laina-aika, eli neljä viikkoa.

Lisätietoja satutuokiokassien teemoista.

Teksti: 
Ilona Riekkola 
informaatikko 
Lasten ja nuorten palvelut 

Aikuisten lukudiplomi on kirjavinkkilista, jonka tavoitteena on edistää lukemisharrastusta ja tarjota sykähdyttäviä lukuhetkiä. Lahden kaupunginkirjaston ensimmäinen aikuisten lukudiplomi julkaistiin vuoden 2019 alussa, ja varsin nopeasti oli selvää, ettei diplomi jäisi vain yhden vuoden kokeiluksi – sen verran ilahduttavaa palautetta se sai. Monet löysivät diplomin avulla paitsi uutta lukemista myös kauan kadoksissa olleen lukemisen ilon. Suorittamalla aikuisten lukudiplomin moni vanhempi myös näytti mallia ja antoi tukeaan perheen koululaisille, jotka suorittivat omaa lukudiplomiaan.  

Vuonna 2020 aikuisten lukudiplomista tuli seudullinen eli mukaan lähtivät kaikki Päijät-Hämeen Lastu-kirjastot. Parissa vuodessa aikuisten lukudiplomista on tullut oleellinen osa kirjaston palveluita: se on yksi tapa, jolla nostamme esiin kirjallisuussisältöjä. 

Tarkempaa tietoa lukudiplomista

Aikuisten lukudiplomilla on myös avoin Facebook-ryhmä, jossa jaetaan lukukokemuksia. Tervetuloa mukaan! 

Teksti: 
Maisku Myllymäki 
kirjastonhoitaja 
Kirjallisuus- ja tietopalvelut 

Kotikirjastopalvelun asiakkaaksi ilmoittaudutaan ottamalla yhteyttä kirjastoon joko itse tai omaisen välityksellä. Myös kodinhoitaja tai esim. palvelukodin henkilökunta voi ottaa yhteyttä kirjastoon. Kotikirjastopalvelun asiakkuus on pysyvä eli kirjastoon ei voi lähettää kertaluontoisia lainauspyyntöjä. Palvelu on maksutonta.

Lainaksi kotikirjastopalvelun asiakkaille toimitetaan kirjojen lisäksi musiikkia, äänikirjoja, lehtiä sekä elokuvia asiakkaan omien toiveiden mukaisesti. Asiakkaat esittävät toiveita hyvin vaihtelevasti. Jotkut laittavat hyvin tarkkaan tietyt kirjat, jotka he haluavat, jotkut vain aihepiirit (esimerkiksi uutta kotimaista, pohjoismaista jännitystä, kevyttä lukemista ja niin edelleen) ja jotkut eivät juurikaan toiveita esitä. Mitä tarkempia toiveita asiakkaalta tulee, sitä helpompi kassi on koota. Kirjastolla on asiakkaiden lupa tallentaa heidän lainahistoriansa, joten samoja kirjoja ei moneen kertaan kasseihin mene.

Kirjakassit toimitetaan asiakkaille kerran kuussa, samalla vanha kassi palautuu kirjastoon. Kuljetuksista vastaa Postin kuljetuspalvelut.

Kotikirjastopalvelua hoitaa tällä hetkellä kaksi kirjastovirkailijaa. Kumpikaan ei työskentele pelkästään kotikirjastopalvelun parissa, vaan siihen on osoitettu tietty osa työajasta. Kotikirjastopalvelussa työskenteleminen vaatii hyvää kirjallisuuden tuntemusta. Lisäksi täytyy seurata mm. kustantajien uutuusluetteloita, jotta tiedetään, mitä uutta on tulossa.

Kotikirjastopalvelu on työllistävää, mutta tekijälleen erittäin antoisaa. Aineistoa haetaan eri osastoilta, uutuuksista tehdään varauksia, kaikki aineisto lainataan ja palautetaan kirjastojärjestelmän kautta, kassit pakataan ja puretaan.

Asiakkaat kokevat kotikirjastopalvelun erittäin tärkeäksi. Moni palvelun käyttäjä on lukenut koko elämänsä, ja he ovat enemmän kuin tyytyväisiä, kun esim. liikkumisen vaikeutuminen ei ole este lukuharrastuksen jatkamiselle.

Yhteystiedot:

Lahden kotikirjastopalvelu on keskitetty Lahden pääkirjastoon, Kirkkokatu 31.

Asiakkaita palvelevat:
Susanna Partanen, susanna.partanen(at)lahti.fi, p. 044 416 4954
Päivi Majamaa, paivi.majamaa(at)lahti.fi, p. 044 416 4201
Kotikirjastopalvelun koordinointi:
Sanna Kuosa, sanna.kuosa(at)lahti.fi, p. 044 416 3228

Teksti:
Susanna Partanen
erikoiskirjastovirkailija
Hankinta- ja logistiikkapalvelut

Lahden pääkirjaston musakasvo-sarja esittelee lahtelaisia muusikoita ja musiikintekijöitä. Tämän kuukauden musakasvona on Lea Orpana.

Musakasvo Lea Orpana

1. Kuka olet ja mitä teet?

Olen Lea Orpana, Lahdessa työskentelevä laulunopettaja, muusikko ja Wellamo-opiston suunnittelijaopettaja, jossa opetan laulua ja äänenkäyttöä. Koulutukseltani olen musiikkipedagogi sekä valtuutettu Complete Vocal Technique -opettaja. Parhaillani olen vielä viimeisiä hetkiä opintovapaalla työstäni ja kirjoitan maisterin lopputyötä laulun etäopetuksesta.

Haaveilin aina opettajan ammatista. Lukion jälkeen piti tehdä tiukka valinta musiikin tai tanssin jatko-opintojen suhteen, niin musiikki vei sitten lopulta voiton. Tanssin harrastaminen on onneksi kulkenut mukana opiskelujen ja työn rinnalla. Elämässä muuten kiinnostaa myös biisien kirjoittaminen, luonto, uiminen, ystävät ja uuden oppiminen. Näiden kanssa onkin aikamoista tasapainoilua, kun aina tuntuu löytyvän uutta ja mielenkiintoista opittavaa – niin musiikin tekemisen, lauluäänentutkimisen kuin pedagogiikan saralla.

2Millaisia musiikillisia haasteita sinulla on meneillään ja tulossa?

Nyt meneillään ovat musiikilliset haasteet liittyvät asioiden loppuun saattamiseen. Olen opintovapaan aikana ehtinyt taas kirjoittaa omia lauluja ja äänittää niitä, mutta vaikein asia on tuotantopuoli, miksaus ja viimeistely. Musiikkiteknologian puolella olen melko hidas ja kärsimätön tyyppi, mutta jotain olen sentään oppinut. Biisien teko on aika yksinäistä puuhaa ja silloin asioita on helpompi siirtää tuonnemmaksi. Lisäksi olisi ihana harjoitella laulamista enemmän, kun aina tulee jostain joku uusi efekti tai soundi, jonka haluaisi oppia. Nyt isomman ajan vie kuitenkin lopputyön kirjoitus ja tieteellisen materiaalin lukeminen.

Helmikuussa palaan takaisin opetushommiin, jota odotan innolla. Ihanaa päästä taas opiskelujen jälkeen opettamaan, keväälle mulla on tulossa mm. rock-efektit laulussa kurssi sekä Kokonaisvaltaisen äänenkäytön tekniikan (CVT)- kurssi.

3. Miten kuvailisit suhdettasi musiikkiin / Millaista musiikkia kuuntelet?

Tällä hetkellä olen innostunut espanjankielisestä musiikista, eri vuosikymmeniltä sekä pyrin kuuntelemaan uusia julkaisua, eri genreistä. Olen aika vakiintunut kuuntelemaan samoja artisteja ja levyjä, joita kuuntelin nuorempana. Ikisuosikkejani ovat siis Portishead, Tori Amos, Björk, Radiohead, Patti Smith ja PJ Harvey. Uskomatonta, että olen onnistunut näkemään heidät kaikki livenä. Lisäksi kävelylenkeillä kuuntelen paljon jazzia, vanhaa iskelmää ja R&B:tä. Lauluopettajan työn myötä musiikkimaku on laajentunut hurjasti ja nykyisin on vaikea sanoa edes omaa suosikki genreä, kun tulee kuunneltua musiikkia laidasta laitaan.

Musiikilla on aina ollut erityinen paikka omassa elämässä. Kun yhdessä vaiheessa opetin laulamista paljon, niin huomasin, että musaa ei tullut enää vapaa-ajalla juuri kuunneltua. Pikkuhiljaa nousi kuitenkin tarve palata musiikin kuuntelun äärelle ja huomasin taas, kuinka kuuntelu tuo lohtua vaikeisiin elämäntilanteisiin sekä antaa samalla energiaa ja inspiraatiota. Koen vaikeaksi kuunnella musiikkia ns. taustameluna. Musiikin kuuntelua voisi verrata lukemiseen siinä mielessä, että se vaatii omanlaistaan keskittymistä ja omistautumista, tai muuten kuuntelukokemus jää laimeaksi tai sen unohtaa.

4. Millaisena näet musiikin tulevaisuuden?

Koko kulttuuriala on kyllä kovassa murroksessa ja uusien innovaatioiden äärellä. Itse olen tosi innoissani etäopetuksesta ja etäoppimisesta, koen että siinä on hurjasti mahdollisuuksia, mutta tiedostan myös, että siinä on suuria haasteita ja kehitettävää löytyy.

Olen todella sosiaalinen ihminen ja taiteen kokeminen livenä on tärkeää, joten näen myös tapahtumat sosiaalisena kohtaamisena, samoin kuin esim. lauluntunnit tai muut oppimistilanteet. Toisaalta tämä aika mahdollistaa meitä kehittämään ja luomaan uutta. Nyt musiikin kokeminen ja oppiminen on avautunut eri tavalla streamien sekä etäopettamisen myötä. Kannustaisin ihmisiä nauttimaan musiikista, tai taiteesta ylipäätään, sillä tavoin, mikä on turvallista itselle ja antaa voimaa. Samalla myös toivon, että ihmiset uskaltaisivat harrastaa, kokea musiikkia ja jatkaa laulunopiskelua entiseen malliin, sillä siinä on myös omat terveysvaikutuksensa. Taiteen kokemisella ja tekemisellä sekä kontaktiopetuksella on yhä paikkansa.

Uskon, että tarve itsensä sivistämiseen ja uuden oppimiseen ei ole kadonnut tai katoamassa, vaikka luovia ratkaisuja ja uusia toimintatapoja onkin nyt päästy miettimään, mutta itse laulamisen tai musiikin kokemisen tarve ei ole kadonnut.

5. Miten mielestäsi musiikki ja kirjallisuus linkittyvät?

Lukioikäisenä mulla on selkeästi sellainen runotyttövaihe. Tuli kuunneltua melankolisia naisartisteja, kirjoitin runoja ja luin Pentti Saariskoskea. Luin paljon biisien sanotuksia irrallaan musiikista, omina teoksinaan. Siitä lähti jotenkin kipinä myös omien tekstien tuottamiseen, vaikka en niitä säveliin heti yhdistänytkään. Tuntuu, että siitä lähtien olen kuunnellut lauluissa aina paljon sanoituksia ja miten ne yhdistyvät melodiaan ja luovat kappaleeseen tunnelmaa. Sanat ja harmonia täydentävät toisiaan, joten sen kautta musiikki ja kirjallisuus kohtaavat vahvasti. Viime keväänä, kun opiskelin biisinkirjoittamista, niin huomasin, että musiikin tekemisen kannalta on hyvä osata kuulla muutakin, kun sitä laulumelodiaa ja tekstiä, että olen laulajana kyllä tosi kiintynyt sanoihin ja siihen, kuinka ne melodian kohtaa.

Nyt lukupöydällä on tutkimusartikkeleita liittyen omaan lopputyöhöni ja Hanna-Riikka Kuisman teos Kerrostalo. Korona keväällä oli aikaa ja keskittymiskykyä lukea tai kuunnella kaunokirjallisuutta enemmän kuin pitkiin aikoihin. Koitan lukea vaihdellen suomen ja englannin kiellellä.

Viime lukemista vaikutuksen teki Terhi Rannelan teos Äiti: ajatuksia äkkikuoleman jälkeen, joka kuvasi mielestäni surua ja menettämistä samaistuttavasti sekä Emilie Pinen esseekokoelma Tästä on vaikea puhua. Pari kesää sitten innostuin lukemaan myös Elena Ferranten Napoli sarjan, vaikka en ollut aikaisemmin ollut historiallisten romaanien suuri fani. Mutta muiden suosituksesta lähdin niitä lukemaan.

Keväällä huomasin, että luen paljon enemmän naiskirjailijoiden teoksia samoin, kun kuuntelen naisartisteja. Pidän kirjoista, jossa musiikilla on rooli tai sillä esimerkiksi tuodaan ajankuvaa esiin tai jos musiikki saadaan soimaan kirjassa sanojen kautta.

6. Millainen erityismuisto kirjastosta on jäänyt mieleesi?

Olen kotoisin Kokkolassa ja nuorena tuli ”hengattua” uudessa kirjasto rakennuksessa todella paljon. Oli upeaa, kun musiikkiosastolta sai lainata CD-levyjä ja sitä kautta oli mahdollisuus kuunnella musiikkia laidasta laitaan. Lahdessa kirjastolla on ollut erityinen merkitys monellakin tapaa. Kun opiskelin musiikkipedagogiksi niin kirjoitin lopputyöni kirjaston pöydillä. Valoa tulvi, ajatus kulki ja välillä pääsi laulamaan musiikkiosaston pianohuoneeseen.

7. Käytätkö nykyisin kirjaston palveluja?

Koronan ajan olen käyttänyt kirjaston sähköisiä materiaaleja. On upeaa, että siihen on mahdollisuus. Olen myös ollut poissa Lahdesta, joten innolla odotan, että pääsen taas palveluiden pariin.

8.  Minkälainen kirjaston merkitys on?

Vaikka on olemassa nykyisin eri sovelluksia, josta kirjoja voi kuunnella niin mikään ei voita oikeaa kirjaa kädessä, sama on vinyylilevyn tai CD-levyn kanssa. On ihanaa keskittyä lukemaan kirjaa, ilman mitään laitetta. Ja kun olen tässä opintovapaavuoden aikana huomannut, että tosi vähällä tavara määrällä pärjää ja on vapauttavaa, kun ei ole liikaa tavaraa kannettavana niin on tärkeää, että kirjoja (tai tavaroita) voi lainata, eikä niitä tarvitse omistaa.

9.  Mitä mieltä olet Lahden musiikki- ja kulttuuritarjonnasta?

Lahden kulttuuritarjonnan näen monipuolisena. Tarjolla on musiikkia eri genreistä, teatteria, välillä tanssia, elokuvia ja tähän vielä lisänä uusi museo ja malskin tilat. Lahden Taidepanimon tiloja tuli opiskeluvuosina käytettyä ahkerasti ja sellaista yhteisöllisyyttä ja tekemistä on ikävä. Koen, että Lahdessa tapahtuu aika paljon, mutta usein tapahtumat saattavat jäädä vähän piiloon tai huomaamatta, joten tässä olisi varmaan kehitettävää.

10. Levyvinkki ja/tai kirjavinkki (1-3) kirjaston kokoelmista; miksi juuri tämä/nämä

Levy/LP: M: Punainen ovi.

Tässä M:n kolmannessa levyssä on minusta odottamattomia musiikillisia yllätyksiä, uskallusta ja tietenkin Minja Kosken upea ääni, sanoitukset ja sävellykset. Levyllä kuulee hienosti sen, että voidaan liikkua genrerajojen reunoilla ja yhdistää musiikin eri elementtejä, esim. elektronisesta musiikista laulelmaan.

Kirja, musiikki: Cathrine Sadolin: Kokonaisvaltaisen äänenkäytön tekniikka

Kirja antaa perustiedot Kokonaisvaltaisen äänenkäytön tekniikkaan. Tiedot ovat vuoden 2009 jälkeen päivittyneet hurjasti ja kirjasta on tulossa tänä syksynä uusi englannin kielinen painos, mutta perusasiat ovat silti pysyneet samana. Suosittelen tätä kirjaa kaikille, joita kiinnostaa äänen fysiologia, terveellinen äänentuotanto ja se, että omaa ääntä voi käyttää terveellisesti monella eri tavalla.

Kirja: Terhi Rannela: Äiti: ajatuksia äkkikuoleman jälkeen tai Emilie Pine Tästä on vaikea puhua. Molemmat ovat autofiktiota, käsittelevät omalla tavallaan surua, menetystä ja muutosta.

Tutustu myös muihin musakasvoihin.

Nastolan Rakokiven uuden monitoimitalon rakennustyöt alkoivat kesäkuussa 2019 ja talo aukeaa yleisölle loppukesällä 2021. Odotettuun monitoimitaloon tulevat kirjaston lisäksi päiväkoti ja koulu. Käyttäjinä on noin 640 lasta ja 110 työntekijää ja tietenkin iso liuta kirjaston asiakkaita.

Monitoimitalo korvaa Nastolan kirjaston, Rakokiven alakoulun ja Rakokiven päiväkodin tilat. Taloon tulee myös vuokrattavia kokous- ja luokkatiloja, kädentaitojen tilat sekä liikuntasali, joka on koulun ja päiväkodin lisäksi harrastuskäytössä.

Kirjaston nykyistä väistötilaa selvästi isommat 600 neliön esteettömät tilat tarjoavat monikäyttöisen toimintaympäristön. Uusien tilojen myötä myös Nastolan kirjastoon tulee monien muiden Lahden kirjastojen tapaan omatoimiaikaa ennen ja jälkeen asiakaspalveluajan.

- Omatoimiaikana voi normaalin asioinnin lisäksi järjestää erilaisten yhteisöjen ja harrastusryhmien toimintaa, Nastolan kirjaston vastaava kirjastonhoitaja Terhi Lehti kertoo. Tilojen suunnittelussa ja toteutuksessa korostettiinkin monitoimisuutta, joustavuutta, avoimuutta ja yhteisöllisyyttä.

- Kirjasto on paitsi sen työntekijöiden myös asiakkaiden näköinen. Toivomme asiakkailta aktiivisuutta ja monenlaisia ideoita uuden toiminnan kehittämiseksi uusissa tiloissa, Lehti sanoo.

Monitoimitaloon tulee taideteokset kahdelta lahtelaiselta kuvanveistäjältä. Molemmat taideteokset ovat ilmatilassa olevia, katosta roikkuvia teoksia. Kalle Mustosen teos Taivaansinen mittari sijoittuu kirjaston puolelle. Teos perustuu 1700-luvulla keksittyyn syanometriin, jolla mitattiin taivaan sinisyyden intensiteettiä. Terhi Kaakisen Ihmettelijä toteutetaan aulaan, joka toimii myös ruoka- ja juhlasalina. Teos kuvaa kukkaiskeinussa seisovaa nuorta tyttöä, joka hämmästelee luonnon monimuotoisuutta ja yllättävyyttä.

Virtuaalimatkalle monitoimitaloon pääset vaikka heti: Virtuaalimatka Rakokiven monitoimitaloon

Hankkeen nettisivut: ​rakokiveen.fi

#rakokiveen #betonikuivuu

Teksti
Pyry Varjonen
mediaohjaaja
Nastolan kirjasto

Lahden pääkirjaston toisessa kerroksessa sijaitsee todellinen monitoimialue, jossa on mahdollista katsella, kuunnella ja tuottaa itse mediaa laidasta laitaan sekä tietenkin lainata elokuvia, musiikkia, pelejä, nuotteja, soittimia ja kirjoja. Media- ja musiikkialueelle on sijoitettu kaikki musiikkiin liittyvä aineisto, esimerkiksi CD- ja LP-levyt, musiikkiaiheiset kirjat ja nuotit. Sinne kannattaa suunnata myös, jos haluaa lainata kirjastosta itselleen soittimen tai tutustua uuteen teknologiaan, kuten 3D-tulostukseen.

Moni ei ehkä tiedä, millainen aarreaitta paljastuu media- ja musiikkialueen toisen reunan harrastehuoneiden suljettujen ovien takaa. Ilmaiset kaikkien asiakkaiden varattavissa olevat tilat mahdollistavat paitsi soitto- ja lauluharjoittelun, myös konsolipelaamisen pelihuoneessa ja vaikkapa oman biisin äänittämisen studiossa. Alueen studio- ja editointitiloja käyttävät mielellään myös kirjaston henkilökunta ja siellä syntyykin muun muassa Lahden kaupunginkirjaston Ääniä kirjastosta -podcast.

Monet lahtelaisen musiikkikentän tutut kasvot ovat säännöllisiä vieraita myös media- ja musiikkialueella sekä kirjastoissa yleensä. Esimerkiksi DR JJ kävi syyskuun alussa soittamassa dj-keikan musiikkialueella. Lahtelaisista musiikintekijöistä voi lukea lisää verkkokirjaston Musakasvo-haastatteluissa, joissa nämä persoonat kertovat kirjaston merkityksestä itselleen ja vinkkaavat mielenkiintoista luettavaa.

Kirjaston mediakasvatus- ja musiikkipalvelut tulevat entistä enemmän asiakkaille myös kotiin käytettäväksi. Soitonopettelun tueksi voi kirjaston digitaalisesta Rockway-palvelusta lainata esimerkiksi ukulelen tai kantelen alkeiskurssin. Naxos-palvelun kautta pääsee kotisohvalta kuuntelemaan ja katsomaan esimerkiksi balettia ja oopperaa.

”Suuri kiitos kirjastolle ja veronmaksajille soittohuoneista”

Kevään poikkeusaikana kävi selväksi, että harrastehuoneet ovat tärkeä palvelu monille lahtelaisille. Kirjaston avauduttua kesäkuun alussa, poikkeuksellisen sulkuajan jälkeen, harrastehuoneet palasivat heti aktiiviseen käyttöön ja saimme paljon kiitosta asiakkailta huoneisiin liittyen. Koronaepidemian edelleen jatkuessa, olemme joutuneet rajoittamaan tilojen käyttöä kirjastossa, mutta onneksi harrastehuoneet on silti pystytty pitämään käytössä.

Tekniikkaa kirjaston varattavien harrastehuoneiden taustalla kehitetään parhaillaan ja ne siirtyvät tulevaisuudessa sähköisesti varattaviksi. Tällöin varaaminen onnistuu verkossa vuorokauden ympäri eikä vaadi soittoa kirjaston asiakaspalveluun. Toivomme harrastetilojen olevan jatkossa entistä isommassa hyötykäytössä ja mahdollisimman monen uudenkin käyttäjän löytävän niiden pariin.

Teksti
Inka Jousea
palvelupäällikkö
Mediakasvatus- ja musiikkipalvelut

Lahden pääkirjaston musakasvo-sarja esittelee lahtelaisia muusikoita ja musiikintekijöitä. Tämän kuukauden musakasvona on Inkeri Jaakkola.

1. Kuka olet ja mitä teet?

Olen Inkeri Jaakkola, lahtelainen klassisen musiikin ammattilainen. Toimin musiikin parissa aika monella tavalla. Opetan musiikkia Lahden konservatoriossa ja Sibelius-Akatemiassa. Viime vuosina olen yhä enemmän suuntautunut musiikin tutkimukseen ja siinä erityisesti musiikkianalyysiin, johon syyskuussa julkaistava väitöskirjanikin painottuu. Vapaa-aikanani sävellän omaa musiikkia. Pyrin myös pitämään yllä soittotaitoani.

2. Millaisia musiikillisia haasteita sinulla on meneillään ja tulossa?

Opetustyö on aina haastavaa, ja nautin vuorovaikutuksesta innostuneiden lasten ja nuorten kanssa. Tällä hetkellä opetuksen digitalisointi vaatii paneutumista.

Suunnittelen myös uutta tutkimusprojektia, jonka aiheena ovat oopperan ja kokeellisen teatterin väliin sijoittuvat multimediaaliset näyttämöteokset, nk. post-oopperat.

Uusimman sävellykseni kantaesityksestä on neuvoteltu alustavasti. Toivon kovasti, että esitys toteutuu: en ole ollenkaan pöytälaatikkosäveltäjä – haluan kuulla kappaleeni live-esityksenä.

3. Miten kuvailisit suhdettasi musiikkiin / Millaista musiikkia kuuntelet?

Musiikki on minulle välttämätön, jokapäiväiseen elämääni kuuluva asia. Jos en kuuntele itseni ulkopuolelta tulevaa musiikkia, kuulen musiikkia mielessäni. Monessa vaikeassa tilanteessa olen jaksanut elää eteenpäin musiikin avulla. En myöskään oikein osaa kuvitella iloisia juhlia ilman elävää musiikkia. Jotkut sävellykset ovat tulleet minulle erityisen tärkeiksi siksi, että ne tuovat mieleeni tietyn elämäni hetken tai rakkaan ihmisen.

Enimmäkseen kyllä kuuntelen klassista musiikkia, mutta on siinäkin lajissa teoksia, jotka eivät minua sytytä. Taidan olla aika kranttu… mielestäni hyvässä sävellyksessä on jokin elementti tai piirre, joka jää vaivaamaan mieltäni; jotakin, jonka vuoksi haluan kuulla kappaleen yhä uudelleen. Vähän samalla tavalla kuin Tsehovin näytelmä Lokki, joka puhuttelee minua edelleen, vaikka olen nähnyt sen monta kertaa.

Olen kiinnostunut myös kansanmusiikista, erityisesti Lähi-Idän kulttuurien laulutyyleistä. Perinteiset jazz-standardit kuuluvat rentoihin tunnelmiin. Viihteessä minua kiehtoo onnistunut lyriikka: kävinkin tutustumassa TV- ja radiomuseon Gösta Sundqvist -näyttelyyn. Göstan tragikoomiset, melankoliset sanoitukset osuvat suomalaisuuden ytimeen. ”Olen kaivannut sinua Kyllikki…”

4. Millaisena näet musiikin tulevaisuuden?

Uskon että musiikkia tulee aina olemaan, muodossa tai toisessa. Haluaisin kannustaa kaikkia kokeilemaan soittamista tai laulamista. Vaatimatonkin soittotaito on iso ilo, ja kuorotoiminnasta voi saada musiikkielämysten lisäksi myös uusia tuttavia.

Musiikista tietäminen ja musiikin rakenteiden ymmärtäminen syventää kuuntelukokemusta. YLE 1 -radiokanavalla on monia ammattitaitoisesti toimitettuja musiikkiohjelmia, jotka ovat myös viihdyttäviä. Suosittelen esimerkiksi Minna Lindgrenin hauskoja ohjelmasarjoja.

5. Miten mielestäsi musiikki ja kirjallisuus linkittyvät?

Musiikin ja tekstin välinen suhde on kiinnostanut minua niin paljon, että valitsin sen sekä maisteri- että tohtoriopintojeni tutkimuskohteeksi. Olen myös itse säveltänyt laulusarjoja. Lausutussa tekstissä on paljon musiikillisia piirteitä: esimerkiksi sointi, rytmi ja intonaatio, jotka kuulostavat vieraissa kielissä kiehtovilta, vaikka merkitystä ei ymmärtäisikään.

Iltaisin en koskaan lue ammattikirjallisuutta, vaan haluan rentoutua lukemalla. Viimeksi luin Jane Harperin dekkarin Kuiva kausi. Ennen minulla oli periaate, että aloitettu kirja pitää lukea loppuun. Nykyisin olen vähän lipsunut siitä, jos kirja ei ala kiinnostaa.

6. Millainen erityismuisto kirjastosta on jäänyt mieleesi?

Kun lapset olivat pieniä, kävimme usein lähikirjastoissa katsomassa nukketeatteria. Esitykset olivat kivoja ja alle kouluikäiselle riittävän lyhyitä. Aikuinenkin nautti, kun esitys oli taitavasti toteutettu.

7. Käytätkö nykyisin kirjaston palveluja?

Käytän, jatkuvasti! Koronakevään jälkeen oli ihanaa päästä taas kirjastoon. Lahden kaupunginkirjasto on remontin jälkeen todella viihtyisä. Kirjastovisiitillä katsastan usein ensimmäiseksi, mitä ”kirjastotädit” suosittelevat. Ja kaukolainana saa myös erikoisempia teoksia luettavakseen. Kuka tahansa voi muuten olla asiakkaana esimerkiksi Helsingin Yliopiston tai Taideyliopiston kirjastossa.

Kirjaston elektroniset aineistot ovat upeita, esim. NAXOS Music Library, jota voi käyttää kirjastokortilla.

8. Minkälainen kirjaston merkitys on?

Kaikille avoin, ilmainen kirjasto on yksi suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kulmakivistä, ja siitä en haluaisi tingittävän missään olosuhteissa. Toivon, että tulevaisuudessakin kirjaston päätehtävä olisi nimenomaan lukuharrastuksen mahdollistaminen. Kirjastolla on mielestäni myös kulttuuriperinnön säilyttämisen tehtävä, ja olisi hienoa, jos kirjallisuuden, elokuvataiteen ja musiikin klassikot säilyisivät kokoelmissa vaikkapa varastossa, jos kirjastosalissa ei ole tilaa.

Ajat muuttuvat, ja kirjastokin uudistuu. Kirjastokino kuulostaa kivalta idealta, samoin kirjailijatapaamiset, erilaiset luennot ja keskustelut. Kirjasto voi olla myös lainaamo. Ystäväni muutti uuteen asuntoon ja oli oikein tyytyväinen, kun sai lainata porakonetta Helsingin kaupunginkirjastosta. Kiertotaloudessa kaikkea ei tarvitse omistaa.

9. Mitä mieltä olet Lahden musiikki- ja kulttuuritarjonnasta?

Olen aika tyytyväinen. Sibeliustalo on minulle tärkeä kaupunkitila. Konserttisalin akustiikka on todella hyvä, ja orkesteri soi siellä verevästi. Sinfonia Lahden kamarimusiikkikonsertit ovat

tervetullut lisä musiikkitarjontaan. Taidemuseota on odotettu kauan, ja olen iloinen, että uudet tilat lopulta saadaan. Jos haluan elokuviin, suunnistan Kino Iirikseen. Lahdessa on myös usein aivan ilmaisia tapahtumia ja näyttelyitä.

10. Levyvinkki ja/tai kirjavinkki (1-3) kirjaston kokoelmista; miksi juuri tämä/nämä

Eero Hämeenniemi: Vapaa säveltäjä; monilahjakas taiteilija kirjoittaa hauskasti elämästään.

Rahmaninov: Pianokonsertto nro 3; tämä on kertovaa, elokuvallista ja melankolista musiikkia. Näen konserton alussa mielessäni laajan Venäjän aron, jolla troikka kiitää. Sellainen kansikuva oli LP -levyssä, jonka nuorena kuuntelin melkein puhki.

Tutustu myös muihin musakasvoihin.

Maanantai:

Tokmanni - parilliset viikot 12.00 – 12.45

Kaarisilta: Villähteentie 458 14.00 – 14.40

Immilä: Vehkosillantie 726 - parittomat viikot 14.50 – 15.15

Järvinen: Palomäentie 1 - parittomat viikot 15.30 - 15.50

Järvinen: Vierumäentie 309 - parittomat viikot 16.00 – 16.35

Ruuhijärvi: Järvistentie 19 - parittomat viikot 16.45 – 17.10

Kisaharju: Tuomitie 12/Mäntytie - parittomat viikot 17.35 – 17.55

Villähde: Vappulantie 9 - parittomat viikot 18.10 – 18.40

Tiistai:

Kirkonkylä: Aurantie 4 12.50 – 13.15

Keskiviikko:

Kaijansinkon puutarha: Kukkakuja 2 13.50 – 14.20

Sivula: Vanajanraitti 231 14.30 – 14.50

Holmi th.: Holmintie 1 15.00 – 15.35

Kumia: Kumiantie 200 15.55 – 16.15

Luhtaanmaa: Arrakantie 1 16.25 – 16.45

Kumia: Kumiantie 1103 17.00 – 17.20

Kouluharju: Ylätie 11 17.35 – 18.05

Villähde: Vanhankartanontie 12–14 - parilliset viikot 18.15 – 18.45

Uusikylä: ent. - parittomat viikot 18.20 – 18.40

Torstai:

Koiskala: Tiiranmäentie 3 parilliset viikot 15.10 – 15.30

Haravakylä: Harvakyläntie 99 parittomat viikot 15.10 – 15.30

Pensuo: Pensuontie 1 parilliset viikot 16.15 – 16.40

Tapiola: Heinämaantie 1516 parittomat viikot 16.15 – 16.40

Villähde: Lintulaaksontie 5 16.50 – 17.20

Villähde: Kyynäräntie/Kiiskentie 5 17.25 – 17.55

Villähde, Solina: Lähdetie 2 18.10 – 18.40

Kirjastoauto ei aja illan reittejään aattopäivisin.
Kirjastoautojen kesätauko on heinäkuussa.

• Yhteystiedot: kirjastoautot@lahti.fi /
• 040 035 1158 / Kirjastoauto Eepos
• 050 559 4095 / Kirjastoauto Pegasos
• 044 416 3522 / Työhuone

Lahden pääkirjaston musakasvo-sarja esittelee lahtelaisia muusikoita ja musiikintekijöitä. Tämän kuukauden musakasvona on Juuso Johansson, aka. DR JJ.

Lahden musakasvo Juuso Johansson aka. DR JJ

1. Kuka olet ja mitä teet?

Juuso Johansson, aka. DR JJ, lahtelaiskouvolalainen keski-ikäistyvä räppinörtti, DJ ja äänihenkilö, joka omistaa ihan mukavan setin PA-laitteita siihen nähden, että tekee päivätöikseen jotain ihan muuta.

Elämässä kiinnostaa tällä hetkellä lähinnä se, miten siitä saa parempaa, ja paremmalla tarkoitan tasa-arvoisempaa, tasapuolisempaa ja merkityksellisempää. Sellaista, että ketään ei riistetä tai kohdella kaltoin, ei meillä Suomessa eikä muualla. Musiikki, erityisesti juuri rap, reggae, funk, soul, yms. tarjoaa minulle pakokeinon ja tavan irrottautua ja purkaa mielen isoja keloja.
Tämän lisäksi musiikki tarjoaa tällaiselle ujolle tyypille yhteisön. Räp on ollut määrittävä osa elämää 11-vuotiaasta asti. 23 vuotta rummut ja flow ovat antaneet elämänrytmin, joka on monimuotoisuudessaan tuttu ja karuudestaan huolimatta turvallinen - kuin perhe.

2. Millaisia musiikillisia haasteita sinulla on meneillään ja tulossa?

Tällä hetkellä kaikkien musiikin parissa toimivien haasteet taitaa liittyä koronaan ja siihen, miten pitää liekkiä yllä näinä vaikeina aikoina. Omat DJ-keikat virus on vienyt minimiin, mutta onneksi kesän aikana on saanut soittaa jokusen terassi keikan. On siitä viruksesta jotain iloakin ollut. On ollut kiva seurata, kun räppiä tekevät ystävät ovat saaneet eristyksessä työrauhan ja paljon aikaiseksi oman musiikkinsa parissa. Itse osallistun projekteihin miksaamalla.

Jos leikitään, että koronaa ei olisi ja saisi tehdä mitä vaan, niin haluaisin viedä tapahtumat ulos baareista. Olisi hienoa, että byrokratia tapahtumajärjestämiseen muualla kuin rafloissa olisi keveämpää, ja näin tapahtuman henkeä voisi rakentaa jo erilaisen ympäristön valinnalla. Ympäristöllä pystyy vaikuttamaan paljon tunnelmaan, ja nyt mahdollisuudet ovat aika rajalliset. Olisi mahtavaa olla luomassa tapahtumia, joissa korostuu omaehtoisuus, epämuodollisuus ja tinkimättömyys. Itselle DJ:nä tosi tärkeää on, että kompromisseja musiikin suhteen ei tehdä. Tämä periaate saattaa joutua koetukselle, liittyen baarin asiakaskuntaan.

Toimivat suhteet baareihin ovat kullan arvoisia. Omaa säännöllisen epäsäännöllisesti järjestettävää Funkmode-iltaa Tirrassa on ollut mukava organisoida, kun asiat Tirran väen kanssa sujuu niin mutkattomasti, eli terveisiä Teittiselle! Funkmodeen olisi kiva tuoda dj:den lisäksi myös livebändejä.

3. Miten kuvailisit suhdettasi musiikkiin / Millaista musiikkia kuuntelet?

DJ Premieren, DJ Jazzy Jefff, Scratch Bastid, Dj Craze ja Dj Angelo muutama mainitakseni.

Jos puhutaan vain musiikista, niin olen vähän ehkä pudonnut kelkasta. Tällä hetkellä löydän enemmän musiikillista tarttumapintaa vanhasta, kuin ihan tuoreimmasta, tavarasta.
Lisäksi olen tällä hetkellä kiinnostunut räpin juurista, siitä mitä tapahtui 50-luvun lopulta 70-luvulle. Räpin historia ei ole tasa-arvon näkökulmasta ihan ongelmaton. Menneisyys on värikäs ja poliittisesti latautunut, ja nämä kuviot vaikuttavat vielä tänäkin päivänä. Suhteeni musiikkiin on kuin problemaattinen rakkaussuhde. Räppiin liittyy esimerkiksi paljon sovinistisia piirteitä, josta haluan irtisanoutua.

Sitähän tässä itse mielenkiinnolla seuraa, että miten käy - jäänkö jumittamaan räppiin ja paasaamaan sen hienoudesta ja historiasta, kaikille, jotka vaan vähänkään jaksaa kuunnella vai muutunko minäkin AOR:a kuuntelevaksi sedäksi. En tiedä kumpi olisi pahempi.

4. Millaisena näet musiikin tulevaisuuden?

Koen, että räpissä eletään tällä hetkellä jonkilaista murrosaikaa, tapahtuu polarisaatiota.

Asioilla on tapana muuttua ajan saatossa, ja edellinen sukupolvi on sitä mieltä, että nykyinen pilaa asioita. Minäkin olen sitä miltä, myönnän. Nykylogiikka on se, että kun joku keksii jotain, joka lyö läpi, niin kaikki ryhtyy toistamaan sitä. Se tekee musiikista tasapaksua ja tylsää. Luonteikkuus on helppo kadottaa, kun asioita sulautetaan yhteen. Toisaalta, tykkään fuusiomusiikista, kun se tehdään taidokkaasti. Tästä hyvänä esimerkkinä RMR:n Rascal. (Biisin musiikkivideo kannattaa myös tsekata, se yhdessä herkän biisin kanssa on outo kombo.)

Toivoisin, että tulevaisuudessa julkaisujen määrä laskisi, mutta laatu nousisi. Musiikin ja sen tekemisen ei tule olla ryppyotsaista, mutta musan pitää olla keskiössä. Levydiilejä ei tulisi saada somesuosion perusteella, vaan hyvällä tavaralla. Kaupallinen laskelmointi ja hittihakuisuus ovat myös asioita, jotka tylsistyttävät musiikkikenttää.

Ihmisten pitäisi kuunnella paljon muutakin kuin mitä kaupalliset radiokanavat tuuttaa. Pitäisi tutustua laajemmin ja antaa mahdollisuuksia muullekin, kuin kanavapomon valinnalle. Mene vaikka kirjastoon, valitse genre, johon haluat syventyä ja valkaa sieltä sattumanvaraisesti levy ja kuuntele se ajan kanssa. Spotifyn sijaan voi selata Bandcampiä. Se on hienompi sovellus, koska se antaa kenelle tahansa mahdollisuuden jakaa musiikkiaan, hinnoitella tuotoksensa vapaasti tai tarjota sitä vaikka ilmaisiksi.

5. Miten mielestäsi musiikki ja kirjallisuus linkittyvät?

Räppissä musiikki linkittyy kieleen tietenkin lyriikan ja riimien kautta. Mutta kirjat ovat myös väylä musiikin ymmärtämiseen. Poliittisessa mielessä räpin menneisyys tarjoaa paljon kiinnostavaa, ja samalla surullista. Esimerkiksi soul-musiikin ovat luoneet mustat, mutta levy-yhtiöiden pomot olivat pääsääntöisesti valkoisia miehiä, jotka sanelivat tuotannolliset säännöt. Tämä ajoi mustia musiikin tekijöitä ottamaan kantaa, ja muusikkoyhteisön sisällä pyrittiin tekemään valta-asetelmia keikuttavia tekoja. James Brown laittoi oman levy-yhtiön pystyyn ajaakseen rodullistetujen omistajuutta. Räppi mielletään historialtaan lähtökohtaisesti mustien kentäksi, mutta sen historiaa värittää rasismi ja virallisten instituutioiden mielivaltaisuus. Hyvää luettavaa aiheesta on esimerkiksi Jeff Changin kirjoittama kirja Can't Stop Won't Stop: A History of the Hip-Hop Generation.

Näen yhteneväisyyksiä myös DJ- ja kirjastotoiminnassa; DJ tekee musiikissa parhaimmillaan samaa kuin kirjasto tekee kirjallisuudessa. Hyvä DJ-keikka on tilanne, jossa kuulija saa hienon kattauksen musiikkia, jonka asiansaosaava DJ on hänelle “kuratoinut”. Sitä voisi kai ajatella sellaisena musiikillisena sivistämisenä ja että DJ on opas, joka tarjoaa elämyksen ihmiselle.

6. Millainen erityismuisto kirjastosta on jäänyt mieleesi?

En tiedä onko tässä muistossa mitään erityistä, ennemminkin se on hyvin tyypillinen mun ikäiselle miesoletetulle. Muisto sijoittuu 90-luvun Kouvolaan, jossa kouluni vieressä oli hammashoitola ja kirjasto. Vierailin molemmissa vain kun joku käski. Kirjastoon meidät patisti äidinkielen opettaja, ja luettavaksi piti hakea joku klassikkokirja, jota sitten tunnilla käsiteltiin. Muuten lainailin lähinnä sarjakuvia, ja kirjastojen arvon tajusin vasta myöhemmällä iällä.

7. Käytätkö nykyisin kirjaston palveluja?

Rehellisesti sanottuna, en ole kirjojen osalta vieläkään mikään kirjaston heavy-user, mutta musiikkiosastolla tulee vierailtua ja nautin kovasti kirjaston rauhallisesta tunnelmasta. Välillä teen syrjähyppyjä tietokirjallisuuden pariin.
Lahden pääkirjastossa on hyvä musiikkiosasto asianmukaisella kirjallisuudella varustettuna. Se on hienoa! Lisäksi hienoa on se kuinka kirjasto pyrkii pysymään ajassa kiinni, digitalisoituu, tarjoaa studiotiloja, ohjelmistoja… Eli tarjoaa tekemisen mahdollisuuksia ja resursseja kaikille.

Toivoisin, että laadukkaat genelecin kaiuttimet olisivat tehokkaammassa käytössä. Niitä voisi hyödyntää järjestämällä erilaisia ääneen, sanataiteeseen ja musaan liittyviä, tai niitä yhdistäviä, hetkiä: spokenwordiä tai musadiggareiden järjestämä kerho, jossa esitellään itselle tärkeitä biisejä.

8. Minkälainen kirjaston merkitys on?

Kirjasto on yhteiskunnallisesti merkittävä laitos, jonka avulla voidaan taistella eriarvoistavia rakenteita vastaan. Kirjastoon, sen tarjoamaan tietoon, sivistykseen, resursseihin ja välineisiin on kaikilla pääsy sosiaaliseen asemaan katsomatta. Jotkut vastustavat, että kirjaston määrärahoja käytetään vaikka kahvakuuliin, kirjojen sijaan, mutta itse näen sen myös hyvänä asiana. Kynnys kokeilla madaltuu, kun asioita saa lainata, hankkimisen sijaan. Ja onhan se aika hullua, että on kerrostalo, jonka katon alla kaapeissa makaa vaikka 37 poraa. Kirjasto edesauttaa sitä ajatusta, että kaikkea ei tarvitse itse omistaa.

9. Mitä mieltä olet Lahden musiikki- ja kulttuuritarjonnasta?

Tämän kokoiseen kaupunkiin tarjonta on minusta ihan hyvää, mutta paikkoja missä järjestää vaihtoehtoisempaa tapahtumaa, ei ole kovin montaa. Lisäksi olisi mainiota saada yökerho, joka ei soittaisi päivän hittejä. Jokin esimerkiksi Kuudennen linja tapainen paikka.

10. Levyvinkki ja/tai kirjavinkki (1-3) kirjaston kokoelmista; miksi juuri tämä/nämä

Levyvinkkinä heitän Marvin Gayen What’s going on ja Sly and the Family Stonen There's a Riot Goin' On. Molemmat levyt ovat 70-luvun alkupuolelta, jolloin aika oli eri, mutta maailmantilan yleiskuva sama kuin tänään. Levyn teemat ovat synkkiä ja edelleen ajankohtaisia (köyhyys, ilmasto, huumeongelmat ja väkivaltaisuudet), mutta ne ovat musiikillisesti hienoja tekeleitä.

Kirjavinkkeinä annetakoon Peter Guralnickin kirjoittama Sweet Soul Music: Rhythm and Blues and the Southern Dream of Freedom ja Rickey Vincentin Funk: The Music, The People, and The Rhythm of The One.

Tutustu myös muihin musakasvoihin.

Tee yksi vapaavalintainen tehtävä jokaisesta lukemastasi kirjasta.  Valitse eri tehtävä jokaiselle kirjalle.

Piirrä:

  • Laadi etsintäkuulutus jostakin kirjan roistosta tai pahiksesta.
  • Piirrä pilakuva jostakin kirjan henkilöstä.
  • Keksi kirjaan uusi henkilö tai hahmo. Piirrä ja kerro, millainen tämä on ja miten tämä liittyy tarinaan.
  • Suunnittele ja toteuta kuva tai kuvia, jotka sopisivat lukemasi kirjan kuvitukseksi. Kirjoita kuviin selostavat kuvatekstit. Voit myös käyttää lainauksia eli sitaatteja kirjasta.
  • Suunnittele ja toteuta kirjalle uusi kansi.
  • Kuvita lukemasi kirjan runo.
  • Piirrä kartta alueesta, jolle kirjan tapahtumat sijoittuvat.

Jotain ihan muuta:

  • Tee kirjalle soundtrack. Voit toteuttaa sen valintasi mukaan, esimerkiksi biisilistana Spotifyssa tai Youtubessa.
  • Laadi jollekin kirjan hahmolle profiili johonkin some-palveluun.
  • Ota kuvia, jotka mielestäsi avaavat teoksen maailmaa lukijalle. Kirjoita kuvien viereen kuvatekstit, jotka selittävät, miten kuvat liittyvät kirjaan.
  • Sovi opettajan kanssa yhteinen aika, jolloin selostat opettajalle kirjan tapahtumia ja sen herättämiä ajatuksia.
  • Keksi oma diplomitehtävä ja sovi sen tekemisestä opettajan kanssa.

Kirjoita:

  • Kirjoita, mitä kirjan henkilöille kuuluu 5 – 10 vuoden päästä.
  • Kirjoita keskustelu, joissa sinä päähenkilön ystävänä annat hänelle neuvoja ja ohjeita tarinan ongelmatilanteiden selvittämiseksi.
  • Etsi netistä lukemasi kirjan tai katsomasi elokuvan arvostelu. Oletko samaa vai eri mieltä? Perustele.
  • Esittele omasta mielestäsi teoksen kiinnostavin, vaikuttavin tai koskettavin kohta. Perustele valintasi.
  • Kuka kirjan henkilö haluaisit olla? Perustele valintasi.
  • Kirjoita joko uutinen tai lööppi jostakin kirjan tapahtumasta.
  • Kerro, kenelle suosittelisit kirjaa ja miksi.
  • Kirjoita lyhyt kirje teoksen kirjoittajalle. Mitä haluaisit tietää kirjailijasta itsestään? Voit kysyä myös, esimerkiksi, kirjan henkilöistä ja heidän välisistä suhteista ja ongelmista, juonesta tai miljööstä.
  • Kirjoita teokselle uusi loppuratkaisu ja perustele ratkaisusi.
  • Kirjoita, mitä opit kirjasta. Innostuitko jostain kirjan esittelemästä asiasta? Missä voit hyödyntää kirjasta oppimiasi asioita? Kokoa vastauksesi noin sivun mittaiseksi tekstiksi.
  • Tee arvostelu kolmesta kirjan runosta. Valitse runoista esimerkiksi kiinnostavin, koskettavin, vaikein, hauskin, tavanomaisin. Perustele, miksi valitsit minkäkin runon.

All the public libraries in Päijät-Häme (the Lahti Region) are members of the Lastu libraries group. The collections of all these libraries are available to you. You can reserve and borrow material found in any Lastu library. The material will be delivered to the library you have selected.

Joint regional rules and fees are followed in the Lastu libraries. The same rules are used in the public libraries of Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki and Sysmä. When you get a library card or agree to be a guarantor, you are committed to following the library rules. Public library rules, including the loss of borrowing privileges and being banned from a library, are based on the Finnish Library Act (1492/2016).

When you get a library card or agree to be a guarantor, you are committed to following the library rules.

Library services are available to anyone

Books, magazines, music, films, games and other materials can be used, borrowed and reserved free of charge. Guidance and instruction by the staff is also free.

The library charges fees for overdue items, for reserved material that has not been picked up, for unreturned, lost or damaged material and for some other services, in accordance with the library fees listed below.

The opening hours of the Lastu libraries can be found on the Lastu website at lastu.finna.fi.

The libraries have spaces that can be reserved or rented. These rooms can be used by individuals or groups for meetings, study, work or different activities. The rooms have their own rules of use. Some Lastu libraries can be used outside normal service hours when there is no staff present. When visiting a library during self-service hours, you are committed to following the self-service library rules. Some of these libraries may have restrictions and instructions about how those who are less than 15 years of age may use the libraries during self-service hours.

Library Card

You can get a library card at any Lastu library. To get a library card you need a photo identity card. Approved identity cards are for example a passport, driving license, Finnish Health Insurance Card with a photo and Finnish Identity Card issued by the police. You also need to have a current address in Finland. If you do not have a Finnish social security number, the library card is valid until your residence permit expires.

You must notify the library of changes in your name or contact information. You can also update your contact information yourself on the Lastu website at lastu.finna.fi.

The first library card is free of charge. You are responsible for the material borrowed on your card. To prevent misuse of your card, report the loss of the card to the library immediately. A card that has been reported lost will be cancelled. After that, the card cannot be used.

Library cards for children under 15 and organizations, role of guarantors

Those who are under 15 years old can get a library card with the written consent of a parent or guardian. The guarantor must be at least 18 years of age. The guarantor’s identity will be checked when applying for the card. The guarantor is responsible for the material borrowed on the card.

A day care center, school and other institution or organization can get a library card with the written consent of a guarantor who must be at least 18 years of age. The guarantor’s identity will be checked when applying for the card. The guarantor is responsible for the material borrowed on the card. Guarantors must inform the library of changes in their name or contact information.

PIN Code

In addition to the library card, you need a PIN code in order to

  • use the self-check-out stations
  • renew and reserve material and make online payments on the Lastu website
  • reserve a computer
  • use the self-service libraries
  • use the library’s electronic materials
  • use other Lastu library services where a login is required

You can get a PIN code at any Lastu library. Bring a photo ID with you.

Borrowing and Reserving Material

To borrow material, you need a valid library card. You are responsible for the material borrowed on the card. With regard to film and game loans, we have to follow the age categories determined by the National Audiovisual Institute.

In general, the loan period is 28 days, but it may vary. The loan period for magazines, DVDs, board games and sports equipment is 14 days, as is the loan period for items with a large number of reservations. The loan period for books in the express collection is 7 days. The maximum loan period for eBooks and eAudiobooks is 14 days. EBooks and eAudiobooks are returned automatically at the end of the loan period.

You may renew an item 5 consecutive times on the Lastu website or at any Lastu library if there are no reservations on the item. Customers banned from borrowing material may not renew their loans. Books borrowed from the express collection may not be renewed.

The total amount of items a customer may have on loan at a time is 100. Of these, the number of console games may not be more than 4.

You can reserve items on the Lastu website or in the Lastu libraries. When reserving an item, select the library where you would like to pick it up. When the item is ready for pickup, you will be notified by email, text message or letter.

You should collect the reserved item in 7 days after you have been notified. You can cancel your reservation on the Lastu website unless the item is already on the pickup shelf. In that case, you can still cancel the reservation by contacting the library before the last pickup date. There is a charge for a reserved item that has not been collected in 7 days. If the reason is beyond the library’s control, you will have to pay the charge even if you have not received notification about the item held for you.

End of the loan period and returning items

The loan period ends when the library closes on the due date. On the web the loan period comes to an end at 12 p.m. You may ask for a due date reminder to be sent to your email address. This is an additional service and the library cannot guarantee you will receive the reminders. You are responsible for returning material on time and for any overdue fines.

You may return the material to any Lastu library. Board games, sports equipment and musical instruments must be returned to the library where they were checked out.

You are responsible for the material you have returned in the library’s book drop. Items returned in the book drop after the library has been closed will be removed from your library account only on the following opening day.

Interlibrary loan service

Material that is not owned by any Lastu library can be requested from another library through the interlibrary loan system, either from Finland or from other counties. There is a fee for interlibrary loans.

Loss of borrowing privileges and how to restore them

You will lose your borrowing privileges if

  • you have been billed for items that are overdue
  • the amount of unpaid charges on your account is 10 euros or more
  • the card holder you are responsible for is banned from borrowing library material

Your borrowing privileges will be restored when

  • you have returned or replaced the billed items and paid the charges
  • you have paid the accumulated charges

Fees

Overdue fines

If you return or renew your loans after the due date, you will have to pay overdue fines for each calendar day. The fines will be added to your library account.

You can pay your fees online through the library’s website or at any Lastu library. The library fees are shown below.

The overdue fines must be paid even if the renewal of an item has failed because of a technical problem in the Lastu website or because of other reasons beyond the library’s control.

There are no overdue fines for children’s and youth material. However, items that are not returned will be billed in accordance with the library rules. A billing charge will be added to the invoice.

Institutions and organizations that have a library card do not have to pay overdue fines. However, items that are not returned will be billed in accordance with the library rules.

Overdue notice

The library sends the first overdue notice when the material is 7 days overdue. A second overdue notice is sent when the material is 21 days overdue. If another customer has reserved the item or if an overdue book is in the express collection, the library sends an overdue notice on the first weekday after the due date. If you do not return or replace the material you have borrowed, you will be billed. A billing charge is added to the invoice.

Replacing lost items

You can pay the fees for lost or damaged material at any Lastu library. The replacement fee is the purchase price of the item as shown in the library’s database. If a borrowed item has attached material that is lost, there is a fee for this material.

You can also replace a lost or damaged item by buying the same title for the library. However, DVDs and Blu-ray discs cannot be replaced in this way.

A copyright fee is included in the price of the DVDs and Blu-ray discs purchased by the library. The prices of console games acquired before 1.9.2015 also include a copyright fee. The replacement fee for these materials is 50 per cent of the purchase price. Because of copyright issues, you cannot replace DVDs or Blu-ray discs by buying the same title for the library.

You will not be refunded the charges you have already paid for an item even if you should later return the item to the library.

If you do not return or replace the material you have borrowed, the matter will be referred to a collection agency. In that case, you will also have to pay collection charges.

Ban from the library

Customers may be banned from the library if they receive a warning but keep disturbing other library users or the staff, endangering the safety of library visitors and staff or damaging library property. The staff may order a person causing a disturbance to leave the library. Patrons may be banned from a Lastu library for a maximum of 30 days.

Damages and loss of property

If you damage library property, you will have to pay for the damage.

The library is not liable for any damage that a borrowed recording may have caused your equipment.

The library is not responsible for any personal property left on library premises.

Data protection and checking the data in the library record

According to the Personal Data Act (523/1999, 13), libraries have the right to use a patron’s social security number in their records. The borrower record is used to supervise borrowing and for reserving the library’s public computers, logging into the computers and supervising access to the self-service libraries. Personal data are confidential and will not be given to any outsiders.

The data protection report of the borrower record is available on the library’s website at lastu.finna.fi. Personal data is dealt with according to the EU’s General Data Protection Regulation.

(These rules apply from September 1. 2020)

You will be permitted to use the self-service libraries in Lahti when you obtain a LASTU library card. This permission is personal to the card holder. 

When receiving the library card, you agree to follow the self-service library rules. 

Becoming a self-service customer

  • As a self-service customer you need a library card and a PIN code. (Do not tell anyone your PIN code.)
  • You can get a library card at any public library in Lahti. Take a photo ID with you.

What you can do during self-service hours

  • You can borrow and return material by using the library’s self-check-out and return stations. 
  • You can use the library’s public computers, read newspapers, magazines and books and use the library as a space for working.
  • The library has a wireless Internet network, which allows you to use your own devices.
  • The multifunctional device in the library is not available for scanning, copying and printing during self-service hours.
  • Different associations and organizations may hold meetings in the library. All participants must log into the library with their own cards.

Under 15-year-old customers

Those who are under 15 years old will only be allowed to start using a self-service library with the consent of a guarantor/guardian who is registered in the library system. The consent is recorded in the system while the guarantor is present. The guarantors must prove their identity. The guarantor is responsible for the use of a library card granted to someone less than 15 years of age and for the possible misuse of the library during self-service hours. 

How to access the library

  • Place the library card on the card reader outside the library and enter your PIN code in the reader.
  • After that the door is unlocked but at every library the door does not open automatically.
  • At the Kärpänen Library the PIN code must be typed at the library door as well.
  • The automatic doors close with a delay so that even those who move slowly have enough time to get in and out easily.
  • Make sure that the doors get locked and that no outsiders enter the library.
  • You are responsible for the actions of those you have allowed to enter the library.

Things to remember

  • When the library’s service hours end, you must go to the front door and log into the library.
  • Notice that the toilets may be situated outside the door equipped with a card reader. If you go to a toilet, remember to take your library card with you to access the library again.
  • When you leave the library, make sure that no one gets in and that the doors are locked.
  • A door that has been left open will cause an alarm at the security company. You are responsible for false alarms and liable to pay damages for them.
  • For emergencies the library has an alarm switch. If an alarm is set off, a security guard will come to check the situation.
  • Notice that the libraries have recording camera surveillance.
  • Those who misuse a self-service library may be banned from using the library.

Musakasvo Jussi Jokela / Ideaali.Lahden pääkirjaston musakasvo-sarja esittelee lahtelaisia muusikoita ja musiikintekijöitä. Tämän kuukauden musakasvona on Jussi Jokela eli Ideaali.

1. Kuka olet ja mitä teet?
Olen 34-vuotias syntyperäinen lahtelainen artisti ja erityisluokanopettaja. Päivätyönä opetan koulukodissa peruskouluikäisiä nuoria, vapaa-ajalla harrastan thainyrkkeilyä ja julkaisen musiikkia Sony Music Finlandin listoilla.

Oman projektin ( Ideaali & Jay Who?) biisien julkaisemisen ja keikkailun lisäksi vaikutan myös Lahti United-kollektiivissa ja teen satunnaisia vierailuja muiden artistien kappaleille.

Oma suhde musiikkiin on rakentunut pienenä muskarissa jatkuen kitaransoittoon ja musiikkiluokkien kautta yläasteen alussa oman musiikin tekemisen aloittamiseen - ensimmäisiin julkaisuihin, keikkoihin ja lopulta radiosoittoihin sekä levysopimuksiin 20 vuoden kuluessa.

2. Millaisia musiikillisia haasteita sinulla on meneillään ja tulossa?
Tällä hetkellä työn alla on useampi biisi, joista olisi tarkoitus saada valikoitua tulevia single-julkaisuja kesän ja loppuvuoden osalle.
Korona-aika on estänyt osaltaan kappaleiden nauhoitusta studiolla, mutta pikkuhiljaa on alettu siirtymään myös sillä alueella “etäsessioista”
lähityöskentelyyn (turvavälit huomioiden).

3. Miten kuvailisit suhdettasi musiikkiin / Millaista musiikkia kuuntelet?
Musiikki on henkireikä kiireiden keskellä. Se auttaa rauhoittumaan pitkien päivien päätteeksi, jaksamaan juoksulenkeillä ja treenatessa pidempään sekä toimii matkaseurana pidemmillä ajomatkoilla. Oman musiikin tekeminen taas auttaa purkamaan ajatuksia pään sisältä niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina.

Oma musiikkimaku on hyvin laaja, vaikka nuorempana tuntuikin että rap-musiikki on ainoa vaihtoehto. Nykyään omat musiikkilistat koostuvat kaikesta vanhojen ja uudempien hiphop-klassikoiden sekä modernin popin ja vanhan rokin väliltä. 80-luvun musiikista saa taas eniten tunnelatausta ja se ehkä tällä hetkellä onkin ollut suurimmassa kulutuksessa.

Oman musiikin tekemiseen on vaikea sanoa yhtä innoittajaa. Alkutaipaleella soitossa pyöri jurassic 5, wyclef jean, xzibit, wutang-clan, gangstarr, mos def, eminem, dmx. Myöhemmin twista, common, yelawolf yms. Suomalaisista taas alkutaipaleella Fintelligens. Oma musiikki on rakentunut niin monien vuosien ympärille, että vaikutteidenkin alkuperää on vaikea enää yksilöidä.

Melodisuus ja isouden tuntu on kuitenkin aina ollut isossa osassa - tästä ehkä kiittäminen 80-luvun klassikoita. Biittien (taustojen) päälle rimmaaminen monipuolisella flowlla (rytmittelyllä) taas on vuosien kuluessa sisäänrakennettu systeemi, jolla pyrkii haastamaan itseään kirjoittajana ja mc:nä.

4. Millaisena näet musiikin tulevaisuuden
Musiikki on osoittanut jatkuvasti digitalisoituessaan yhä  enemmän merkkejä ns. kertakäyttökulutuksesta. Fanituskulttuuri on vähenemään päin ja tämä johtuu yksinkertaisesti siitä että tarjonnan määrä ja musiikin yhä helpompi saatavuus on kasvussa. Tämä taas johtaa siihen, että moni kuuntelee biisejä tietämättä tekijästä yhtään sen enempää.

Musiikki ei ole katoamassa mihinkään, eikä sen vaikuttavuus, mutta yksittäisten biisien elinkaaren nään tulevaisuudessa muuttuvan yhä lyhyemmäksi.

Itse suosittelen musiikin kuluttamista vaikka hiljaisuudestakin on hyvä välillä nauttia. Käykää keikoilla ja tukekaa tällä tavoin välillisesti artisteja, jotka elämänsä musiikin tekemiselle ja sen tarjoamiselle ovat omistaneet. Löytäkää omat suosikkinne ja tutustukaa tekijöihin hieman paremmin - ehkä saatte samalla biiseistä enemmän irtikin.

5. Miten mielestäsi musiikki ja kirjallisuus linkittyvät?
Kirjallisuus voi tarjota paljon inspiraatiota ja viittauksia musiikin tekemiselle. Kirjojen kautta on mahdollisuus uppoutua uusiin maailmoihin samoin kuin musiikin kautta. Kaikki riippuu kertojan taidosta välittää oma viestinsä kuulijan tai lukijan mieleen.

Tällä hetkellä itselläni on pidempään ollut hyllyssä kesken James Clavellin Pyörretuuli, mutta nyt kesän koittaessa se olisi tarkoitus lukea loppuun. Tämän jälkeen olisi tarkoitus aloittaa Conn Igguldenin Spartan haukka.

6. Millainen erityismuisto kirjastosta on jäänyt mieleesi?
Pienenä muistan innostuneena selaneeni kirjaston kirjahyllyjä etsien sieltä jännittäviä kauhu-/seikkailukirjoja, sekä lainaneeni sieltä myös satunnaisia vhs-kasetteja. Yläasteella kirjastossa saattoi välillä käydä kuuntelemassa äänieristetyssä huoneessa läpi muutaman rap-albumin, mitä ei ollut itselleen vielä hankkinut. Yliopiston pääsykokeisiin valmistautuessa kirjasto sen sijaan toimi hyvänä valmistautumispaikkana rauhallisuutensa vuoksi.

7. Käytätkö nykyisin kirjaston palveluja ja millainen kirjaston merkitys mielestäsi on?
Tänä päivänä kirjaston käyttö omalta osaltani on jäänyt vähälle johtuen omista kiireistä, sekä siitä, että yhä useammin haluan ostaa uuden kirjan omaksi saadakseni lisää täytettä omaan kirjahyllyyni. Kirjasto on kuitenkin loistava paikka lukukokemuksien tarjoamiselle sekä itsensä sivistämiselle ja toivon että ihmiset käyttävät jatkossakin sen palveluita.

Lukemisen merkitys ei vähene mihinkään digitalisoitumisen edetessä. Se kehittää sanavarastoa, mielikuvitusta, luovuutta sekä ymmärrystä ympäröivästä maailmasta.

Se ravitsee sielua ja mieltä ja auttaa irtautumaan oman elämän kiireistä tarpeen vaatiessa. Lukeminen auttaa myös nukahtamaan huomattavasti paremmin, kuin puhelimen tai tv-sarjojen tuijottelu, mikä monella tuntuu olevan se ainoa ratkaisu iltaisin. Tuoreille vanhemmille taas suosittelen sitä, että lukekaa lapsillenne - tämä edesauttaa lasten kehitystä leikkimisen ohella huomattavasti enemmän kuin videopelien pelaaminen ja ruudun tuijottaminen. Faktatietoa omilta opiskeluajoilta.

8. Mitä mieltä olet Lahden musiikki- ja kulttuuritarjonnasta?
Lahdessa kulttuuritarjonta on hyvää ja monipuolista. Ihmisten vain pitäisi aktivoitua kuluttamaan näitä palveluita enemmän. Niin kirjastoja kuin keikkatapahtumiakin. Mikäli käyttäjiä ei löydy tarpeeksi, vähenee tarjonta ja yhä harvempi esim. keikkajärjestäjä uskaltaa ottaa riskejä tapahtumien järjestämiseksi. Usein kuulee valitusta siitä, kuinka Lahdessa ei tapahdu mitään - sitten kun jotain järjestetään, niin ei viitsitä osoittaa tukea.

Surullista ja huvittavaa, mutta totta.

10. Levyvinkki ja/tai kirjavinkki (1-3) kirjaston kokoelmista; miksi juuri tämä/nämä
Conn Iggulden - Valloittaja-sarja. Kertoo Tsingis Khanin tarinan, Todella koukuttava ja mukaansatempaava kirjasarja, joka pohjautuu historiallisiin tapahtumiin.

 

Jens Lapidus -  Stockholm noir-trilogia. Tukholman alamaailman tapahtumia tarinamuodossa. Loistavaa rikoskirjallisuutta.

 

James Clavell - Shogun. Historiallinen tarina feodaalisen Japanin ja länsimaisen kulttuurin yhteentörmäämisestä.

Tutustu myös muihin musakasvoihin.

”Vakiviran saaminen Lahdesta tuntuu tämän monivaiheisen kevään jälkeen ihan lottovoitolta. Olen todella onnellinen, kun sain tulla Lahteen, ” Marja iloitsee.

Marjalla on takana hurja kevät, jonka tapahtumat lähtivät liikkeelle Imatran kaupungin YT-neuvotteluista. Neuvottelujen tuloksena hänet irtisanottiin lähes 20-vuoden työsuhteen jälkeen. ”Alkushokin jälkeen kevät meni työnhaussa. Yllättäen työpaikkoja, joita saatoin hakea, olikin useampia. Tämä lähipalvelujen palvelupäällikön paikka tuntui heti hakuvaiheessa omalta. Vaikka lopulta saatoin valita kolmesta tarjotusta tehtävästä, valinta ei ollut vaikea,” Marja toteaa.

Lahdessa Marja vastaa siis lähikirjastojen palveluista sekä kirjaston osallisuuden ja tilojen käytön kehittämisestä. Hän toimii kaikkien lähikirjastoissa työskentelevien kirjastolaisten esihenkilönä.

Esimiestyön lisäksi työnkuvaan kuuluva osallisuuden ja kansalaisdemokratian kehittäminen innostavat uutta palvelupäällikköä ja hän pitää niitä todella tärkeänä osana kirjastojen palveluja. Kirjaston ollessa matalan kynnyksen maksuton julkinen tila kenelle tahansa Marja kokee rikkautena sen luomat mahdollisuudet: ”Meillä käy kaikenikäisiä ihmisiä ja kaikki saavat yhdenvertaisen kohtelun. Olemme kaikkien palvelu ja palvelemme monenlaisia tarpeita. Toivon, että pystymme tukemaan ihmisiä monenlaisissa elämänvaiheissa, ja että kirjastoon on aina helppo tulla”.

Uusi kotikaupunki tuntuu jo kodilta

Reilu viikko sitten muuttokuorman kanssa Lahteen asettautunut Marja kertoo ilahtuneensa monesta uudesta kotikaupungista löytämästään asiasta. Lyhyen ajan sisällä hän on ehtinyt tutustumaan Lanu-puistoon ja satamaan, jotka ovat jo muodostuneet lempiulkoilupaikoiksi. ”Kaupunki ei ollut minulle entuudestaan mitenkään erityisen tuttu paikka. Lahden AKE-kirjaston (alueelliset kehittämiskirjastopalvelut) kautta Lahdessa on tullut käytyä useampiakin kertoja, mutta silloin olen liikkunut lähinnä keskustan alueella. Kiinnostavia paikkoja tuntuu olevan kaikkialla, ja luonto näyttää nyt parastaan. Seuraavaksi pitäisi löytää sopiva kuntosali sekä paikat harrastaa ryhmätanssia ja Pilatesta,” Marja paljastaa.

Aloitus Lahden kaupunginkirjastossa on ylittänyt kaikki Marjan odotukset. Marja tunnustaa seuranneensa Lahden kirjastoja somessa jo jonkin aikaa ja kertoo saaneensa sen kautta palveluista eläväisen ja myönteisen kuvan. ”On upeaa, että pääsen elämään mukana tässä hienossa yhteisössä ja kehittämään sitä yhdessä tiimini kanssa. Perehdytys täällä on ollut todella hyvää ja minut on otettu ystävällisesti vastaan. Odotan innolla sitä, kun pääsen tapaamisiin ja keskusteluihin kaikkien lähkirjastolaisten kanssa,” Marja suunnittelee.

Imatralle Marja ei haikaile takaisin, vaikka juuret Etelä-Karjalassa ovatkin. Ruokolahdella odottaa kuitenkin kesämökki ja Osmo, joka saapuu Lahteen seuraavassa muuttokuormassa. Osmo on Marjan kymmenvuotias musta kolli.

Digitaidoista on tulossa jo lukutaitoon verrattava kansalaistaito, jonka puutteet vaikeuttavat asioiden hoitamista ja yhteiskunnan kehityksen mukana pysymistä. Yhteiskunnan digitalisoituessa kirjastot ovatkin nopeasti omaksuneet erilaiset digilaiteopastukset ja tietokonekurssit osaksi perustoimintaansa. Kirjastosta saatava tuki on nopeaa, helposti lähestyttävää - ja aina maksutonta.

Lahdessa oman laitteen kanssa voi neuvoa tulla kysymään kirjaston Mediapajasta tai Vertaisopastuksesta. Opastuksista kannattaa kysellä ihan ensin omasta lähikirjastosta. Jos kurssia tai ohjattua opastusta ei ole omassa kirjastossa tarjolla, voi avun silti saada henkilökohtaisesti varattavassa opastuksessa. Perusteellisempaa tablet-laitteiden ja tietokoneen käytön opastusta saa peruskursseilla, sekä erilaisilla teemakursseilla, joissa keskitytään yhteen aiheeseen tai palveluun, esimerkiksi WhatsAppin käyttöön.

Poikkeusaikana digiopastusta annetaan etänä

Korona-aika toi mukanaan isoja muutoksia kirjastojen tarjoamaan digitukeen. Tätä kirjoittaessani lähikontaktissa tapahtuva opastus ei ole ollenkaan mahdollista, joten kirjaston tiloissa tarjottava opastus on tauolla. Digiopastusten osalta olemme varautuneet poikkeusolojen pitkäänkin jatkumiseen ja ryhdyimme sen vuoksi jo keväällä tarjoamaan opastusta etänä. Digilaitepulmia ratkotaan nyt puhelimitse tai sähköpostitse. Apua voi saada jättämällä yhteystietonsa ja kuvauksen ongelmasta joko puhelimitse pääkirjaston media- ja musiikkipalveluihin 044 416 3517 tai sähköpostitse lehtilukusali.kirjasto@lahti.fi.  Opastus on kertaluontoinen ja maksimissaan tunnin kestoinen. Valitse siis yksi tärkein ratkaistava kysymys. Huomoithan myös että kaikkia asioita ei ole mahdollista hoitaa etänä näkemättä asiakkaan laitetta.

Digitaitojen tueksi kirjastolaiset ovat myös tehneet video-opastuksia, jotka löytyvät Lahden kirjaston YouTube-kanavalta ja Lastu-verkkokirjaston Asiakaskurssit -sivuilta. Linkki kirjaston YouTube-kanavalle.
Linkki uuteen ikkunaan avautuvaan kirjaston YouTube -kanavaan.
Linkki uuteen ikkunaan avautuvaan Lahden pääkirjaston Asiakaskurssit-sivuun. Opasvideoiden avulla voi opetella e-kirjaston käyttöä tai videopuhelun soittamista.

Pääkirjaston mediaohjaaja Lauri Hänninen kannustaa kokeilemaan EtäDigiopastusta:

”Toistaiseksi olemme saaneet kyselyitä muun muassa sähköpostin ja e-aineiston käyttöön liittyen. Perinteisissä digiopastuksissamme asiakkaiden pulmat painottuvat usein oman älylaitteen hallintaan. Peruskäytössä tulee vastaan asioita laidasta laitaan, joten ei ole ihme, että pulmien ratkaiseminen puhelimitse saattaa tuntua mahdottomalta. Kynnys ottaa yhteyttä jää siksi herkästi korkeaksi. Jos asian kanssa kuitenkin painii yksin, kannustan ehdottomasti ottamaan meihin yhteyttä. Ongelmat ovat usein selvitettävissä etänäkin, koska puhelimen saa kaiuttimelle, jolloin kädet jäävät vapaaksi ja omaa älypuhelintakin koskevia asioita voi samalla selvittää.”

Jätä siis rohkeasti yhteydenottopyyntö mediaohjaajille! Laiteongelmien kanssa ei tarvitse jäädä yksin sosiaalisen etäisyydenpidon aikanakaan.

Merja Taavila
pedagoginen informaatikko / Lahden pääkirjasto

 

Musakasvo Antti Kokkonen.
Teppo Ristola @tepporistolaphotography

Lahden pääkirjaston musakasvo-sarja esittelee lahtelaisia muusikoita ja musiikintekijöitä. Tämän kuukauden musakasvona on Antti Kokkonen.

1. Kuka olet ja mitä teet?
Olen Antti Kokkonen, kitaran soittaja, jonka tunnette Profane Omen ja Kill The Romance yhtyeistä. Tällä hetkellä aktiivinen yhtye on Social Stain, jonka debyyttilevylle on pikkuhiljaa odotettavissa jatkoa. Levy on melko lailla kaikin puolin nauhoitettu ja julkaisukuvioita selvittelemme.
Ammatiltani olen lähihoitaja ja työskentelen kehitysvammaisten parissa ja musiikilliselta kantilta työpäiväni kuluvat Fröbelin Palikoiden säestämänä. Joka päivä ja joka hetki kuuluu musiikkia. Jos ei oikeasti, niin mielessä. Usein mielessäni kuuluu musiikkia, josta välillä ihmettelen, että mistä tämä oikein juontuu. Sen kaiken ohjaaminen ulos muiden kuultavaksi ja ymmärrettäväksi on ikuinen haaste, jota en suinkaan pidä tavoitteena. Musiikki antaa kuitenkin jotain koko ajan itselleni.

2. Millaisia musiikillisia haasteita sinulla on meneillään ja tulossa?
Social Stain on seuraavan levynsä suhteen melko valmis paketti ja live-show on ammattimainen rock n´roll show. No questions asked. Just answered.
Itse koen lyriikoiden kirjoittamisen haastavaksi. Siinä joutuu itsestään paljastamaan paljon ja myös kohtaamaan itseään enkä aina pidä siitä, mitä toisinaan itsestäni löydän. Itsensä kohtaaminen ja hyväksyminen on vaikeaa. Tämän tekeminen julkiseksi tuo oman lisänsä asiaan enkä välttämättä näe siinä järkeä, ellei se todellakin tunnu oikealta.
Minulla on biisejä, joihin koetan työstää sanoituksia, mutta vielä en ole edes kokeillut osaisinko itse niitä edes laulaa. Kai se jonkinmoista örinää tai ärinää olisi. Ajattelisin niin, että kunhan lyriikat ovat kunnossa ja sinulla on painavaa asiaa niin silloin itse lauluäänellä ei pitäisi paljoa olla edes väliä. Asia on punk.

3. Miten kuvailisit suhdettasi musiikkiin / Millaista musiikkia kuuntelet?
Musiikki on elämää. En osaisi kuvitella mitä elämä olisi ilman sitä. Olen kuullut ihmisistä, joille musiikki ei merkitse mitään. Itselleni se on elinehto. Aina on olemassa musiikkia. Kaikki on rytmiä. Kaikki perustuu säännönmukaisuudelle ja aineen värähtelyille. Kaikella on taajuutensa. Kaikki on musiikkia.
Punk on vaikuttanut ajatteluuni suuresti. Sekä niin myös jazz, jossa kaikki on mahdollista. Mahdollisuudet näiden musiikin lajien tuntemuksen laajentamiseen antoi kirjasto. Levykaupassa tarvitsi rahaa, kun taas kirjastosta sait lainata isot läjät levyjä, jotka sinua saattoi kiinnostaa vain vähän, mutta joista löysit elämääsi mullistavaa musiikkia.
Metallican innoittamana aloin soittamaan kitaraa. Ystäväni kanssa sovimme vain, että minä alan soittamaan kitaraa ja hän rumpuja. That's it. Onneksi nämä ovat paljastuneet soittimiksi, joihin löytyy ehkä lahjakkuuttakin. Hänen kanssaan edelleen soitamme yhdessä Social Stain- yhtyeessä. Aloittaessamme soittamista YouTubea ei ollut olemassa vaan ystäväni Mika Tantun kanssa olimme kirjaston soitonopaskirjojen varassa. Viikottaiset käynnit Nastolan kirjastossa kuuluivat elämäämme niin kuin myös päivittäiset soittoharjoitukset, joissa selailimme soitto-oppaita tai Matti Oilingin opetuskirjoja.
Myöhemmin Megadeth:in tabulatuurikirjat olivat jatkuvassa lainassa ja Yngwie Malmsteenin opetusvideosta oppimaamme vertailimme silloisen yhtyeemme toisen kitaristin Tomi Luoman kanssa. Myös aiempi Kuukauden Musakasvo Kimmo Korhonen oli meille ikätovereille esikuva kitaransoiton suhteen.
Kaiken heavy metal- kaman joukossa saatoin kirjastosta ilman mitään ongelmaa lainata myös muuta mielenkiintoni herättävää materiaalia. No Doubt- yhtyeen keikkavideo sekä The Prodigyn videokokoelma oli jotain aivan muuta, mitä olin siihen asti kuunnellut, mutta musiikki tuntui hyvältä. Tämä ajanjakso on jäänyt mieleeni siksi, koska täytin silloin 16 vuotta ja äidin luvalla otin ensimmäisen lävistykseni. Tässä oli varmasti osansa ulkomusiikillisilla vaikutteilla, joille olen altis.
Musiikin suhteen olen äärimmäisen moniruokainen. On vain hyvää tai huonoa musiikkia. Itse nautin molemmista.

Olen kaikkiruokainen musiikin suhteen. Moni niin sanoo, mutta itse olisin valmis heittämään hohtimet kaivoon niin todistaakseni. Tai siis läheiseni voisivat sanoa, etteivät koskaan osaa odottaa, mitä seuraavaksi laitan soimaan.
Nykyisenä Spotify-aikana sovellukset itsessään tietävät paremmin, mitä haluan kuunnella ja se pelottaa minua. Se, että sovellus soittaa aina hyvää musaa, rajoittaa valtavasti koska se, että kuuntelee asioita vähän mukavuusalueen ulkopuolelta kehittää niin muusikkona kuin ihmisenäkin. Kannattaa pitää näkökulma laajana.
Metal, rock, rap, reggae, hip-hop, punk, jazz. Mielentilan mukaan valikoituu, mitä kuuntelen. Koska työssäni kuuntelen niin paljon meteliä ylipäänsä, kotiin tullessani kaipaan hiljaisuutta, mutta taasen työmatkat kulkiessani bussilla, minulla on aikaa, jolloin voin vain kuunnella musiikkia. Työstän joko omia sävellyksiä tai uppoudun musiikkiin muuten vaan. Tai vain ihanaan hiljaisuuteen.

4. Millaisena näet musiikin tulevaisuuden
Taannoin näin dokumentin vangeista, jotka rap-musiikin avulla käsittelevät tunteitaan. Tämä valaa uskoa siihen minkä itsekin tiedän, että musiikilla pelastetaan elämiä. Musiikki auttaa käsittelemään niitä vaikeita asioita, joista luulet vain itsesi kärsivän. Todellisuudessa meitä löytyy monia, jotka painimme samojen asioiden kanssa. Musiikin avulla jaamme tuntemaamme ja toteamme, että emme olekaan yksin kaikkien ajatustemme kanssa.

5. Miten mielestäsi musiikki ja kirjallisuus linkittyvät?
Näin korona-keväänä sattui, että Alisteir Crowleyn "Uuden aikakauden profeetta - koottuja kirjoituksia" jäi minulle pitkäksi aikaa lainaan. "Apinoiden planeetta" on myös sattumalta lainassa ja tämän luin todella nopeasti, koska elokuva aiheesta on niin kova. Paul Stanleyn "Backstage-pass" on myös lainassa, mutta sitä ei ole tullut luettua niin aktiivisesti kuin alkuun odotin. Kaikista eniten luen muusikoiden elämänkertoja.
Fantasiakirjallisuus kiinnostaa, mutta en ole asian äärelle ehtinyt istahtaa niin paljon, kuin tahtoisin. Nyt on menossa Jean Raben "Kuoleman tie", Kivistänäkijät- sarjan toinen osa. Ensimmäinen osa sai hyvin otteeseensa ja sen otin kirjaston hyllystä ilman mitään ennakkotietoja tai suosituksia. Ihan vain kannen perusteella. Mahtavaa, että näin voi tehdä.

Sanoitukset voivat nostaa sävellyksen astetta korkeammalle. Sävellys on olemassa ilman sanoituksia (ja toisinpäin), mutta sanoitukset kohottavat sävellyksen sfääreihin, joita ei säveltäessä osaa välttämättä ajatella. Tai kun örinää kuunnellessa luet samalla sanoituksia, niin biisi paranee entisestään, jos sanoitukset koskettavat. Sanoittamiseen auttaa lukeminen. "Lukeminen kannattaa aina."

6. Millainen erityismuisto kirjastosta on jäänyt mieleesi?
Koulussamme ala-asteella kävi kirjastoauto, jonka kuljettaja oli mitä hulvattomin ukko ja hänellä oli hienot viikset. Häneltä on jäänyt muutamia lausahduksia elämään omaan sanavarastooni. C- kasettina lainasin kirjastoautosta Anthraxin State of Euphoria, jonka tahtiin kuvasin itseäni skeittaamassa, sekä Van Halenin Balance, jolta löytyvä "I can't stop loving you" soi korvalappustereoissani haikaillessani ihastukseni perään. Isäni faxilla kopioin kansista A4:ia, jotka sinitarralla liimasin huoneeni seinälle.
Taannoin muuttaessamme löysin kirjaston kuitin vuodelta 1998, jossa oli Sepulturan livevideo "Under Siege". Se oli silloin ensimmäistä örinä-musiikkia minulle ja tätä katsoimme paljon ja opiskelimme rock-liikkeitä.
Ennen soittoharrastustamme lainasimme Black Belt- taistelulajilehtiä ja skeittaamiseen liittyviä kirjoja. Monet kesäpäivien pyöräretkistämme suuntautuivatkin Nastolan kirjastoon.

7. Käytätkö nykyisin kirjaston palveluja?
Lainaan kirjastosta elokuvia ja tv-sarjoja, kirjoja minulla on jatkuvasti kesken ainakin kaksi. Käyn lukemassa ainakin musiikkiaiheisia aikakausilehtiä. Parasta kirjastossa on se, että kaikki mahdollinen tieto on saatavilla ja voit myös keskittyä siihen ilman häiriötekijöitä. Jos on pakko lukea jotain, tulen lukemaan sitä kirjastoon, etten voi vain nukahtaa kesken kaiken. Aikoinaan kyseisestä syystä tulin levytyssopimukset lukemaan läpi kirjastoon.

8. Minkälainen kirjaston merkitys on?
Äidinkielen opetusta ei kouluaikana niin osannut arvostaa, mutta nykyään tiedän, että rakentamalla lauseita ja noudattamalla kielioppia jäsennät omia ajatuksiasi. Kirjoitat ajatuksesi. Olet, mitä kirjoitat. Lukemalla opit ajattelemaan. Lue.

Nykypäivänä suoratoiston ja netin aikana kirjaston rooli varmasti muuttuu, mutta kirjasto on itselleni ollut myös paljon enemmän kuin vain ne lainattavat asiat. Se on paikka, johon tulla ja jossa saa olla. Se, että on sellainen kaikille avoin paikka olemassa, on korvaamatonta.

9. Mitä mieltä olet Lahden musiikki- ja kulttuuritarjonnasta?
Torvi on hyvä paikka. Tunnelma on aina katossa, koska kattokin on matala. Torvessa ihmisiin voit aina luottaa.
Möysän musaklubi on mahtava ja aivan eurooppalaista huipputasoa oleva keikkapaikka. Siellä on tapanani keikkojen jälkeen jäädä oleilemaan ja katsella ihmisiä ja bändien roudaamista, koska se muistuttaa niin paljon ulkomailla keikkailusta. Pärjää vertailussa laadukkaiden ranskalaisten rock-klubien kanssa.

10. Levyvinkki ja/tai kirjavinkki (1-3) kirjaston kokoelmista; miksi juuri tämä/nämä
Steven Hallin "Haiteksti" oli kirja, joka jäi mieleen. "Käsitteellinen kala, joka syö ihmisen muistoja." Tämän aion vielä lukea uudestaan jossain vaiheessa.
Edgar Rice Burroughsin ensimmäinen "Tarzan" englannin kielisenä oli mielettömän hieno kokemus, josta nautin ihan aikuisiällä.
Kolmas lukuvinkkini olisi Jim Al-Khalilin "Mustia aukkoja, madonreikiä ja aikakoneita". Siinä on asiaa universumista ymmärrettävässä muodossa. Pään sisälle tulee hurjasti tilaa tätä lukiessa.

Tutustu myös muihin musakasvoihin.

Musakasvo Marko Haavisto.
Kuva Nestori Lönngren

Lahden pääkirjaston musakasvo-sarja esittelee lahtelaisia muusikoita ja musiikintekijöitä. Tämän kuukauden musakasvona on Marko Haavisto.

1. Kuka olet ja mitä teet?
Olen Marko Juha Kalevi Haavisto, soitto- ja laulumies. Musiikki on ollut punainen lankani lapsuudesta lähtien ja on sitä edelleen. Instrumenttejani ovat äänihuulet, kitara ja basso. Laulujen teko on ollut lempilajini alusta alkaen. Bändi-hommat ovat myös olleet aina osa elämääni; siitä alkaen kun kitara mitenkään alkoi pysyä kädessä, eli -79 lähtien.

Tähän päivään mennessä tehtyjä levyjä on kertynyt n. kaksikymmentä albumia, kaiken kaikkiaan. Kirjoittamiani lauluja on Teoston luettelon mukaan reilut viisisataa kappaletta.

Olen aina ollut kiinnostunut myös ihmisistä sekä kaikenlaisista ”huruhommista”, kuten henkimaailmoista, okkultismista, ufoista ja muista senkaltaisista asioista.

2. Millaisia musiikillisia haasteita sinulla on meneillään ja tulossa?
Tätä kirjoittaessa kovin haaste juuri nyt, on pitää uskoa tulevaan yllä ja selvitä jotenkin tämän Koronan aiheuttaman ja täysin yllättäen saapuneen lamakauden yli.

Uusi Poutahaukat-albumi on työn alla ja siinä vaiheessa, että laulut ovat jo olemassa ja äänitykset käynnistyneet. Tämä nyt tekeillä oleva levy julkaistaan suunnitelman mukaan keväällä 2021. Tämän kevään aikana ilmestyy kymmenes Poutahaukat-levy ”2005”, joka nimensä mukaisesti on äänitetty tammikuussa -05. Levy jäi tuolloin julkaisematta kokoonpano-muutoksien myötä ja nyt viisitoista vuotta myöhemmin se siis näkee päivänvalon. Olen tästä hyvin iloinen, sillä nuo nauhoitukset ovat useaan kertaan vuosien mittaan palailleet mieleen ja nyt vihoviimein harmittelu loistavan julkaisemattoman materiaalin vuoksi saa päättyä.

Toivon tällä hetkellä kovasti, että kesän keikat niin meidän kuin kaikkien muidenkin osalta säilyisivät ja että elämä kullakin sektorilla normalisoituisi niin pian kuin mahdollista.

Matka country&western-musiikin parissa jatkuu edelleen. Se etenee hitaasti mutta mukavasti; penkomista ja ihmeteltävää riittää. Skaala on laaja, miltei mieletön - kuin suomalainen iskelmämusiikki; paljon hyvää, hyvin paljon myös kehnoa.

3. Miten kuvailisit suhdettasi musiikkiin / Millaista musiikkia kuuntelet?
Musiikki ja laulut monista eri suunnista ja tyylilajeista; ovat aina olleet mm. nostattavia, kannustavia, rohkaisevia ja myös opettavia. Musa tuo lohtua suruun, aihetta iloon - uskoa elämään ja omiin unelmiin. Pakko sanoa, etä musiikki on ohjannut mun elämää hyvin vahvasti. Se ei ole ollut oma valintani, niin se vain on mennyt. Koulut meni persiilleen, koska päässä vain soi. Olin useimmiten paikalla, mutta hyvin harvoin läsnä. Kun suurin osa oppilaista keskittyi koulunkäyntiin, minä keskityin mm. Juice Leskisen tuotantoon. Jatko-opintoja en suostunut tai edes osannut miettiä, koska kaikki näytti niin päivänselvältä; musaa, musaa ja musaa - lauluntekoa ja bändihommia.

Suurinta on vaikea sanoa tai nostaa vain yhtä ylitse muiden. On ollut eri vaiheita tottakai, mutta pitkäaikaisimpia ja vaikuttavimpia ovat olleet (alusta näihin päiviin): Teddy & The Tigers, Sleepy Sleepers, Elvis Presley, Black Sabbath, Rauli Badding Somerjoki, Roy Orbison, Hank Williams, Johnny Cash, Jerry Lee Lewis, Tapio Rautavaara ja Willie Nelson…muutamia mainitakseni.

4. Millaisena näet musiikin tulevaisuuden?
Tilanne on mielenkiintoinen. Levymyynnit lasketaan nykyään kymmenissä, maksimissaan sadoissa kappaleissa useimpien kohdalla. Toisaalta spotify ynnä muut palvelut tarjoaa musiikin helpommin ihmisten saataville, eli mahdollisuudet tulla kuulluksi ovat kenties helpottuneet. Live-tilaisuuksia järjestetään jonkun mittauksen mukaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Jos Rautavaaran aikaan leipä oli pieninä palasina, nyt paloista on enää muruset jäljellä.

Totuus on, ettei tätä ammattina voi suositella kellekään. Jos kuitenkin omaat hullun innokkuuden ja  musiikkia rakastavan sydämen, anna mennä. Mutta mene täysillä ja löydä oma juttu ja seuraa sitä.

5. Miten mielestäsi musiikki ja kirjallisuus linkittyvät?
Kaikki tukee toinen toistaan. Hyvä kirja voi johtaa hyvään leffaan, molemmat voivat innostaa sanoitukseen ja sävellykseen. Lukeminen edesauttaa ehdottomasti sanoitus-työtä. Etenkin nuorempana sain sytykettä tekstin tekoon mm. Mika Waltarin tuotannosta. Edelleen hyvä kirjallisuus ruokkii omaa kirjoittamista, hyvät biisit innostaa omien laulujen säveltämiseen.

Tällä hetkellä yöpöydällä on Mellon ”Havahtumisia”, menossa ties kuinka monetta kertaa. Viimeisin lukemani romaani taisi olla Clive Barkerin käsialaa.

Monesti laulu on laulu. Laulun teksti ei kanna ilman melodiaa ja päinvastoin. Parhaimmillaan sävelmä on niin rikas, että se saa kylmät väreet vaikka vain viheltäen esitettynä. Parhaat lyriikat taas toimivat myös kirjallisessa muodossa; joko luettuna tai lausuttuna.

6. Millainen erityismuisto kirjastosta on jäänyt mieleesi?
Aikaa ennen kuin isä kotiin levysoittimen osti, käytiin toisinaan kirjastossa Elvistä kuuntelemassa. Hieman myöhemmin kun löysin Baddingin, oli miehen levyt, etenkin alkupään tuotanto täysin "kiven alla". Raulin eka levy ”Synnyin Rokkaamaan”, löytyi kuitenkin kirjastosta - se ei ollut lainattavissa, mutta kuunneltavissa kyllä. Muistan sen kuin eilisen päivän; istuin pehmeälle sohvatuolille, laitoin luurit päähän ja kohta kajahti; ”Disko heilui ja keinui rokaten ja rollaten…” Paljon myöhemmin, kun olin jo 19 vuotias, silloinen avopuolisoni sai työpaikan kirjastosta ja alkoi tutustuttaa meikäläistä kirjojen maailmaan; Stephen Kingistä se lähti...

7. Käytätkö nykyisin kirjaston palveluja?
Poikkean kuukausittain kopiokoneen ääreen, samalla saattaa tarttua matkaan kirja tai pari. Kirjasto täyttää tarpeeni loistavasti, juuri nyt ei mitään toiveita parannusten suhteen nouse mieleeni.

8. Minkälainen kirjaston merkitys on?
Kirjasto = kaunis ja merkityksellinen asia. Ehdottomasti säilytettävä kaiken kansan saatavilla ja laina-palvelut maksuttomina. Voin puhua vain omasta puolesta, mutta minulle kouluja käymättömälle kymppiluokkalaiselle kirjasto on toiminut opettajana sekä tajunnan laajentajana parhaasta päästä. Kirjasto suo viihtymistä ja antaa ajattelun aihetta, saattelee uuden äärelle ja auttaa etsivää löytämään. Ja harvemmin kirjasto-retkeä, ettei joku tuttu tulisi sanalle. Kirjasto on aina hyvä kokemus.

9. Mitä mieltä olet Lahden musiikki- ja kulttuuritarjonnasta?
Lahti on paranemaan päin. Tarjonnassa alkaa riittää moneen menoon, on klubi-toimintaa monenlaista, aktiivisia elävän musiikin paikkoja sekä pienemmille että isommille bändeille ja nimille. Toivon, että lahtelaiset liikkuvat näissä tilaisuuksissa jatkossakin enenevissä määrin.

10. Levyvinkki ja/tai kirjavinkki (1-3) kirjaston kokoelmista; miksi juuri tämä/nämä
Muutama kirja, jotka aikanaan mullistivat maailmaani ja innostivat elämässä eteenpäin: Mika Waltari - Sinuhe Egyptiläinen,
Victor Hugo - Kurjat, Fjodor Dostojevski - Rikos ja Rangaistus. Klassikoita kaikki tyynni, mutta juuri sen kaiken uskomattoman hyvän tähden, mitä tarinat sisällään pitävät! Nämä luettuani, paluuta entiseen ei ollut.

Muutamaa levyä on hankala suositella, mutta mm. näihin muutamaan artistiin tutustuin itse syvemmin aikanaan kirjaston suomien mahdollisuuksien avulla; Hank Williams, J.J. Cale ja Bob Dylan. Siinäpä kolme kovaa lauluntekijää, joilta voi ottaa oppia mm. siitä; kuinka elämän kokoinen tarina kerrotaan kolmella soinnulla alle kolmessa minuutissa, miten svengiä eletään sekä hengitetään ja kuinka yksinkertaisuus liki aina on valttia.

Tutustu myös muihin musakasvoihin.

Lahden kaupunginkirjaston työntekijät ovat tuottaneet lukuisia videoita ja materiaaleja opettajien ja kasvattajien tueksi.

Alle kouluikäiset ja esikouluikäiset

Perusopetuksen alaluokat

Perusopetuksen yläluokat

Toinen aste

Rekisterinpitäjä: Lahden kaupunginkirjasto, Kirkkokatu 31, PL 91 15141 Lahti.  

Yhteyshenkilö rekisteriä koskevissa asioissa:
Kirjastopalvelukoordinaattori
Johanna Kalliomaa
Kirkkokatu 31, 15141 Lahti
044 416 4103, johanna.kalliomaa(at)lahti.fi

Rekisterin käsittelijä: Liana Technologies

Tietosuojavastaava: Rekisteriin liittyvissä tietosuoja-asioissa pyydämme sinua ottamaan sähköpostitse yhteyttä Lahden kaupungin tietosuojavastaavaan: tietosuoja@lahti.fi. 

Rekisterin käyttötarkoitus: Lahden kaupunginkirjaston sähköisen uutiskirjeen lähettäminen.

Tietojen keräämisen ja käsittelyn peruste: Uutiskirjeen tilaajan suostumus  

Rekisterin tietosisältö: Uutiskirjeen tilaajan sähköpostiosoite.

Tietojen säilytysaika: Tilaajan sähköpostiosoitetta säilytetään tilaajarekisterissä niin kauan ennen, kun hän peruuttaa uutiskirjeen tilaamisen tai uutiskirje lopetetaan. Tilaajarekisteri tuhotaan uutiskirjeen loputtua viipymättä. 

Säännönmukaiset tietolähteet: Rekisteröity tilaa uutiskirjeen tilauslomakkeen kautta. 

Säännönmukaiset tietojen luovutukset ja tietojen siirto EU:n tai Euroopan talousalueen ulkopuolelle: Henkilötietojen käsittely suoritetaan EU/ETA-alueella. Henkilötietoja ei tulla siirtämään kolmansiin maihin tai kansainvälisille järjestöille. 

Evästeiden (cookies) käyttö: Ei käytetä evästeitä.

Rekisterin suojaus: Olemme toteuttaneet tarpeelliset tekniset ja hallinnolliset toimenpiteet henkilötietojen suojaamiseksi. Henkilötietoja säilytetään sähköisesti Lianatechin palvelimella. 

Henkilötietoja sisältävien järjestelmien käyttö vaatii henkilökohtaisen käyttäjätunnuksen ja salasanan. Palvelimet, joilla rekisterit ovat, sijaitsevat korkean tietoturvatason palvelinkeskuksissa. 

Rekisteröidyn oikeudet: Uutiskirjeen tilaajalla on jokaisen uutiskirjeen vastaanottamisen yhteydessä mahdollisuus perua tilaus. Peruutuslinkki löytyy jokaisen uutiskirjeen lopusta.

Tilaajalla on oikeus ja mahdollisuus oikaista virheellinen sähköpostiosoitetieto. Linkki tietojen muokkaukseen löytyy jokaisen uutiskirjeen lopusta.

Uutiskirjeen tilauksen peruneiden sähköpostitiedot tuhotaan viivytyksettä.

Lisätietoa oikeudesta saada pääsy tietoihin tietosuojavaltuutetun toimiston sivuilla. 

Valitusoikeus: Tilaajalla on oikeus tehdä valitus tietosuojavaltuutetulle (http://www.tietosuoja.fi/), jos hän kokee, että henkilötietoja käsitellessämme olemme rikkoneet voimassa olevaa tietosuojalainsäädäntöä. 

Tietosuojaseloste on tehty 9.4.2020 ja sen on tarkastanut Lahden kaupungin tietosuojavastaava.

Musakasvo Kimmo Korhonen.
Kuva Katja Gessner

Lahden pääkirjaston musakasvo-sarja esittelee lahtelaisia muusikoita ja musiikintekijöitä. Tämän kuukauden musakasvona on muusikko Kimmo Korhonen.

1. Kuka olet ja mitä teet?
Olen Lahdessa syntynyt ja koko ikäni asunut muusikko. Soitan kitaraa ja hoidan taustalauluja yhtyeissä Waltari, Solacide ja Pressure Points.
Silloin tällöin keikkailen Iron Maiden -tribuuttibändi Maiden Hellin, ja Sleepy Sleepers -coverbändin Tö Blöös Söös:n riveissä. Solaciden biiseistä sävellän ja sanoitan suurimman osan. Waltarissa ja Pressure Pointsissa keskityn enemmän sovituspuoleen.
Vuodesta 2012 alkaen olen ollut Jackson Guitarsin artisti.
Elämäni pyörii pitkälti musiikin ympärillä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana olen tehnyt seitsemän albumia, yhdeksän musiikkivideota, kahdeksan Euroopan kiertuetta ja yhden Japanin kiertueen eri bändien kanssa, siihen päälle lukuisia pistokeikkoja ympäri Suomea, Eurooppaa ja Venäjää.
Vapaa-aika kuluu kirjoja lukiessa ja luonnossa liikkuessa.

2. Millaisia musiikillisia haasteita sinulla on meneillään ja tulossa?
Waltarin uusi levy Global Rock julkaistiin 20. maaliskuuta. Ensimmäisellä viikolla levy nousi virallisen fyysisen albumilistan kuudennelle sijalle. Tätä ennen julkaisimme kolme musiikkivideota levyltä. Tuotin ja käsikirjoitin Metal Soul -videon joka julkaistiin maaliskuussa. Kevään keikat ovat siirtyneet kesälle ja syksylle koronan takia.
Solaciden uusi levy miksattiin juuri, levy tulee syksyllä ulos Saturnal Recordsin kautta. Pressure Pointsin uutta levyä alamme äänittämään tänä kesänä.
Kirjoitan Solacidelle jo uutta materiaalia, osallistun myös Pressure Pointsin uusien kappaleiden tekoon. Teen myös YouTube-kanavalleni soittovideoita covereista sekä omista kappaleista (https://www.youtube.com/user/Maidhell666/videos).

3. Miten kuvailisit suhdettasi musiikkiin / Millaista musiikkia kuuntelet?
Oma musiikkimaku muokkaantui ala-asteella kun löysin metallimusiikin. Kevyempääkin musiikkia joskus kuuntelen, mutta raskaampi musiikki, heavy, death- ja black metal toimivat minulle parhaiten. Jokaiseen mielialaan löytyy aina sopiva levy. Monesti aloitan päivän kuuntelemalla jotain levyä josta tulee hyvä fiilis. Vaikka metallimusiikki kuulostaa raskaalta ja synkältä, se voi silti luoda positiivisia tunnetiloja. Herätyskellon ääniksi valitsen aina lempibiisejäni.
Musiikin kuuntelu ja soittaminen on minulle terve pakkomielle, kotona joka päivä joko soitan kitaraa tai kuuntelen musiikkia, ja ulkoillessa monesti mietin musiikkiin liittyviä asioita. Riffejä syntyy usein kävely- tai juoksulenkillä, ja välillä joutuu kääntymään lenkiltä äänittämään ideat talteen.
Suuren osan musiikin teoriasta opin Lotilassa edesmenneen Ilkka Talasrannan opettamana. Hyvä opettaja vaikuttaa paljon siihen, miten musiikista innostuu. Pian innostuin kitaransoitosta, sama palo on kestänyt jo melkein 25 vuotta. Aina löytää uutta treenattavaa ja kehitettävää.
Omaan soittoon eniten vaikuttaneet kitaristit: Dave Murray, Adrian Smith, Marty Friedman, Andy LaRocque, Roope Latvala, Michael Romeo, Yngwie Malmsteen.

4. Millaisena näet musiikin tulevaisuuden?
Musiikki ei maailmasta häviä mihinkään, se ruokkii sielua. Käy lempiartistiesi keikoilla tai konserteissa, hyvä livekeikka on aina elämys. Se on myös paras tapa tukea bändejä. Osta lippu keikalle, ja hanki paikan päältä paita tai levy.
Suosittelen kaikille soittoharrastusta, ikä ei ole este. Mikä soitin kiehtoo eniten, minkä saundi miellyttää korvaa. Soittimia saa nykyään edullisesti, sitten vaan soitonopettajaa etsimään.
Aikoinaan minut pakotettiin pianotunneille, instrumenttina piano ei kiinnostanut pätkän vertaa. Kuusi vuotta siellä tuli käytyä kunnes pianomaikka antoi potkut, sanoi että käskee porukat viemään pojan kitaratunneille. Kävin ehkä kolmella kitaratunnilla, ja totesin että opettelen itse. Niinkin myös oppii, tosin se on kivisempi tie ilman opettajan opastusta.

5. Miten mielestäsi musiikki ja kirjallisuus linkittyvät?
Monet artistit kirjoittavat lyriikoita kirjailijoiden inspiroimana. Solacide -bändini seuraavalla levyllä on paljon vaikutteita William Blaken runoista. Sanoituksia tehdessäni hain Blaken kirjat kirjastosta lainaan, lueskelin kirjat läpi puistossa istuessa. Levyjen sanoituksethan ovat monesti tarinoita, hyvänä esimerkkinä vaikka King Diamond.
Elsa Barkerin Kirjeitä Valon Maailmasta on yksi erikoisimpia kirjoja mitä olen löytänyt. Risto Pulkkisen Suomalainen Kansanusko oli mielenkiintoinen, siitä huomasi kuinka vähän omasta kulttuurista ja uskonnosta meille on koulussa opetettu, sitä on pikemminkin vähätelty.
Max Wallacen ja Ian Halperinin Who Killed Kurt Cobain ja Love & Death ovat hyviä kirjoja, ensimmäinen löytyykin Kaupunginkirjastosta.
Sain juuri luettua Häkkisen ja Iittin Valonkantajat, sekä Jutta Raben Estonia - Tragedia Itämerellä.

6. Millainen erityismuisto kirjastosta on jäänyt mieleesi?
12-vuotiaana menin lainaamaan Iron Maidenin VHS-taltiointia. Kirjastontäti kieltäytyi lainaamasta kun ei ollut kuulemma tarpeeksi ikää. Piti pyytää äitiä lainaamaan video.
2013 digitointipalvelut olivat lukusalissa. Digitoin kopissa omia keikkoja, kun työntekijä tuli sanomaan ”Laitatko vähän pienemmälle? Tuo musiikki hirvittää joitakin asiakkaita.”

7. Käytätkö nykyisin kirjaston palveluja?
Käytän lähes viikottain. Lahden pääkirjastolla on aivan uskomaton valikoima kirjoja, elokuvia ja levyjä. Jos jotain kirjaa ei ole löytynyt, olen tehnyt tilauspyynnön ja muutaman viikon päästä kirja on lainattavissa. Jos mietin jonkun kirjan ostoa, yleensä lainaan sen ensin kirjastosta ja katson onko kirja hankkimisen arvoinen. Eniten olen lainannut elämäkerta- ja henkimaailmaan liittyviä kirjoja. Digitointipalvelua olen käyttänyt vanhojen keikkataltiointien kopiointiin. Aikoinaan tuli lainattua nuottikirjoja paljon.
Kirjastokino on loistava palvelu, voit katsoa elokuvia kotona kirjastokortin tiedoilla sisäänkirjautumalla. Suosittelen kirjastovisiittiä kaikille, etenkin jos oma rahatilanne on huono, vähävaraiselle kirjasto on aarreaitta.

8. Minkälainen kirjaston merkitys on?
Itsensä sivistäminen ei saisi olla omasta lompakosta pelkästään kiinni. Kirjasto on tässä merkittävässä asemassa. Etenkin Kaupunginkirjaston valikoima on niin loistava, että sieltä varmasti löytää materiaalia omista harrastuksista ja mielenkiinnon kohteista.
Kirjastosta on ollut omassa sävellys- ja sanoitustyössä suuri apu. Elokuvat ja kirjat ovat olleet inspiraation lähteinä lyriikoihin. Olen ollut kiinnostunut Suomen alkuperäisuskonnosta, tästä on myös löytynyt kirjastosta tietoa.

9. Mitä mieltä olet Lahden musiikki- ja kulttuuritarjonnasta?
Lahdessa on mielestäni paljon erilaisia tapahtumia. Tosin en tiedä mikä on nuorten tapahtumien tilanne, kun 8-Salia ei enää ole. Se oli aikoinaan ainoa paikka, mihin alaikäisenä pääsi keikkoja katsomaan tai itse esiintymään. Toivottavasti nuorille bändeille tällainen paikka Lahdesta löytyy.

10. Levyvinkki ja/tai kirjavinkki (1-3) kirjaston kokoelmista; miksi juuri tämä/nämä
Suosittelen tietenkin Waltarin uutta levyä Global Rock, siitä tuli erittäin onnistunut julkaisu. Kirjoista suosittelen Risto Pulkkisen Suomalainen Kansanuskoa, jos suomalaisten pakanauskonto kiinnostaa. Jos olet lukenut Mika Waltarin Sinuhen, suosittelen sen jälkeen luettavaksi Waltarin Neljä Päivänlaskua, loistava kirja.

Tutustu myös muihin musakasvoihin.