Siirry sisältöön

Kirjasto on hissiremontin ajan normaalisti auki. 

Asiakashissi on pois käytöstä 9.9.- 8.11., mutta kulku 2. kerrokseen järjestetään tänä aikana muiden hissien kautta.

Hissiremontti aiheuttaa toisinaan kovaakin melua kirjastotiloissa ja palvelu saattaa häiriintyä poraus- ja purkutöiden aikaan. Rauhallisempaa asiointiaikaa on arkisin klo 16 jälkeen ja viikonloppuisin (poikkeustapauksissa työt voivat jatkua klo 18.00 asti).

Lahden pääkirjaston musakasvo-sarja esittelee lahtelaisia muusikoita ja musiikintekijöitä. Tämän kuukauden musakasvona on muusikko-musiikintekijä Ville Kujala.

1. Kuka olet ja mitä teet?
Olen tupakoimaton raitis autoileva tansseissa käyvä tanssitaitoinen sinkkumies Lahdesta (Lahesta ). No ei nyt sentään... Pääsinpäs tuomaan heti ensimmäiseen vastaukseen omaa huumorin kukkaani. Oikeasti olen mies jonka elämään musiikki vaikuttaa voimakkaasti kaikilta osa-alueilta niin sen suurkuluttajana kuin itse soittajana pääsääntöisesti mies ja koppakitara meiningillä. Aloitin kitaran kanssa ysärin (90-luvun) puolivälin jälkeen itse opiskellen ilman minkäänlaista musikallista koulutusta. Itse asiassa näin jälkikäteen se ei ollut mikään helppo tie. Huomasin, että mikään ei tapahdu todellakaan sormia napsauttamalla. Varsinkin alussa soittoharjoitus vaati aikansa. Olenkin antanut itselleni pitkäjänteisesti todella paljon harjoitustunteja. Tosin koulutus olisi ollut erittäin hyvä asian parempaan oppimiseen. Jos musiikki esimerkiksi ammattina kiinnostaa kannustan kyllä nuorempiani lähtemään opiskelemaan musiikkia. Oli se sitten opiskelua oppilaitoksessa tai itse opettelua. Hyvällä työmoraalilla ja tahdolla tuloksia kyllä syntyy.

Olen rakentanut elämäni musiikin ympärilleni käyden valitsemaani tietä eteenpäin askel kerrallaan. Nöyränä poikana kunnioitan musiikkia. Se on suuri rikkaus vaikka itse ei edes soittaisi. Tosin musiikin soittaminen auttaa ymmärtämään myös näitä muitakin juttuja. Esimerkiksi itse olen ollut mukana pitkään lahtelaisessa elävänmusiikin yhdistyksessä nimeltä Lahden Rytmin Ystävät ry. Se on tuottanut Lahteen useita tapahtumia kuten Lahti Blues & Roots ja RunoRock historiansa aikana kera lukuisten klubi-iltojen, joita on pidetty pääsääntöisesti Ravintola Torvi -nimisessä elävän musiikin pyhätössä. Kerran kuukaudessa järjestämme yhä Akustista Klubia, jonka isäntänä olen toiminut nyt 10-vuotta.

Lahden Rytmin Ystävät ry:n toimihenkilönä olen tallentanut valokuvakamerallani paljon yhdistyksen toimintaa jo vuosien ajan. Tätä kautta sain alkujaan haltuuni myös valokuvakameran. Sittemmin olen tuonut kuvaajana esille mm. musiikki-aiheisia valokuvia eri näyttelyiden puitteissa kuten esimerkiksi Lahden Kaupungin kirjaston musiikkiosastolle.

Elämäni muut aktiviteetit keskittyvät vahvasti kulttuurin alle oli kyseessä sitten teatteri, elokuvat, kirjallisuus ja taide. Kaikista näistä saan itselleni paljon iloa ja inspiraatiota. Kirjallisuuden parissa olen opiskellut sanataidetta ja sitä kautta saanut myös eväitä esimerkiksi parempaan laulun kirjoittamiseen.

Urheilun puolelta diggaan seurata jalkapalloa ja myös pelata sitä. Futis on tosiaan alright. Onhan kotikaupungistamme kotoisin myös suuri jalkapallo sankari ja esikuva Jari Litmanen Lahden Reippaan kasvattina.

2. Millaisia musiikillisia haasteita sinulla on meneillään ja tulossa?
Haasteellisia juttuja on tietenkin aina oman instrumentin parhaalla mahdollisella tavalla haltuun ottaminen ja sen musikaalinen osaaminen oli sitten kysymys kitarasta, laulusta tai huuliharpusta. Nämä kolme elementtiä itselläni on trubaduurina työn alla koko ajan. Mun mielestä soittimen oppiminen ja sen soittaminen on loputon tie. Niin kuin sitä sanotaan, että kitaristi ei tule koskaan valmiiksi. Tuleeko muusikko edes koskaan valmiiksi? Siihen saa kukin vastata tavallaan.

Sama koskee toki laulujen kirjoittamista. Sitä voi tehdä paremmin tai sitä voi tehdä huonommin. Pitäisi jaksaa olla ahkera ja tehdä paljon, eikä laiskotella asian kanssa. Joskus ehkä luova tauko voi tehdä hyvää. Mutta asia on todella niin, että vain tekemällä oppii. Sama koskee keikkailua. Mukavaa ja hyvä asia on, että minulla on esimerkiksi buukattuna tulevia keikkoja nyt tulevalle Syyskuulle kalenterissani.
Ja musikallisena haasteena pidän myös aina uuden laulun kirjoittamista ja sen säveltämistä.

Tulevaisuuden suunnitelmista pitää mainita, että minulla on ollut jo pitkään mielessä oman albumin julkaisu omalla biisi materiaalilla. Mutta ensin pitää löytää hyvät ja parhaat mahdolliset yhteistyökumppanit, kenen kanssa tällainen paketti olisi mahdollista tuottaa ja julkaista.
Viime aikoina on bändin kasaaminen alkanut kiinnostaa kovasti. Virityksiä minulla on ollut aikaisemmin, mutta ne eivät ole olleet kovin pitkäikäisiä. Ja se on saanut minut tuntemaan itseni joskus hieman alakuloiseksi.

Odotan innolla syksyn lukukautta Wellamo-opistossa, jonne olen ilmoittautunut mukaan. Kyseessä on Amerikkalaisen kansanmusiikin ryhmä, mitä luotsaa muusikko Seppo Sillanpää. Vähän toki mietityttää, riittävätkö omat perustaitoni kyseiseen ryhmään. No, aika kertoo sen...

3. Miten kuvailisit suhdettasi musiikkiin? / Millaista musiikkia kuuntelet?
Musiikin merkitys on minulle tärkeä ja tunteiden tasolla emotionaalisesti erittäin vahva. Musiikki voi avata kanavia tai sulkea niitä. Se voi sytyttää valoja sinne, missä niitä ei ole ennen nähnyt ja aukaista ovia uusiin maailmoihin, mitä ei ole edes tiennyt ennen olevan. Näin olen useasti kokenut esimerkiksi konserteissa tai erilaisissa elävänmusiikin tilaisuuksissa yleisön edustajana. Oli sitten lavalla ulkomainen tai kotimainen artisti. Kun esiintyjä on hyvä ja kappalemateriaali koskettaa, niin silloin on kyllä kaikki kohdillaan. Näin olen tosiaan kokenut esimerkiksi Bob Dylan konsertissa. Suoraan sanoen, itselleni Bob Dylan on se suurin musikallinen innoittaja, esikuva ja vaikuttaja. Mutta lisäten, että itselläni on kyllä paljon muitakin tärkeitä esikuvia. Kerran Lahdessa kuulin kun katusoittaja soitti ja lauloi Townes Van Zandtin kappaleita. Se oli minusta merkittävää. Vielä Dylanin vaikutuksesta... Hän on lukuisille musiikin tekijöille yksi tärkeimpiä esikuvia ja innoittajia. Se kertoo paljon hänen suuruudestaan niin musikaallisesti kuin myös biisin kirjoittajana aina hänelle mm. myönnettyä kirjallisuuden Nobel palkintoa myöten.

Millaista musiikkia kuuntelen on minulle laaja kysymys. Eri mielentiloihin sopii fiiliksen mukaan erilainen musiikki. On mm. voimauttavia kappaleita ja artisteja, sydänsuruihin omansa jne... Yleensä levysoittimessani pyörii Bob Dylan-musiikin lisäksi paljon eri laulaja-lauluntekijöitä sekä musiikkia amerikkalaisesta Folk- /Country- / Blues-musiikin historiasta. Kuuntelen myös ns. isoja bändejä kuten The Beatles ja The Rolling Stones. Välillä laitan levysoittimelle Jazz-musiikkia niin laulettuna kuin myös ilman laulua. Silloin tällöin myös klassinen-musiikki voi soida kotonani... unohtamatta tietenkään kotimaassamme tehtyä musiikkia hyviltä artisteilta. Tänään kuuntelin muuten Edith Piaf Her Greatest Hits -levyn. Silloin tällöin olen myös radion musiikkitarjonnan varassa, jos en kuuntele Ylen Radio puhetta.

4. Millaisena näet musiikin tulevaisuuden?
Musiikin maailmasta on sanottu, että eri taiteen lajeista sei olisi kaikkein lähimpänä Jumalaa. Onko se totta vai ei, siitä voi olla kukin mitä mieltä tahansa. Itse tunnen musiikin tavoittavan jollain tavoin maailman kaikkeuden. Joka tapauksessa tutkittua on, että musiikilla on ihmisen hyvin voinnin kannalta tärkeä vaikutus. Tuo tosin ei ole mitenkään yllätyksellinen lopputulos, joka ainakin meille musiikinystäville on selvä asia. Eipä ole siis mikään ihme, että musiikkia on ollut aina ja tulee todennäköisesti myös olemaan.

On puhuttu jo pidempään, että artistien levymyynti ei enää kannata. Digitaalisuus on muuttanut paljon levybisnestä, ja riskinä on se, ettei fyysisiä äänitteitä kannata enää julkaista. Varsinkin nuoremmat sukupolvet kuuntelevat musiikki suosikkinsa lähinnä vain suoratoistoina netistä. Onneksi asia ei ole sentään ihan niin mustavalkoinen. Tallenteita yhä julkaistaan ja myydään... cd-levyjä, vinyyleitä ja jopa c-kasetteja. Ja juuri näistä perinteisistä formaateista artistit saavat itselleen yleensä paremman siivun tekemisistään.

Näissä asioissa meistä jokainen voi vaikuttaa omilla toimillaan. Lahdessa meillä on Levy-kauppa ÄX unohtamatta paikallisia divareita ja kirpputoreja. Ja maassamme järjestetään vuosittain useita levymessuja, joista pari-kolme pidetään myös täällä Lahdessa. Myös lukuisat verkkokaupat ja tahot myyvät levyjä, joka tosin ovat pois kivijalkakaupoilta. Mikäli ei varsinaisesti halua kotiinsa haalia tallenteita, on sitten kirjasto hyvä foorumi musiikki tallenteiden haltuun ottoon.

Täältä löytyy myös kaksi musiikkikauppaa, jotka myyvät hyvällä ammattitaidolla muun muassa soittimia niin aloittelijoille kuin ammattilaisille. Ja pitänee mainita, että Lahdessa saa Keskusmusiikista kitaralle kuin kitaralle ammattimaista huoltoa sekä korjauspalveluja. Lahdessa on lisäksi muitakin tahoja, ketkä tekevät esim. kitaroille huolto- ja korjaustöitä. Hukkasen Ari on tehnyt moniin kitaroihin sähkötöitä ja Palsan luona oma akustinen kitarani on käynyt trimmauksessa.

Musiikin koulutuksesta kotikaupungissani voin sanoa, että asiat ovat meillä hyvin. Meillä on eri oppilaitoksia niin nuoremmille kuin myös vanhemmillekin kuten jo aiemmin mainitsemani Wellamo-Opisto. Siellä on tosiaan kursseja ja opetusta niin laululle, pianolle kuin myös kitarasta harmonikkaan. Lisäksi löytyy yksityisopetusta eri instrumenteille ja musiikkiryhmille kuten suosittu Ukuleleorkesteri.
Mielestäni Wellamo –opiston kurssien hintakaan ei ole päätä huimaava. Toisaalta jos haluaa yksityisopetusta omaan instrumenttiinsa muualta, niin sitäkin löytyy. Kun vain viitsii etsiä ja nähdä vähän vaivaa .

Tietäen varmasti, että musiikki ei tule maailmasta häviämään koskaan. Vaikka juuri julkaistussa tuoreessa elokuvassa Yesterday ( ohj. Danny Boyle 2019 ) maapallon laajuisen sähkökatkon seurauksena maailman historiasta häviää The Beatles -musiikki paitsi yhdeltä henkilöltä. Mutta se onkin vain fiktiota hyvältä ( Richard Curtis ) elokuvan tarinan käsikirjoittajilta. Joten suosittelen kyllä tsekkaamaan tämän kyseisen elokuvan. Jos varsinkin The Beatles musiikki itseään koskettaa.

5. Miten mielestäsi musiikki ja kirjallisuus linkittyvät?
Musiikista on tosiaan kirjoitettu paljon kirjoja niin elämänkertoina muusikoista kuin myös eri yhtyeistä tutkimuksina ja pitkinä esseinä. Omilla isovanhemmillani oli kirjahyllyssä Otavan iso musiikkitietosana kirjasarja 1-5, joihin tutustuin jo nuorella iällä pohjalta itseäni kiinnostavat musiikkiaiheet. Kirjasarjan sivuilta tuli vastaani niin The Beatles -yhtyeen faktaa kuin vaikkapa mielenkiintoisen elektronisen soittimen Theremin asiatietoa. Theremin soitinta on muun muassa Led Zeppelin käyttänyt musiikissaan.

Pidän kirjaopuksia todella hyvinä fakta tietoina musiikin maailmaan jo aikaa ennen internettiä. Kirjakokonaisuudet ovat aina kirjoja, eivätkä silmiä rasittavaa näyttöpäätteen loistoa.
Olen lukenut paljon eri muusikoiden elämistä kertovia kirjoja, mitkä ovat vaikuttaneet minuun. Kuten mystisen ja erittäin merkittävän Blues -legendan Robert Johnsonin elämästä kertova kirja. Sen on kirjoittanut Peter Guralnick. Kyseisessä kirjassa kerrotaan mm. minkälaista oli keikkaelämä 1920-30 luvuilla Pohjois-Amerikan Etelä-valtioissa. Kirjan lopussa käydään läpi Johnsoniin vaikuttaneita artisteja kuten Charlie Patton ja Son House sekä hänen aikalaisistaan kuten Johnny Shines ja Robert Lockwood Junior.

Robert Johnsonista on tehty myös erittäin komea ja vaikuttava sarjakuvakirja: Love In Vain (Robert Johnson ja paholainen tienristeyksessä. Mezzo – J.M Dupont Like 2015). Ja todellinen ” on the road ” kirja Jack Kerouac Matkalla romaanin ohella on Amerikan suuren runoilija-kansanlaulaja-lauluntekijän Woody Guthrien kirjoittama omaelämänkerta nimeltä Bound for Glory – The Hard-Driving, Truth –Telling (1943). Mitä suosittelen ihan kenelle tahansa, joka on kiinnostunut Woody Guthriesta tai yleensäkin Amerikasta mitä ei enää ole muualla kuin historian kirjojen sivuilla. Ja silloin kirjoitetuissa ja tallennetuissa vanhoissa lauluissa.

Kuinka mielestäni kirjallisuus ja musiikki liittyvät toisiinsa? Mieleeni Suomesta tulee Eino Leino, kuinka hän nimesi omiaan runokirjoituksiaan lauluiksi. Niitähän on sittemmin Vesa-Matti Loiri laulanut levyille kanssa sävelletyn musiikin. Runot ja laululyriikka on aina kävellyt käsi kädessä.

Tosiaan Bob Dylan palkittiin vuonna 2016 Ruotsin Akatemian kirjallisuuden Nobel palkinnolla, joka on maailman laajuisesti arvostetuin kirjallisuuden palkinto ja kunnian osoitus. Sillä ei ole koskaan aikaisemmin palkittu yhtään laulaja/lauluntekijää ennen nyt Bob Dylania. Se on erittäin iso kunnian osoitus kaikkea laululyriikkaa kohtaan ja osoitus siitä, että kirjallisuus kumpuaa samasta lähteestä.

Bob Dylan on myös julkaissut omaa kirjallista tuotantoaan musiikkituotantonsa ohella. Häneltä ilmestyi oma kokeellinen proosarunoteos nimeltä Tarantula vuonna 1971. Hän on julkaissut myös kirjoittamansa Muistelmat osa 1 (2005-2006 WSOY). Se on saamassa myöhemmin jatko-osia. Kirjan kertoja minä on itse Bob Dylan. Hän kertoo itsestään, soittamisesta, laulun kirjoittamisesta, yleensäkin elämästä ja eri ihmisistä; ystäväistä, tuttavista ja työkavereista. Erittäin hyvällä tavalla. Suosittelen kyseistä kirjaa kaikille, ketä musiikki jollain tavoin koskettaa ja kiinnostaa.

Musiikki ja laululyriikka lähes kirjallisena tuotantona tulee vastaan Dylanin lisäksi monilta hyviltä artisteilta kuten vaikkapa Leonard Cohen. Hän oli ennen ensimmäistäkään musiikkialbumia julkaissut omia kirjoja. Ja se on kyllä näkynyt vahvasti Leonard Cohenin laululyriikoissa.

Suomalaisista artisteista Juice Leskisen kappaleet ovat useimmille tuttuja jo sieltä seitsemänkymmentäluvun alusta. Lähes kaikilta Leskisen albumeita kotoaan löytyy. Mutta minulla on hyllyssäni enemmän hänen kirjallista tuotantoa kuin hänen levyjään aina ensimmäisestä Sonetteja laumalle runokokoelmasta alkaen vaikka todella arvostan miehen runsasta laulutuotantoa ja -materiaalia sekä hyviä albumikokonaisuuksia.
Kun kirjallisuudesta lähdettiin puhumaan niin lukemattomia opuksia riittää oli kyse sitten vanhemmasta kirjallisuudesta tai nykyhetkestä. Suoraan sanoen en ole nyt näissä kovin hyvin kartalla. Aika on niin rajallista. Oma musiikki sekä sen esittäminen ja tekeminen on ottanut enemmän aikaa kuin esimerkiksi klassikoiden lukeminen. Eräällä tavalla sääli. Sillä todella pitäisi nyt lukea enemmän niin kuin olen nuorempana tehnyt.

Vielä pitää mainita muusikoista/laulajista Bruce Springsteen, jotka ovat kirjoittaneet myös itsestään. Hän julkaisi kirjansa Born to Run 2016. Se oli minulle fanina mielenkiintoinen matka miehen pään sisälle ja hänen maailmaansa lukuisten hyvien laulujensa lisäksi. Ja mieleeni tulee nyt myös Johnny Cashin kirja, joka on suomennettu nimeltä Laulu Elämälle (1978). Sen englanninkielinen alkuteos oli Man in Black on vuodelta 1975. Kirjassa Johnny Cash käy vahvasti kristinuskoaan läpi kanssa silloisen eletyn elämän.
Sitä kulee sanottavan, että hyvä kirja löytää oikean lukijansa luo. Joskus sattumalla jos toisella tai sitten vaikka hyvän ystävän vinkillä: ”Tää sun täytyy lukea”.

Tällä hetkellä olen lukemassa ystävältäni saatua omakustannetta.
Kirja minkä haluaisin lukea perusteellisesti kannesta kanteen on kyllä Raamattu. Jos Raamattu tuntuu uskonnollisesti raskaalta tai luotansa pois työntävältä, niin kyseistä teosta voi lähestyä silloin lyyrisenä teoksena. Tarinoita siinä teoksessa riittää. Ja Raamatussakin soitetaan musiikkia.

6. Millainen erityismuisto kirjastosta on jäänyt mieleesi?
Muistan aikoinaan kun Lahden Rytmin Ystävät ry järjesti monena vuonna keväisin RunoRock- tapahtumaa. Tapahtumaan kuului aina Lahden kaupungin kirjaston auditoriossa järjestetty Avoin Symposium tilaisuus, jossa olin monesti tallentamassa tilaisuutta valokuvakameran kanssa. Kyseisistä Symposium tilaisuuksista on paljonkin muistoja. Esimerkiksi se kuinka Veltto Virtanen ja Kari Peitsamo keskustelivat hyvin lennokkaasti tajunvirrallaan runoudesta ja sen vaikutuksesta monena eri vuonna. Sekin oli merkittävää, että kyseisissä tilaisuuksissa kuuli ja näki nyt jo edesmenneen Finlandia –palkitun runoilija Arto Mellerin itse lukemassa ja lausumassa runojaan. Eli hänen tekstillistä ja kirjallista työtään.

7. Käytätkö nykyisin kirjaston palveluja?
Peruslainauksien ohella käytän Kirjaston Musiikkiosaston pianohuoneita instrumenttieni harjoittelemiseen. ja silloin tällöin myös äänitystilaa oman musiikin tallentamiseen. Eri artikkeleiden kanssa on tullut myös tehtyä digitointeja.
Lahden Kaupungin kirjasto aineistoillaan on jo pitkään esittäytynyt minulle suurena aarreaittana. Sama koskee niin kirjoja kuin musiikkiosaston levyarkistojen lisäksi mm. nuottikirjoja ja konsertti DVD-levyjä, dokumenttitallenteita ja opetusvideoita. Lehtisalin aineistoa myös kehun. Sieltä löytyy luettavaksi lehti kuin lehtikin.

Kirjaston järjestämistä yleisötilaisuuksista olen pitänyt olivat ne sitten konsertteja, luentoja tai muita tapahtumia kuten Open Mic tilaisuuksia. Olen ollut myös musiikkigenre -vinkkaustilaisuuksissa sekä erilaisissa ryhmissä mitä kirjastossa on järjestetty kuten kirjoitusryhmissä. Mielestäni nekin ovat olleet antoisia. Minusta onkin aina kiintoisaa tsekata kirjaston ilmoitustauluilta mitä tapahtuu lähiaikoina. Kiitosta saa myös uusien aineistoartikkeleiden tilaaminen, joka on ollut mutkatonta. Hyvä asia on myös kaukolainojen järjestäminen. Ystävällisen palvelun kirjastossa olen aina saanut. Ja tämä kaikki on ilmaista. Se on minusta hyvin merkittävää!
Mielestäni eri asioiden work-shop tapahtumia voisi tulla lisää Kirjaston oheisohjelmistoon olisi kyse sitten luovasta kirjoittamisesta tai musiikin soittamisesta. Tai vaikka mahdollisesti draama teatterista. Jos vain kuinkin mahdollista. Yhdessä tekemisessä on aina mielestäni hyvä juttu ihan kenelle tahansa.

8. Minkälainen kirjaston merkitys on?
Tottakai se on selvää, että Kirjasto kehittää toimintojaan koko ajan eteenpäin erilaisiin ja uusiin asioihin. Enkä näe siinä mitään väärää. Tietenkin joku saattaa sanoa , että mikseivät asiat ole niin kuin ennen ja miksi tätä hommaa täytyy kokoajan kehittää ja kehittää. Eikö asiat voisi pysyä just niin kuin näin ne nyt on, eikä tästä tarvitse tehdä ja brändätä sirkusta tai pomppulinnaa? Eikös kirjastoissa ole ainakin ennen ollut luku rauha? No kyllä se lukurauha on Kirjastoissa vieläkin.
Mikäli seuraa vaikka uuden Helsingin Keskuskirjasto Oodin tapahtumakalenteria, niin siellä on lähes tulkoon joka päivälle jokin eri tapahtuma ja parhaille jopa monta.

Yhteiskunnallisesti kirjastolaitos on mielestäni erittäin merkittävä. Avoinna koko kansalle, niin köyhemmille kuin rikkaille ulkonäköön ja rotuun katsomatta. Internet palvelut ovat jokaisen käytettävissä ilmaiseksi. Sivistyksellisesti kirjasto antaa kyllä parhaat eväät asiaan kuin asiaan. Kirjastoissa tapaa myös muita ihmisiä; tuttuja ja tuntemattomia, keiden kanssa voi keskustella ja vaihtaa vaikka päivän kuulumiset, jos siltä tuntuu.
Kirjaston merkitys on todella iso esimerkiksi musiikin opiskelijoille. Opintomateria löytyy ja harjoitustilat ovat hyvät. Kirjaston merkitys on kasvanut myös esiintymistilaisuuksien järjestäjänä.
Kirjastoissa järjestettävät erilaiset näyttelyt esim. valokuvien tai vaikkapa sikarilaatikkokitaroiden puitteissa ovat olleet mielestäni aina mielenkiintoisia. Se on hienoa, että eri taiteenalojen harrastajat tai ammattitaiteilijat pääsevät esille ajoittaen omilla töillään.

9. Mitä mieltä olet Lahden musiikki- ja kulttuuritarjonnasta?
Kulttuuritarjontaa kotikaupungissamme kyllä runsaasti on. Monenlaista löytyy aina kuten useita vuosia järjestetty Lahden Runomaraton tapahtuma tai kansainvälinen kirjailijakokous kanssa erilaisten musiikki tapahtumien.
Ja nyt on vuosittain järjestettävä Lahti Fringe Festival, minkä sisällä on nykyään Lahden Taidelauantai. Tapahtuma tuo kaupunkimme keskustaan erittäin paljon kulttuuritapahtumia eri taiteenaloilta ihmisille koettavaksi, nähtäväksi ja kuultavaksi.
Kokonaisuudessaan koko Sibeliustalon toiminta kaikilla osa-alueillaan on merkittävää, mistä meidän lahtelaisten olisi syytä olla kiitollisia. Sillä harvassa ovat kaupungit, mistä löytyy vastaa konserttisalia tai eri kulttuurialojen keskusta kera kansainvälisesti tunnetun ja arvostetun Lahti Sinfoniaorkesterin.

Tapahtumia tässä kaupungissa on vuoden kierron aikana säännöllisesti kuten eri kulttuuri tilaisuudet Kirjastoiden lisäksi kaupunkimme muissa kulttuurikeskuksissa kuten Kansantalossa tai Pikkuteatterissa Loviisankadulla.
Teatteritoiminta on aktiivista oli kyse sitten harrastaja- tai ammattitoiminnasta. Muun muassa Teatteri Vanha Juko Rautatienkadulla luo omalla toiminnallaan niin teatteriesityksiä kuin myös Klubi- ja konsertti- iltoja ja Juko Art tilaisuuksia. Lahden seudulla toimii monia kesäteattereita, mitkä ovat kesäaikaan suosittuja. Lahdessa on myös hieno ja iso ammattilaisteatteri, Lahden Kaupunginteatteri.
Lahden alueella on tosiaan myös runsaasti erilaisia musiikkikonsertteja eri musiikki genrejen alta, kuten Blues - tai Jazz musiikki.
Tulossa on myös uusi Päijänteenkadun kulttuurikeskus Malski. Uskoakseni se tulee olemaan erittäin mielenkiintoinen tila kaupunkimme kulttuuritoiminalle. Joten sitä nyt odottaessa. Aika kertoo sitten mitä kaikkea tuleva kulttuurikeskus toiminnallaan tulee sisältämään.
Taidegalleria -toimintaa on kaupungissamme myös mainitakseni esimerkiksi Galleria Uusi Kipinän. Sen toiminta on rikasta ja mieltä avartavaa. Se tuo todella hyvä tasoista taidetta kaikille nähtäväksi. Ilman pääsymaksuja. Sitä pyörittää Kauno ry kanssa muiden sisar taideyhdistyksien.

Vielä alleviivattuna Lahden Live-musiikki scene on mielestäni rikasta. Se on loistava asia. Keskustan alueella on useita anniskeluravintoloita, mitkä kiinnittävät esiintyjiä soittamaan ja esiintymään. Oli kyse sitten bändeistä tai vaikka Stand-Up koomikoista. Se on mielestäni hyvä asia, että muusikoilla ja esiintyjillä on työpaikkoja, missä esittää parhaalla mahdollisella tavalla omaa tuotantoaan. Ja toisaalta se luo taas yleisönedustajille mm. iltaohjelmaa kaupunkiimme.
Mainitsen muutamia minulle ja lahtelaisille tärkeitä soittopaikkoja. Ihan ensimmäisenä tuli mieleeni tietenkin jo mainitsemani maanlaajuisesti tunnetut ja keikkapaikkoina arvostetut ravintolat Torvi ja Tirra, nämä lahtelaisen live-musiikin ja baarikulttuurin kehdot.
Kompleksista on muuten juuri julkaistu kirja, Loviisankatu 8. Ja suosittelen sitä ihan kenelle tahansa.
Möysän musiikkiklubi on myös erittäin merkittävä ja tärkeä live-musiikin keskus kaupungissamme. Mielestäni lahtelaisena pitää olla todella ylpeä siitä.

Pikku Hanhi ravintola on tänä päivänä hyvä keikka paikka keskellä kaupungin keskustaa. Sieltä pitää eritoten mainita mielenkiintoiset joka sunnuntaina järjestettävät Jamday illat. Nimensä mukaisesti bändijameina. Siellä voi kuka tahansa soitto-/ laulutaitoinen nousta lavalle soittamaan ja esiintymään house-bandin kanssa. Mielenkiintoisia iltoja Jamday;t ovat myös yleisön näkökulmasta.
Myös pienemmät baarit keskustan alueella kuten Hygge ja silloin tällöin Hiidenkivi kiinnittävät esiintyjiä Teerenpeliä unohtamatta. Myös ravintola Virastossa on live-musiikki toimintaa kuten joissakin muissakin paikoissa keskustan alueella. Ja keskustan ulkopuolella on monia kuppiloita ja ravintoloita kuten Ace Corner, joissa on myös live-musiikkia tietyin väliajoin.
Tapahtumapaikka Lahden Kesanto on syntynyt Sopenkorpeen kaupunkimme kulttuuritarjontaa lisäämään hyvällä tavalla kaikille nähtäväksi ja koettavaksi. Siellä on nyt ollut paljon tapahtumia kesäaikaan.

Joten tässä näin kerrottuna mikä on mielestäni hyvää kaupungissamme järjestetyssä kulttuuri- ja musiikkitarjonnassa. Kaikille löytyy varmasti jotakin, voin sanoa.

Tietenkin sitä myös itse kulttuuritapahtumien järjestäjänä miettii, että riittäkö ihmisiä tapahtumiin näinkin pienessä kaupungissa kuin Lahti. Varsinkin jos sattuneista syistä samaan aikaan järjestetään päällekkäin samana päivänä samalle kellon ajalla. Ihmisethän aina äänestävät jaloillaan tulevatko paikalle vai eivät.

Lahden kulttuuri tarjontaa kelattuna aina syntyy uusia juttuja nimenomaan ruohon juuri tasolta kuin myös vähän isomminkin ja ne kestävät aikansa. Tai sitten hyvässä tapauksessa niistä juurtuu pysyviä juttuja. Mielestäni aina on tilaa uusille jutuille, sekä jo paikkansa lunastaneilla. Kyllähän me kaikki jollain tavoin kulttuuria kaivataan elämäämme ja sen kanssa on sitten hyvä olla ja hengittää. Ja olla myös onnellinen. Samalla voi kokea, kuinka muutkin saavat kulttuurista palansa purtavaksi ja ottaa osaa tilaisuuksiin, joista saa sitten rikkautta elämäänsä kaikilla tavoin.

10. Levyvinkki ja kirjavinkki kirjaston kokoelmista:
Yksi kirja vinkki ylitse muiden on :
Dante Alighieri (1265–1321) Jumalainen Näytelmä (ital. La divina commedia) kokonaisuudessaan.
Eino Leinon suomennoksena. Toivon, että tämä kirjallinen teos lukijalleen esittäytyy rakkauskertomuksena.
Levyvinkkinä mainitsisin Bob Dylanilta kolmen levyn sarjan :
Time Out of Mind ( 1997 ) ”Love And Theft ” ( 2001 ) Modern Times ( 2006 )
Kuunnelkaa hyvät ihmiset nämä levyt. Niin kyllä te sitten ymmärrätte miksi haluan nämä levyt vinkata.

Elokuun musakasvon Pilvi Äikkään kysymys Ville Kujalalle: ”Mikä on ollut mieliinpainuvin palaute, jonka olet saanut trubaduurikeikallasi? Millainen tilanne oli kyseessä?" 
Mieleeni tuli hauska tilanne, kun olin Helsingissä esiintymässä laulaja/lauluntekijä -tilaisuudessa nimeltä Samettiklubi jo joitakin vuosia sitten. Se järjestettiin silloin Urho Kekkosen kadulla Semifinal -nimisessä paikassa Tavastia klubin alakerrassa. Silloin myös toinen paikalle tullut laulaja-lauluntekijä, joka myös esiintyi kyseisessä illassa totesi ja sanoi minulle:
”Sinä olet kyllä Nashvillen miehiä”. Tietämättä omaa nimeäni.
Nashville, Tennessee siis Amerikkalaisen kantrimusiikinkeskus lempinimeltään Music City aloin aprikoimaan mielessäni. Enhän minä koskaan ole Nashvillessä käynytkään. Ehkä unissani vain mustassa yössä kanssa kirkkaan tähtitaivaan alla täyden kuun, mietin. Vai tarkoittaako hän sitä kotimaista nääsvilleä, missä vielä silloin oli delfinaario ja sen vieressä korkealle 168 metriin kohoava maamerkki nimeltä Näsinneula. Mietin vielä mielessäni, kyllä tämä minulle käy ihan kumminpäin vain. Olenhan minä kyllä Tampereella käynyt.
Joten tämä toteamus toiselta soittajalta tuntui silloin parhaalta kehulta ikinä.
Tämä kyllä minulle käy mietin vielä uudestaan mielessäni.
Sitten hymyilimme ja päättäväisesti nyökkäsimme toisillemme. Right.
Mitään muuta kyseisenä iltana emme toisillemme sitten puhuneet.
Tämä näin hauskan ironisesti huumorilla muisteltuna ja todettuna

 

Tutustu myös muihin Musakasvoihin.

Tietosuojasyistä verkkokirjaston käyttäjätili vanhenee vuoden kuluttua viimeisimmästä kirjautumisesta. Muista siis käyttää tiliäsi, niin se ei vanhene. Jokaisen kirjautumisen yhteydessä voimassaoloaika jatkuu vuodella.

Jos tili vanhenee, siihen sidottu tieto, kuten suosikit ja uutuusvahdit katoavat, eikä niitä voi palauttaa.

Uusi tili luodaan automaattisesti, kun kirjaudut jälleen verkkokirjastoon. Tällöin laskuri lähtee taas käyntiin.

Käytännössä tilin vanhenemisesta ja poistumisesta aika ajoin ei ole mitään haittaa, jos sinulla ei ole tallennettuja suosikkeja tai uutuusvahteja. Jos tallennettuja tietoja on, kannattaa pitää huolta siitä, että kirjautuu verkkokirjastoon vähintään kerran vuodessa.

 

Syksyn aikana Päijät-Hämeen Osuuspankki tarjoaa Lahden kirjastoissa opastusta digilaitteiden sekä sähköisten asiointipalveluiden käytössä.

Tilaisuuksiin voi tulla ilman ajanvarausta oma mobiililaite ja pankkitunnukset mukana. Opastukset ovat avoimia kaikille, eli ei tarvitse olla pankin asiakas neuvontaa saadakseen. Aikataulu löytyy myös Digiopastukset-esitteestä, jonka saat Lahden kirjastojen toimipisteistä.

opastusajat:

klo 15.00 - 16.30

torstai 29.8.                     Launeen kirjasto

torstai 12.9.                     Nastolan kirjasto

maanantai 7.10.              Jalkarannan kirjasto

maanantai 28.10.           Liipolan kirjastopiste

 

 

Syksyn kurssiohjelma on nyt julkaistu ja kurssiesite on jaossa kaikissa Lahden kirjastoissa. Ilmoittautuminen syksyn kursseille alkaa tiistaina 3.9. klo 10.00.

Nappaa mukaasi samalla digiopastusten aikataulu, josta näet pääkirjastossa ja lähikirjastoissa säännöllisesti järjestettävät digineuvonnat!

Kurssiohjelma on julkaistu myös verkkosivuilla:

Avaa kurssiohjelma.

Kursseille ilmoittaudutaan Media- ja musiikkipalveluiden asiakaspalvelussa: 044 416 3517 tai 044 416 3520.

Huomioithan, että ilmoittautuessa tarvitaan voimassa olevan Lastu-kirjastojen kirjastokortin numero. Kurssit ovat maksuttomia, mutta peruuttamatta jätetystä kurssipaikasta veloitetaan 5 euroa, joten muista perua ilmoittautumisesi viimeistään kurssin alkuun mennessä ottamalla yhteyttä pääkirjaston Media- ja musiikkipalveluihin.

Lahden kaupunginkirjasto on hoitanut kirjastolain mukaista alueellista kehittämistehtävää neljän maakunnan alueella vuoden 2018 alusta alkaen.  

Tavoitteena on edistää henkilökunnan osaamista ja kirjastojen välistä yhteistyötä sekä kehittää palveluja. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi yhteisiä koulutuksia, tapaamisia, hankkeita tai hyvien käytäntöjen jakamista kirjastojen kesken.  

Toiminnasta ovat vastuussa koordinaattorit Hanna Pitkänen, Inka Jousea ja Hanna Huovinen (kuvassa), joiden työpiste on Lahdessa, mutta toimialueena Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso ja Päijät-Häme. Alueella on 36 kuntaa ja noin 80 kirjastoa. 

Hyvän läpileikkauksen alueen kirjastojen toimintaan tarjoaa uusi esite.

 

Lue AKE-esite tästä.

Lahden pääkirjaston musakasvo-sarja esittelee lahtelaisia muusikoita ja musiikintekijöitä. Tämän kuukauden musakasvona on laulaja ja yksinlaulun opettaja Pilvi Äikäs.

1. Kuka olet ja mitä teet?
Olen Pilvi-Annukka Äikäs, Lahdessa asuva freelancerlaulaja ja yksinlaulun opettaja. Ooppera ja muukin klassinen musiikki ovat lähellä sydäntäni. Opiskelin Lahden ammattikorkeakoulussa Musiikin laitoksella laulunopettajaksi ja opintojani olen täydentänyt yksityisesti sekä Suomessa että Saksassa. Äskettäin sain päätökseen ammatilliset lisäopintoni Lahden konservatoriossa suorittaen laulun A-tutkinnon.

Työskentelen laulunopettajana Lahden seudulla ja laulan esimerkiksi kirkkoteosten solistina. Olen laulanut pitkään Savonlinnan Oopperajuhlakuorossa 2. alttoa. Äänialaltani olen dramaattinen mezzosopraano eli matalahko naisääni.

Lukeminen on minulle tärkeää, sillä se on rentouttavaa. Nautin äänityöläisenä kovasti myös hiljaisuudesta. Välillä käyn kuntosalilla ja liikun myös luonnossa.

2. Millaisia musiikillisia haasteita sinulla on meneillään ja tulossa?
Heinäkuussa asun kolme viikkoa Savonlinnassa. Savonlinnan Oopperajuhlien Oopperajuhlakuoroa tarvitaan siellä sekä aamu- että iltaharjoituksissa Olavinlinnassa ja tietysti itse oopperanäytännöissä, kunhan niiden vuoro harjoituskauden jälkeen koittaa. Olavinlinnan näyttämöharjoituksissa yhdistyvät sekä talvikaudella opetellut oopperoiden kuoro-osuudet että ohjaajan neuvot lavatyöskentelyyn. Toisinaan lavatoimintaa ja näyttelemistä on paljonkin. Silloin on erityisen tärkeää, että laulu tulee selkärangasta, jotta voi keskittyä näyttelemiseen.

Ennen Savonlinnaan lähtöäni viimeistelen Viimeiset kiusaukset -oopperan 3. naisen roolini osuuksia. Joonas Kokkosen hienoa oopperaa esitetään kahdesti Lahden Ristinkirkossa elokuun alkupuolella osana Lahden Kansainvälisiä Urkuviikkoja.

Elokuun puolenvälin jälkeen alkaa taas uusi, tuore syyslukukausi sekä Hauskat Sävelet -musiikkikoulun että Wellamo-opiston laulun tuntiopettajana.

3. Miten kuvailisit suhdettasi musiikkiin? / Millaista musiikkia kuuntelet?
Musiikki jota kuulen tai kuuntelen, liittyy yleensä työhöni. Voisin puhua elämäntavasta, johon kuuluu kurinalainen laulun harjoittelu (tekninen harjoittelu ja itse musiikin opettelu), muiden opettaminen (olen usein korvina, jotta pystyn ohjaamaan muita) ja musiikin esittäminen, jossa oma työ tuodaan muille näkyväksi. Musiikissa on haasteellista oman keskeneräisyyden sietäminen. Toisaalta uuden on oppiminen on mahtavaa! Koen musiikin myös hoitavana, se voi toimia pakopaikkana tai inspiraation lähteenä. Musiikki itsessään on välttämättömyys.

Suuria innoittajiani ovat olleet mm. lapsuus- ja nuoruuskokemukseni Ilmajoen Musiikkijuhlilla. Pääsin 11-vuotiaana lapsiavustajaksi Atso Almilan säveltämään kansanoopperaan Kolmekymmentä hopearahaa. Kokemus kolahti oikein kunnolla ja siitä alkoi innostus oopperamusiikkiin sekä esiintymiseen.

Teini-iässä kuuntelin paljon Queenin musiikkia. Se on yhä rakasta ja yleensä vie ajatukset pois työasioista. Toisaalta vaikkapa Savonlinnan Oopperajuhlilla Kerimäen kirkossa tänä kesänä esittämämme Mozartin c-mollimessu on esittäjilleenkin upea, kollektiivinen kokemus. Oopperajuhlakuoron yhteissointi vavahduttaa.

4. Millaisena näet musiikin tulevaisuuden?
Koska olen laulaja ja laulunopettaja, suhteeni musiikkiin syntyy tekemisen ja kuulemisen kautta. Musiikin ja laulamisen tulevaisuus huolestuttaa toisinaan. Nuorille olisi hyvä tarjota lisää malleja terveestä äänenkäytöstä, sillä kestävä lauluääni ja puheääni syntyy koko kehon avulla, pohjasta asti.

Toivoisin, että lapset ja nuoret laulaisivat enemmän, koulussa rohkaistaisiin reiluun ja reippaaseen äänenkäyttöön, kuunneltaisiin tervettä, hyvää laulua, ja myös muuta klassista musiikkia, sillä siinä on monen nykymusiikkilajin juuret.

Laulunopettajana haluan kannustaa kaikkia laulamaan taidoistaan riippumatta, sillä se on terveellistä, endorfiineja tuottavaa toimintaa! Olen vuosien varrella saanut opettaa monia ihmisiä, jotka ovat rohkeasti halunneet kehittää ääntään, vaikka ovat ehkä kokeneet olevansa vieraalla maaperällä laulutunnit aloittaessaan. Ajattelen, ettei tarvitse "osata laulaa" voidakseen laulaa.

5. Miten mielestäsi musiikki ja kirjallisuus linkittyvät?
Minulle henkilökohtaisesti kieli ja musiikki yhdistyvät oopperamusiikissa. Eräs itselleni vaikuttava esimerkki on Aulis Sallisen säveltämä Ratsumies-ooppera (1975), jota esitimme Savonlinnan Oopperajuhlilla viimeksi vuonna 2006. Oopperan tekstin eli libreton kirjoitti Paavo Haavikko. Aulis Sallisen säveltämä laulusarja "Neljä laulua unesta" esittelee säveltäjän ensimmäisen oopperan keskeiset teemalliset ja rakenteelliset elementit. Laulusarjan viimeisessä laulussa todetaan koskettavasti:
"Ei mikään virta ole niin nopea kuin elämä. On ilta, kun ehtii joen ylitse."

Varsinkin nuorempana luin proosarunoja. Konservatoriossa toisen asteen musiikkiopinnoissa opiskelimme myös perinteistä lausuntaa näyttelijä Marja-Liisa Nisulan hyvässä ohjauksessa. Se oli haastavaa, mutta todella mielenkiintoista.

Minulle tärkeitä kirjoja ovat mm. Charlotte Brontën Kotiopettajattaren romaani ja Brené Brownin elämäntaitokirjat. Ja hyvää dekkariahan ei voita mikään.

6. Millainen erityismuisto kirjastosta on jäänyt mieleesi?
Lapsena kirjastoauto oli tärkeä, sillä se tuli säännöllisesti myös eteläpohjalaisen pikkukylän koulun pihaan. Autosta oli ihanaa hakea monenlaista luettavaa.

7. Käytätkö nykyisin kirjaston palveluja?
Käytän joka viikko musiikkiosaston pianohuoneita omaan harjoitteluuni. Myös kopiointi, tulostus ja skannaus ovat osoittautuneet välttämättömiksi varsinkin kiireessä. Monet laulunuotit olen saanut skannattua hyllystä sähköpostiin ja siitä eteenpäin esimerkiksi pianistia varten. Varsinkin Lahden kaupunginkirjaston musiikkiosasto on todella tärkeä minulle ja sen hyllyistä löytänyt paljon tarpeellista nuottimateriaalia. Hyvä, asiantunteva ja ystävällinen palvelu sekä musiikkiosaston että muun kirjaston puolella ilahduttavat.

8. Minkälainen kirjaston merkitys on?
Kirjasto on mielestäni välttämätön instituutio. Se tarjoaa tietoa ja sivistystä sekä viihdykettä aikana, jolloin tietoa voi saada joka paikasta liiankin kanssa, vaivaa näkemättä ja suuremmin kehittymättä. Lukemalla keskittyy lukemaansa, rauhoittuu ja sisäistää asioita. Kirjojen kautta voi elää monta elämää, kokea suurenmoisia elämyksiä ja tunteita. Samalla voi oppia ymmärtämään myös itselle vierasta.

Kirjaston ja musiikkikirjaston rooli muuttuu ja on muuttunut teknologian myötä. Iloitsen siitä että Lahden kaupunginkirjaston musiikkiosaston pianohuoneet ovat monien harrastajien ja ammattilaisten käytössä, tai musiikkia voi pelkästään kuunnella ja sitä voi vaikka editoida (taito joka pitäisi itsekin opetella!)
Joskus kirjasto on ollut ainoa tiedonlähde monessa asiassa. Toivoisin, että tulevaisuudessa perinteiset tavat lainata kirjoja ja musiikkia olisivat yhä mahdollisia. Varmaankin kirjasto on tulevaisuudessa toiminnoissaan ja palvelutarjonnassaan yhä monipuolisempi, mutta toivottavasti se säilyttää myös alkuperäisen merkityksensä. En haluaisi aivan kaiken materiaalin olevan verkossa ja sähköisessä muodossa.

9. Mitä mieltä olet Lahden musiikki- ja kulttuuritarjonnasta?
Lahdessa on tarjolla monipuolista kulttuuria kaikenikäisille, musiikista kuvataiteeseen. Sinfonia Lahti on upea ja vie Lahtea ansaitusti maailmankartallekin, kuten Sibelius-talokin, josta voi jokainen kaupunkilainen olla ylpeä. Lahden kaupunginteatteri ja Teatteri Vanha Juko ovat tehneet minuun lähtemättömän vaikutuksen tuotannoillaan. Musikaaleille on selvästi tilausta myös pienempien kokoonpanojen, vaikkapa Musiikkiteatteri NYT:n tuottamana. Onkin hienoa, että jo edesmennyt Lahden ammattikorkeakoulun Musiikin laitos ja sen musiikkiteatterilinja kantavat yhä hedelmää kaupungissamme. Lisää oopperaakin kyllä kaipaisin kaupunkiin!

Toivoisin, että paikallinen lehdistö huomioisi myös klassisen musiikin tapahtumat yhä paremmin. Soisin myös musiikin opetuksen Lahden konservatorion, Lahden musiikkiopiston ja pienempien musiikkikoulujen tarjoamana olevan yhä näkyvämpää ja arvostetumpaa.

10. Levyvinkki ja kirjavinkki kirjaston kokoelmista:
Giacomo Puccinin säveltämä ooppera Turandot. Levytyksessä jääprinsessa Turandotina laulaa ruotsalaissopraano Birgit Nilsson. Ooppera on minulle tärkeä myös Savonlinnan Oopperajuhlien unohtumattomana, sinisävyisenä tuotantona. Musiikki on veretseisauttavan upeaa.

Brené Brown: En olekaan yksin: totuus perfektionismista ja riittämättömyyden tunteesta. Lohduttava ja viisas teos, joka käsittelee häpeää ja suhdettamme siihen, koskien meistä jokaista.

Heinäkuun musakasvon Kimmo Puunenän kysymys Pilvi Äikkäälle: "Mikä on kappale ja hetki jolloin päätit ryhtyä ammattimuusikoksi?" 
Olin Ilmajoen Musiikkijuhlilla 16-vuotiaana oopperakuorolaisena odottamassa oopperan kulisseissa kuoron menoa lavalle. Suretti kovasti, kun esitykset olivat siltä kesältä päättymässä. Ystävän kannustamana päätin alkaa yrittää tavoitella unelmaa oopperalaulajan ammatista. Esitimme silloin Atso Almilan säveltämää Amerikka-oopperaa, jonka libretto oli Antti Tuurin käsialaa.

 

Tutustu myös muihin Musakasvoihin.

Lahden kaupunginkirjasto on kehittänyt aikuisten lukudiplomin rinnalle aikuisille suunnatun digidiplomin. Digidiplomin sisältämät tehtävät auttavat ylläpitämään digitaitoja myös kesäaikana, kun kirjaston järjestämä kurssi- ja opastustoiminta on tauolla.

Digidiplomi sisältää valinnaisia tehtäviä oman laitteen hallinnasta, kirjaston e-aineistoista, internetin käytöstä ja sosiaalisesta mediasta. Kirjaston henkilökunnalta saa apua, jos jokin tehtävä jäi mietityttämään.

Tehtävävihkoja on jaossa Lahden pääkirjastossa ja lähikirjastoissa 3.6. alkaen.

Digidiplomi sähköisessä muodossa:

Digidiplomi 2019

Täytetyn lomakkeen voi palauttaa mihin tahansa Lahden kirjastoon, jolloin suorituksesta saa itselleen diplomin. Halutessaan diplomin suorittaja voi osallistua arvontaan, jossa voi voittaa pieniä palkintoja.

Lomakkeen viimeinen palautuspäivä on 30.9.2019 ja arvonta suoritetaan 1.10. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Kirjastossa on mahdollista saada maksutonta perustason opetusta tietotekniikan ja älylaitteiden käytössä ja henkilökohtaista neuvontaa oman laitteen käyttöön liittyvissä pulmissa. Kirjaston järjestämän opastustoiminnan tavoitteena on auttaa asiakkaita saavuttamaan arkisten asioiden hoidossa tarvittavat digitaidot ja kannustaa omatoimiseen tietotekniikan käyttöön. Syksyn kurssit alkavat kesätauon jälkeen syykuussa ja kurssiesite on jaossa elokuun alussa sekä pääkirjastossa että lähikirjastoissa.

Paavolan alueen muutostyöt ovat alkamassa ja kestävät syyskuun loppuun. Laaksokadun pysäköintialue (hiekkakenttä) suljetaan perjantaiaamuna 12. huhtikuuta.

Kiinteistöille pääsy on sallittu, eli urakan aikanakin pääsee ajamaan Laaksokadulta pääkirjastoon.

Lue lisää Paavolan muutostöistä.

 

Finna-verkkokirjastoja koskevaan asiakaskyselyyn vastasi Lastu-verkkokirjastossa 1930 vastaajaa. Kyselyyn vastanneilla oli mahdollisuus osallistua Apple iPad -tabletin arvontaan. Tabletin voitti Iiris Reinikainen, joka käyttää Humanistisen ammattikorkeakoulun Finna-verkkokirjastoa.

Vastaajat ovat hyvin tyytyväisiä Lastu-verkkokirjaston toimintaan ja kokevat sen hyödylliseksi.

Pääosa asiakkaistamme käyttää verkkokirjastoa aineiston uusimiseen ja varaamiseen (68% vastaajista). Materiaalia kiinnostavista aiheista tai tiettyä aineistoa hakee yhteensä 22% vastaajista. Aineistoa käytetään pääasiassa vapaa-aikaan (38%), mutta myös opiskeluun ja harrastuksiin (32%).

78% vastaajista kertoi löytäneensä hakemansa Lastu-verkkokirjastosta, ainoastaan 4% ilmoitti, ettei löytänyt haluamaansa. 18% vastaajista ei etsinyt mitään tiettyä. Yli puolet vastaajista ilmoitti myös löytäneensä samalla jotain muuta kiinnostavaa.

Lisätietoja vastauksista:

Tanja Ojakangas
verkko- ja viestintäkoordinaattori
Lahden kaupunginkirjasto
tanja.ojakangas@lahti.fi

Verkkokirjastossa pilotoidaan Chat-palvelua kevään ja kesän aikana. Palvelusta saat vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin Chat-robotilta. Asiakaspalvelija on paikalla parhaiten arkisin klo 9-18 välisenä aikana, jolloin voit vapaasti kysyä kirjastoon liittyvistä asioista. Chatin palveluaikojen ulkopuolella meille voi jättää chatin kautta viestin.

Chat-palvelun tarkoituksena on opastaa asiakkaita verkkokirjaston käyttöön ja vastata lyhyisiin kysymyksiin.

Tervetuloa kokeilemaan!

Kirjaston maksuja voi nyt maksaa myös verkkokirjaston kautta.

Maksuja ei voi valita maksettavaksi yksittäin, vaan kaikki maksut maksetaan kerralla. Pienin summa, jonka verkossa voi maksaa on 0,65 euroa.

Verkkomaksamista varten asiakkaan tiedoissa tulee olla sähköpostiosoite.

Huomaathan myös, että myöhässä olevien lainojen maksut näkyvät maksuissa vasta niiden palauttamisen tai uusimisen jälkeen.

Verkkomaksamisen toteuttaa Paytrail ja se toimii yleisimpien pankkien pankkitunnuksilla ja luottokorteilla (Visa & Mastercard).

Maksaminen:

- Kirjaudu sisään verkkokirjastoon sivun oikeasta yläreunasta kohdasta Kirjaudu sisään.

- Valitse välilehti Maksut

- Klikkaa painiketta "Siirry maksamaan"

- Valitse avautuvasta ikkunasta Hyväksy

- Valitse maksutapa

 

Lahden kaupunginkirjasto innostaa aikuisia lukemaan julkaisemalla aikuisten lukudiplomin.

Lasten ja nuorten lukudiplomeilla on kirjastossa jo pitkät perinteet, mutta nyt myös aikuiset lukijat saavat oman diplominsa! Lahden kaupunginkirjasto on julkaissut aikuisille suunnatun lukudiplomin eli kirjavinkkilistan, jonka tavoitteena on innostaa lukemaan ja löytämään uutta luettavaa.

Kirjaston henkilökunta on laatinut monipuolisen kirjalistan neljästätoista eri aihealueesta. Listalta löytyy haastavia kirjoja himolukijoille ja helposti lähestyttäviä teoksia heille, joiden edellisestä lukuhetkestä on kulunut jo aikaa. Lukudiplomi on hyväksytysti suoritettu, kun on lukenut vähintään yhden kirjan kymmenestä eri aihealueesta.

Lukudiplomilistan voi noutaa mistä tahansa Lahden kirjastosta tai tutustua siihen verkossa: https://lastufinna.lahti.fi/aikuisten-lukudiplomi/

Aikaa diplomin suorittamiseen on koko vuosi 2019. Uusi, päivitetty lukudiplomi julkaistaan taas vuoden 2020 alussa. Diplomin suorittaja saa kirjastosta virallisen lukudiplomin sekä mahdollisuuden osallistua kirja-arvontaa.

Diplomia voi suorittaa myös porukassa

Lahden pääkirjastossa järjestetään myös Lukudiplomipiiri, joka kokoontuu vuoden 2019 aikana kymmenen kertaa. Piirissä keskustellaan luetuista diplomikirjoista ja vaihdetaan lukukokemuksia. Kevään tapaamiset ovat tiistaisin 29.1., 26.2., 26.3., 23.4. ja 21.5. klo 18.00–19.00.

Lukudiplomille on perustettu myös avoin Facebook-ryhmä Aikuisten lukudiplomi 2019, jossa kirjaston henkilökunta vinkkaa diplomin kirjoja ja jossa kaikki diplomia suorittavat voivat kommentoida kirjoja ja raportoida lukemisen edistymisestä.

Aikuisten lukudiplomi 2019 Facebook-ryhmä: https://www.facebook.com/groups/503998333441765/

Aikuisten lukudiplomi 2019 Facebook-tapahtuma: https://www.facebook.com/events/404969056710884/

Kirjastosta voi tilata lisäpalveluna eräpäivämuistutuksen lähestyvästä eräpäivästä. Huomioithan kuitenkin, että nämä ilmoitukset eivät aina välttämättä tule perille asiakkaalle.

Tarkastathan siis aina eräpäivän kuitista tai verkkokirjastosta. Näin vältyt turhilta maksuilta.

Käyttösääntöjen mukaisesti ilmoituksen poisjäänti ei poista asiakkaan velvoitetta maksaa mahdollisesti syntyneet myöhästymismaksut.

EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen myötä henkilötietojen käsittely organisaatioissa muuttuu. Henkilötunnus ei voi enää toimia tunnisteena kirjastojärjestelmässä, mistä johtuen esimerkiksi ajokorttia ei voi käyttää kirjastokorttina. 23.4.2018 alkaen Lastu-kirjastojen kirjastopalvelut kuten lainausautomaatit, tietokoneiden käyttö ja omatoimikirjastot (paitsi ne, joihin kuljetaan erillisellä kulkuavaimella), edellyttävät siis kirjastokortin käyttöä.

Kirjastokortin saa asioimalla missä tahansa Päijät-Hämeen yleisessä kirjastossa.