Siirry sisältöön

Musakasvo Jussi Jokela / Ideaali.Lahden pääkirjaston musakasvo-sarja esittelee lahtelaisia muusikoita ja musiikintekijöitä. Tämän kuukauden musakasvona on Jussi Jokela eli Ideaali.

1. Kuka olet ja mitä teet?
Olen 34-vuotias syntyperäinen lahtelainen artisti ja erityisluokanopettaja. Päivätyönä opetan koulukodissa peruskouluikäisiä nuoria, vapaa-ajalla harrastan thainyrkkeilyä ja julkaisen musiikkia Sony Music Finlandin listoilla.

Oman projektin ( Ideaali & Jay Who?) biisien julkaisemisen ja keikkailun lisäksi vaikutan myös Lahti United-kollektiivissa ja teen satunnaisia vierailuja muiden artistien kappaleille.

Oma suhde musiikkiin on rakentunut pienenä muskarissa jatkuen kitaransoittoon ja musiikkiluokkien kautta yläasteen alussa oman musiikin tekemisen aloittamiseen - ensimmäisiin julkaisuihin, keikkoihin ja lopulta radiosoittoihin sekä levysopimuksiin 20 vuoden kuluessa.

2. Millaisia musiikillisia haasteita sinulla on meneillään ja tulossa?
Tällä hetkellä työn alla on useampi biisi, joista olisi tarkoitus saada valikoitua tulevia single-julkaisuja kesän ja loppuvuoden osalle.
Korona-aika on estänyt osaltaan kappaleiden nauhoitusta studiolla, mutta pikkuhiljaa on alettu siirtymään myös sillä alueella “etäsessioista”
lähityöskentelyyn (turvavälit huomioiden).

3. Miten kuvailisit suhdettasi musiikkiin / Millaista musiikkia kuuntelet?
Musiikki on henkireikä kiireiden keskellä. Se auttaa rauhoittumaan pitkien päivien päätteeksi, jaksamaan juoksulenkeillä ja treenatessa pidempään sekä toimii matkaseurana pidemmillä ajomatkoilla. Oman musiikin tekeminen taas auttaa purkamaan ajatuksia pään sisältä niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina.

Oma musiikkimaku on hyvin laaja, vaikka nuorempana tuntuikin että rap-musiikki on ainoa vaihtoehto. Nykyään omat musiikkilistat koostuvat kaikesta vanhojen ja uudempien hiphop-klassikoiden sekä modernin popin ja vanhan rokin väliltä. 80-luvun musiikista saa taas eniten tunnelatausta ja se ehkä tällä hetkellä onkin ollut suurimmassa kulutuksessa.

Oman musiikin tekemiseen on vaikea sanoa yhtä innoittajaa. Alkutaipaleella soitossa pyöri jurassic 5, wyclef jean, xzibit, wutang-clan, gangstarr, mos def, eminem, dmx. Myöhemmin twista, common, yelawolf yms. Suomalaisista taas alkutaipaleella Fintelligens. Oma musiikki on rakentunut niin monien vuosien ympärille, että vaikutteidenkin alkuperää on vaikea enää yksilöidä.

Melodisuus ja isouden tuntu on kuitenkin aina ollut isossa osassa - tästä ehkä kiittäminen 80-luvun klassikoita. Biittien (taustojen) päälle rimmaaminen monipuolisella flowlla (rytmittelyllä) taas on vuosien kuluessa sisäänrakennettu systeemi, jolla pyrkii haastamaan itseään kirjoittajana ja mc:nä.

4. Millaisena näet musiikin tulevaisuuden
Musiikki on osoittanut jatkuvasti digitalisoituessaan yhä  enemmän merkkejä ns. kertakäyttökulutuksesta. Fanituskulttuuri on vähenemään päin ja tämä johtuu yksinkertaisesti siitä että tarjonnan määrä ja musiikin yhä helpompi saatavuus on kasvussa. Tämä taas johtaa siihen, että moni kuuntelee biisejä tietämättä tekijästä yhtään sen enempää.

Musiikki ei ole katoamassa mihinkään, eikä sen vaikuttavuus, mutta yksittäisten biisien elinkaaren nään tulevaisuudessa muuttuvan yhä lyhyemmäksi.

Itse suosittelen musiikin kuluttamista vaikka hiljaisuudestakin on hyvä välillä nauttia. Käykää keikoilla ja tukekaa tällä tavoin välillisesti artisteja, jotka elämänsä musiikin tekemiselle ja sen tarjoamiselle ovat omistaneet. Löytäkää omat suosikkinne ja tutustukaa tekijöihin hieman paremmin - ehkä saatte samalla biiseistä enemmän irtikin.

5. Miten mielestäsi musiikki ja kirjallisuus linkittyvät?
Kirjallisuus voi tarjota paljon inspiraatiota ja viittauksia musiikin tekemiselle. Kirjojen kautta on mahdollisuus uppoutua uusiin maailmoihin samoin kuin musiikin kautta. Kaikki riippuu kertojan taidosta välittää oma viestinsä kuulijan tai lukijan mieleen.

Tällä hetkellä itselläni on pidempään ollut hyllyssä kesken James Clavellin Pyörretuuli, mutta nyt kesän koittaessa se olisi tarkoitus lukea loppuun. Tämän jälkeen olisi tarkoitus aloittaa Conn Igguldenin Spartan haukka.

6. Millainen erityismuisto kirjastosta on jäänyt mieleesi?
Pienenä muistan innostuneena selaneeni kirjaston kirjahyllyjä etsien sieltä jännittäviä kauhu-/seikkailukirjoja, sekä lainaneeni sieltä myös satunnaisia vhs-kasetteja. Yläasteella kirjastossa saattoi välillä käydä kuuntelemassa äänieristetyssä huoneessa läpi muutaman rap-albumin, mitä ei ollut itselleen vielä hankkinut. Yliopiston pääsykokeisiin valmistautuessa kirjasto sen sijaan toimi hyvänä valmistautumispaikkana rauhallisuutensa vuoksi.

7. Käytätkö nykyisin kirjaston palveluja ja millainen kirjaston merkitys mielestäsi on?
Tänä päivänä kirjaston käyttö omalta osaltani on jäänyt vähälle johtuen omista kiireistä, sekä siitä, että yhä useammin haluan ostaa uuden kirjan omaksi saadakseni lisää täytettä omaan kirjahyllyyni. Kirjasto on kuitenkin loistava paikka lukukokemuksien tarjoamiselle sekä itsensä sivistämiselle ja toivon että ihmiset käyttävät jatkossakin sen palveluita.

Lukemisen merkitys ei vähene mihinkään digitalisoitumisen edetessä. Se kehittää sanavarastoa, mielikuvitusta, luovuutta sekä ymmärrystä ympäröivästä maailmasta.

Se ravitsee sielua ja mieltä ja auttaa irtautumaan oman elämän kiireistä tarpeen vaatiessa. Lukeminen auttaa myös nukahtamaan huomattavasti paremmin, kuin puhelimen tai tv-sarjojen tuijottelu, mikä monella tuntuu olevan se ainoa ratkaisu iltaisin. Tuoreille vanhemmille taas suosittelen sitä, että lukekaa lapsillenne - tämä edesauttaa lasten kehitystä leikkimisen ohella huomattavasti enemmän kuin videopelien pelaaminen ja ruudun tuijottaminen. Faktatietoa omilta opiskeluajoilta.

8. Mitä mieltä olet Lahden musiikki- ja kulttuuritarjonnasta?
Lahdessa kulttuuritarjonta on hyvää ja monipuolista. Ihmisten vain pitäisi aktivoitua kuluttamaan näitä palveluita enemmän. Niin kirjastoja kuin keikkatapahtumiakin. Mikäli käyttäjiä ei löydy tarpeeksi, vähenee tarjonta ja yhä harvempi esim. keikkajärjestäjä uskaltaa ottaa riskejä tapahtumien järjestämiseksi. Usein kuulee valitusta siitä, kuinka Lahdessa ei tapahdu mitään - sitten kun jotain järjestetään, niin ei viitsitä osoittaa tukea.

Surullista ja huvittavaa, mutta totta.

10. Levyvinkki ja/tai kirjavinkki (1-3) kirjaston kokoelmista; miksi juuri tämä/nämä
Conn Iggulden - Valloittaja-sarja. Kertoo Tsingis Khanin tarinan, Todella koukuttava ja mukaansatempaava kirjasarja, joka pohjautuu historiallisiin tapahtumiin.

 

Jens Lapidus -  Stockholm noir-trilogia. Tukholman alamaailman tapahtumia tarinamuodossa. Loistavaa rikoskirjallisuutta.

 

James Clavell - Shogun. Historiallinen tarina feodaalisen Japanin ja länsimaisen kulttuurin yhteentörmäämisestä.

Tutustu myös muihin musakasvoihin.

Lahden kirjastopalvelut laajenevat heinäkuun alussa, kun mahdollisuus asioida kirjastossa omatoimisesti laajenee Mukkulan ja Kärpäsen kirjastoihin.

Omatoimikirjastoja ovat 1.7. lähtien Ahtialan, Kärpäsen ja Mukkulan kirjastot sekä Liipolan ja Jalkarannan kirjastopisteet.

Asiakas näppäilee PIN-koodin omatoimikirjaston sisäänkirjautumisyksiköön.

Lahden omatoimikirjastoja voivat käyttää kaikki Lastu-kirjastojen asiakkaat. Sisäänkirjautumiseen tarvitaan vain kirjastokortti ja PIN-koodi, jotka saa kirjastojen asiakaspalvelupisteistä. Erillistä rekisteröitymistä omatoimiasiakkaaksi ei enää tarvita.

Alle 15-vuotias voi käyttää omatoimikirjastoa huoltajan luvalla. Lupa kirjataan järjestelmään huoltajan henkilökohtaisella kirjastokäynnillä. Huoltajalla tulee lupaa myönnettäessä olla mukana kuvallinen henkilötodistus.

Omatoimiajalla lainaaminen ja palauttaminen tapahtuu käyttämällä kirjaston automaatteja. Kirjastoon voi tulla työskentelemään, lukemaan lehtiä ja kirjallisuutta, kirjaston tietokoneita voi myös käyttää. Sen sijaan tulostaminen, skannaaminen tai kopiointi ei ole mahdollista. Omatoimiajalla kirjastoissa ei ole asiakaspalvelua, vaikka henkilökuntaa olisikin paikalla.

Lahdessa omatoimikirjastot ovat avoinna joka päivä klo 6-22. Koronarajoitusten vuoksi omatoimikirjastot ovat kuitenkin aluksi käytettävissä vain arkisin maanantaista perjantaihin.

Lisätietoja omatoimikirjastoista.

Lahden kirjastoissa on käynnissä kesän lukuhaaste 1.6.-31.8.2020. Nouda kirjastosta lukupassi ja etene hauskojen tehtävien avulla kiveltä kivelle.

Lukuhaaste on tarkoitettu alle kouluikäisille sekä alakoululaisille. Pienten taaperoiden kanssa lukuhaastetta voi tehdä koko perheen voimin: vanhemmat tai isovanhemmat lukevat lapselle, lapsi saa itse värittää passista suoritetun tehtävän.

Palauta passi 31.8. mennessä johonkin Lahden kirjastoon. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan yllätyspalkintoja.

Lisätietoja Aarrejahdista saat lähikirjastostasi.

Lukuiloa kesään!

Aarrejahti-lukukampanjan mainoskuva.

Olemme usein kuulleet kysymyksen: ”Voisinko nähdä mitä kirjoja olen aikaisemmin lainannut?” Tähän saakka se ei ole ollut mahdollista mutta nyt on. Takautuvasti lainahistoria ei näy mutta asetuksia muuttamalla sen voi saada näkymään jatkossa. 

Asiakas voi itse määritellä, haluaako tallentaa lainahistorian tietoihinsa. Oletuksena lainahistorian tallennus on pois päältä. Kirjasto ei voi muuttaa asetuksia tai aloittaa lainojen tallentamista ilman asiakkaan lupaa. Asiakas voi pyytää asetusten muuttamista ja lainaushistorian tallennusta asiakaspalvelussa tai laittaa asetuksen päälle itse.   

Miten saat lainahistorian kertymään? 

Kirjaudu sisään Lastuun: Oma tili > Omat tiedot > Kirjaston ylläpitämät henkilötiedot > Lainaushistorian säilytys > Aina.

Historiaa alkaa kertyä seuraavasta palautuksesta lähtien. Takautuvasti historiaa ei siis näy eikä juuri sillä hetkellä lainassa oleva aineisto näy. Nimensä mukaisesti tämä on lainahistoria.

Omien yhteystietojen ja viestiasetusten muuttaminen 

Asiakas voi nyt päivittää itse myös omat yhteystiedot ja muuttaa viestiasetuksia. 

Eli asiakas voi tehdä itse esimerkiksi osoitteen tai puhelinnumeron muutokset sekä valita missä muodossa kirjaston lähettämät viestit haluaa vastaanottaa: kirjepostina, sähköpostina vai tekstiviestinä. Kaikkia ilmoituksia ei kuitenkaan ole mahdollista saada ihan kaikissa muodoissa. 

Miten saat muutettua asetuksia tai yhteystietojasi? 

Tietojen päivittäminen tapahtuu kirjautumalla Lastuun: Omat tili > Omat tiedot > Viestiasetukset > Muuta viestiasetuksia TAI Kirjaston ylläpitämät henkilötiedot > Muuta osoitetietoja. Muista tallentaa muutokset. 

Library spaces will be opened to the public on Monday, 1 June. Once again, it is possible to go to the library shelves and look for something interesting to read. However, safety aspects must be taken into consideration.

Brief library visits are preferable. You should avoid staying in the library longer than is necessary. When borrowing and returning material, we recommend that you use the self-service check-out and return stations. If you just want to return material to the Main Library, you can also use the book drops outside the library.

Keep a safe distance from other customers and the staff. Use hand disinfectant when you enter the library and before you leave. Also use the hand disinfectant before and after touching library equipment.

The periodicals reading room, rooms for recreational activities, public computers and multifunctional devices are available. We provide service but for safety reasons, contacts between staff and customers are expected to be brief and a safe distance should be kept.

After 1 June overdue fines will begin to accrue as usual. And as before, there will be a fee for reserved material that has not been picked up within a week after a notice has been sent to you.

Mobile Library

The mobile library will start operating on 1 June. Safety guidelines should be observed in the mobile library as well.

Brief visits to the mobile library are preferable. It is better that you visit a mobile library primarily to pick up material you have reserved in advance. Keep a safe distance from others and take into consideration that only three people at a time may enter the mobile library. You should also remember that the mobile library may be late.

Self-Service Libraries and Main Library Self-Service Hours

Self-service libraries will only have limited opening hours.

The Jalkaranta and Liipola libraries are open for self-service from 10:00 to 12:00 on weekdays. The Ahtiala Library self-service hours are 10:00-13:00 on Mondays, Tuesdays and Thursdays. The Main Library is open for self-service from 8:00 to 10:00 on weekdays and from 10:00 to 16:00 on Saturdays.

The staff is present during the self-service hours but do not provide service. As at other times, close contacts and staying in the library for a long period should be avoided.

Events at the Library

In the summer months the library does not organize public events of its own. Events in the autumn will be announced in August.

The meeting rooms and group study rooms can be reserved as usual. However, they are only open to a limited number of people at a time: the Tuohi meeting room and Puru and Pilke study rooms to two people and the Kaarna meeting room to three people. The auditorium has now space for 40 people.

Following safety guidelines is the priority

It is important to keep a safe distance from others and maintain good hand hygiene. You should not come to a public event or gathering or to a public space if you have symptoms of the flu. We will follow the development of the coronavirus situation and assess the functioning of the library services that have been made available. If the situation changes, there may be changes in the library services.

Use hand disinfectant and if necessary, ask for a cleaning cloth at the Service Desk to wipe a computer keyboard.

Opening Hours of the Public Libraries in Lahti

The Renkomäki library has moved to a temporary space at the Renkomäki school, Orimattilankatu 93.

The libraries have normal summer opening hours. The libraries are closed on Sundays.

Main Library:

Mon-Fri 10:00-19:00, self-service hours 8:00-10:00. Sat self-service hours 10:00-16:00. On Sundays the library is closed.

Renkomäki Library:

Mon-Tue 13:00-19:00, Wed-Thu 10:00-17:00, Fri 10:00-15:00.

Ahtiala Library:

Mon-Tue, Thu 13:00-19:00, Wed, Fri 10:00-17:00.

Kärpänen, Laune and Nastola libraries:

Mon-Tue, Thu 13:00-19:00, Wed, Fri 10:00-17:00.

Jalkaranta and Liipola libraries:

Mon-Fri 12:00-17:00.

Kirjastotilat avataan yleisölle 1.6. alkaen. Kokoelmahyllyjen väliin pääsee etsimään mieluisaa luettavaa mutta asiakkaita pyydetään huomioimaan turvallisuusnäkökulmat kirjastokäynnin aikana:

  • Suosi kirjastoissa nopeaa asiointia, vältä tarpeetonta oleskelua ja kirjastossa viipymistä.
  • Käytä lainaus- ja palautustoimissa itsepalvelulaitteita eli lainaus- ja palautusautomaatteja, vältä turhia lähikontakteja.
  • Noudata kirjastossa turvaväliohjeita ja käytä käsihuuhdetta ennen ja jälkeen kirjastossa asioinnin sekä ennen ja jälkeen laitteiden koskettelun.
  • Lehtilukusali, harrastehuoneet, asiakaspäätteet ja monitoimilaitteet ovat käytössäsi. 
  • Pääkirjaston palautusluukkuun voi palauttaa aineistoja, jos kirjastoon ei ole muuta asiaa.

Palvelemme asiakkaita mutta opastus- ja palvelutilanteet pidetään lyhyinä ja tilanteissa huomioidaan sekä asiakkaiden että henkilökunnan turvallisuus turvavälejä noudattamalla.  

Maksuton poikkeusjakso päättyy 1.6., eli myöhästymismaksut alkavat kertyä normaalisti. Kannattaa muistaa, että myös varauksista menee maksua entiseen tapaan, jos niitä ei käy hakemassa viimeiseen noutopäivään mennessä.

Kirjastoautot

Kirjastoautot lähtevät reiteilleen 1.6. myös autoissa noudatetaan turvallisuusohjeita:

  • Suosi kirjastoautoissa nopeaa asiointia. Tule lainaamaan ensisijaisesti vain ennakkoon varattuja aineistoja.
  • Noudata turvaväliohjeita ja huomioi, että kirjastoautoihin päästetään sisälle vain kolme asiakasta kerrallaan.
  • Varaudu kirjastoautojen ajoaikataulujen viivästymiseen. 

Omatoimikirjastot ja pääkirjaston itsepalveluaika

Omatoimikirjastoja avataan rajoitetusti. 

  • Jalkarannan ja  Liipolan kirjastopisteet palvelevat omatoimikäytössä arkisin klo 1012.
  • Ahtialan kirjaston omatoimiaika palvelee ma-ti ja to klo 10.00-13.00.
  • Pääkirjaston itsepalveluaika on arkisin klo 8-10 ja lauantaisin klo 10.00-16.00.

Henkilökunta on kirjastoissa paikalla omatoimiaikana mutta asiakaspalvelua ei ole. Lähikontakteja ja kirjastotiloissa viipymistä tulee välttää myös omatoimiaikoina. 

Kirjastojen tapahtumat

Kesäkuukausien aikana kirjasto ei järjestä omia yleisötapahtumia. Syksyn tapahtumaesite julkaistaan elokuussa.

Kirjaston kokous- ja ryhmätyötiloja voi varata omaan käyttöön muuten normaalisti, mutta sisälle päästetään vain rajoitettu määrä asiakkaita kerrallaan. Tuohi, Puru ja Pilke 2 hlöä, Kaarna 3 hlöä, Auditorio 40 hlöä.

Turvallisuusohjeiden noudattaminen on ykkösasia 

Lähikontaktien välttämiseksi turvavälien pitäminen ja hyvästä käsihygieniasta huolehtiminen on tärkeää. Yleisötilaisuuteen, yleiseen kokoontumiseen tai julkiseen tilaan ei saa tulla, jos on flunssaoireita. Kirjastossa seurataan koronatilanteen kehittymistä ja arvioidaan nyt avattavien kirjastopalvelujen toimivuutta. Tilanteen muuttuessa kirjastojen palveluihin on valmius tehdä muutoksia.

  • Käytä käsihuuhdetta ja pyydä asiakaspalvelupisteeltä tarvittaessa puhdistusliina näppisten puhdistamiseen.

Avoinna olevat kirjastot ja aukioloajat

Renkomäen kirjasto on muuttanut väistötiloihin Renkomäen koulun yhteyteen osoitteeseen Orimattilankatu 93. 

Kirjastot ovat avoinna normaalien kesäajan aukioloaikojen mukaan. Sunnuntaisin kirjastot ovat kiinni. 

Pääkirjasto:

ma–pe klo 10.00–19.00, itsepalveluaika klo 8.00–10.00,
la itsepalveluaika klo 10.00–16.00.
Sunnuntaisin kirjasto on kiinni.

Renkomäen kirjasto:

ma-ti klo 13.00–19.00, ke-to klo 10.00–17.00 ja pe klo 10.00–15.00.

Ahtialan kirjasto:

ma-ti ja to klo 13.00-19.00, ke ja pe klo 10.00-17.00
omatoimiaika: ma-ti ja to klo 10.00-13.00

Kärpäsen, Launeen, Nastolan kirjastot:

ma-ti, to klo 13.00–19.00 ke, pe klo 10.00–17.00

Mukkulan kirjasto:

ma klo 12.00–18.00, ti ja to klo 12.00–17.00, ke klo 10.00–17.00, pe klo 10.00–15.00.  

Jalkarannan ja Liipolan kirjastopisteet:

ma–pe klo 12.00–17.00
omatoimiaika: ma-pe klo 10.00-12.00

 

Pian päästään avaamaan kirjastotilat lähes totuttuun tapaan mutta sitä ennen voit kertoa millaisia vaikutuksia Korona-sululla on ollut arkeesi?  Miltä tuntui, kun kirjastot olivat kiinni?  Entä mitä kirjasto merkitsee sinulle normaalioloissa? Kerro meille kokemuksistasi! Saamiamme vastauksia käytämme kirjastopalveluiden suunnittelussa.

Mielipiteesi on meille tärkeä! Kysely on avoinna verkossa 30.6.2020 asti.

Linkki kyselyyn

Lautapelit on yksi loistava ajanviete. Jos sinulta kuitenkin puuttuvat pelit tai pelikaverit, tässä vinkkejä miten pääset silti liikkeelle.

Tulosta ja pelaa

Jos sinulla on kotona pelikavereita, mutta pelit puuttuvat, ratkaisu ovat tulostettavat pelit. Print-and-play eli tulosta-ja-pelaa-lautapelejä on netissä sekä ilmaisina että maksullisina. Monet pelifirmat ovat julkaisseet tällaisia versioita peleistään erityisesti koronakaranteenin aikana.

Asmodee on julkaissut peliensä PnP-versioita useilla kielillä, myös suomeksi. Valikoimaa on pienillekin sopivista Dixitistä ja Dobblesta aikuisemman maun Love Letteriin ja Time Storiesiin.

YLE järjesti tammikuussa 2017 Twitterissä pelatun roolipelin, joka sijoittui keskiajan Itämerelle. Tähän #merirosvot-peliin liittyi myös lautapeli, jonka voit tulostaa kotona pelattavaksi. Tutustu ihmeessä myös muuhun #merirosvot-kokonaisuuteen!

Tai ehkä haluatkin myös lautapelisi oikeasti historiallisina? Tähän tarpeeseen vastaa Kansalliskirjasto, joka on digitoinut vanhoja lautapelejä suomeksi ja ruotsiksi. Saisiko olla vaikkapa Jalkapallopeli vuodelta 1921 tai Välskärin kertomukset -seurapeli vuodelta 1910?

PNP Arcade -verkkokauppa tarjoaa useita tulostettavia pelejä myös maksutta.

Cheapass Gamesin pelien PnP-versiot ovat englanninkielisiä ja enimmäkseen aikuiseen makuun. Joitakin voi pelata myös esimerkiksi suoraan älylaitteen ruudulta ilman tulostamista.

Cards Against Humanity, ehdottomasti K18-materiaalia oleva korttipeli ”kauheille ihmisille”, on myös tulostettavissa valmistajan sivuilta. Äskettäin pelistä tuotiin tulostettavaksi myös lapsiystävällisempi versio.

Jellybean Gamesin tulostettavat pelit ovat hauskoja ja yksinkertaisia ja sopivat myös lapsille, joskin pelien kielenä on englanti.

Boardgamegeek-sivustolla käyttäjät ylläpitävät koko ajan päivittyvää listaa lautapeleistä, jotka on saatavilla tulostettavina versioina ainakin nyt poikkeusaikana. Samalla sivustolla blogi PNP News listaa runsaasti jo aiemmin saatavana olleita PnP-pelejä.

Etä- ja yksinpelit

Jos sinulla ei ole kotona tulostinta, on syytä muistaa  sellaiset yksinkertaiset paperilla ja kynällä pelattavat klassikot kuin vaikkapa laivanupotus ja ristinolla. (Ne toimivat helposti etäyhteydellä – niitä on voitu aiemmin pelata jopa etanapostin välityksellä!)

Joitakin pelejä voi pelata myös ”pasianssina” eli yksin. Moniin peleihin löytyy virallisia tai epävirallisia yksinpelisääntöjä, joita kannattaa etsiä netistä hakusanoilla ”[pelin nimi] solo variant”. Esimerkiksi Carcassonneen sen julkaisija on tehnyt yksinpelisäännöt poikkeusaikana.

Monia lautapelejä voi pelata etänä niin, että osallistujat ovat videoyhteydessä toisiinsa ja vain yhdellä on peli fyysisesti edessään. Suomalainen pelivalmistaja Tactic on julkaissut ohjeita siihen, miten heidän pelejään Kimble ja Alias voi pelata tällä tavalla. Lautapeliblogi Pelaajani esittelee lisää hyviä lautapelejä tällaiseen pelaamiseen sekä muutaman muun, jotka toimivat, jos kaikilla on pelistä oma kappale.

Yksi ratkaisu pulmaan ovat myös digitaaliset lautapelialustat. Niitä esittelevät ja arvostelevat Lautapeliopas ja Pöydällä-blogi.

Mielenkiintoinen tapaus on myös Stonemaier Gamesin korona-aikaan kehittämä, videoyhteydellä pelattavaksi suunniteltu, ja miten isolle porukalle tahansa skaalautuva noppapeli Rolling Realms. Pelin ymmärtää parhaiten seuraamalla sen pelaamista ensin videolta.

Roolipelit

Tuntuuko lautapelaaminen liian rajoittavalta ja haluat jotain todella luovaa? Mitä jos kokeilisitkin pöytäroolipelaamista? Roolipelit ovat pienessä ryhmässä tapahtuvaa tarinallista pelaamista. Jokaisella osallistujalla on oma hahmo, jolla on omat taitonsa, tavoitteensa ja historiansa. Useimmissa peleissä on myös pelinjohtaja, joka luo tarinan puitteet ja ympäristön. Jokainen pelaaja kertoo, mitä hänen oma hahmonsa tekee ja miten reagoi tapahtumiin, ja pelin sääntöjen avulla ratkaistaan onnistuuko hän kaikessa mitä yrittää.

Roolipeliin tarvitaan 2-6 osallistujaa, peli joka kuvailee maailman ja säännöt, kirjoitusvälineitä ja yleensä jonkinlaisia noppia. Roolipelejä on saatavilla netissä vapaasti useita, niin suomeksi kuin englanniksi. Myös noppien heittämiseen löytyy useita verkkosivustoja ja älysovelluksia, jos sopivia ei löydykään kotoa.

Suomalainen Ironspine-kustantamo on julkaissut kaikki roolipeliteoksensa netissä maksutta. Näistä suosittelen erityisesti Astraterraa, joka on kevyt koko perheen roolipeli. Alkuun päästäksesi lataa Astraterran Löytöretkeilijän käsikirja.

Maailman suosituimman roolipelin Dungeons and Dragonsin perussäännöt ovat myös saatavana maksutta. Muita vapaasti ladattavissa olevia, aloittelijoille sopivia roolipelejä ovat mm. Lasers and Feelings ja Lady Blackbird. Myös kotimaisesta Roolipelikirjastosta löytyvät lyhyet skenaariot, erityisesti “skenaariokilpailu”-tagilla, ovat hyviä paikkoja aloittaa.

Roolipelejä voi hyvin pelata omassa perhepiirissä kotona, mutta myös etänä tietokoneen välityksellä. Suomen roolipeliseura tarjoaa vinkkejä etäroolipeleihin.

Muokattu aiemmasta vappu-artikkelista 17.6.

Lahden kaupunginkirjasto järjestää asiakkailleen mahdollisuuden saada digiopastusta etänä. EtäDigiopastus toteutetaan yhteydenottopyyntöjen avulla. Etäopastusta koordinoivat ja toteuttavat kirjaston mediaohjaajat, jotka seuraavat yhteydenottopyyntöjä aktiivisesti ja ottavat asiakkaaseen yhteyttä arkisin mahdollisimman pian yhteydenoton jälkeen kello 10-15.

Jos sinulla on haasteita digitaalisten laitteiden tai palveluiden käytössä toimi seuraavasti:

  • Soita numeroon 044 416 3517 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen: Lehtilukusali.Kirjasto@lahti.fi.
  • Jätä meille yhteydenottopyyntö ja seuraavat tiedot:
    Nimi, puhelinnumero (tai sähköposti), toivottu soittoaika, laite jonka kanssa haasteita on ollut ja lyhyt kuvaus ongelmasta.
  • Huomioithan, että etäopastus tarjoaa mahdollisuuden kysyä kirjaston e-palveluista sekä tietotekniikan ja internetin peruskäytöstä. Pankkiasiointiin ja asiakkaan maksuliikenteeseen liittyvissä asioissa emme voi auttaa.

Yhteydenottopyynnöt ja yhteystiedot poistetaan heti käsittelyn jälkeen.

Lisätietoa Lahden kirjastojen digiopastuksista

Lahden kaupunginkirjasto tarjoaa asiakkailleen uuden palvelun, jonka avulla pysyy selvillä siitä mitä Lahden kirjastomaailmassa tapahtuu. Sähköinen uutiskirje lähetetään tilaajien sähköpostiin kerran kuukaudessa

Tilaaminen on helppoa. Lähetä alla olevan linkin kautta sähköpostiosoitteesi tilaajalistalle. Yhteystietosi lähettäessäsi hyväksyt, että se tallennetaan uutiskirjeen tilaajarekisteriin, ja että sitä käytetään tietosuojan edellyttämällä tavalla.

Tilaa uutiskirje

Lahden kaupungin tuottamissa palveluissa henkilötietoja käsitellään lainmukaisesti ja rekisteröidyn kannalta läpinäkyvästi. Lue lisää tietosuojasta.

Uutiskirjeen tilaajarekisteriä koskeva rekisteriseloste

Etkö saanut uutiskirjettä, vaikka olet jo tilaaja? Tarkista ensimmäiseksi sähköpostin "tarpeettomat" ja "roskaposti" -kansiot. Löytyykö kirje sieltä? Uutiskirjeen kaltaiset joukkopostitukset voivat mennä helposti roskapostiin. Lahden kaupungin hallinnon verkossa olevilla tietokoneilla uutiskirjeen linkit eivät avaudu.

Uutiskirjearkisto

Uutiskirje 1_2020, lähetetty 10.5.2020

Uutiskirje 2_2020, lähetetty 14.6.2020

Poikkeusoloista huolimatta Lahden pääkirjaston kirjavaraston hyllyjen uusimisprojekti on käynnistynyt suunnitelmien mukaisesti. Hyllyjen uusiminen on tarpeellista, koska hyllyt ovat alkuperäiset ja jo käyttöikänsä päässä. Varastoaineisto on poissa käytöstä 2.8.2020 saakka, eli se ei ole asiakkaiden lainattavissa eikä varattavissa.

Varastoaineiston pakkaus toteutetaan kirjastossa 14.4. alkaen, jolloin Niemi Palvelujen muuttoautoja liikkuu kirjaston henkilökunnan parkkipaikalla.

Vanhojen varastohyllyjen purkaminen ajoittuu huhti-toukokuun vaihteeseen. Poistuvien hyllyjen uloskuljettaminen on niiden suuresta koosta johtuen haasteellista, joten henkilökunnan parkkipaikat ovat osittain poissa käytöstä ja työmiehiä liikkuu alueella.

Kesäkuussa varastoremontin ääniä saattaa kantautua kirjaston muihin tiloihin ja aiheuttaa näin häiriötä asiakkaille.

Kirjojen takaisinhyllytys tapahtuu suunnitelman mukaan heinäkuun aikana.  Varastoaineisto on asiakkaiden käytössä jälleen 3.8. alkaen.

Lisätietoja:
Sylvia Stavén, palvelupäällikkö / Kirjallisuus- ja tietopalvelut
Salla Palmi-Felin, kirjastopalvelujohtaja

Päivitetty 12.5.

Tähän artikkeliin kokosimme sulkuajan toimintavinkkejä ja verkkoon tuotettuja palveluja. Osa omiamme, osa muiden tuottamia.

Opastusvideot:

Näiden avulla pääset alkuun e-aineistojen käytössä.

Ääniä kirjastosta-podcast esittelee Kirjastokino -palvelun, joka on elokuvien suoratoistopalvelu.

Opastusvideo Ellibsin e-äänikirjojen kuuntelusta. Video kertoo ohjeet Ellibsin e-äänikirjojen kuunteluun selaimessa.

Opastusvideo Ellibsin käyttöstä Ellibs-sovelluksella . Video kertoo selkeästi miten helppoa Ellibsin käyttö on älylaitteen sovelluksella.

Vinkkausvideo musaihmisille   Videossa vinkataan muutamista ilmaisista IPadille sopivista sovelluksista. Rohkeasti musahommien kimppuun. 

Tunnistatko valeuutisen? Opastusvideolla on esitelty kolme esimerkkiuutista, mitkä niistä ovat totta mitkä valhetta?

Skypen lataaminen ja videopuhelun soittaminen. Videossa näytetään kuinka voit ladata Skypen, ottaa sen käyttöön ja soittaa videopuhelun älypuhelimellasi. Videossa käytetään iPhonea (iOS 13). Android puhelimellasi löydät sovelluksen Google Play -kauppapaikasta.

WhatsAppilla viestittely ja videopuhelun soittaminen. Videossa näytetään kuinka voit ladata WhatsAppin, ottaa sen käyttöön ja lähettää viestin sekä soittaa videopuhelun älypuhelimellasi. Videossa käytetään Androidia. iPhone-puhelimellasi löydät sovelluksen Appstore-kauppapaikasta.

Aikuisille:

Vinkkejä ääneen lukemiseen -videolla kerrotaan muutama perusasia, jotka kannattaa huomioida, kun miettii yhteistä lukuhetkeä lapsen kanssa.

ke 22.4. klo 17.00 kirjastokaista Livessä virtuaalinen kirjavinkkitilaisuus.  Tilaisuudessa kirjavinkkari Hannele Halttunen suosittelee lukemista uusista kotimaisista ja käännetyistä romaaneista ja novelleista. Tilaisuuden järjestää Seinäjoen kaupunginkirjasto.

ma 20.4. klo 13-14 Instalivessä kirjailijavieraana Taina Latvala. Ota Instagramissa seurantaan tili @lahtikirjasto ja tule mukaan! Latvalaa haastattelee kirjastonhoitaja Maisku Myllymäki. Puhetta kirjoittamisesta, kirjailijan työstä ja lukemisesta.

Maria Jotuni 140-vuotta. Ääneenlukua aikuisille Lahden kaupunginkirjaston facebook -livessä toteutetun ääneenlukutuokion tallenne.

Gutenberg -projekti   -sivusto tarjoaa laajan aineiston Minna Canthin teoksia.

Mika Vainion muistokirjan vinkkaus -video

Ääniä kirjastossa -podcastissa vinkataan, mistä voi löytää podcasteja ja mitkä podcastit ovat Jennan ja Maijan mielestä hyviä tai kiinnostavia kuunnella.

Kirjasampon sivut: Näiltä löydät kirjahyllymetreittäin tekijänoikeusvapaata ja rajoituksetta luettavissa olevaa e-aineistoa.

Tuusulan kirjastojen YouTube -kanavalta löytyy kuusi "Vartin tarinoita kirjastosta" -videota. Videoilla Virpi Niskanen Jokelan kirjastosta lukee otteita Eija Eskolan teoksesta: Tarinaa kirjastoista ja lukemisesta vuosilta 1910-1970. Kokonaisuus on osa Lukukeskuksen vuosittain järjestettävää Lukuviikko -tapahtumaa.

Nuorille:

Sanataidetta ja kirjavinkkausta 6. - 7.-luokkalaisille. Videolla Monilukutaitoa sanataiteella -hankkeen työntekijä kannustaa lukemaan sekä kirjoittamaan.

7.4. Pelistriimi klo 14.00: Oppiiko "kirjaston setä" pelaamaan Minecraftia? Tule auttamaan! Striimiin voi osallistua osoitteessa: twitch.tv/lahtikirjasto.

Genrevinkki yläkoululaisille Tämä youtube-video sisältää kirjavinkkejä jännityksen ja kauhun ystäville.

Lapsille:

Lukulumo -palvelu sisältää lukemisen lumoa ja oppimisen taikaa. Palvelu on poikkeustilanteesta johtuen maksuttomasti kaikkien hyödynnettävissä.

Vinkkausvideo alle kouluikäisten lasten kuvakirjoista. Videon tarjoaa Lukusankari-hanke.

Niilo Mäki Instituutin lukutuokioita Lukutuokioilla lukumummit ja -vaarit, suomalaiset urheilijat ja muut julkisuudesta tutut henkilöt lukevat lastenkirjoja. Jokaiseen lukutuokioon on mietitty valmiiksi erilaisia toiminnallisia tehtäviä leikki-ikäisille, esiopetusikäisille, alkuopetukseen ja alakoululaisille.

Myyrän suuri seikkailu ja Myyrän suuri seikkailu 2 ovat videoanimaatioita, joiden tarinat on kertonut kirjaston instagram-tiliä seuraava asiakas. Siis lapsi on kertonut tarinan, jonka aikuinen on kirjoittanut ylös. Tarinat on lähetetty viestillä kirjastoon ja niistä on tehty hauskat seikkailuanimaatiot. Aika hurjia seikkailuja myyrällä!

Yle:n sivustolta löytyy Pikku Kakkosen 100 lastenlaulua. Laulaen pääset viettämään mukavia hetkiä musiikin parissa. Laulu tekee hyvää!

Tarina Lukuviikon valmistelusta eräässä metsässä on lyhyt Youtubesta löytyvä satuhetkivideo, jonka päätteeksi katsoja saa itse jatkaa tarinaa kotona. Katso myös tarinan jatko-osat: Pupu valmistautuu lukuviikkoon ja Eräässä metsässä lukuviikon jälkeen.

Puuhavinkki lapsille ja lapsiperheille. Kaikille avoin ja maksuton virtuaalinen hahmopuuhapaja on parhaillaan käynnissä. Lue lisää Merkityskirjojen verkkosivuilta.

Opettajille:

Lahden kaupunginkirjaston työntekijät ovat tuottaneet kirjaston kiinni ollessa lukuisia videoita ja muita materiaaleja opettajien etäopetuksen tueksi. Jokaiselle luokka-asteelle on tarjolla jotain ja lisää materiaalia on tekeillä kaiken aikaa.

Materiaalit löytyvät omalta sivulta.

Kaikille asiakkaille yhteistä:

Pelin paikka -blogi vinkkaa kirjastomaista pelitekemistä ja tässä vinkissä mukana myös tietoa pelikasvattajille sekä muutama pelivinkki. Joka perjantai klo 15-16 pelistream ja puhetta peleistä.

Tunnistatko valeuutisen? Videolla esitellään kolme uutista, joista kaksi on valetta ja yksi totta.

Videokierros TAIKAn kevätnäyttelyyn. Taide- ja muotoilukoulu TAIKAn kevätnäyttelyn valoa/väriä/muotoa/tilaa piti olla kirjaston asiakkaiden nähtävillä pääkirjaston lasten ja nuorten alueella maaliskuun loppuun asti.

Koko kansa lukee-kampanja jatkuu 13.4 saakka. Kampanjakirjat löytyvät osoitteesta ekirjasto.kirjastot.fi, E-kirjastosta löydät myös luettavaa, katseltavaa ja kuunneltavaa.

Vaski-kirjastojen sivustolle on koottu kattavasti vapaasti käytössä olevaa e-aineistoa.

Makupalat.fi Aarreaitta, joka sisältää e-kirjakokoelmia, satuja ja kuvakirjoja, konsertteja, muun maailman uutisviestintää ja paljon muuta. Kokoelma-sivuilla ajankohtaista on nyt muun muassa Luontoon- osio, jossa erityisesti luontoaiheista tutkittavaa.

Satutunteja ja kirjailijavierailuja koteihin - Kirjastokaista välittää laadukkaat suoralähetykset Helsingin keskuskirjasto Oodista.

Kirjastojen podcastien koontisivusto kannattaa ottaa seurantaan, jos haluat kuunnella puhetta ja pohdintaa kirjallisuudesta, kirjastoista ja kaikesta mitä ne  pitävät sisällään.

Lahden kaupunginkirjaston ensilukijat jatkavat päijäthämäläisten pöytälaatikkokirjoittajien tekstien lukemista toukokuun loppuun saakka. Tekstejä voi lähettää osoitteeseen: johanna.nurminen(at)lahti.fi.

Kirjastolaiset palvelevat edelleen myös puhelimessa ja chatissa. Tarkemmat tiedot löytyvät verkkosivuilta.

Päivitetty 30.4.

Kirjaston tarjoamia digitaalisia aineistoja eli e-aineistoja voi käyttää myös kotona, jos on estynyt tulemasta kirjastoon. Palveluihin kirjaudutaan kirjastokortin takana olevalla numerolla ja PIN-koodilla. Kirjaston e-aineistot löytyvät kootusti verkkosivujen E-aineistot-sivulta.

Kirjat ja äänikirjat löytyvät Ellibs-palvelusta. Palvelua voi käyttää internetselaimen kautta tai ladata mobiililaitteen sovelluskaupasta Ellibs-sovelluksen. 16.3.–13.4. on käynnissä vuosittainen Koko kansa lukee -kampanja, jonka aikana 3 kirjaa on luettavissa rajoituksetta. Nyt jos koskaan on siis hyvä hetki tutustua e-kirjoihin. Saatavilla mm. Hanna-Riikka Kuisman Finlandia-ehdokkaana ollut Kerrostalo-romaani.

Ulkomaisia aikakaus- ja sanomalehtiä voi lukea englanninkielisen Pressreader-palvelun kautta. Sign in -painikkeesta avautuvasta valintaruudusta valitaan kohta ”Library or Group”. Avautuvaan listaan kirjoitetaan Lastu ja valitaan kohta ”Lastu Libraries (offsite)”.

Elokuvia voi katsella Kirjastokinon kautta. Koko perheen elokuvapalvelua voi käyttää erilaisilla laitteilla ja alustoilla. Jos elokuvien sijaan kiinnostavat oopperat ja baletti, kannattaa suunnata Naxos Video Library -palveluun.

Musiikkia voi kuunnella Naxos Music Libraryn laajasta kokoelmasta, joko internetselaimen tai NML-sovelluksen kautta. Palvelusta löytyy erityisesti klassista musiikkia, mutta myös elokuvien soundtrackeja, jazzia ynnä muuta.

Erilaisten instrumenttien soittamista, laulua tai vaikka äänenmuokkausta voi harjoitella soitinopetuspalvelu Rockwayn kautta. Tämä palvelu on ainoastaan Lahden kaupunginkirjaston kokoelmassa eli sitä voi käyttää vain Lahden kaupunginkirjaston kirjastokortilla.

Me kirjastolaiset toimimme vastuullisesti ja pyrimme kaikin olemassa olevin keinoin hidastamaan virusten leviämisen. Olemme tehostaneet näyttöjen ja näppäimistöjen puhdistamista ja desinfioimme niitä nyt useamman kerran päivässä. Käytämme harkintamme mukaan kertakäyttökäsineitä aikaisempaa enemmän, ja hävitämme ne asianmukaisesti työvuoron päätyttyä. Pidämme asiakaspalvelutilanteissa riittävää etäisyyttä emmekä kättele. Asiakkaidemme käytössä on käsidesiä, jota myös itse käytämme saippuapesujen lisäksi.

Toivomme asiakkailtamme ymmärrystä, ja pyydämme ettei kirjastoon tultaisi asioimaan sairaana. Kirjasto palvelee myös verkossa. Lainat voi uusia, maksut voi hoitaa, ja varauksia voi tehdä verkkokirjastossa kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla. Varaukset voi käydä noutamassa omatoimiaikana, lainat voin palauttaa pääkirjaston palautusluukkuun ja Chat-palvelu toimii, jos on epäselviä tilanteita.

Kirjastokortti on myös avain moniin verkossa saatavilla oleviin palveluihin. Tutustu näihin lastu.finna.fi-sivustolla. Viestimme verkkopalveluistamme säännöllisesti. Seuraa ilmoitteluamme.

Lahden kirjastot ovat jälleen auki yleisölle. Yleisötapahtumia ei kuitenkaan järjestetä kesäkuukausien aikana.

Syksyn tapahtumien kohdalla huomioidaan turvallisuusjärjestelyt eikä yli 50 henkilön ylsieötapahtumia järjestetä. Syksyn tapahtumaesite julkaistaan elokuussa 2020.

Kevään 2020 tapahtumat jouduttiin perumaan poikkeustilanteen vuoksi.

 

 

Juuri avautunut valtakunnallinen digitaitokysely on tarkoitettu kaikille. Kyselyyn toivotaan vastauksia mahdollisimman laajasti taidoista riippumatta. Kyselyn järjestävät valtiovarainministeriö ja Digi- ja väestötietovirasto.

Digitaitokysely on osa valtiovarainministeriön rahoittamaa ja Digi- ja väestötietoviraston toteuttamaa valtakunnallista digituen koordinaatiota. Kysely on ensimmäinen digitaitojen valtakunnallinen kartoitus, jonka avulla saadaan tietoa digituen ja digipalvelujen kehittämisen tueksi. Kyselyn teknisestä toteutuksesta vastaa KPMG.

Kyselyyn voi vastata sähköisesti osoitteessa www.dvv.fi/digitaitokartoitus

Kysely on avoinna 3.4.2020 saakka.

Lisätietoja kyselystä voi lukea Digi- ja väestötietoviraston sivuilta.

Lahden pääkirjaston kirjavaraston hyllyt uusitaan kevään ja kesän 2020 aikana. Varastoaineisto on pois asiakkaiden käytöstä 1.4.-2.8.2020. Hyllyjen uusiminen on tarpeellista, koska hyllyt ovat alkuperäiset ja jo käyttöikänsä päässä. 

Kirjastosta suositellaan, että kesän aikana varastoaineistoa tarvitsevat asiakkaat kävisivät tekemässä lainaukset hyvissä ajoin ennen huhtikuun alkua. Lainoja on mahdollisuus uusia normaalisti, joten aineistoa voi pitää omassa käytössä läpi kesän. Varaston aineistoa voi myös palauttaa normaalisti mutta uusia lainoja ei voi tehdä. Varausten tekeminen varastoaineistoihin ei myöskään ole kyseisenä aikana mahdollista.   

Varastossa olevat elokuvat, nuotit (paitsi partituurit) ja CD-levyt ovat saatavilla koko ajan.

Lisätietoja
Salla Palmi-Felin, Kirjastopalvelujohtaja
Sylvia Stavén, Palvelupäällikkö / Kirjallisuus- ja tietopalvelut

Lastu-kirjastojen e-lehtivalikoima laajenee ja käyttö helpottuu, kun englanninkielisen Pressreader-palvelun aikakaus- ja sanomalehtiä voi jatkossa lukea missä vain. Laaja Pressreader-palvelu sisältää yli 7300 lehteä peräti 120 eri maasta. Digitaalisia lehtiä voi lukea tietokoneella tai mobiililaitteilla, ja niitä voi myös ladata pysyvästi Pressreader-sovellukseen.

Pressreader-palvelussa on pääosin ulkomaisia lehtiä, mutta mukana on myös muutamia suomenkielisiä julkaisuja. Runsaasta valikoimasta löytyy muun muassa Elle, Empire, Forbes, HS Metro, Hufvudstadsbladet, Rolling Stone ja Washington Post. Palvelusta voi etsiä lehtiä maan, kielen, aihepiirin tai lehtityypin mukaan.

Lehtipalveluun kirjaudutaan osoitteessa: www.pressreader.com. Sign in -painikkeesta avautuvasta valintaruudusta valitaan kohta ”Library or Group”. Avautuvaan listaan kirjoitetaan Lastu ja valitaan kohta ”Lastu Libraries (offsite)”.

Lahden kaupunginkirjastossa rohkaistaan päijäthämäläisiä pöytälaatikkokirjoittajia lähettämään tekstejään luettavaksi kirjaston ensilukijoille. Palvelun tarkoituksena on tarjota ulkopuolisen lukijan näkökulma erityisesti niille kirjoittajille, jotka eivät ole aiemmin rohkaistuneet antamaan tekstejään kenenkään luettavaksi. Teksti voi olla esimerkiksi lyhytproosaa, runoja tai katkelma laajemmasta tekstikokonaisuudesta.

Itsekin kirjoittamista harrastavat kirjastonhoitajat Maisku Myllymäki ja Johanna Nurminen lukevat lähetetyt tekstit ja kommentoivat niitä joko sähköpostitse tai henkilökohtaisessa tapaamisessa. Palautteessa keskitytään kunkin kirjoittajan oman äänen ja vahvuuksien tukemiseen ja voidaan esimerkiksi suositella sopivaa luettavaa tai kirjoitusharjoituksia. Myös erilaisista kirjoittajaryhmistä ja -kursseista voidaan vinkata. Tekstien julkaisukuntoon hiomisessa ei auteta, eikä niitä oikolueta kielioppivirheiden korjaamiseksi.

Maksimissaan kymmenen liuskan pituisia tekstejä voi lähettää 31.3. mennessä osoitteella johanna.nurminen@lahti.fi. Kirjastosta otetaan yhteyttä ja ilmoitetaan tarkempi lukuaikataulu.

Ensilukijapalvelu on osa kirjaston Monilukutaitoa sanataiteella -hanketta.

 

Lastu-kirjastoihin on hankittu elokuvien suoratoistopalvelu Kirjastokino, josta löytyy katsottavaa koko perheelle. Elokuvia voi katsoa ilman rajoituksia erilaisilla laitteilla.

Lastu-kirjastoihin on hankittu testikäyttöön vuodelle 2020 Kirjastokino, jonka kautta elokuvia pystyy katsomaan missä vain. Palvelusta löytyy tällä hetkellä satoja elokuvia. Katsottavaa löytyy niin aikuisille kuin lapsillekin. Painotus on kotimaisissa elokuvissa, mutta palvelusta löytyy myös ulkomaisia elokuvia, lyhytelokuvia sekä dokumentteja. Aivan uusimpia elokuvia palvelusta ei ole. Tarjontaa voi selailla valmiista kategorioista tai etsiä hakusanoilla. Myös lapsia ajatellen Kirjastokino on turvallinen palvelu, sillä asiakas tunnistetaan kirjautuessa iän perusteella.

Helppokäyttöiseen palveluun kirjaudutaan osoitteessa www.kirjastokino.fi. Kirjastokinoon kirjaudutaan kirjastokortilla ja pin-koodilla. Palvelussa ei ole katsomisrajoituksia, vaan asiakas voi katsoa niin monta elokuvaa kuin haluaa. Elokuvia ei joudu jonottamaan, vaan ne ovat heti katsottavissa. Palvelua voi käyttää mm. tietokoneilla, tableteilla tai matkapuhelimilla.

 

Lastu-kirjastojen aikuisten lukudiplomi vuodelle 2020 on julkaistu. Lukudiplomi on kirjavinkkilista, jonka tavoitteena on edistää lukemisharrastusta ja tarjota lukuelämyksiä. Ensimmäinen aikuisille suunnattu diplomi julkaistiin vuoden 2019 alussa, ja se saavutti suuren suosion.

Kirjastojen henkilökunta on laatinut jälleen kirjalistan neljästätoista eri aihealueesta. Listalta löytyy monipuolisesti teoksia kaikenlaisille lukijoille. Lukudiplomi on hyväksytysti suoritettu, kun on lukenut vähintään yhden kirjan kymmenestä eri aihealueesta.

Lukudiplomilistan voi noutaa mistä tahansa Päijät-Hämeen kirjastosta tai tutustua siihen verkossa: https://lastufinna.lahti.fi/aikuisten-lukudiplomi/

Aikaa diplomin suorittamiseen on koko vuosi 2020. Uusi, päivitetty lukudiplomi julkaistaan taas vuoden 2021 alussa. Diplomin suorittaja saa kirjastosta virallisen lukudiplomin sekä mahdollisuuden osallistua kirja-arvontaan.

Lukudiplomilla on myös Facebook-ryhmä Aikuisten lukudiplomi 2020. Tervetuloa mukaan!

Lahden kaupunginkirjasto luopuu käteisen rahan vastaanottamisesta lähikirjastoissa Nastolan lähikirjastoa lukuun ottamatta 1.1.2020 lähtien. Kirjastomaksut voi jatkossa hoitaa lähikirjastoissa yleisimmillä maksukorteilla tai verkkomaksuna lastu.finna.fi:ssä.

Käteismaksuja otetaan vastaan edelleen Lahden pääkirjastossa ja Nastolan kirjastossa.

Verkkomaksamisesta voit lukea lisää täältä.

Musakasvo Janne Tarmio.Lahden pääkirjaston musakasvo-sarja esittelee lahtelaisia muusikoita ja musiikintekijöitä. Tämän kuukauden musakasvona on Janne Tarmio.

1. Kuka olet ja mitä teet?
Olen viime vuoden alkupuolella lahtelaistunut musiikin suurkuluttaja ja harrastaja, jolla on ilo kuulua Lahti Big Bandin saksofonisektioon. Muu elämä on kulunut kirjallisuuden, kustannustoimittamisen ja lehtityön parissa sen jälkeen kun kirjallisuudentutkijana aloittanut nuorukainen huomasikin olevansa yksi perheyhtiön osakkaista. Kaksi ruokakirjaakin olen tehnyt, samoin suomennoksia. Orimattilan Petoja vedin puheenjohtajana noin kymmenen vuoden ajan, mikä kertoo omaa kieltään rakkaudesta palloilulajeihin. Sulan veden aikana minut voi nähdä kalastelemassa soutuveneellä Ruotsalaisen vesillä Heinolan kupeessa.

2. Millaisia musiikillisia haasteita sinulla on meneillään ja tulossa?
Tällaiselle instrumenttiin vasta kypsällä iällä, yli viisikymppisenä, tarttuneelle haasteet ovat jatkuvasti aivan konkreettisia. Kuinka saada oma rajallinen tekniikka taipumaan musiikkia palvelemaan, kun pelkässä nuottikuvan hahmottamisessa voi aika ajoin olla tekemistä? Ehkä suurin haaste minulle orkesterin puheenjohtajana on kuitenkin Lahti Big Bandin ohjelmiston rakentaminen ja uusien projektien löytäminen yhteistyössä taiteellisen johtajan ja muun johtokunnan kanssa. On nojattava koko ajan eteenpäin, jotta soittajiston motivaatio saadaan pysymään yllä. Ja sitten on tietysti lisäksi haasteita toiminnan rahoittamisessa. Jazztori on vielä oma lukunsa.

3. Miten kuvailisit suhdettasi musiikkiin / Millaista musiikkia kuuntelet?
Musiikki on ollut koko ajan elämässäni läsnä viimeistään varhaisesta teini-iästä lähtien. Musiikki soi aina taustalla, kun työskentelen. Hifilatteisiinkin olen vuosien varrella törsännyt summan, jota en oikein itsellenikään uskalla tunnustaa. Elävää musiikkia kuuntelin nuoruudessani ennen kaikkea Tavastialla, Ruoholahdenkadun Groovyssa ja myöhemmin Tampereen Ylioppilastalolla. Sitten rinnalle tuli klassinen musiikki ja vei mukanaan. Royal Philharmonic Hall, Barbican ja Berliinin filharmonia esimerkiksi ovat tulleet tutuiksi monien kotimaisten salien lisäksi. Klassisesta musiikista kirjoitinkin pitkään. Gloriassa minulla oli monta vuotta oma palsta harrastajalta harrastajalle. Helsingin ja Turun City-lehtiä avustin myös. Parhaiten jäi mieleen laaja henkilöjuttu Seppo Heikinheimosta. Suhde vinyyliin on edelleen olemassa, vaikka suoratoistopalvelustakin on apua, kun omat lapset heittävät vinkiksi omia ajankohtaisia suosikkejaan. Elokuvien rinnalla musiikki on jatkuvasti sellainen taajuus ja kantoaalto, jolla isänä voin mutkattomasti tavoittaa omat lapset ja jakaa yhteisiä elämyksiä. Musiikki on yksi elämän suurista avaruuksista, aavattomista meristä joihin sukeltaa. Joskus ilon, joskus lohdun lähde, joskus portti pyhyyden äärelle.

4. Millaisena näet musiikin tulevaisuuden?
Rytmi muodossa tai toisessa on yksi tavoista, joilla jäsennämme kokemustamme ympäröivästä maailmasta. Ja uskoisin itse kunkin hakevan ympärilleen harmoniaa. Musiikki kumpuaa tältä samalta perustalta, ja siksi se vetoaa meihin niin kauan kuin ihmiskunnalla on tulevaisuutta. Henkilökohtaisesti hieman pahoittelen sitä, että musiikin suoratoisto on vähentänyt kysyntää ja sitä kautta myös tarjontaa laajemmille teoskokonaisuuksille – tai toisin päin. Uutuusjulkaisu niin sanotussa kevyessä musiikissa ei välttämättä enää ole samanlainen statement, samanlainen dokumentti jonkin kokoonpanon tai artistin luomisvoimasta tiettynä historiallisena hetkenä, kuin ennen. Onko ”taiteesta” tulossa kertakäyttökulttuuria, pelkkä kulutushyödyke?

5. Miten mielestäsi musiikki ja kirjallisuus linkittyvät?
Varsinkin lyriikalla ja musiikilla on hyvinkin paljon yhteistä. Runomitta mitallisessa runoudessa esimerkiksi tulee tavallaan hyvin lähelle tahtilajeja musiikissa. Alku-, loppu- ja sisäsoinnut, säkeenylitykset tai vaikkapa typografiset tehokeinot puolestaan voimistavat tai rikkovat rytmiä ja iskutusta samaan tapaan kuin musiikissakin usein tapahtuu. Vokaalisointujen vaihtelulla säkeistöjen välillä on helppo vaihtaa tunnelmaa ikään kuin musiikissa siirryttäisiin modulaation kautta sävellajista toiseen. Palauttakaapa mieleen vaikkapa Otto Mannisen Joutsenlaulua. Pidin aiheesta oikein esitelmän Jazztorilla Jazz Poetry -teemalla. Moni lyyrikko on tietoisesti hakenut innoitusta jazzista. Ja esimerkiksi Jack Kerouacille proosan kirjoittaminen oli kuin saksofoniin puhaltamista.

6. Millainen erityismuisto kirjastosta on jäänyt mieleesi?
Minulla oli ilo kasvaa kodissa, jossa kirjoja oli omasta takaa kaikkialla – sekä kaunokirjallisuutta että tietoteoksia. Muistan, kuinka Mika Waltari kohtasi meillä Mihail Solohovin tai kuinka sohvalle kapakkaillan jälkeen päätynyt Väinö Linna purki tuntojaan pikkutunneilla. Niinpä lähempi suhde kirjastolaitokseen syntyi vasta opiskeluvuosina Tampereella. Erityisen läheiseksi tuli kaupunginkirjaston vanha päärakennus Tammerkosken partaalla. Varsinkin käsikirjasto oli paikka, johon usein suuntasin tiedon lähteille kaikessa rauhassa. Nykyisellä internetin aikakaudella huomaan aika ajoin tuntevani kaipuuta tuota mennyttä aikaa ja fyysistä tietokirjaa kohtaan.

7. Käytätkö nykyisin kirjaston palveluja?
Käyn nykyisin suhteellisen säännöllisesti pääkirjaston lehtilukusalissa harrastelehtiä selailemassa ja musiikkiosastolla nuottivihkoja lainaamassa. Oodissa Helsingissä vierailtuani olin hieman hämmentynyt, eikä minulla ole selkeää kantaa siihen, mihin suuntaan itse toivoisin kirjastojen kehittyvän. Tärkeää tehtävää ne ovat joka tapauksessa täyttämässä, elämänsisältöä tarjoamassa, muuntuessaankin. Jo isoisoisäni perusti ensimmäisen kirjaston Heinolaan, joten kai rakkaus kirjastoja kohtaan on jollakin tavalla verissä.

8. Minkälainen kirjaston merkitys on?
Olen monessa yhteydessä painottanut käsitystäni siitä, että hyvä yleissivistys sekä siihen läheisesti kytkeytyvä utelias ja avoin elämänasenne ovat paras mahdollinen lähtökohta täysipainoiselle elämälle. Kirjastolaitos on yksi parhaista aseista kulttuurisen pääoman tasapuoliseen kartuttamiseen – ihmisyksilön sosiaaliseen asemaan, taloudellisiin resursseihin tai elämäntilanteeseen katsomatta.

9. Mitä mieltä olet Lahden musiikki- ja kulttuuritarjonnasta?
Lahti on virkeä musiikkikaupunki. Aika ajoin tarjontaa, päällekkäistäkin, on jopa häkellyttävän paljon. Jazztoria kehittäessämme joudumme jatkuvasti pohtimaan omaa sosiaalista tilaustamme, omaa muusta tarjonnasta erottuvaa paikkaamme kokonaisuudessa. Haluan uskoa siihen, että tekemällä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa onnistumme rakentamaan näkyvyyttä ja madaltamaan riskiä tavalla, joka palvelee kaikkia osapuolia – ja tietysti siinä ohessa myös yleisöä.

10. Levyvinkki ja/tai kirjavinkki (1-3) kirjaston kokoelmista; miksi juuri tämä/nämä
1. Walt Whitman: Leaves of Grass (Kirja)
Yhdysvaltalainen kirjallisuusvaikuttaja Harold Bloom sanoo Walt Whitmanin merkinneen Yhdysvaltain kirjallisuudelle yhtä paljon kuin Shakespeare Euroopan. Itse palaan näihin alkuvoimaisiin teksteihin väsymättä kerta kerran jälkeen uudestaan. Kannattaa ottaa tutustuttavaksi alkuperäisteos ja tarvittaessa tueksi jokin tarjolla olevista (osittaisista) käännöksistä. Erityisen ajankohtainen nyt, Whitmanin syntymän 200-vuotisjuhlan merkeissä. O Captain! My Captain!

2. Mikko Sarvanne Hip Company: Muovibabylon (CD)
Arto Melleri esitti aikoinaan runojaan livenä Pekka ”Rekku” Rechardtin kitarasäestyksellä. C-kasettikin tehtiin, ja se pyöri pitkään autoni soittimessa. Neljännesvuosisata myöhemmin Mikko Sarvanne Hip Company lähti samoille linjoille astetta kunnianhimoisemmin Muovibabylon-projektissaan yhdessä Baby P:n kanssa. Svengaavaa spoken wordia! Hyvä esimerkki edellä käsitellystä musiikin ja kirjallisuuden linkittymisestä.

3. Volter Kilpi: Pitäjän pienempiä (Kirja)
Volter Kilpeen ei kyllästy, jos onnistuu pääsemään makuun. Juha Hurme suosittelee apertiviiksi Kaaskerin Lundström -novellia, yhtä Pitäjän pienempiä -kokoelman teksteistä. Se on myös minun mielipiteeni ja yhdyn siihen täysin, Tintti-kirjoja lainatakseni. Lundströmin itsepuhelu kouraisee syvältä. Kilpi kuvaa loppumatonta painia katumuksen kanssa tavalla, joka hienoimmillaan on korkeinta maailmankirjallisuutta.

Marraskuun musakasvon Juhani Vilpaksen kysymys sinulle: ”Mikä on paras ja huonoin ominaisuus omassa instrumentissasi?”
Onpa hauska kysymys. Kun viime aikoina olen soittanut enimmäkseen matalalle ulottuvaa ja kookasta baritonisaksofonia, olen suorastaan rakastunut instrumentin fyysisyyteen, siihen kuinka resonointi tuntuu parhaimmillaan koko kehossa. Saksofoni myös istuu hyvin monenlaiseen musiikkiin, ja seksikkääksikin jotkut sitä luonnehtivat. Heikkoudet löytyvät varmaankin siitä, että saksofonilla ei voi soittaa useita ääniä samanaikaisesti toisin kuin vaikkapa kitaralla tai kosketinsoittimilla. Laadukas saksofoni on myös merkittävä investointi, useiden tuhansien satsaus. Huoltaakin soitin täytyy aika ajoin, ja esimerkiksi barotonisaksofonin täyshuollon hintalappu taitaa olla tuhannen euron luokkaa.

Tutustu myös muihin Musakasvoihin.

Päijät-Hämeen kirjastojen henkilökunta tarjoaa toiveidesi mukaisia suosituksia ja vinkkejä liittyen kirjallisuuteen, elokuviin, musiikkiin tai peleihin. Antamiesi tietojen pohjalta kirjaston eri aineistoihin perehtyneet vinkkaajat keräävät suosituslistan, joka sisältää aiheesta riippuen noin 10–20 teosta.

Lastu-vinkkaajat -palvelu on tarjolla myös vanhemmille ja koko perheelle. Lasten- ja nuorten aineistoihin perehtyneet kirjastotyöntekijät etsivät perheen eri-ikäisille lapsille sekä tarvittaessa vanhemmille sopivaa luettavaa yhdessä tai itsenäisesti.

Saat vinkit suoraan sähköpostiisi noin kahden viikon kuluessa. Sähköpostiin tulevan vinkkilistan lisäksi on mahdollista saada vinkkikassi, joka sisältää teoslistan tulostettuna ja osan materiaalista valmiiksi valikoituna. Voit tutustua kassin sisältöön rauhassa ja lainata haluamasi teokset.

Lisätietoa Lastu-vinkkaajat-palvelusta.

 

Musakasvo Ville Kujala.Lahden pääkirjaston musakasvo-sarja esittelee lahtelaisia muusikoita ja musiikintekijöitä. Tämän kuukauden musakasvona on muusikko-musiikintekijä Ville Kujala.

1. Kuka olet ja mitä teet?
Olen tupakoimaton raitis autoileva tansseissa käyvä tanssitaitoinen sinkkumies Lahdesta (Lahesta ). No ei nyt sentään... Pääsinpäs tuomaan heti ensimmäiseen vastaukseen omaa huumorin kukkaani. Oikeasti olen mies jonka elämään musiikki vaikuttaa voimakkaasti kaikilta osa-alueilta niin sen suurkuluttajana kuin itse soittajana pääsääntöisesti mies ja koppakitara meiningillä. Aloitin kitaran kanssa ysärin (90-luvun) puolivälin jälkeen itse opiskellen ilman minkäänlaista musikallista koulutusta. Itse asiassa näin jälkikäteen se ei ollut mikään helppo tie. Huomasin, että mikään ei tapahdu todellakaan sormia napsauttamalla. Varsinkin alussa soittoharjoitus vaati aikansa. Olenkin antanut itselleni pitkäjänteisesti todella paljon harjoitustunteja. Tosin koulutus olisi ollut erittäin hyvä asian parempaan oppimiseen. Jos musiikki esimerkiksi ammattina kiinnostaa kannustan kyllä nuorempiani lähtemään opiskelemaan musiikkia. Oli se sitten opiskelua oppilaitoksessa tai itse opettelua. Hyvällä työmoraalilla ja tahdolla tuloksia kyllä syntyy.

Olen rakentanut elämäni musiikin ympärilleni käyden valitsemaani tietä eteenpäin askel kerrallaan. Nöyränä poikana kunnioitan musiikkia. Se on suuri rikkaus vaikka itse ei edes soittaisi. Tosin musiikin soittaminen auttaa ymmärtämään myös näitä muitakin juttuja. Esimerkiksi itse olen ollut mukana pitkään lahtelaisessa elävänmusiikin yhdistyksessä nimeltä Lahden Rytmin Ystävät ry. Se on tuottanut Lahteen useita tapahtumia kuten Lahti Blues & Roots ja RunoRock historiansa aikana kera lukuisten klubi-iltojen, joita on pidetty pääsääntöisesti Ravintola Torvi -nimisessä elävän musiikin pyhätössä. Kerran kuukaudessa järjestämme yhä Akustista Klubia, jonka isäntänä olen toiminut nyt 10-vuotta.

Lahden Rytmin Ystävät ry:n toimihenkilönä olen tallentanut valokuvakamerallani paljon yhdistyksen toimintaa jo vuosien ajan. Tätä kautta sain alkujaan haltuuni myös valokuvakameran. Sittemmin olen tuonut kuvaajana esille mm. musiikki-aiheisia valokuvia eri näyttelyiden puitteissa kuten esimerkiksi Lahden Kaupungin kirjaston musiikkiosastolle.

Elämäni muut aktiviteetit keskittyvät vahvasti kulttuurin alle oli kyseessä sitten teatteri, elokuvat, kirjallisuus ja taide. Kaikista näistä saan itselleni paljon iloa ja inspiraatiota. Kirjallisuuden parissa olen opiskellut sanataidetta ja sitä kautta saanut myös eväitä esimerkiksi parempaan laulun kirjoittamiseen.

Urheilun puolelta diggaan seurata jalkapalloa ja myös pelata sitä. Futis on tosiaan alright. Onhan kotikaupungistamme kotoisin myös suuri jalkapallo sankari ja esikuva Jari Litmanen Lahden Reippaan kasvattina.

2. Millaisia musiikillisia haasteita sinulla on meneillään ja tulossa?
Haasteellisia juttuja on tietenkin aina oman instrumentin parhaalla mahdollisella tavalla haltuun ottaminen ja sen musikaalinen osaaminen oli sitten kysymys kitarasta, laulusta tai huuliharpusta. Nämä kolme elementtiä itselläni on trubaduurina työn alla koko ajan. Mun mielestä soittimen oppiminen ja sen soittaminen on loputon tie. Niin kuin sitä sanotaan, että kitaristi ei tule koskaan valmiiksi. Tuleeko muusikko edes koskaan valmiiksi? Siihen saa kukin vastata tavallaan.

Sama koskee toki laulujen kirjoittamista. Sitä voi tehdä paremmin tai sitä voi tehdä huonommin. Pitäisi jaksaa olla ahkera ja tehdä paljon, eikä laiskotella asian kanssa. Joskus ehkä luova tauko voi tehdä hyvää. Mutta asia on todella niin, että vain tekemällä oppii. Sama koskee keikkailua. Mukavaa ja hyvä asia on, että minulla on esimerkiksi buukattuna tulevia keikkoja nyt tulevalle Syyskuulle kalenterissani.
Ja musikallisena haasteena pidän myös aina uuden laulun kirjoittamista ja sen säveltämistä.

Tulevaisuuden suunnitelmista pitää mainita, että minulla on ollut jo pitkään mielessä oman albumin julkaisu omalla biisi materiaalilla. Mutta ensin pitää löytää hyvät ja parhaat mahdolliset yhteistyökumppanit, kenen kanssa tällainen paketti olisi mahdollista tuottaa ja julkaista.
Viime aikoina on bändin kasaaminen alkanut kiinnostaa kovasti. Virityksiä minulla on ollut aikaisemmin, mutta ne eivät ole olleet kovin pitkäikäisiä. Ja se on saanut minut tuntemaan itseni joskus hieman alakuloiseksi.

Odotan innolla syksyn lukukautta Wellamo-opistossa, jonne olen ilmoittautunut mukaan. Kyseessä on Amerikkalaisen kansanmusiikin ryhmä, mitä luotsaa muusikko Seppo Sillanpää. Vähän toki mietityttää, riittävätkö omat perustaitoni kyseiseen ryhmään. No, aika kertoo sen...

3. Miten kuvailisit suhdettasi musiikkiin? / Millaista musiikkia kuuntelet?
Musiikin merkitys on minulle tärkeä ja tunteiden tasolla emotionaalisesti erittäin vahva. Musiikki voi avata kanavia tai sulkea niitä. Se voi sytyttää valoja sinne, missä niitä ei ole ennen nähnyt ja aukaista ovia uusiin maailmoihin, mitä ei ole edes tiennyt ennen olevan. Näin olen useasti kokenut esimerkiksi konserteissa tai erilaisissa elävänmusiikin tilaisuuksissa yleisön edustajana. Oli sitten lavalla ulkomainen tai kotimainen artisti. Kun esiintyjä on hyvä ja kappalemateriaali koskettaa, niin silloin on kyllä kaikki kohdillaan. Näin olen tosiaan kokenut esimerkiksi Bob Dylan konsertissa. Suoraan sanoen, itselleni Bob Dylan on se suurin musikallinen innoittaja, esikuva ja vaikuttaja. Mutta lisäten, että itselläni on kyllä paljon muitakin tärkeitä esikuvia. Kerran Lahdessa kuulin kun katusoittaja soitti ja lauloi Townes Van Zandtin kappaleita. Se oli minusta merkittävää. Vielä Dylanin vaikutuksesta... Hän on lukuisille musiikin tekijöille yksi tärkeimpiä esikuvia ja innoittajia. Se kertoo paljon hänen suuruudestaan niin musikaallisesti kuin myös biisin kirjoittajana aina hänelle mm. myönnettyä kirjallisuuden Nobel palkintoa myöten.

Millaista musiikkia kuuntelen on minulle laaja kysymys. Eri mielentiloihin sopii fiiliksen mukaan erilainen musiikki. On mm. voimauttavia kappaleita ja artisteja, sydänsuruihin omansa jne... Yleensä levysoittimessani pyörii Bob Dylan-musiikin lisäksi paljon eri laulaja-lauluntekijöitä sekä musiikkia amerikkalaisesta Folk- /Country- / Blues-musiikin historiasta. Kuuntelen myös ns. isoja bändejä kuten The Beatles ja The Rolling Stones. Välillä laitan levysoittimelle Jazz-musiikkia niin laulettuna kuin myös ilman laulua. Silloin tällöin myös klassinen-musiikki voi soida kotonani... unohtamatta tietenkään kotimaassamme tehtyä musiikkia hyviltä artisteilta. Tänään kuuntelin muuten Edith Piaf Her Greatest Hits -levyn. Silloin tällöin olen myös radion musiikkitarjonnan varassa, jos en kuuntele Ylen Radio puhetta.

4. Millaisena näet musiikin tulevaisuuden?
Musiikin maailmasta on sanottu, että eri taiteen lajeista sei olisi kaikkein lähimpänä Jumalaa. Onko se totta vai ei, siitä voi olla kukin mitä mieltä tahansa. Itse tunnen musiikin tavoittavan jollain tavoin maailman kaikkeuden. Joka tapauksessa tutkittua on, että musiikilla on ihmisen hyvin voinnin kannalta tärkeä vaikutus. Tuo tosin ei ole mitenkään yllätyksellinen lopputulos, joka ainakin meille musiikinystäville on selvä asia. Eipä ole siis mikään ihme, että musiikkia on ollut aina ja tulee todennäköisesti myös olemaan.

On puhuttu jo pidempään, että artistien levymyynti ei enää kannata. Digitaalisuus on muuttanut paljon levybisnestä, ja riskinä on se, ettei fyysisiä äänitteitä kannata enää julkaista. Varsinkin nuoremmat sukupolvet kuuntelevat musiikki suosikkinsa lähinnä vain suoratoistoina netistä. Onneksi asia ei ole sentään ihan niin mustavalkoinen. Tallenteita yhä julkaistaan ja myydään... cd-levyjä, vinyyleitä ja jopa c-kasetteja. Ja juuri näistä perinteisistä formaateista artistit saavat itselleen yleensä paremman siivun tekemisistään.

Näissä asioissa meistä jokainen voi vaikuttaa omilla toimillaan. Lahdessa meillä on Levy-kauppa ÄX unohtamatta paikallisia divareita ja kirpputoreja. Ja maassamme järjestetään vuosittain useita levymessuja, joista pari-kolme pidetään myös täällä Lahdessa. Myös lukuisat verkkokaupat ja tahot myyvät levyjä, joka tosin ovat pois kivijalkakaupoilta. Mikäli ei varsinaisesti halua kotiinsa haalia tallenteita, on sitten kirjasto hyvä foorumi musiikki tallenteiden haltuun ottoon.

Täältä löytyy myös kaksi musiikkikauppaa, jotka myyvät hyvällä ammattitaidolla muun muassa soittimia niin aloittelijoille kuin ammattilaisille. Ja pitänee mainita, että Lahdessa saa Keskusmusiikista kitaralle kuin kitaralle ammattimaista huoltoa sekä korjauspalveluja. Lahdessa on lisäksi muitakin tahoja, ketkä tekevät esim. kitaroille huolto- ja korjaustöitä. Hukkasen Ari on tehnyt moniin kitaroihin sähkötöitä ja Palsan luona oma akustinen kitarani on käynyt trimmauksessa.

Musiikin koulutuksesta kotikaupungissani voin sanoa, että asiat ovat meillä hyvin. Meillä on eri oppilaitoksia niin nuoremmille kuin myös vanhemmillekin kuten jo aiemmin mainitsemani Wellamo-Opisto. Siellä on tosiaan kursseja ja opetusta niin laululle, pianolle kuin myös kitarasta harmonikkaan. Lisäksi löytyy yksityisopetusta eri instrumenteille ja musiikkiryhmille kuten suosittu Ukuleleorkesteri.
Mielestäni Wellamo –opiston kurssien hintakaan ei ole päätä huimaava. Toisaalta jos haluaa yksityisopetusta omaan instrumenttiinsa muualta, niin sitäkin löytyy. Kun vain viitsii etsiä ja nähdä vähän vaivaa .

Tietäen varmasti, että musiikki ei tule maailmasta häviämään koskaan. Vaikka juuri julkaistussa tuoreessa elokuvassa Yesterday ( ohj. Danny Boyle 2019 ) maapallon laajuisen sähkökatkon seurauksena maailman historiasta häviää The Beatles -musiikki paitsi yhdeltä henkilöltä. Mutta se onkin vain fiktiota hyvältä ( Richard Curtis ) elokuvan tarinan käsikirjoittajilta. Joten suosittelen kyllä tsekkaamaan tämän kyseisen elokuvan. Jos varsinkin The Beatles musiikki itseään koskettaa.

5. Miten mielestäsi musiikki ja kirjallisuus linkittyvät?
Musiikista on tosiaan kirjoitettu paljon kirjoja niin elämänkertoina muusikoista kuin myös eri yhtyeistä tutkimuksina ja pitkinä esseinä. Omilla isovanhemmillani oli kirjahyllyssä Otavan iso musiikkitietosana kirjasarja 1-5, joihin tutustuin jo nuorella iällä pohjalta itseäni kiinnostavat musiikkiaiheet. Kirjasarjan sivuilta tuli vastaani niin The Beatles -yhtyeen faktaa kuin vaikkapa mielenkiintoisen elektronisen soittimen Theremin asiatietoa. Theremin soitinta on muun muassa Led Zeppelin käyttänyt musiikissaan.

Pidän kirjaopuksia todella hyvinä fakta tietoina musiikin maailmaan jo aikaa ennen internettiä. Kirjakokonaisuudet ovat aina kirjoja, eivätkä silmiä rasittavaa näyttöpäätteen loistoa.
Olen lukenut paljon eri muusikoiden elämistä kertovia kirjoja, mitkä ovat vaikuttaneet minuun. Kuten mystisen ja erittäin merkittävän Blues -legendan Robert Johnsonin elämästä kertova kirja. Sen on kirjoittanut Peter Guralnick. Kyseisessä kirjassa kerrotaan mm. minkälaista oli keikkaelämä 1920-30 luvuilla Pohjois-Amerikan Etelä-valtioissa. Kirjan lopussa käydään läpi Johnsoniin vaikuttaneita artisteja kuten Charlie Patton ja Son House sekä hänen aikalaisistaan kuten Johnny Shines ja Robert Lockwood Junior.

Robert Johnsonista on tehty myös erittäin komea ja vaikuttava sarjakuvakirja: Love In Vain (Robert Johnson ja paholainen tienristeyksessä. Mezzo – J.M Dupont Like 2015). Ja todellinen ” on the road ” kirja Jack Kerouac Matkalla romaanin ohella on Amerikan suuren runoilija-kansanlaulaja-lauluntekijän Woody Guthrien kirjoittama omaelämänkerta nimeltä Bound for Glory – The Hard-Driving, Truth –Telling (1943). Mitä suosittelen ihan kenelle tahansa, joka on kiinnostunut Woody Guthriesta tai yleensäkin Amerikasta mitä ei enää ole muualla kuin historian kirjojen sivuilla. Ja silloin kirjoitetuissa ja tallennetuissa vanhoissa lauluissa.

Kuinka mielestäni kirjallisuus ja musiikki liittyvät toisiinsa? Mieleeni Suomesta tulee Eino Leino, kuinka hän nimesi omiaan runokirjoituksiaan lauluiksi. Niitähän on sittemmin Vesa-Matti Loiri laulanut levyille kanssa sävelletyn musiikin. Runot ja laululyriikka on aina kävellyt käsi kädessä.

Tosiaan Bob Dylan palkittiin vuonna 2016 Ruotsin Akatemian kirjallisuuden Nobel palkinnolla, joka on maailman laajuisesti arvostetuin kirjallisuuden palkinto ja kunnian osoitus. Sillä ei ole koskaan aikaisemmin palkittu yhtään laulaja/lauluntekijää ennen nyt Bob Dylania. Se on erittäin iso kunnian osoitus kaikkea laululyriikkaa kohtaan ja osoitus siitä, että kirjallisuus kumpuaa samasta lähteestä.

Bob Dylan on myös julkaissut omaa kirjallista tuotantoaan musiikkituotantonsa ohella. Häneltä ilmestyi oma kokeellinen proosarunoteos nimeltä Tarantula vuonna 1971. Hän on julkaissut myös kirjoittamansa Muistelmat osa 1 (2005-2006 WSOY). Se on saamassa myöhemmin jatko-osia. Kirjan kertoja minä on itse Bob Dylan. Hän kertoo itsestään, soittamisesta, laulun kirjoittamisesta, yleensäkin elämästä ja eri ihmisistä; ystäväistä, tuttavista ja työkavereista. Erittäin hyvällä tavalla. Suosittelen kyseistä kirjaa kaikille, ketä musiikki jollain tavoin koskettaa ja kiinnostaa.

Musiikki ja laululyriikka lähes kirjallisena tuotantona tulee vastaan Dylanin lisäksi monilta hyviltä artisteilta kuten vaikkapa Leonard Cohen. Hän oli ennen ensimmäistäkään musiikkialbumia julkaissut omia kirjoja. Ja se on kyllä näkynyt vahvasti Leonard Cohenin laululyriikoissa.

Suomalaisista artisteista Juice Leskisen kappaleet ovat useimmille tuttuja jo sieltä seitsemänkymmentäluvun alusta. Lähes kaikilta Leskisen albumeita kotoaan löytyy. Mutta minulla on hyllyssäni enemmän hänen kirjallista tuotantoa kuin hänen levyjään aina ensimmäisestä Sonetteja laumalle runokokoelmasta alkaen vaikka todella arvostan miehen runsasta laulutuotantoa ja -materiaalia sekä hyviä albumikokonaisuuksia.
Kun kirjallisuudesta lähdettiin puhumaan niin lukemattomia opuksia riittää oli kyse sitten vanhemmasta kirjallisuudesta tai nykyhetkestä. Suoraan sanoen en ole nyt näissä kovin hyvin kartalla. Aika on niin rajallista. Oma musiikki sekä sen esittäminen ja tekeminen on ottanut enemmän aikaa kuin esimerkiksi klassikoiden lukeminen. Eräällä tavalla sääli. Sillä todella pitäisi nyt lukea enemmän niin kuin olen nuorempana tehnyt.

Vielä pitää mainita muusikoista/laulajista Bruce Springsteen, jotka ovat kirjoittaneet myös itsestään. Hän julkaisi kirjansa Born to Run 2016. Se oli minulle fanina mielenkiintoinen matka miehen pään sisälle ja hänen maailmaansa lukuisten hyvien laulujensa lisäksi. Ja mieleeni tulee nyt myös Johnny Cashin kirja, joka on suomennettu nimeltä Laulu Elämälle (1978). Sen englanninkielinen alkuteos oli Man in Black on vuodelta 1975. Kirjassa Johnny Cash käy vahvasti kristinuskoaan läpi kanssa silloisen eletyn elämän.
Sitä kulee sanottavan, että hyvä kirja löytää oikean lukijansa luo. Joskus sattumalla jos toisella tai sitten vaikka hyvän ystävän vinkillä: ”Tää sun täytyy lukea”.

Tällä hetkellä olen lukemassa ystävältäni saatua omakustannetta.
Kirja minkä haluaisin lukea perusteellisesti kannesta kanteen on kyllä Raamattu. Jos Raamattu tuntuu uskonnollisesti raskaalta tai luotansa pois työntävältä, niin kyseistä teosta voi lähestyä silloin lyyrisenä teoksena. Tarinoita siinä teoksessa riittää. Ja Raamatussakin soitetaan musiikkia.

6. Millainen erityismuisto kirjastosta on jäänyt mieleesi?
Muistan aikoinaan kun Lahden Rytmin Ystävät ry järjesti monena vuonna keväisin RunoRock- tapahtumaa. Tapahtumaan kuului aina Lahden kaupungin kirjaston auditoriossa järjestetty Avoin Symposium tilaisuus, jossa olin monesti tallentamassa tilaisuutta valokuvakameran kanssa. Kyseisistä Symposium tilaisuuksista on paljonkin muistoja. Esimerkiksi se kuinka Veltto Virtanen ja Kari Peitsamo keskustelivat hyvin lennokkaasti tajunvirrallaan runoudesta ja sen vaikutuksesta monena eri vuonna. Sekin oli merkittävää, että kyseisissä tilaisuuksissa kuuli ja näki nyt jo edesmenneen Finlandia –palkitun runoilija Arto Mellerin itse lukemassa ja lausumassa runojaan. Eli hänen tekstillistä ja kirjallista työtään.

7. Käytätkö nykyisin kirjaston palveluja?
Peruslainauksien ohella käytän Kirjaston Musiikkiosaston pianohuoneita instrumenttieni harjoittelemiseen. ja silloin tällöin myös äänitystilaa oman musiikin tallentamiseen. Eri artikkeleiden kanssa on tullut myös tehtyä digitointeja.
Lahden Kaupungin kirjasto aineistoillaan on jo pitkään esittäytynyt minulle suurena aarreaittana. Sama koskee niin kirjoja kuin musiikkiosaston levyarkistojen lisäksi mm. nuottikirjoja ja konsertti DVD-levyjä, dokumenttitallenteita ja opetusvideoita. Lehtisalin aineistoa myös kehun. Sieltä löytyy luettavaksi lehti kuin lehtikin.

Kirjaston järjestämistä yleisötilaisuuksista olen pitänyt olivat ne sitten konsertteja, luentoja tai muita tapahtumia kuten Open Mic tilaisuuksia. Olen ollut myös musiikkigenre -vinkkaustilaisuuksissa sekä erilaisissa ryhmissä mitä kirjastossa on järjestetty kuten kirjoitusryhmissä. Mielestäni nekin ovat olleet antoisia. Minusta onkin aina kiintoisaa tsekata kirjaston ilmoitustauluilta mitä tapahtuu lähiaikoina. Kiitosta saa myös uusien aineistoartikkeleiden tilaaminen, joka on ollut mutkatonta. Hyvä asia on myös kaukolainojen järjestäminen. Ystävällisen palvelun kirjastossa olen aina saanut. Ja tämä kaikki on ilmaista. Se on minusta hyvin merkittävää!
Mielestäni eri asioiden work-shop tapahtumia voisi tulla lisää Kirjaston oheisohjelmistoon olisi kyse sitten luovasta kirjoittamisesta tai musiikin soittamisesta. Tai vaikka mahdollisesti draama teatterista. Jos vain kuinkin mahdollista. Yhdessä tekemisessä on aina mielestäni hyvä juttu ihan kenelle tahansa.

8. Minkälainen kirjaston merkitys on?
Tottakai se on selvää, että Kirjasto kehittää toimintojaan koko ajan eteenpäin erilaisiin ja uusiin asioihin. Enkä näe siinä mitään väärää. Tietenkin joku saattaa sanoa , että mikseivät asiat ole niin kuin ennen ja miksi tätä hommaa täytyy kokoajan kehittää ja kehittää. Eikö asiat voisi pysyä just niin kuin näin ne nyt on, eikä tästä tarvitse tehdä ja brändätä sirkusta tai pomppulinnaa? Eikös kirjastoissa ole ainakin ennen ollut luku rauha? No kyllä se lukurauha on Kirjastoissa vieläkin.
Mikäli seuraa vaikka uuden Helsingin Keskuskirjasto Oodin tapahtumakalenteria, niin siellä on lähes tulkoon joka päivälle jokin eri tapahtuma ja parhaille jopa monta.

Yhteiskunnallisesti kirjastolaitos on mielestäni erittäin merkittävä. Avoinna koko kansalle, niin köyhemmille kuin rikkaille ulkonäköön ja rotuun katsomatta. Internet palvelut ovat jokaisen käytettävissä ilmaiseksi. Sivistyksellisesti kirjasto antaa kyllä parhaat eväät asiaan kuin asiaan. Kirjastoissa tapaa myös muita ihmisiä; tuttuja ja tuntemattomia, keiden kanssa voi keskustella ja vaihtaa vaikka päivän kuulumiset, jos siltä tuntuu.
Kirjaston merkitys on todella iso esimerkiksi musiikin opiskelijoille. Opintomateria löytyy ja harjoitustilat ovat hyvät. Kirjaston merkitys on kasvanut myös esiintymistilaisuuksien järjestäjänä.
Kirjastoissa järjestettävät erilaiset näyttelyt esim. valokuvien tai vaikkapa sikarilaatikkokitaroiden puitteissa ovat olleet mielestäni aina mielenkiintoisia. Se on hienoa, että eri taiteenalojen harrastajat tai ammattitaiteilijat pääsevät esille ajoittaen omilla töillään.

9. Mitä mieltä olet Lahden musiikki- ja kulttuuritarjonnasta?
Kulttuuritarjontaa kotikaupungissamme kyllä runsaasti on. Monenlaista löytyy aina kuten useita vuosia järjestetty Lahden Runomaraton tapahtuma tai kansainvälinen kirjailijakokous kanssa erilaisten musiikki tapahtumien.
Ja nyt on vuosittain järjestettävä Lahti Fringe Festival, minkä sisällä on nykyään Lahden Taidelauantai. Tapahtuma tuo kaupunkimme keskustaan erittäin paljon kulttuuritapahtumia eri taiteenaloilta ihmisille koettavaksi, nähtäväksi ja kuultavaksi.
Kokonaisuudessaan koko Sibeliustalon toiminta kaikilla osa-alueillaan on merkittävää, mistä meidän lahtelaisten olisi syytä olla kiitollisia. Sillä harvassa ovat kaupungit, mistä löytyy vastaa konserttisalia tai eri kulttuurialojen keskusta kera kansainvälisesti tunnetun ja arvostetun Lahti Sinfoniaorkesterin.

Tapahtumia tässä kaupungissa on vuoden kierron aikana säännöllisesti kuten eri kulttuuri tilaisuudet Kirjastoiden lisäksi kaupunkimme muissa kulttuurikeskuksissa kuten Kansantalossa tai Pikkuteatterissa Loviisankadulla.
Teatteritoiminta on aktiivista oli kyse sitten harrastaja- tai ammattitoiminnasta. Muun muassa Teatteri Vanha Juko Rautatienkadulla luo omalla toiminnallaan niin teatteriesityksiä kuin myös Klubi- ja konsertti- iltoja ja Juko Art tilaisuuksia. Lahden seudulla toimii monia kesäteattereita, mitkä ovat kesäaikaan suosittuja. Lahdessa on myös hieno ja iso ammattilaisteatteri, Lahden Kaupunginteatteri.
Lahden alueella on tosiaan myös runsaasti erilaisia musiikkikonsertteja eri musiikki genrejen alta, kuten Blues - tai Jazz musiikki.
Tulossa on myös uusi Päijänteenkadun kulttuurikeskus Malski. Uskoakseni se tulee olemaan erittäin mielenkiintoinen tila kaupunkimme kulttuuritoiminalle. Joten sitä nyt odottaessa. Aika kertoo sitten mitä kaikkea tuleva kulttuurikeskus toiminnallaan tulee sisältämään.
Taidegalleria -toimintaa on kaupungissamme myös mainitakseni esimerkiksi Galleria Uusi Kipinän. Sen toiminta on rikasta ja mieltä avartavaa. Se tuo todella hyvä tasoista taidetta kaikille nähtäväksi. Ilman pääsymaksuja. Sitä pyörittää Kauno ry kanssa muiden sisar taideyhdistyksien.

Vielä alleviivattuna Lahden Live-musiikki scene on mielestäni rikasta. Se on loistava asia. Keskustan alueella on useita anniskeluravintoloita, mitkä kiinnittävät esiintyjiä soittamaan ja esiintymään. Oli kyse sitten bändeistä tai vaikka Stand-Up koomikoista. Se on mielestäni hyvä asia, että muusikoilla ja esiintyjillä on työpaikkoja, missä esittää parhaalla mahdollisella tavalla omaa tuotantoaan. Ja toisaalta se luo taas yleisönedustajille mm. iltaohjelmaa kaupunkiimme.
Mainitsen muutamia minulle ja lahtelaisille tärkeitä soittopaikkoja. Ihan ensimmäisenä tuli mieleeni tietenkin jo mainitsemani maanlaajuisesti tunnetut ja keikkapaikkoina arvostetut ravintolat Torvi ja Tirra, nämä lahtelaisen live-musiikin ja baarikulttuurin kehdot.
Kompleksista on muuten juuri julkaistu kirja, Loviisankatu 8. Ja suosittelen sitä ihan kenelle tahansa.
Möysän musiikkiklubi on myös erittäin merkittävä ja tärkeä live-musiikin keskus kaupungissamme. Mielestäni lahtelaisena pitää olla todella ylpeä siitä.

Pikku Hanhi ravintola on tänä päivänä hyvä keikka paikka keskellä kaupungin keskustaa. Sieltä pitää eritoten mainita mielenkiintoiset joka sunnuntaina järjestettävät Jamday illat. Nimensä mukaisesti bändijameina. Siellä voi kuka tahansa soitto-/ laulutaitoinen nousta lavalle soittamaan ja esiintymään house-bandin kanssa. Mielenkiintoisia iltoja Jamday;t ovat myös yleisön näkökulmasta.
Myös pienemmät baarit keskustan alueella kuten Hygge ja silloin tällöin Hiidenkivi kiinnittävät esiintyjiä Teerenpeliä unohtamatta. Myös ravintola Virastossa on live-musiikki toimintaa kuten joissakin muissakin paikoissa keskustan alueella. Ja keskustan ulkopuolella on monia kuppiloita ja ravintoloita kuten Ace Corner, joissa on myös live-musiikkia tietyin väliajoin.
Tapahtumapaikka Lahden Kesanto on syntynyt Sopenkorpeen kaupunkimme kulttuuritarjontaa lisäämään hyvällä tavalla kaikille nähtäväksi ja koettavaksi. Siellä on nyt ollut paljon tapahtumia kesäaikaan.

Joten tässä näin kerrottuna mikä on mielestäni hyvää kaupungissamme järjestetyssä kulttuuri- ja musiikkitarjonnassa. Kaikille löytyy varmasti jotakin, voin sanoa.

Tietenkin sitä myös itse kulttuuritapahtumien järjestäjänä miettii, että riittäkö ihmisiä tapahtumiin näinkin pienessä kaupungissa kuin Lahti. Varsinkin jos sattuneista syistä samaan aikaan järjestetään päällekkäin samana päivänä samalle kellon ajalla. Ihmisethän aina äänestävät jaloillaan tulevatko paikalle vai eivät.

Lahden kulttuuri tarjontaa kelattuna aina syntyy uusia juttuja nimenomaan ruohon juuri tasolta kuin myös vähän isomminkin ja ne kestävät aikansa. Tai sitten hyvässä tapauksessa niistä juurtuu pysyviä juttuja. Mielestäni aina on tilaa uusille jutuille, sekä jo paikkansa lunastaneilla. Kyllähän me kaikki jollain tavoin kulttuuria kaivataan elämäämme ja sen kanssa on sitten hyvä olla ja hengittää. Ja olla myös onnellinen. Samalla voi kokea, kuinka muutkin saavat kulttuurista palansa purtavaksi ja ottaa osaa tilaisuuksiin, joista saa sitten rikkautta elämäänsä kaikilla tavoin.

10. Levyvinkki ja kirjavinkki kirjaston kokoelmista:
Yksi kirja vinkki ylitse muiden on :
Dante Alighieri (1265–1321) Jumalainen Näytelmä (ital. La divina commedia) kokonaisuudessaan.
Eino Leinon suomennoksena. Toivon, että tämä kirjallinen teos lukijalleen esittäytyy rakkauskertomuksena.
Levyvinkkinä mainitsisin Bob Dylanilta kolmen levyn sarjan :
Time Out of Mind ( 1997 ) ”Love And Theft ” ( 2001 ) Modern Times ( 2006 )
Kuunnelkaa hyvät ihmiset nämä levyt. Niin kyllä te sitten ymmärrätte miksi haluan nämä levyt vinkata.

Elokuun musakasvon Pilvi Äikkään kysymys Ville Kujalalle: ”Mikä on ollut mieliinpainuvin palaute, jonka olet saanut trubaduurikeikallasi? Millainen tilanne oli kyseessä?" 
Mieleeni tuli hauska tilanne, kun olin Helsingissä esiintymässä laulaja/lauluntekijä -tilaisuudessa nimeltä Samettiklubi jo joitakin vuosia sitten. Se järjestettiin silloin Urho Kekkosen kadulla Semifinal -nimisessä paikassa Tavastia klubin alakerrassa. Silloin myös toinen paikalle tullut laulaja-lauluntekijä, joka myös esiintyi kyseisessä illassa totesi ja sanoi minulle:
”Sinä olet kyllä Nashvillen miehiä”. Tietämättä omaa nimeäni.
Nashville, Tennessee siis Amerikkalaisen kantrimusiikinkeskus lempinimeltään Music City aloin aprikoimaan mielessäni. Enhän minä koskaan ole Nashvillessä käynytkään. Ehkä unissani vain mustassa yössä kanssa kirkkaan tähtitaivaan alla täyden kuun, mietin. Vai tarkoittaako hän sitä kotimaista nääsvilleä, missä vielä silloin oli delfinaario ja sen vieressä korkealle 168 metriin kohoava maamerkki nimeltä Näsinneula. Mietin vielä mielessäni, kyllä tämä minulle käy ihan kumminpäin vain. Olenhan minä kyllä Tampereella käynyt.
Joten tämä toteamus toiselta soittajalta tuntui silloin parhaalta kehulta ikinä.
Tämä kyllä minulle käy mietin vielä uudestaan mielessäni.
Sitten hymyilimme ja päättäväisesti nyökkäsimme toisillemme. Right.
Mitään muuta kyseisenä iltana emme toisillemme sitten puhuneet.
Tämä näin hauskan ironisesti huumorilla muisteltuna ja todettuna

 

Tutustu myös muihin Musakasvoihin.

Syksyn aikana Päijät-Hämeen Osuuspankki tarjoaa Lahden kirjastoissa opastusta digilaitteiden sekä sähköisten asiointipalveluiden käytössä.

Tilaisuuksiin voi tulla ilman ajanvarausta oma mobiililaite ja pankkitunnukset mukana. Opastukset ovat avoimia kaikille, eli ei tarvitse olla pankin asiakas neuvontaa saadakseen. Aikataulu löytyy myös Digiopastukset-esitteestä, jonka saat Lahden kirjastojen toimipisteistä.

opastusajat:

klo 15.00 - 16.30

torstai 29.8.                     Launeen kirjasto

torstai 12.9.                     Nastolan kirjasto

maanantai 7.10.              Jalkarannan kirjasto

maanantai 28.10.           Liipolan kirjastopiste

 

 

Lahden kaupunginkirjasto on hoitanut kirjastolain mukaista alueellista kehittämistehtävää neljän maakunnan alueella vuoden 2018 alusta alkaen.  

Tavoitteena on edistää henkilökunnan osaamista ja kirjastojen välistä yhteistyötä sekä kehittää palveluja. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi yhteisiä koulutuksia, tapaamisia, hankkeita tai hyvien käytäntöjen jakamista kirjastojen kesken.  

Toiminnasta ovat vastuussa koordinaattorit Hanna Pitkänen, Inka Jousea ja Hanna Huovinen (kuvassa), joiden työpiste on Lahdessa, mutta toimialueena Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso ja Päijät-Häme. Alueella on 36 kuntaa ja noin 80 kirjastoa. 

Hyvän läpileikkauksen alueen kirjastojen toimintaan tarjoaa uusi esite.

 

Lue AKE-esite tästä.

Musakasvo Pilvi Äikäs.Lahden pääkirjaston musakasvo-sarja esittelee lahtelaisia muusikoita ja musiikintekijöitä. Tämän kuukauden musakasvona on laulaja ja yksinlaulun opettaja Pilvi Äikäs.

1. Kuka olet ja mitä teet?
Olen Pilvi-Annukka Äikäs, Lahdessa asuva freelancerlaulaja ja yksinlaulun opettaja. Ooppera ja muukin klassinen musiikki ovat lähellä sydäntäni. Opiskelin Lahden ammattikorkeakoulussa Musiikin laitoksella laulunopettajaksi ja opintojani olen täydentänyt yksityisesti sekä Suomessa että Saksassa. Äskettäin sain päätökseen ammatilliset lisäopintoni Lahden konservatoriossa suorittaen laulun A-tutkinnon.

Työskentelen laulunopettajana Lahden seudulla ja laulan esimerkiksi kirkkoteosten solistina. Olen laulanut pitkään Savonlinnan Oopperajuhlakuorossa 2. alttoa. Äänialaltani olen dramaattinen mezzosopraano eli matalahko naisääni.

Lukeminen on minulle tärkeää, sillä se on rentouttavaa. Nautin äänityöläisenä kovasti myös hiljaisuudesta. Välillä käyn kuntosalilla ja liikun myös luonnossa.

2. Millaisia musiikillisia haasteita sinulla on meneillään ja tulossa?
Heinäkuussa asun kolme viikkoa Savonlinnassa. Savonlinnan Oopperajuhlien Oopperajuhlakuoroa tarvitaan siellä sekä aamu- että iltaharjoituksissa Olavinlinnassa ja tietysti itse oopperanäytännöissä, kunhan niiden vuoro harjoituskauden jälkeen koittaa. Olavinlinnan näyttämöharjoituksissa yhdistyvät sekä talvikaudella opetellut oopperoiden kuoro-osuudet että ohjaajan neuvot lavatyöskentelyyn. Toisinaan lavatoimintaa ja näyttelemistä on paljonkin. Silloin on erityisen tärkeää, että laulu tulee selkärangasta, jotta voi keskittyä näyttelemiseen.

Ennen Savonlinnaan lähtöäni viimeistelen Viimeiset kiusaukset -oopperan 3. naisen roolini osuuksia. Joonas Kokkosen hienoa oopperaa esitetään kahdesti Lahden Ristinkirkossa elokuun alkupuolella osana Lahden Kansainvälisiä Urkuviikkoja.

Elokuun puolenvälin jälkeen alkaa taas uusi, tuore syyslukukausi sekä Hauskat Sävelet -musiikkikoulun että Wellamo-opiston laulun tuntiopettajana.

3. Miten kuvailisit suhdettasi musiikkiin? / Millaista musiikkia kuuntelet?
Musiikki jota kuulen tai kuuntelen, liittyy yleensä työhöni. Voisin puhua elämäntavasta, johon kuuluu kurinalainen laulun harjoittelu (tekninen harjoittelu ja itse musiikin opettelu), muiden opettaminen (olen usein korvina, jotta pystyn ohjaamaan muita) ja musiikin esittäminen, jossa oma työ tuodaan muille näkyväksi. Musiikissa on haasteellista oman keskeneräisyyden sietäminen. Toisaalta uuden on oppiminen on mahtavaa! Koen musiikin myös hoitavana, se voi toimia pakopaikkana tai inspiraation lähteenä. Musiikki itsessään on välttämättömyys.

Suuria innoittajiani ovat olleet mm. lapsuus- ja nuoruuskokemukseni Ilmajoen Musiikkijuhlilla. Pääsin 11-vuotiaana lapsiavustajaksi Atso Almilan säveltämään kansanoopperaan Kolmekymmentä hopearahaa. Kokemus kolahti oikein kunnolla ja siitä alkoi innostus oopperamusiikkiin sekä esiintymiseen.

Teini-iässä kuuntelin paljon Queenin musiikkia. Se on yhä rakasta ja yleensä vie ajatukset pois työasioista. Toisaalta vaikkapa Savonlinnan Oopperajuhlilla Kerimäen kirkossa tänä kesänä esittämämme Mozartin c-mollimessu on esittäjilleenkin upea, kollektiivinen kokemus. Oopperajuhlakuoron yhteissointi vavahduttaa.

4. Millaisena näet musiikin tulevaisuuden?
Koska olen laulaja ja laulunopettaja, suhteeni musiikkiin syntyy tekemisen ja kuulemisen kautta. Musiikin ja laulamisen tulevaisuus huolestuttaa toisinaan. Nuorille olisi hyvä tarjota lisää malleja terveestä äänenkäytöstä, sillä kestävä lauluääni ja puheääni syntyy koko kehon avulla, pohjasta asti.

Toivoisin, että lapset ja nuoret laulaisivat enemmän, koulussa rohkaistaisiin reiluun ja reippaaseen äänenkäyttöön, kuunneltaisiin tervettä, hyvää laulua, ja myös muuta klassista musiikkia, sillä siinä on monen nykymusiikkilajin juuret.

Laulunopettajana haluan kannustaa kaikkia laulamaan taidoistaan riippumatta, sillä se on terveellistä, endorfiineja tuottavaa toimintaa! Olen vuosien varrella saanut opettaa monia ihmisiä, jotka ovat rohkeasti halunneet kehittää ääntään, vaikka ovat ehkä kokeneet olevansa vieraalla maaperällä laulutunnit aloittaessaan. Ajattelen, ettei tarvitse "osata laulaa" voidakseen laulaa.

5. Miten mielestäsi musiikki ja kirjallisuus linkittyvät?
Minulle henkilökohtaisesti kieli ja musiikki yhdistyvät oopperamusiikissa. Eräs itselleni vaikuttava esimerkki on Aulis Sallisen säveltämä Ratsumies-ooppera (1975), jota esitimme Savonlinnan Oopperajuhlilla viimeksi vuonna 2006. Oopperan tekstin eli libreton kirjoitti Paavo Haavikko. Aulis Sallisen säveltämä laulusarja "Neljä laulua unesta" esittelee säveltäjän ensimmäisen oopperan keskeiset teemalliset ja rakenteelliset elementit. Laulusarjan viimeisessä laulussa todetaan koskettavasti:
"Ei mikään virta ole niin nopea kuin elämä. On ilta, kun ehtii joen ylitse."

Varsinkin nuorempana luin proosarunoja. Konservatoriossa toisen asteen musiikkiopinnoissa opiskelimme myös perinteistä lausuntaa näyttelijä Marja-Liisa Nisulan hyvässä ohjauksessa. Se oli haastavaa, mutta todella mielenkiintoista.

Minulle tärkeitä kirjoja ovat mm. Charlotte Brontën Kotiopettajattaren romaani ja Brené Brownin elämäntaitokirjat. Ja hyvää dekkariahan ei voita mikään.

6. Millainen erityismuisto kirjastosta on jäänyt mieleesi?
Lapsena kirjastoauto oli tärkeä, sillä se tuli säännöllisesti myös eteläpohjalaisen pikkukylän koulun pihaan. Autosta oli ihanaa hakea monenlaista luettavaa.

7. Käytätkö nykyisin kirjaston palveluja?
Käytän joka viikko musiikkiosaston pianohuoneita omaan harjoitteluuni. Myös kopiointi, tulostus ja skannaus ovat osoittautuneet välttämättömiksi varsinkin kiireessä. Monet laulunuotit olen saanut skannattua hyllystä sähköpostiin ja siitä eteenpäin esimerkiksi pianistia varten. Varsinkin Lahden kaupunginkirjaston musiikkiosasto on todella tärkeä minulle ja sen hyllyistä löytänyt paljon tarpeellista nuottimateriaalia. Hyvä, asiantunteva ja ystävällinen palvelu sekä musiikkiosaston että muun kirjaston puolella ilahduttavat.

8. Minkälainen kirjaston merkitys on?
Kirjasto on mielestäni välttämätön instituutio. Se tarjoaa tietoa ja sivistystä sekä viihdykettä aikana, jolloin tietoa voi saada joka paikasta liiankin kanssa, vaivaa näkemättä ja suuremmin kehittymättä. Lukemalla keskittyy lukemaansa, rauhoittuu ja sisäistää asioita. Kirjojen kautta voi elää monta elämää, kokea suurenmoisia elämyksiä ja tunteita. Samalla voi oppia ymmärtämään myös itselle vierasta.

Kirjaston ja musiikkikirjaston rooli muuttuu ja on muuttunut teknologian myötä. Iloitsen siitä että Lahden kaupunginkirjaston musiikkiosaston pianohuoneet ovat monien harrastajien ja ammattilaisten käytössä, tai musiikkia voi pelkästään kuunnella ja sitä voi vaikka editoida (taito joka pitäisi itsekin opetella!)
Joskus kirjasto on ollut ainoa tiedonlähde monessa asiassa. Toivoisin, että tulevaisuudessa perinteiset tavat lainata kirjoja ja musiikkia olisivat yhä mahdollisia. Varmaankin kirjasto on tulevaisuudessa toiminnoissaan ja palvelutarjonnassaan yhä monipuolisempi, mutta toivottavasti se säilyttää myös alkuperäisen merkityksensä. En haluaisi aivan kaiken materiaalin olevan verkossa ja sähköisessä muodossa.

9. Mitä mieltä olet Lahden musiikki- ja kulttuuritarjonnasta?
Lahdessa on tarjolla monipuolista kulttuuria kaikenikäisille, musiikista kuvataiteeseen. Sinfonia Lahti on upea ja vie Lahtea ansaitusti maailmankartallekin, kuten Sibelius-talokin, josta voi jokainen kaupunkilainen olla ylpeä. Lahden kaupunginteatteri ja Teatteri Vanha Juko ovat tehneet minuun lähtemättömän vaikutuksen tuotannoillaan. Musikaaleille on selvästi tilausta myös pienempien kokoonpanojen, vaikkapa Musiikkiteatteri NYT:n tuottamana. Onkin hienoa, että jo edesmennyt Lahden ammattikorkeakoulun Musiikin laitos ja sen musiikkiteatterilinja kantavat yhä hedelmää kaupungissamme. Lisää oopperaakin kyllä kaipaisin kaupunkiin!

Toivoisin, että paikallinen lehdistö huomioisi myös klassisen musiikin tapahtumat yhä paremmin. Soisin myös musiikin opetuksen Lahden konservatorion, Lahden musiikkiopiston ja pienempien musiikkikoulujen tarjoamana olevan yhä näkyvämpää ja arvostetumpaa.

10. Levyvinkki ja kirjavinkki kirjaston kokoelmista:
Giacomo Puccinin säveltämä ooppera Turandot. Levytyksessä jääprinsessa Turandotina laulaa ruotsalaissopraano Birgit Nilsson. Ooppera on minulle tärkeä myös Savonlinnan Oopperajuhlien unohtumattomana, sinisävyisenä tuotantona. Musiikki on veretseisauttavan upeaa.

Brené Brown: En olekaan yksin: totuus perfektionismista ja riittämättömyyden tunteesta. Lohduttava ja viisas teos, joka käsittelee häpeää ja suhdettamme siihen, koskien meistä jokaista.

Heinäkuun musakasvon Kimmo Puunenän kysymys Pilvi Äikkäälle: "Mikä on kappale ja hetki jolloin päätit ryhtyä ammattimuusikoksi?" 
Olin Ilmajoen Musiikkijuhlilla 16-vuotiaana oopperakuorolaisena odottamassa oopperan kulisseissa kuoron menoa lavalle. Suretti kovasti, kun esitykset olivat siltä kesältä päättymässä. Ystävän kannustamana päätin alkaa yrittää tavoitella unelmaa oopperalaulajan ammatista. Esitimme silloin Atso Almilan säveltämää Amerikka-oopperaa, jonka libretto oli Antti Tuurin käsialaa.

 

Tutustu myös muihin Musakasvoihin.

Lahden kaupunginkirjasto on kehittänyt aikuisten lukudiplomin rinnalle aikuisille suunnatun digidiplomin. Digidiplomin sisältämät tehtävät auttavat ylläpitämään digitaitoja myös kesäaikana, kun kirjaston järjestämä kurssi- ja opastustoiminta on tauolla.

Digidiplomi sisältää valinnaisia tehtäviä oman laitteen hallinnasta, kirjaston e-aineistoista, internetin käytöstä ja sosiaalisesta mediasta. Kirjaston henkilökunnalta saa apua, jos jokin tehtävä jäi mietityttämään.

Tehtävävihkoja on jaossa Lahden pääkirjastossa ja lähikirjastoissa 3.6. alkaen.

Digidiplomi sähköisessä muodossa:

Digidiplomi 2019

Täytetyn lomakkeen voi palauttaa mihin tahansa Lahden kirjastoon, jolloin suorituksesta saa itselleen diplomin. Halutessaan diplomin suorittaja voi osallistua arvontaan, jossa voi voittaa pieniä palkintoja.

Lomakkeen viimeinen palautuspäivä on 30.9.2019 ja arvonta suoritetaan 1.10. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Kirjastossa on mahdollista saada maksutonta perustason opetusta tietotekniikan ja älylaitteiden käytössä ja henkilökohtaista neuvontaa oman laitteen käyttöön liittyvissä pulmissa. Kirjaston järjestämän opastustoiminnan tavoitteena on auttaa asiakkaita saavuttamaan arkisten asioiden hoidossa tarvittavat digitaidot ja kannustaa omatoimiseen tietotekniikan käyttöön. Syksyn kurssit alkavat kesätauon jälkeen syykuussa ja kurssiesite on jaossa elokuun alussa sekä pääkirjastossa että lähikirjastoissa.

Chat-palvelusta saat vastauksia kysymyksiin. Asiakaspalvelija on paikalla parhaiten arkisin klo 9-17 välisenä aikana, jolloin voit vapaasti kysyä kirjastoon liittyvistä asioista. Chatin palveluaikojen ulkopuolella meille voi jättää chatin kautta viestin.

Chat-palvelun tarkoituksena on opastaa asiakkaita verkkokirjaston käyttöön ja vastata lyhyisiin kysymyksiin.

Tervetuloa kokeilemaan!

Kirjaston maksuja voi nyt maksaa myös verkkokirjaston kautta.

Maksuja ei voi valita maksettavaksi yksittäin, vaan kaikki maksut maksetaan kerralla. Pienin summa, jonka verkossa voi maksaa on 0,65 euroa.

Verkkomaksamista varten asiakkaan tiedoissa tulee olla sähköpostiosoite.

Huomaathan myös, että myöhässä olevien lainojen maksut näkyvät maksuissa vasta niiden palauttamisen tai uusimisen jälkeen.

Verkkomaksamisen toteuttaa Paytrail ja se toimii yleisimpien pankkien pankkitunnuksilla ja luottokorteilla (Visa & Mastercard).

Maksaminen:

- Kirjaudu sisään verkkokirjastoon sivun oikeasta yläreunasta kohdasta Kirjaudu sisään.

- Valitse välilehti Maksut

- Klikkaa painiketta "Siirry maksamaan"

- Valitse avautuvasta ikkunasta Hyväksy

- Valitse maksutapa