Heinolan kirjasto ja kirjastoauto toimivat ennakkoäänestyspaikkoina K-citymarketin ja Kyläpirtin ohella. Kirjastoauto Sulka ajaa poikkeusaikataulun mukaan. Kaikki ennakkoäänestysajat voit tarkistaa Heinolan kaupungin sivulta (avautuu uuteen välilehteen).
Lastu-kirjastot ovat vahvasti mukana Suomen ensimmäisissä Kansallisissa dialogeissa. Heinolan kirjastossa dialogi järjestetään 1. maaliskuuta ja Lahden pääkirjastossa 9. toukokuuta.
Ensimmäisten Kansallisten dialogien aiheena on ”Epävarmuudessa eläminen”. Ohjatuissa keskusteluissa pohditaan sitä, miten erilaiset kriisit, kuten korona, Venäjän hyökkäyssota, energiakriisi ja sote-uudistus, vaikuttavat elämäämme ja siihen, millaisena näemme tulevaisuuden. Miten voimme ylläpitää toivoa, kun kaikki on epävarmaa?
Kansallisia dialogeja järjestetään kevään aikana eri puolilla Suomea. Niiden tarkoituksena on rakentaa yhteistä ymmärrystä erilaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä, haasteista ja mahdollisuuksista.
Dialogeista tehdään julkinen yhteenveto ja se on kaikkien luettavissa Kansallisten dialogien verkkosivuilla. Valtiovarainministeriö toimittaa yhteenvedon myös kuntien ja valtion hallinnolle.
Dialogien pyrkimyksenä on ymmärryksen lisääntymisen lisäksi vahvistaa ihmisten osallisuutta, yhteenkuuluvuutta ja yhteiskunnan muutoskykyä vuoropuhelun avulla.
Dialogeilla rakennetaan luottamusta
Kirjastojen Minun kuntani -demokratiahankkeessa mukana olevissa Lahden ja Heinolan kirjastoissa dialogien järjestäminen on jo tuttua.
Lahden kirjastossa on talven aikana keskusteltu muun muassa siitä, miten kuntalaiset voivat vaikuttaa oman paikkakuntansa asioihin. Heinolan kirjastossa puolestaan on pohdittu sitä, millainen merkitys kirjastolla on ihmisten elämässä.
Kansalliset dialogit osuvatkin vahvasti kirjastojen demokratiahankkeen ytimeen. Molempien taustalla on halu lisätä kansalaisten luottamusta toisiinsa ja julkishallintoon.
Lisäksi halutaan vahvistaa kansalaisten osallisuutta tarjoamalla kaikille mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun – myös niille, joiden ääni ei yleensä kuulu. Minun kuntani -hankkeen yhteistyökumppanina on Cultura-säätiö, jonka avulla pyritään tavoittamaan etenkin venäjänkielisiä kuntalaisia.
Minun kuntani – kirjasto yhteisten asioiden keskustelufoorumina ja medialukutaidon tukijana -hanketta koordinoi Lahden kaupunginkirjasto. Lastu-kirjastoista mukana ovat lisäksi Heinolan ja Orimattilan kaupunginkirjastot.
Hankkeessa ovat mukana myös Imatran, Lappeenrannan ja Kouvolan kaupunginkirjastot sekä Iitin kunnankirjasto. Dialogit kaikissa hankkeen kirjastoissa jatkuvat vuoden 2023 ajan.
Kansallinen dialogi Heinolan kirjastossa 1.3. kello 14–16. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Mirja Sipilä, kirjastopalvelujohtaja, Heinolan kaupunginkirjasto, mirja.sipila@heinola.fi, p. 044 797 6842
Kansallinen dialogi Lahden pääkirjastossa 9.5. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Kaisa Halme, hanketyöntekijä, Lahden kaupunginkirjasto, kaisa.halme@lahti.fi, p. 044 416 4139
Heinolan kirjastoauto pysähtyy uudella Kailas-talolla torstaisin 9.2. alkaen klo 9.45 - 11.15. Entiset Kailas-talon ja Salpauksen pysäkit lakkautetaan.
Lisätietoja kirjastovirkailija Marko Nakari p. 0500-254416.
Satujen, laulujen ja leikkien maailmaan johdattelee Anne Sorjanen. Tuokiot ovat avoimia kaikille alle kouluikäisille lapsille vanhempineen myös päiväkodeissa. Kirjaston YouTube-kanavalle on tallennettu aikaisempia satutuokioita.
Hieman isommille lapsille Anne on lukenut äänikirjoiksi kaksi Tuula Maija Vigmanin kirjaa, Valdo merellä ja maalla ja Valdo saa ystävän. Niitä voit kuunnella Tuula Maijan YouTube-kanavalla.
Kirjastojen uusi hanke tuo asukkaat ja päättäjät tasavertaisina yhteen.
Heinolan kaupunginkirjastossa järjestetään vuoden 2023 aikana ohjattuja keskustelutilaisuuksia paikallisista ajankohtaisista asioista. Tavoitteena on edistää ihmisten välistä vuorovaikutusta ja lisätä kuntalaisten luottamusta lähihallintoon. Kuntalaisten lisäksi mukaan keskusteluihin kutsutaankin myös alueen päättäjiä, viranhaltijoita ja median edustajia.
Ensimmäinen keskustelu järjestetään tammikuussa. Silloin pohditaan, millainen merkitys kirjastolla on ihmisten elämässä. Heinolan kirjastoon on tulossa remontti, joten nyt on hyvä aika syventää ymmärrystä siitä, millaisia odotuksia ja tarpeita kirjastoon kohdistuu.
”Meidän on tärkeä laajentaa käsitystä siitä, millaista roolia kirjasto näyttelee eri ihmisten elämässä ja erilaisissa elämänvaiheissa. On mielenkiintoista pohtia yhdessä kuntalaisten kanssa sitä, millainen tulevaisuuden kirjasto voisi olla”, sanoo kirjastopalvelujohtaja Mirja Sipilä.
Ei väittelyä, vaan tasavertaista dialogia
Keskusteluissahyödynnetään Erätauko-menetelmää, jonka avulla voidaan käydä rakentavaa ja tasavertaista yhteiskunnallista keskustelua.
Tavoitteena on ymmärryksen ja vuorovaikutuksen lisääntyminen, ei yksimielisyys tai päätösten tekeminen. Keskusteluiden osallistujamäärä on rajattu, jotta jokaisella on mahdollisuus kertoa omista kokemuksistaan ja havainnoistaan.
”Aito kuunteleminen ja toisten kokemusten kunnioittaminen voivat auttaa löytämään näkökulmia, jotka muuten jäisivät piiloon. Tunne kuulluksi tulemisesta lisää uskoa siihen, että jokaisen ajatuksilla on merkitystä ja että jokainen voi vaikuttaa”, sanoo hanketyöntekijä Kaisa Halme Lahden kaupunginkirjastosta.
Keskustelutilaisuudet ovat osa kirjastojen lakisääteistä demokratiatyötä. Niillä nostetaan asioita kansalaiskeskusteluun ja tuodaan päätöksentekoa lähemmäs kansalaista. Samalla vahvistetaan kirjastojen roolia kuntien neutraaleina keskustelufoorumeina. Kirjasto on jo nykyisin matalan kynnyksen kohtaamispaikka, joka tavoittaa ison osan kunnan asukkaista.
Minun kuntani -demokratiahankkeessa on mukana Heinolan kaupunginkirjaston lisäksi Lahden, Orimattilan, Kouvolan, Imatran ja Lappeenrannan kaupunginkirjastot, Iitin kunnankirjasto sekä Cultura-säätiö.
Aluehallintovirasto on myöntänyt hankkeelle demokratia-avustusta yhteensä 65 000 euroa.
Lisätietoja
Mirja Sipilä, kirjastopalvelujohtaja, Heinolan kaupunginkirjasto mirja.sipila@heinola.fi p. 044 797 6842
Kaisa Halme, hanketyöntekijä, Lahden kaupunginkirjasto kaisa.halme@lahti.fi p. 044 4164139
Pitkän taun jälkeen Heinolan kirjastossa järjestetään taas asianajajapäivystystä. Asianajaja antaa maksutonta neuvontaa oikeudellisissa asioissa kirjaston pohjakerroksessa noin kerran kuukaudessa maanantaina klo 17-18. Päivät ovat: 26.9.2022, 31.10.2022, 28.11.2022, 30.1.2023, 27.2.2023 ja 27.3.2023.
Asianajaja antaa asiakkaalle tietoa siitä, onko asiassa tarpeen hakea oikeudellista asiantuntija-apua, tai ohjaa hänet oikean viranomaisen tai asiaan perehtyneen asianajajan puoleen.
Päivystyksen aikana ei voida laatia asiakirjoja eikä hoitaa laajempia toimeksiantoja. Päivystyspaikassa on mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti.
Ajanvarausta päivystykseen ei voi tehdä eikä puhelinneuvontaa voida antaa.
Lastu-kirjastojen käyttösääntöihin on tehty muutoksia, jotka tulevat voimaan 1.4. alkaen. Muutos koskee palauttamatta jääneen aineiston laskutuskäytäntöjä. Jatkossa asiakkaalta peritään 3 € maksu, jos hänelle joudutaan lähettämään toinen palautuspyyntö.
Ensimmäinen palautuspyyntö lähetetään asiakkaalle, kun aineiston eräpäivästä on kulunut 7 vuorokautta (varatun aineiston ja pikalainojen kohdalla 1 vuorokausi eräpäivästä). Ensimmäisestä palautuspyynnöstä ei peritä maksua, eli käytäntö jatkuu entisellään. Toinen palautuspyyntö lähetetään 21 vuorokauden kuluttua eräpäivästä (varatun aineiston ja pikalainojen kohdalla 14 vuorokautta). Tästä toisesta palautuspyynnöstä peritään muistutusmaksu 3 €. Maksu lisätään automaattisesti asiakkaan velkasaldoon.
Toisessa palautuspyynnössä kerrotaan myös, että jos asiakas ei palauta myöhässä olevaa aineistoa, seuraavaksi lähetään lasku. Lasku lähetetään kahden palautuspyynnön jälkeen, kun eräpäivästä on kulunut 49 vuorokautta.
Myöhästymismaksut, muistutusmaksu (3 €) ja laskutuslisä (10 €) lisätään asiakkaan velkasaldoon, kun aineisto käsitellään laskutetuksi. Nämä maksut maksetaan aina kirjastossa tai verkkokirjastossa. Palauttamattomasta aineistosta lähetetään lasku, joka sisältää ainoastaan aineistojen korvaushinnat. Aineistoa ei voi enää palauttaa laskun lähtemisen jälkeen, vaikka se löytyisikin. Aikaisemin aineiston palauttaminen oli mahdollista.
Muutoksella pyritään siihen, että: 1) myöhässä oleva aineisto palautuisi nopeammin kirjastoon 2) laskutuksen jälkeen palautuvasta aineistosta aiheutuva työ ja kulut vähenisivät. Muutoksen myötä asiakkaalle tulee aiempaa pidempi aika palauttaa aineisto ennen sen siirtymistä laskutukseen.
E-kirjojakokoelmia, lastenkirjoja, klassikoita ja muuta, suomeksi, ruotsiksi ja selkokielellä Elonet vanhoja kotimaisia elokuvia, dokumetteja, mainosfilmejä Yle Areena tv- ja radio-ohjelmia, mm. äänikirjoja Makupalat.fi kirjastojen kokoamia laadukkaita, linkkejä tietoon ja elämyksiin