Siirry sisältöön

Päijät-Hämeen kirjastot ovat päättäneet korottaa kaukolainojen hintaa. Yhden kaukolainan hinta kaikissa Lastu-kirjastoissa 4.3. alkaen on 8 euroa.

Lisäksi Lahden kaupunginkirjasto on päättänyt korottaa kopiomaksuja ja muovikassien hintoja kustannus- ja ympäristösyistä.

Lahden kaupunginkirjaston maksut 4.3.2024 alkaen:
Kaukolaina 8,00 €

Tulostus ja kopiointi
Mustavalkoinen A4, 0,50 €
Mustavalkoinen A3, 1,00 €
Värillinen A4, 1,00 €
Värillinen A3, 2,00 €

Muovikassi 0,50 €

Tutustu tarkemmin kirjastojen käyttösääntöihin ja maksuihin (linkki vie sivustolla uudelle sivulle).
(Maksut päivitetään verkkosivuille 4.3.)

Kopioiden ja kassien hinnat Heinolan kirjastossa (linkki vie uudelle sivulle)



Heinolan kirjaston remontti alkaa alustavien suunnitelmien mukaisesti syyskuussa 2024. Remonttiin valmistautuminen alkaa jo hyvissä ajoin. Remontin ajaksi kirjaston ydintoiminnot siirtyvät väistötiloihin kaupungintalolle, ns. Sote-siipeen – siipeen, joka on Kaivokadun suuntainen, katutasossa oleva tila. Nämä tilat ovat vapautuneet kaupungintalolta Sosiaali- ja terveysalan toimintojen siirryttyä hyvinvointialueelle.

Väistötilassa tulee olemaan asiakaspalvelutilaa noin 335 m2, lisäksi henkilökunnalle on varattu työskentelytiloja sekä aineiston varastotiloja kaupungintalon kellarikerroksessa noin 200 m2 verran. Soveltuakseen kirjastokäyttöön tilat vaativat seinien kaatamista, lattioiden paikkaamista sekä uuden esteettömän ulko-oven rakentamisen. Kaupungintalon nykyinen aulatila jää edelleen kaupungintalolla työskentelevien käyttöön.

Suunnitelma väistötilasta

Miten kaikki etenee?

Tietokeskuksen, jossa kirjasto nyt sijaitse, saneeraussuunnitelmat on tarkoitus saada valmiiksi helmikuun aikana, kiinteistöyhtiö tekee päätökset remontista maaliskuun aikaan ja tämän jälkeen voidaan aloittaa urakoitsijoiden kilpailutus. Tavoitteena on, että kesäkuun alkuun mennessä väistötilat kaupungintalolla on saatu muuttokuntoon.

Väistötilojen ollessa valmiina voidaan materiaalien siirto aloittaa kirjastosta kaupungintalolle. Aineiston arvioitu siirtämisaika on noin kolme kuukautta. Osa materiaalista siirretään väistötilaan, osa varastoidaan niin, että se on henkilökunnan saatavilla ja osa materiaalista joudutaan varastoimaan koko remontin ajaksi. Näistä tiedotetaan tarkemmin lähempänä aineistojen siirtoa.

Miten pääsen käyttämään kirjastoa?

Asiakkaat voivat käyttää kirjaston palveluita normaalisti toukokuun loppuun asti. Lehtilukusali jää muuton ajaksi käyttöön, kulku Virtakadun kautta kirjastokortilla. Aineiston muuton aikana kirjastoa voi käyttää, mutta täytyy varautua siihen, että kaikki aineistot eivät ole saatavilla suoraan hyllystä tai ne ovat jo väistötilassa. Palvelukatkoin ovat mahdollisia muuton yhteydessä, niistä tiedotetaan lähempänä ajankohtaa. Suunnitteilla on, että muuton aikana laina-ajat ovat pidennettyjä, mikä helpottaa asiakkaiden ja kirjastonhenkilöstön toimintaa.

Vaikuta tulevaisuuden kirjastoon!

Heinolan kaupunki järjestää avoimen Tulevaisuuden kirjasto -päivän torstaina 15.2.2024 klo 10-18 Heinolan kaupunginkirjastolla.

Tervetuloa keskustelemaan ja kehittämään kirjaston väistöön ja remonttiin liittyviä suunnitelmia. Mitä kirjasto sinulle merkitsee? Mikä saisi sinut viihtymään kirjastossa paremmin? Millaisia palveluita kirjasto voisi tarjota sinulle tulevaisuudesta?

Lisätietoja tilaisuudesta:
Noora Kumpulainen
kaupunkimuotoilija
p. 044 769 4187
noora.kumpulainen@heinola.fi

Mistä saan lisätietoa kirjastoremontista?

Kaupungin nettisivuille tullaan perustamaan sivu, josta remontin etenemistä voi seurata ja saada vastauksia itseään kirjaston remontissa askarruttaviin kysymyksiin. Tästä tiedotetaan erikseen.

Kirjaston keskeisellä sijainnilla on merkitystä kaupungin keskustan elinvoimaisuuteen.

Lisätietoja antavat:

Jari Kuosa
kiinteistöpäällikkö
p. 044 797 6859
jari.kuosa@heinola.fi

Mirja Sipilä
kirjastopalvelujohtaja
p. 044 797 6842
mirja.sipila@heinola.fi

Lastu-kirjastojen aikuisten lukudiplomi vuodelle 2024 on julkaistu. Lukudiplomi on kirjavinkkilista, jonka tarkoituksena on innostaa lukemaan ja edistää lukuharrastusta. Tavoitteena on myös tarjota uudenlaisia lukuelämyksiä ja polkuja ennenkokemattomien teosten pariin.

Lukudiplomista julkaistaan uusi, päivitetty versio vuosittain. Ensimmäinen aikuisille suunnattu diplomi julkaistiin vuonna 2019 ja se saavutti heti suuren suosion.

Lukudiplomi koostuu kahdestatoista aihekategoriasta, joissa kussakin on kymmenen teosta. Lukudiplomi suoritetaan lukemalla yksi teos vähintään kymmenestä eri aihekategoriasta.

Lukudiplomilistan voi noutaa mistä tahansa Lastu-kirjastosta tai tutustua siihen verkossa lastu.finna.fi.

Aikaa diplomin suorittamiseen on koko vuosi. Diplomin suorittaja saa kirjastosta virallisen lukudiplomin sekä mahdollisuuden osallistua kirja-arvontaan.

Lukudiplomilla on myös Facebook-ryhmä Aikuisten lukudiplomi 2024. Tervetuloa mukaan!

Jos et päässyt mukaan lukudiplomin julkistusiltaan, voit katsoa tilaisuudesta tehdyn videon Lahden kaupunginkirjaston YouTube-kanavalta. Video on nähtävissä kahden viikon ajan. Videossa ei ole tekstitystä. Linkki striimiin, youtube.com.

Minun kuntani – kirjasto yhteisten asioiden keskustelufoorumina ja medialukutaidon tukijana.  

Heinolan kirjaston rooli neutraalina keskustelufoorumina ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkana on voimistunut vuoden 2023 kuluessa. Kirjastojen yhdeksi tehtäväksi on laissa säädetty demokratian edistäminen. Kuluneena vuonna Heinolan kirjasto on toteuttanut vahvasti tätä lain kohtaa osallistumalla yhteishankkeeseen Minun kuntani – kirjasto yhteisten asioiden keskustelufoorumina ja medialukutaidon tukijana.  

Hankkeessa mukana olevien kuntien kirjastoissa on järjestetty ohjattuja keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista aiheista. Heinolassa tilaisuuksia järjestettiin vuoden 2023 aikana kaikkiaan viisi. Kaksi keskusteluista oli Kansallisia dialogeja, joita järjestettiin samaan aikaan ja samasta aiheesta valtakunnallisesti.  

Keskusteluihin kutsuttiin osallistujia avoimesti kirjaston tiedotuskanavilla ja lehdistötiedotteessa. Henkilökohtaisesti kutsuttiin päättäjiä, virkamiehiä, kirjaston yhteistyötahojen edustajia esimerkiksi kansalaisopistosta ja seurakunnasta, kirjaston aktiiviasiakkaita ja muita osallistuvia kaupunkilaisia sekä Itä-Häme -lehden toimittajia. 

Ohjatuissa keskusteluissa hyödynnettiin Erätauko-menetelmää, jonka avulla käydään rakentavaa ja tasavertaista yhteiskunnallista keskustelua. Tavoitteena on ymmärryksen ja vuorovaikutuksen lisääntyminen. ei yksimielisyys tai päätösten tekeminen. Keskusteluiden osallistujamäärä on rajattu, jotta jokaisella on mahdollisuus kertoa omista kokemuksistaan ja havainnoistaan. 

Keskustelut  

Minun kirjastoni 25.1.2023 

Ensimmäisessä dialogissa keskusteltiin kirjaston suuresta merkityksestä ihmisten arjessa. Kirjasto edistää lukutaitoa. Siksi kirjastosta pitää löytyä kiinnostavia kirjoja, uusia ja vanhoja. Kirjasto on myös merkittävä sosiaalinen kohtaamispaikka. Keskustelijat toivoivat, että kirjastossa olisi erilaisia kokoontumis- ja ryhmätiloja toisaalta hiljaiseen opiskeluun ja työskentelyyn, toisaalta tapahtumiin ja muiden tapaamiseen.  

Kansallinen dialogi: Epävarmuudessa eläminen 1.3.2023 

Ensimmäisessä kansallisessa dialogissa pohdittiin sitä, miten epävarmuudessa eläminen näkyy ihmisten elämässä ja mikä auttaa jaksamaan. Yhtenä suurena epävarmuutta ja huolta aiheuttavana asiana keskustelijat näkivät sodan, Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Epävarmuutta keskustelijoiden elämään aiheutti myös toimeentulo. Taloudelliset vaikeudet saattavat muuttaa epävarmuuden suoranaiseksi turvattomuudeksi.  Myös uudet hyvinvointialueet ja sen tuomat muutokset mietityttävät: jos sairastun, saanko apua? Kaiken epävarmuuden keskellä keskustelijat hakevat toivoa ja iloa elämään ennen kaikkea yhteisöllisyydestä. Toisille luottamusta tulevaisuuteen tuo usko ja rukouksen voima, toisille kestävä kehitys ja kierrättäminen. Normaalin arjen jatkaminen voi olla kaikkein paras tapa vähentää epävarmuutta.  

Digirohkeus 11.5.2023 

Digirohkeus tarkoittaa itseluottamusta uusien digitaalisten laitteiden ja palveluiden käytössä. Keskustelijat olivat kokeneet vaikeuksia digiasioiden parissa pelkojen ja osaamattomuuden vuoksi. Henkilökohtaista palvelua kaivattiin. Nykyarjen digitalisoituminen aiheuttaa haasteita. Jatkuva kehitys luo jatkuvan oppimisen tarpeen, ja se voi tuottaa riittämättömyyden tunteita. Keskustelijat ovat huolissaan myös turvallisuudesta, erityisesti nettihuijauksista Keskustelun oivalluksina osallistujat mm. oppivat, että digiongelmat ovat yhteisiä. Kaikki joutuvat opettelemaan joka päivä. Tarvitaan rohkeutta ja apua, ettei kukaan syrjäydy. 

Lukutaito muuttuvassa maailmassa 10.10.2023 

Suomessa on 745 000 lukutaidotonta tai heikosti lukevaa henkilöä, mikä herätti keskustelussa huolta ja kysymyksiä näin suuren määrän merkityksestä yhteiskunnassa. Osallistujat jakoivat muistoja lukemisesta eri elämänvaiheissaan. Kirjastojen ja vanhempien roolia lukemisharrastuksen tukemisessa korostettiin. Keskusteltiin myös äänikirjoista ja älylaitteiden vaikutuksesta lukutaitoon. Teknologian murros vaatii lukutaidon monipuolistamista. Kieli muuttuu, voi jopa köyhtyä, ja se aiheuttaa sukupolvien välille kuilun. Oivalluksena nousi esiin, että lukutaito on tasa-arvoasia ja se kuuluu kaikille. Kun palvelua ei enää juuri ole, ohjeita ja opasteita pitää osata lukea. Lukemaan oppii vain lukemalla 

Kansallinen dialogi: Yhdessä ja yksin 30.11.2023 

Aluksi keskustelijat kertoivat omista merkittävistä kohtaamisistaan lähiaikoina. Toisia kohdataan sekä yksittäin että yhteisöissä, lähitapaamisissa ja digitaalisesti. Tutkimukset yksinäisyydestä ja yhteisöllisyydestä olivat tuttuja mediasta. Yksinäisyys vaikuttaa aivoihin ja koko terveyteen. Osallistujilla oli paljon myös omia havaintoja yksinäisyyden vaikutuksesta toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Huolta aiheuttivat vanhusten päihde- ja peliriippuvuuden lisääntyminen, työikäisten miesten katoaminen yhteiskunnan järjestelmistä, koulukiusatut ja mielenterveysongelmista kärsivät nuoret sekä maahanmuuttajalasten pärjääminen yhteisöissä. Pohdittiin ulkopuolelle jäämisen syitä ja toisaalta mahdollisuuksia päästä mukaan yhteisöihin.  

Lopuksi 

Osallistujilta saatiin joka tilaisuuden yhteydessä mukana olosta myönteistä palautetta. Samanlaisia tapahtumia toivottiin järjestettävän jatkossakin. Lisäksi toivottiin uutispiirejä, keskustelutilaisuuksia sanomalehtien lukemisen yhteyteen. Kirjastossa pyritään toteuttamaan nämä toiveet. Hankkeessa mukana olleet kirjaston työntekijät oppivat järjestämään, ohjaamaan ja kirjaamaan keskusteluja, joissa käytetään erätaukomenetelmää. Kirjasto vahvisti rooliaan kansalaiskeskustelun foorumina ja luotettavan tiedon lähteenä. Hanke antoi valmiuksia jatkaa kirjaston demokratiatyötä edelleen.  

Minun kuntani - kirjasto yhteisten asioiden keskustelufoorumina ja medialukutaidon tukijana - Lahden AKE 

Tuoleja ringissä, edessään paperia ja kynät.

Lastu-kirjastojen kirjastojärjestelmässä oleva vikatilanne jatkuu edelleen, jonka vuoksi asiakaspalvelu voi ruuhkautua kirjastoissa. Ongelma voi vaikuttaa myös tekstiviestitse lähtevien varausten noutoilmoitusten toimituksiin.

Näin vältyt parhaiten törmäämästä järjestelmäviasta aiheutuviin tilanteisiin:

  • Hyödynnä automaatteja – lainaa, uusi ja palauta aineisto automaateilla.
  • Asioi verkkokirjastossa – maksa myöhästymismaksut, seuraa varaustilanteen etenemistä ja täytä kirjastokorttihakemus verkkokirjastossa.
  • Hyödynnä verkkokirjaston hakutoimintoja – hae aineistoja lastu.finna.fi hakutoiminnon avulla.
  • Vaihda verkkokirjastossa varausten noutoilmoituksen toimitustapa sähköpostiksi.

Jos olet varannut aineistoja, seuraa varaustilannetta kirjautumalla verkkokirjastossa omaan tiliisi. Sieltä näet reaaliajassa sijaintisi jonossa tai jos aineisto on jo noudettavissa.

Pahoittelemme viasta asiakkaillemme aiheutuvaa haittaa ja kiitämme ymmärryksestä ja kärsivällisyydestä.

Kuva: Pixabay

Heinolan kaupunginkirjastolla on käynnistynyt uusi Etelä-Suomen aluehallintoviraston rahoittama hanke Lukutaitoa tulevaisuuteen. Hanke tehdään yhteistyössä Heinolan lukion ja Koulutuskeskus Salpauksen kanssa.

Hanke keskittyy toisen asteen opiskelijoiden monilukutaitojen kehittämiseen. Hankkeen tavoitteena on parantaa nuorten ja nuorten aikuisten kriittisiä informaatio- ja medialukutaitoja, joita tarvitaan opinnoissa, tulevaisuuden työelämässä, mutta myös arjessa ja toimiessa aktiivisena, vastuullisena ja hyvinvoivana kansalaisena.

Kriittinen ja rakentava näkökulma informaatiotulvaan

Nuoret ja nuoret aikuiset elävät yhteiskunnassa ja globaalisti verkostoituneessa ympäristössä, joissa jatkuva digitaalinen informaatiovirta on arkipäivää. Pirstaleisen ja nopeasti kulutettavan tiedon määrä on suuri ja jatkuvasti käden ulottuvilla.

Sisältöjen vastaanotto ja hallinta vaativat nykyaikaisia lukutaitoja suodattaa ja ymmärtää, mikä on oleellista ja miten informaatiolla pyritään vaikuttamaan. Rakentava kriittisyys mediasisältöihin on asenne, toimintatapa ja kansalaistaito, jolla tehdään myös laadukasta tiedonhankintaa. Vastuullinen tiedonhankkija tunnistaa luotettavat tiedonlähteet ja osaa käyttää niitä monipuolisesti ja lainmukaisesti vähentäen eriarvoisuutta ja tarpeetonta vastakkainasettelua ihmisten välillä.

Mitä ovat monilukutaidot?

Monilukutaidoilla tarkoitetaan taitoja lukea, käyttää ja tuottaa monimuotoisia tekstejä erilaisissa ympäristöissä ja erilaisin välinein. Monilukutaitoihin kuuluu laaja tekstikäsitys, joka tunnistaa kirjallisten tekstien rinnalle kuvan, äänen, puhutun kielen, videon, numerot ja graafiset elementit. Jokainen tekstityyppi tarvitsee omat luku- ja tuottamistaidot. Esimerkiksi verkkouutisia tai paperista sanomalehteä kuvineen luetaan eri tavoin kuin sosiaalisen median kuva- ja tekstivirtaa.

Monilukutaitoihin kuuluu taito tarkastella kriittisesti sisältöjä arvioiden niiden luotettavuutta, alkuperää ja ilmaisukeinoja. Monilukutaitoa on myös tekstin tai median kontekstin ymmärtäminen. Kirjallisilla teksteillä ja muilla mediamuodoilla on tekijä, ilmestymisympäristö ja tavoitteet, jotka heijastuvat tekstin sisältöön ja ilmaisukeinoihin. Ne ilmentävät tekijänsä ja ilmestymiskontekstinsa kulttuureja, arvoja, tarkoitusperiä ja näkökulmia.

Monilukutaitotyö on tärkeä osa Heinolan kirjaston toimintaa

Heinolan kaupunginkirjastolla vierailee vuosittain yli tuhat lasta, nuorta ja nuorta aikuista koululuokittain kirjaston käytön ja tiedonhankinnan opastuksissa. Tämän lisäksi kirjasto tarjoaa digiopastusta ajanvarauksella ja ilman ajanvarausta sekä neuvoo asiakkaitaan kirjaston verkkopalvelujen käytössä. Kirjasto tukee paikallista lukutaitotyötä tekemällä myös kirjavinkkauksia peruskoulusta lukioon.

Lukutaitoa tulevaisuuteen -hanke laajentaa kirjaston mahdollisuuksia ja välineitä tukea toisen asteen opiskelijoiden monilukutaitoja ja vahvistaa yhteistyötä paikallisten toisen asteen oppilaitosten kanssa. Hankeaikana kirjastolla ja oppilaitoksissa järjestetään esimerkiksi työpajoja, tiedonhaunopastuksia, lukuvinkkauksia ja digitaalisia oppimismahdollisuuksia nykyaikaisissa verkkoympäristöissä.

Lukutaitoa tulevaisuuteen -hanke on Etelä-Suomen aluehallintoviraston rahoittama. Hanke päättyy vuoden 2024 lopussa.

Lisätietoja:

Heidi Puuluoto, informaatikko, Heinolan kaupunginkirjasto

Puhelin: 044 797 5727, heidi.puuluoto@heinola.fi

Mirja Sipilä, kirjastopalvelujohtaja, Heinolan kaupunginkirjasto

Puhelin: 044 797 6842, mirja.sipila@heinola.fi

Lähteitä / Lue lisää:

Heinolan kirjasto tilastoina (Suomen yleisten kirjastojen tilastot, 2022)

Kansallinen lukutaitostrategia 2023 (Opetushallitus, 2021)                                                        

Monilukutaitoa vahvistamassa – selvitys ammattiin opiskelevien nuorten monilukutaidoista (Mediakasvatusseura, 2023)

Asianajaja on tavattavissa kirjaston pohjakerroksessa noin kerran kuukaudessa maanantaina klo 17-18. Syksyn 2023 päivystysajat: 2.10., 6.11. ja 4.12. Kevään 2024 päivystysajat: 5.2., 4.3. ja 8.4.

Asianajaja antaa asiakkaalle tietoa siitä, onko asiassa tarpeen hakea oikeudellista asiantuntija-apua, tai ohjaa hänet oikean viranomaisen tai asiaan perehtyneen asianajajan puoleen.

Päivystyksen aikana ei voida laatia asiakirjoja eikä hoitaa laajempia toimeksiantoja. Päivystyspaikassa on mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti.

Ajanvarausta päivystykseen ei voi tehdä eikä puhelinneuvontaa voida antaa.

Vaaka ja nuija.

Heinolan kaupunginkirjasto täyttää tänä vuonna 160 vuotta ja sen kunniaksi on tehty kirjavinkkausrata 11 kirjaa Heinolasta, jossa esitellään Heinolaan sijoittuvia kirjoja. Reitillä kuljetaan kirjaston vanhoissa osoitteissa, joten samalla voi seurata katukuvan muutosta vuodesta 1891 alkaen.

Jokaisessa osoitteessa - rastilla - on A4-kokoinen tuloste, joka sisältää tietoa ja tehtävän kohteessa pohdittavaksi. Tuloste on sijoitettu rakennusten ulkopuolelta luettavaksi, esim. oveen tai ikkunaan. Oikea vastausrivi on esillä viimeisellä rastilla. Reitti on rastijärjestyksessä kulkien noin kolmen kilometrin mittainen. Halutessaan sen voi kulkea osissa.

Viimeisellä rastilla voit jättää yhteystietosi kirjastossa olevaan laatikkoon. Kaikkien yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan kirjapalkintoja. Arvontaan osallistuvat kaikki viimeistään 1.9.2023 kirjastoon jätetyt yhteystiedot.

Voit pelata peliä myös mobiilipelinä joko selaimessa osoitteessa play.seppo.io (avautuu uuteen välilehteen), tai lataa sovelluskaupasta puhelimeesi Play Seppo –sovellus. Pelin koodi on 533C1A. Saavutettava versio toimii vain Seppo-sovelluksella.

Rastirata on kuljettavissa 31.8.2023 saakka, saavutettava versio ja mobiilipeli 31.12.2023 asti.

11 kirjaa Heinolasta on paikallisopas Tuija Kaupin ideoima ja käsikirjoittama. Heinolan kaupunginkirjasto on ollut tilaajana sekä yhteistyökumppanina ja toteuttanut mobiilipelin.

Pelin ensimmäinen rasti on VPK-talo osoitteessa Kymenkartanonkatu 2, ja siellä esitellään reitin ensimmäinen Heinolaan sijoittuva romaani.

11 kirjaa heinolasta kirjavinnkaurata rastirata 9.6.-31.8. mobiilipeli 9.6.-31.12.2023.

Kirjastoauto Sulka viettää kesää tallissa ja huollossa 5.6. - 25.6. ja 10.7. - 13.8.2023

Kesäreitit ajetaan 26.6. - 9.7.2023 seuraavasti:

Maanantai (26.6, 3.7)

9:00 – 10:00                     Sinilähde-Talo

10:30 – 11.00                   Kankaantie th.

11:30 – 12:30                   Paaso, baari

13:00 – 14:30                   Kylätähti, KK

Keskiviikko (28.6, 5.7)

Vierumäki

9:30 – 10:30                     Seurakunta-Sali

11:00 – 12:00                   Koulu

13:00 – 14:30                   Opisto

Torstai (29.6, 6.7)

8:30 – 9:45  Tommola-talo

10:30 – 12:00                   Hirvisalo, kesätori

13:00 – 14:30                   Kylätähti, KK

Kirjastoauto lehtipuiden alla kadulla.

Heinolan kirjasto on auki koko kesän. Palveluaikoja supistetaan muutamalla tunnilla päivässä kuuden viikon ajan kesä-heinäkuussa, jotta henkilökunnan vuosilomat saadaan toteutettua tiiviisti. Aiempien vuosien tapaan kirjasto on lauantaisin suljettu kesä-, heinä- ja elokuussa. Osa kirjaston palveluista siirtyy kesätauolle.

Aukioloajat ovat 1.6.–18.6. ja 31.7. - 31.8.:

ma – to 9 – 19
pe 9 – 17
la, su suljettu

Juhannusviikon maanantaista 19.6. heinäkuun viimeisen viikon loppuun 30.7.:

ma, to pe 9 – 17
ti, ke 12 – 19
la, su suljettu
huom. to 22.6. 9 - 15 ja pe 23.6. suljettu (juhannusaatto)

Kirjastoauto Sulka

5.6. - 25.6. ei aja
26.6. - 9.7. kesäreitit, seuraa ilmoittelua!
10.7. - 13.8. ei aja

Omatoimikirjasto on käytössä myös kesällä joka päivä klo 6 – 22. Voit lukea ja lainata lehtiä, noutaa varauksia, palauttaa lainoja ja käyttää tietokoneita. Omatoimikirjastoon kirjaudutaan aukioloaikojen ulkopuolella rantapuiston puoleisesta ovesta kirjastokortilla ja pin-koodilla.

Verkkokirjasto Lastu https://lastu.finna.fi/ on käytettävissä vuorokauden ympäri. Voit mm. uusia lainoja, tehdä varauksia, maksaa kirjastomaksuja ja .

Digiopastukset, kotikirjastopalvelu ja Celia-rekisteröinnit ovat kesätauolla 19.6. – 30.7.

Kirjaston sisätilassa pyöreä kuparinen lampunkupu hallistsee etualaa, sohva, palautushylly.

Heinolan kirjaston historia alkaa vuodesta 1863. Asiasta kirjoitti Mikkelin Viikkosanomat 28.1.1864:

 “Viime vuoden lopulla perustettiin tänne kaunokirjallinen lainakirjasto. Perustajat maksoivat kerrassaan 4 markkaa. Kirjastoon on jo hankittu joku määrä kirjoja. Muuta emme siitä vielä voi sanoa, kuin että kirjastolla on säännöt, hoitaja ja raha-wartia.”

Kirjasto oli tietysti ruotsinkielinen. Muutamaa vuotta myöhemmin saatiin paikkakunnalle myös suomenkielinen kirjasto.

Ensimmäisen kirjaston sijainti ei ole tiedossa. Kaupunginkirjasto sai ensimmäisen oman toimitilansa vastavalmistuneesta VPK-talosta 1891. Sen jälkeen Heinolan kirjasto on muuttanut monta kertaa, esimerkiksi puuvajan, putkan ja kylpylän kautta nykyiselle paikalleen torin laitaan.

Heinolan kirjasto juhlii tänä vuonna siis 160-vuotista taivaltaan. Merkkipäivää vietämme perjantaina 9.6. Ohjelmaa on koko päivän, kahvitarjoilu 11 – 15.

Klo 10          Tommolan päiväkodin esitys

Klo 10.30     Kirjastoilves Laina-Unelma tavattavissa

Klo 12          11 kirjaa Heinolasta –kirjavinkkiradan julkistaminen

Klo 13          Kepeää hyvänmielen musiikkia. Heinolan Musiikkiopiston jousitrio

Klo 14          Runoesitys Max Ehrmann: Desiderata. Hyvinvointijohtaja Pirjo Hepo-oja

Klo 15          Saleista ja keittiöistä: kotien kulttuurihistoriaa. Kamarineuvos Kari-Paavo Kokki

11 kirjaa Heinolasta 

Merkkivuoden kunniaksi paikallisopas Tuija Kauppi on ideoinut ja käsikirjoittanut kaupungilla kulkevan kirjavinkkiradan.

Rasteilla käydään kirjaston vanhoissa osoitteissa, joissa esitellään paitsi kirjaston historiaa, myös 11 Heinolaan sijoittuvaa kirjaa. Jokainen rasti sisältää kysymyksen pohdittavaksi. Viimeisellä rastilla voi jättää yhteystietonsa kirjastossa olevaan laatikkoon ja osallistua kirjapalkintojen arvontaan. Rata on kuljettavissa 31.8.2023 saakka.

Radasta on tehty mobiilipeli sekä saavutettava versio ruudunlukuohjelmille.

Rata ja mobiilipeli julkaistaan kirjaston juhlapäivänä.

Lisätietoja:

Kirjastopalvelujohtaja Mirja Sipilä p. 044-797 6842

11 kirjaa Heinolasta –radan suunnittelija Tuija Kauppi p. 044-288 2628

Erikoiskirjastonhoitaja Leena Pietilä 044-797 6942

Vanha kaupunkinäkymä, vaalea puutalo, lennätintolppia ja teksti kirjasto Heinolassa 160 vuotta perjantaina 9.6.2023 10 - 16.

Millainen on sinun unelmiesi kirjasto? Mikä palveluissamme on jo nyt hyvin, mikä kaipaa kehittämistä ja mitä uutta kirjaston pitäisi tarjota? Mielipiteesi on meille tärkeä, kerro se kyselyn kautta joko verkossa tai kirjastossa. Vastausaikaa on 30.6.2023 saakka.

Kysely verkossa

Pääset kyselyyn linkistä Unelmiesi kirjasto (avautuu uuteen välilehteen)

Kirjastossa unelmaseinä

Kirjastossa on esillä unelmaseinä. Kirjoita ehdotuksesi ja ideasi lapulle ja kiinnitä se seinälle.

Sininen: Mikä palvelu tai asia kirjastossamme kaipaa korjaamista tai uudistamista?

Vihreä: Mikä kirjastossamme on jo hyvin ja pitää säilyttää entisellään?

Keltainen: Mikä uusi palvelu tai tila kirjastoomme tarvitaan?

Juliste unelmiesi kirajsto standissa, erivärisiä post-it-lappuja ja kyniä.

Digirohkeus on aiheena Heinolan kaupunginkirjaston kevään kolmannessa keskustelutilaisuudessa. Ohjattu dialogi järjestetään kirjaston Kotiseutuhuoneessa torstaina 11. toukokuuta kello 14–16.

Samalla viikolla vietetään valtakunnallista digitaitoviikkoa, joka tänä vuonna pureutuu nimenomaan digirohkeuteen.

Digi- ja väestötietovirasto DVV määrittelee digirohkeuden itseluottamukseksi, jonka avulla ihminen uskaltaa kokeilla ja ottaa käyttöön uusia tai päivittyneitä digitaalisia laitteita ja palveluita tai kehittyä niiden käytössä. Pohjimmiltaan kyse on uskalluksesta kohdata digitalisoituva arki.​

Jos ihmisen digirohkeus on saanut kolauksia tai se ei ole päässyt vahvistumaan, voi yhä digitaalisemmasta ympäristöstä kasvaa ahdistuksen lähde, jota on jatkuvasti vaikeampi vältellä.​

Mikä huolestuttaa, mistä saat rohkeutta?

Millaisia pelkoja tai huolia sinulla on digiasioita kohtaan? Millaisissa tilanteissa olet kokenut epävarmuutta tai osaamattomuutta? Mistä saat apua tai neuvoja, kun digiasiat ahdistavat? Miten olet voittanut pelkosi tai epävarmuutesi? Mitä ajattelet siitä, että yhä useammat palvelut siirtyvät älylaitteiden ja verkon varaan? Miten pystyt helpottamaan toisten digiahdistusta?

Tule kertomaan omista kokemuksistasi ja kuulemaan, millaisia kokemuksia muilla on.

Ohjatun dialogin tavoitteena ei ole ratkaista ongelmia vaan syventää ymmärrystä aiheesta. Ehkä yhdessä keskustellen voimme myös hälventää joitain pelkoja ja sitä kautta lisätä digirohkeutta.

Keskustelussa käytetään rakentavan keskustelun pelisääntöjä, joilla pyritään luomaan tasavertainen ja luottamuksellinen ilmapiiri. Paikkoja on rajoitetusti, jotta jokaisella on mahdollisuus tulla kuulluksi.

Ilmoittaudu siis keskusteluun mukaan mahdollisimman pian!

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Mirja Sipilä, kirjastopalvelujohtaja, Heinolan kaupunginkirjasto, mirja.sipila@heinola.fi, p. 044 797 6842.

Keskustelu on osa kirjastojen Minun kuntani -demokratiahanketta, jonka tavoitteena on edistää vuorovaikutusta ihmisten kesken ja lisätä luottamusta lähihallintoon.

Tuoleja ringissä, edessään paperia ja kynät.

Lastu-kirjastot ovat vahvasti mukana Suomen ensimmäisissä Kansallisissa dialogeissa. Heinolan kirjastossa dialogi järjestetään 1. maaliskuuta ja Lahden pääkirjastossa 9. toukokuuta.

Ensimmäisten Kansallisten dialogien aiheena on ”Epävarmuudessa eläminen”. Ohjatuissa keskusteluissa pohditaan sitä, miten erilaiset kriisit, kuten korona, Venäjän hyökkäyssota, energiakriisi ja sote-uudistus, vaikuttavat elämäämme ja siihen, millaisena näemme tulevaisuuden. Miten voimme ylläpitää toivoa, kun kaikki on epävarmaa?

Kansallisia dialogeja järjestetään kevään aikana eri puolilla Suomea. Niiden tarkoituksena on rakentaa yhteistä ymmärrystä erilaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä, haasteista ja mahdollisuuksista.

Dialogeista tehdään julkinen yhteenveto ja se on kaikkien luettavissa Kansallisten dialogien verkkosivuilla. Valtiovarainministeriö toimittaa yhteenvedon myös kuntien ja valtion hallinnolle.

Dialogien pyrkimyksenä on ymmärryksen lisääntymisen lisäksi vahvistaa ihmisten osallisuutta, yhteenkuuluvuutta ja yhteiskunnan muutoskykyä vuoropuhelun avulla.

Dialogeilla rakennetaan luottamusta

Kirjastojen Minun kuntani -demokratiahankkeessa mukana olevissa Lahden ja Heinolan kirjastoissa dialogien järjestäminen on jo tuttua.

Lahden kirjastossa on talven aikana keskusteltu muun muassa siitä, miten kuntalaiset voivat vaikuttaa oman paikkakuntansa asioihin. Heinolan kirjastossa puolestaan on pohdittu sitä, millainen merkitys kirjastolla on ihmisten elämässä.

Kansalliset dialogit osuvatkin vahvasti kirjastojen demokratiahankkeen ytimeen. Molempien taustalla on halu lisätä kansalaisten luottamusta toisiinsa ja julkishallintoon.

Lisäksi halutaan vahvistaa kansalaisten osallisuutta tarjoamalla kaikille mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun – myös niille, joiden ääni ei yleensä kuulu. Minun kuntani -hankkeen yhteistyökumppanina on Cultura-säätiö, jonka avulla pyritään tavoittamaan etenkin venäjänkielisiä kuntalaisia.

Minun kuntani – kirjasto yhteisten asioiden keskustelufoorumina ja medialukutaidon tukijana -hanketta koordinoi Lahden kaupunginkirjasto. Lastu-kirjastoista mukana ovat lisäksi Heinolan ja Orimattilan kaupunginkirjastot.

Hankkeessa ovat mukana myös Imatran, Lappeenrannan ja Kouvolan kaupunginkirjastot sekä Iitin kunnankirjasto. Dialogit kaikissa hankkeen kirjastoissa jatkuvat vuoden 2023 ajan.

Kansallinen dialogi Heinolan kirjastossa 1.3. kello 14–16. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Mirja Sipilä, kirjastopalvelujohtaja, Heinolan kaupunginkirjasto, mirja.sipila@heinola.fi, p. 044 797 6842

Kansallinen dialogi Lahden pääkirjastossa 9.5. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Kaisa Halme, hanketyöntekijä, Lahden kaupunginkirjasto, kaisa.halme@lahti.fi, p. 044 416 4139

Satujen, laulujen ja leikkien maailmaan johdattelee Anne Sorjanen. Tuokiot ovat avoimia kaikille alle kouluikäisille lapsille vanhempineen myös päiväkodeissa. Kirjaston YouTube-kanavalle on tallennettu aikaisempia satutuokioita.

Hieman isommille lapsille Anne on lukenut äänikirjoiksi kaksi Tuula Maija Vigmanin kirjaa, Valdo merellä ja maalla ja Valdo saa ystävän. Niitä voit kuunnella Tuula Maijan YouTube-kanavalla.

Tervetuloa satujen maailmaan!

Keskiviikkoisin klo 9.15 - 10

18.1. Tommola-talo

25.1. Kettukallion päiväkoti

1.2.  Talvisadut kirjastossa

8.2.  Sinilähteen päiväkoti

15.2. Vierumäen päiväkoti (klo 9.45–10.30)

22.2. Jyrängön päiväkoti

8.3.  Kevätsadut kirjastossa

15.3. Tommola-talo

22.3. Jyrängön päiväkoti

29.3. Kettukallion päiväkoti

5.4.  Sinilähteen päiväkoti

19.4. Vierumäen päiväkoti (klo 9.45–10.30)

Nalle Puh -pehmolelu istuu säkkituolissa kuvakirja kainalossa.

Kirjastojen uusi hanke tuo asukkaat ja päättäjät tasavertaisina yhteen.

Heinolan kaupunginkirjastossa järjestetään vuoden 2023 aikana ohjattuja keskustelutilaisuuksia paikallisista ajankohtaisista asioista. Tavoitteena on edistää ihmisten välistä vuorovaikutusta ja lisätä kuntalaisten luottamusta lähihallintoon. Kuntalaisten lisäksi mukaan keskusteluihin kutsutaankin myös alueen päättäjiä, viranhaltijoita ja median edustajia. 

Ensimmäinen keskustelu järjestetään tammikuussa. Silloin pohditaan, millainen merkitys kirjastolla on ihmisten elämässä. Heinolan kirjastoon on tulossa remontti, joten nyt on hyvä aika syventää ymmärrystä siitä, millaisia odotuksia ja tarpeita kirjastoon kohdistuu. 

”Meidän on tärkeä laajentaa käsitystä siitä, millaista roolia kirjasto näyttelee eri ihmisten elämässä ja erilaisissa elämänvaiheissa. On mielenkiintoista pohtia yhdessä kuntalaisten kanssa sitä, millainen tulevaisuuden kirjasto voisi olla”, sanoo kirjastopalvelujohtaja Mirja Sipilä. 

Ei väittelyä, vaan tasavertaista dialogia 

Keskusteluissa hyödynnetään Erätauko-menetelmää, jonka avulla voidaan käydä rakentavaa ja tasavertaista yhteiskunnallista keskustelua. 

Tavoitteena on ymmärryksen ja vuorovaikutuksen lisääntyminen, ei yksimielisyys tai päätösten tekeminen. Keskusteluiden osallistujamäärä on rajattu, jotta jokaisella on mahdollisuus kertoa omista kokemuksistaan ja havainnoistaan. 

”Aito kuunteleminen ja toisten kokemusten kunnioittaminen voivat auttaa löytämään näkökulmia, jotka muuten jäisivät piiloon. Tunne kuulluksi tulemisesta lisää uskoa siihen, että jokaisen ajatuksilla on merkitystä ja että jokainen voi vaikuttaa”, sanoo hanketyöntekijä Kaisa Halme Lahden kaupunginkirjastosta. 

Keskustelutilaisuudet ovat osa kirjastojen lakisääteistä demokratiatyötä. Niillä nostetaan asioita kansalaiskeskusteluun ja tuodaan päätöksentekoa lähemmäs kansalaista. Samalla vahvistetaan kirjastojen roolia kuntien neutraaleina keskustelufoorumeina. Kirjasto on jo nykyisin matalan kynnyksen kohtaamispaikka, joka tavoittaa ison osan kunnan asukkaista. 

Minun kuntani -demokratiahankkeessa on mukana Heinolan kaupunginkirjaston lisäksi Lahden, Orimattilan, Kouvolan, Imatran ja Lappeenrannan kaupunginkirjastot, Iitin kunnankirjasto sekä Cultura-säätiö. 

Aluehallintovirasto on myöntänyt hankkeelle demokratia-avustusta yhteensä 65 000 euroa. 

Lisätietoja 

Mirja Sipilä, kirjastopalvelujohtaja, Heinolan kaupunginkirjasto 
mirja.sipila@heinola.fi 
p. 044 797 6842 

Kaisa Halme, hanketyöntekijä, Lahden kaupunginkirjasto 
kaisa.halme@lahti.fi 
p. 044 4164139 

Logo kirjastojen demokratiahanke.

Kirjaston laitteet ja verkkoyhteydet

Kirjaston asiakastietokoneissa on  

  • internet-yhteys 
  • Windows 10-käyttöjärjestelmät 
  • Office 2010 -toimisto-ohjelmat 

Asiakastietokoneita voi käyttää ilman ajanvarausta.  

Tietokoneiden käyttö on maksutonta.  

Tulosteet maksavat 0,50 € mustavalkoinen, 1 € värillinen, 2 € kaksipuoleinen.  

Tulostaminen ja monistaminen tapahtuvat 1. kerroksen monitoimikoneella asiakaspalvelutiskin vieressä.  

Skannaaminen sähköpostiosoitteeseen on maksutonta.  

Kirjaston langaton verkko Hla-Vieras (salasana Xu6Emede) on käytettävissä omalla laitteellasi ilmaiseksi.

Digiopastusta arjen pieniin digipulmiin

Ilman ajanvarausta:

Keskiviikkoisin kello 12-13, kirjaston keskiympyrässä, 1 krs. 

Et tarvitse ajanvarausta. Jos syntyy jonoa, käytössä on vuoronumerot.  

10 min / asiakas 

Digiopastuksessa voit esittää kysymyksiä tietokoneen, tabletin tai älypuhelimen käytöstä ja verkossa toimimisesta.

Digiopastaja ei käsittele asiakkaan puolesta hänen henkilökohtaisia tietojaan tai asiointitunnuksiaan. Digiopastaja ei asenna laitteita tai ohjelmistoja, mutta neuvoo niiden asentamisessa, lataamisessa ja päivittämisessä. Digiopastaja ei tee asiakkaan puolesta hakemuksia, ostoja tai muita tilisiirtoja eikä opasta pankkiasioinnissa. Laitteen täytyy olla valmiiksi asennettu ja ehjä; rikkoutuneita laitteita emme korjaa.

Ajanvarauksella:

Opastusaika on tiistaisin klo 13 – 15 ja sen pituus on 30 min/asiakas. Varaa aika mediaohjaaja Olli Tikkuselta, p. 044 769 4177.

Ohjeita saat myös verkossa olevien maksuttomien kirjastopalvelujen käyttöön:  

  • lastu.finna.fi 
  • eKirjasto (ääni- ja e-kirjoja) 
  • E-lehdet 
  • Naxos Music Library 

Kannettava tietokone, tabletti ja puhelin.

Pitkän taun jälkeen Heinolan kirjastossa järjestetään taas asianajajapäivystystä. Asianajaja antaa maksutonta neuvontaa oikeudellisissa asioissa kirjaston pohjakerroksessa noin kerran kuukaudessa maanantaina klo 17-18. Päivät ovat: 26.9.2022, 31.10.2022, 28.11.2022, 30.1.2023, 27.2.2023 ja 27.3.2023.

Asianajaja antaa asiakkaalle tietoa siitä, onko asiassa tarpeen hakea oikeudellista asiantuntija-apua, tai ohjaa hänet oikean viranomaisen tai asiaan perehtyneen asianajajan puoleen.

Päivystyksen aikana ei voida laatia asiakirjoja eikä hoitaa laajempia toimeksiantoja. Päivystyspaikassa on mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti.

Ajanvarausta päivystykseen ei voi tehdä eikä puhelinneuvontaa voida antaa.

Lakinuija.

Lastu-kirjastojen käyttösääntöihin on tehty muutoksia, jotka tulevat voimaan 1.4. alkaen. Muutos koskee palauttamatta jääneen aineiston laskutuskäytäntöjä. Jatkossa asiakkaalta peritään 3 € maksu, jos hänelle joudutaan lähettämään toinen palautuspyyntö.

Ensimmäinen palautuspyyntö lähetetään asiakkaalle, kun aineiston eräpäivästä on kulunut 7 vuorokautta (varatun aineiston ja pikalainojen kohdalla 1 vuorokausi eräpäivästä). Ensimmäisestä palautuspyynnöstä ei peritä maksua, eli käytäntö jatkuu entisellään. Toinen palautuspyyntö lähetetään 21 vuorokauden kuluttua eräpäivästä (varatun aineiston ja pikalainojen kohdalla 14 vuorokautta). Tästä toisesta palautuspyynnöstä peritään muistutusmaksu 3 €. Maksu lisätään automaattisesti asiakkaan velkasaldoon.

Toisessa palautuspyynnössä kerrotaan myös, että jos asiakas ei palauta myöhässä olevaa aineistoa, seuraavaksi lähetään lasku. Lasku lähetetään kahden palautuspyynnön jälkeen, kun eräpäivästä on kulunut 49 vuorokautta.

Myöhästymismaksut, muistutusmaksu (3 €) ja laskutuslisä (10 €) lisätään asiakkaan velkasaldoon, kun aineisto käsitellään laskutetuksi. Nämä maksut maksetaan aina kirjastossa tai verkkokirjastossa. Palauttamattomasta aineistosta lähetetään lasku, joka sisältää ainoastaan aineistojen korvaushinnat. Aineistoa ei voi enää palauttaa laskun lähtemisen jälkeen, vaikka se löytyisikin. Aikaisemin aineiston palauttaminen oli mahdollista.

Muutoksella pyritään siihen, että: 1) myöhässä oleva aineisto palautuisi nopeammin kirjastoon 2) laskutuksen jälkeen palautuvasta aineistosta aiheutuva työ ja kulut vähenisivät. Muutoksen myötä asiakkaalle tulee aiempaa pidempi aika palauttaa aineisto ennen sen siirtymistä laskutukseen.

Päivitetyissä säännöissä on kiinnitetty erityistä huomiota myös selkokielisyyteen.
Lue käyttösäännöt kokonaisuudessaan (linkki avautuu uuteen välilehteen).

Kirjaston käyttösääntöihin muutoksia 1.4. alkaen!

Kirjastokortilla aukeavaa ajanvietettä:

Kirjaston e-kirjat Ellibs
Ulkomaisia sanoma- ja aikakauslehtiä Pressreader
Elokuvia Kirjastokino
Klassista musiikkia Naxos Music Library
Klassista musiikkia videoina, mm. oopperaa ja balettia Naxos Video Library

Vapaasti saatavilla olevaa ajanvietettä:

E-kirjojakokoelmia, lastenkirjoja, klassikoita ja muuta,  suomeksi, ruotsiksi ja selkokielellä
Elonet vanhoja kotimaisia elokuvia, dokumetteja, mainosfilmejä
Yle Areena tv- ja radio-ohjelmia, mm. äänikirjoja
Makupalat.fi kirjastojen kokoamia laadukkaita, linkkejä tietoon ja elämyksiin