Hyvinvoinnin ja vapaa-ajan lautakunta päätti ke 22.3., että Mukkulan kirjaston omatoimiaika on käytössä vain aamuisin eikä palveluajan päättymisen jälkeen iltaisin. Rajoitus on voimassa toistaiseksi. Omatoimiaikaa on rajoitettu jo 16.12.2022 alkaen.
Omatoimiaika on käytössä aamulla ennen palveluajan alkamista ja viikonloppuisin kello 15.00 asti. Kirjasto suljetaan arkisin palveluajan päättymisen jälkeen: maanantaisin ja tiistaisin kello 19.00, keskiviikkoisin kello 16.00, torstaisin ja perjantaisin kello 15.00. Omatoimiaika alkaa joka päivä kello 6.00.
Rajoituspäätös johtuu käyttösääntöjen vastaisesta, asiattomasta toiminnasta. Kirjastossa on tehty toistuvasti ilkivaltaa, tiloja on rikottu ja käytetty isolla porukalla. Toiminta on vaaraksi sekä muille asiakkaille että kirjastorakennukselle.
Mukkulan kirjaston tilanteeseen pyritään löytämään ratkaisuja moniammatillisen yhteistyön avulla.
Orimattilan kirjasto toimii ennakkoäänestyspaikkana 22.-28.3.2023 kirjaston aukioloaikojen mukaisesti: ke 22.3. – pe 24.3. klo 10 – 15, ma 27.3. – ti 28.3. klo 12 - 19.
Kirjastoauto Olga kiertää ennakkoäänestyspaikkana la 25.3. seuraavissa paikoissa: Heinämaa, entinen kauppa klo 9.30-10.15 Luhtikylän koulu klo 11.00-12.00 Artjärven tori klo 13.00-14.30 Kuivannon koulu 15.00-16.00
Heinolan kirjasto ja kirjastoauto toimivat ennakkoäänestyspaikkoina K-citymarketin ja Kyläpirtin ohella. Kirjastoauto Sulka ajaa poikkeusaikataulun mukaan. Kaikki ennakkoäänestysajat voit tarkistaa Heinolan kaupungin sivulta (avautuu uuteen välilehteen).
Orimattilan kirjastoauto Olga ei kulje toistaiseksi. Olga palaa reitilleen, kunhan se on saanut uuden kirjastoautonkuljettaja-virkailijan. Pääkirjasto palvelee normaalisti.
Lahden kaupunginkirjaston vuosi 2022 oli monella mittarilla mitattuna positiivinen. Asiakkaat löysivät kirjastopalvelujen pariin koronavuosien hiljaisempien aikojen jälkeen: Asiakaskäyntien määrä kirjastoissa lisääntyi, tapahtumiin, ryhmäopastuksiin, kouluvierailuihin ja mediakasvatukseen osallistui enemmän kävijöitä ja lainojakin tehtiin enemmän. Toiminta virkistyi siis selvästi.
Kasvua kirjastojen käyntimäärissä
Lahden kirjastoissa kirjattiin vuoden aikana yhteensä lähes 833 800 asiakaskäyntiä, joka oli noin 34 prosenttia enemmän edellisvuoteen verrattuna. Näin siitäkin huolimatta, että alkuvuodesta oli vielä voimassa koronasta johtuneita rajoituksia.
Vuonna 2021 monitoimitalo Loistossa avatussa Nastolan kirjastossa kävijämäärä jatkoi huikeata kasvuaan. Kävijämäärä lähes kaksinkertaistui vuoteen 2021 verrattuna (vuonna 2021 käyntejä 39 017, vuonna 2022 käyntejä 71 957).
Kirjastojen järjestämät maksuttomat tapahtumat kiinnostivat myös asiakkaita. Tapahtumissa kirjattiin lähes 7 600 käyntiä, mikä on edellisvuoden n. 2 300 osallistujakirjaukseen verrattuna merkittävästi enemmän.
Lisää lähidemokratiaa ja yhteiskunnallista vuoropuhelua
Kirjasto tarjosi kaupunkilaisille useita mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun rakentavassa ja kannustavassa hengessä. Digitaitopiirit käynnistyivät sekä pääkirjastossa että Renkomäen ja Launeen kirjastoissa. Digitaitopiireissä käytiin keskustelua ajankohtaisista digitalisaatioon liittyvistä aiheista. Kirjastoissa järjestettiin myös uutispiirejä ja erätaukokeskusteluja, joissa keskusteltiin uutisista ja ajankohtaisista asioista. Digitaitopiireistä ja erätaukokeskusteluista saatiin runsaasti myönteistä palautetta. Niiden järjestämistä on jatkettu myös kuluvana vuonna.
Lainausmäärissä myös kasvua
Lainauksia toteutui yhteensä 1 910 872, joka oli 1,2 prosenttia edellisvuotta enemmän. Lainaukset lisääntyivät 5,5 prosenttia myös e-äänikirjojen kohdalla. Lasten ja nuorten kirjalainaus oli n. 43 prosenttia kaikista kirjalainoista. Aikuisten kaunokirjojen lainaus lisääntyi hieman, tietokirjalainaus puolestaan väheni. Lautapelejä lainattiin viime vuonna hieman ahkerammin kuin vuonna 2021.
Lasten ja nuorten kirjalainaus oli 43 % kaikista kirjalainoista.
Lahden kaupunginkirjasto järjestää eduskuntavaalien aikaan lapsille omat satuvaalit.
Satuvaaleissa valitaan ehdokkaiden joukosta luottamusedustajat, joita kirjaston työntekijöiden tulee kuulla kaikissa Lahden kirjaston satuolentoja koskevissa asioissa. Ehdokkaina satuvaaleissa ovat kaupunginkirjaston maskotit Kuoma Repolainen, Malla Mesikämmen, Lempi Loikkeliini ja uusin tulokas Tirppa.
Kuka voi äänestää?
Äänioikeus vaaleissa on kaikilla kirjaston lapsiasiakkailla. Asiakkuus todistetaan näyttämällä kirjastokorttia.
Lapsi saa äänestyslipukkeen kirjaston asiakaspalvelupisteestä omaa, huoltajan tai yhteisölainaajan kirjastokorttia näyttämällä.
Maskotit ovat entuudestaan tuttuja lasten lukudiplomin, lukuisten satunäytelmien ja lasten tapahtumien kautta. Malla Mesikämmen ajaa oikeutta talviuniin kaikille, Kuoma Repolainen haluaa ennakkoluulot kuriin, Lempi Loikkeliini toivoo kaikkea kivaa kaikille ja Tirppa puolustaa untuvikkojen oikeuksia.
Malla, Kuoma, Tirppa ja Lempi ovat valmiina vaaleihin!
Demokratiakasvatusta lapsille
Satuvaalit järjestetään kirjastossa nyt ensimmäistä kertaa ja niiden tarkoituksena on tuoda demokratian ja yhteisiin asioihin vaikuttamisen teemoja tutuiksi lapsille. Lapset pääsevät valitsemaan oman ehdokkaansa näille laadittujen vaaliohjelmien perusteella, seuraamaan vaalikampanjointia kirjastoissa sekä sosiaalisessa mediassa, ja lopulta pudottamaan oman äänestyslippunsa uurnaan aidontuntuisessa ympäristössä.
Satuvaalien äänestys ajoittuu samaan aikaan eduskuntavaalien ennakkoäänestyksen kanssa. Kirjasto kannustaa perheitä lähtemään yhteiselle äänestysreissulle niihin kirjastopisteisiin, jotka toimivat myös eduskuntavaalien ennakkoäänestyspaikkoina.
Äänestystulos ilmoitetaan kirjaston viestintäkanavissa maanantaina 3.4.
Lastu-kirjastot ovat vahvasti mukana Suomen ensimmäisissä Kansallisissa dialogeissa. Heinolan kirjastossa dialogi järjestetään 1. maaliskuuta ja Lahden pääkirjastossa 9. toukokuuta.
Ensimmäisten Kansallisten dialogien aiheena on ”Epävarmuudessa eläminen”. Ohjatuissa keskusteluissa pohditaan sitä, miten erilaiset kriisit, kuten korona, Venäjän hyökkäyssota, energiakriisi ja sote-uudistus, vaikuttavat elämäämme ja siihen, millaisena näemme tulevaisuuden. Miten voimme ylläpitää toivoa, kun kaikki on epävarmaa?
Kansallisia dialogeja järjestetään kevään aikana eri puolilla Suomea. Niiden tarkoituksena on rakentaa yhteistä ymmärrystä erilaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä, haasteista ja mahdollisuuksista.
Dialogeista tehdään julkinen yhteenveto ja se on kaikkien luettavissa Kansallisten dialogien verkkosivuilla. Valtiovarainministeriö toimittaa yhteenvedon myös kuntien ja valtion hallinnolle.
Dialogien pyrkimyksenä on ymmärryksen lisääntymisen lisäksi vahvistaa ihmisten osallisuutta, yhteenkuuluvuutta ja yhteiskunnan muutoskykyä vuoropuhelun avulla.
Dialogeilla rakennetaan luottamusta
Kirjastojen Minun kuntani -demokratiahankkeessa mukana olevissa Lahden ja Heinolan kirjastoissa dialogien järjestäminen on jo tuttua.
Lahden kirjastossa on talven aikana keskusteltu muun muassa siitä, miten kuntalaiset voivat vaikuttaa oman paikkakuntansa asioihin. Heinolan kirjastossa puolestaan on pohdittu sitä, millainen merkitys kirjastolla on ihmisten elämässä.
Kansalliset dialogit osuvatkin vahvasti kirjastojen demokratiahankkeen ytimeen. Molempien taustalla on halu lisätä kansalaisten luottamusta toisiinsa ja julkishallintoon.
Lisäksi halutaan vahvistaa kansalaisten osallisuutta tarjoamalla kaikille mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun – myös niille, joiden ääni ei yleensä kuulu. Minun kuntani -hankkeen yhteistyökumppanina on Cultura-säätiö, jonka avulla pyritään tavoittamaan etenkin venäjänkielisiä kuntalaisia.
Minun kuntani – kirjasto yhteisten asioiden keskustelufoorumina ja medialukutaidon tukijana -hanketta koordinoi Lahden kaupunginkirjasto. Lastu-kirjastoista mukana ovat lisäksi Heinolan ja Orimattilan kaupunginkirjastot.
Hankkeessa ovat mukana myös Imatran, Lappeenrannan ja Kouvolan kaupunginkirjastot sekä Iitin kunnankirjasto. Dialogit kaikissa hankkeen kirjastoissa jatkuvat vuoden 2023 ajan.
Kansallinen dialogi Heinolan kirjastossa 1.3. kello 14–16. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Mirja Sipilä, kirjastopalvelujohtaja, Heinolan kaupunginkirjasto, mirja.sipila@heinola.fi, p. 044 797 6842
Kansallinen dialogi Lahden pääkirjastossa 9.5. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Kaisa Halme, hanketyöntekijä, Lahden kaupunginkirjasto, kaisa.halme@lahti.fi, p. 044 416 4139
Nastolan kirjastossa on käynnistynyt 13.2. kirjojen kierrättämisen palvelu, joka toteutetaan kirjaston ja orimattilalaisen antikvariaatti Finlandia Kirjan yhteistyönä.
Kirjastoon on sijoitettu kierrätyslaatikko, jonne ihmiset voivat tuoda ylimääräisiä kirjojaan itsepalveluperiaatteella. Kierrätyspalvelu on kirjastossa toistaiseksi. Keräyksen päättymisaika riippuu siitä, miten aktiivisesti palvelu otetaan vastaan ja kuinka paljon kirjoja sinne tuodaan. Keräyksen päättymisajasta tiedotetaan Nastolan kirjastossa ja näillä sivuilla.
Kierrätykseen kelpaavat kaikki aihepiirit kansiin katsomatta, mutta tietosanakirjoja, hajuhaittaisia tai ulkosäilytettyjä kirjoja kierrätyspisteelle ei saa tuoda. Vapaaehtoisen luovutuslomakkeen täytettyään kierrättäjän on mahdollista saada sähköpostitse arvoraportti antikvaariseen jälleenmyyntiin kelpaavista kirjoistaan sekä 10 % näiden kirjojen verkkokauppahinnasta lukusetelin muodossa. Lukuseteli käy maksuvälineenä www.finlandiakirja.fi -verkkokaupassa (avautuu uuteen välilehteen).
Kirjan Kiertorata -palvelu on osa Finlandia Kirjan aloittamaa kehitystyötä, jossa yritys pyrkii rakentamaan käytetyille kirjoille maanlaajuisen kierrätysverkoston. Uuden kiertotalousmallin tavoitteena on saattaa myyntikelpoiset kirjat jälkimarkkinoiden kautta uusiin koteihin sekä jalostaa elinkaarensa päähän tulleet kirjat erilaisiksi hyödyntämiskelpoisiksi uusioraaka-aineiksi. Nykyisellään Suomessa päätyy vuosittain valtava määrä kirjoja hävitettäväksi epäekologisilla tavoilla, sillä valtaosa kirjoista kelpaa niiden laajan materiaalikirjon sekä puutteellisen kierrätysverkoston vuoksi ainoastaan sekajätteeksi, päätyen parhaimmillaankin poltettavaksi. Lukusetelin myötä pyritään puolestaan tukemaan niin lukuharrastuneisuutta kuin ekologisuutta kannustamalla ihmisiä kirjojen kierrättämiseen niiden hävittämisen sijaan.
Kirjan Kiertorata -kierrätyspiste oli syksyllä 2021 Lahden pääkirjastossa.
Finlandia Kirja on orimattilalainen Pohjoismaiden suurin antikvaarinen kirjakauppa n. 400.000 tuotteen valikoimalla ja 1,3 M€ liikevaihdolla. 16 henkeä työllistävä yritys panostaa voimakkaasti kirjojen kiertotalouden kehittämiseen, ja onkin tuonut ensimmäisenä Suomeen mm. maanlaajuisen kirjojen kotinoutopalvelun, modernin antikvaarisen kirjojen verkkokaupan sekä suuren suosion saavuttaneen Ilmaisen Kirjan Päivä -hyväntekeväisyystapahtuman.
Heinolan kirjastoauto pysähtyy uudella Kailas-talolla torstaisin 9.2. alkaen klo 9.45 - 11.15. Entiset Kailas-talon ja Salpauksen pysäkit lakkautetaan.
Lisätietoja kirjastovirkailija Marko Nakari p. 0500-254416.
Lahden pääkirjaston palautusalueella on alkanut remontti joulukuussa 2022. Aineiston palautuspiste sijaitsee ulko-ovien läheisyydessä, näyttelyaulassa. Pisteelle voi jättää palautettavaa aineistoa mutta siinä ei voi lainata, uusia lainoja tai maksaa kirjastomaksuja. Nämä toimet voi tehdä normaalisti joko lainausautomaateilla tai asiakaspalvelutiskeissä.
Pääsääntöisesti remonttia tehdään arkipäivisin kello 7.30-15.00 välillä.
Palautusalueen remontti etenee nyt suunnitellusti. Uusi palautusautomaatti asennetaan maaliskuun aikana.
Pääkirjasto on normaalisti auki koko remontin ajan.
(Seuraa tiedotustamme tällä sivulla. Päivitetty 10.3.)
Palautusalueen remontti on välttämätön, sillä vanha palautusautomaatti oli jo ikänsä puolesta tiensä päässä. Remontin myötä koko pääkirjaston palautusalue uudistuu. Asiakkaiden palautukset ovat jatkossa helpommin saatavilla.
Satujen, laulujen ja leikkien maailmaan johdattelee Anne Sorjanen. Tuokiot ovat avoimia kaikille alle kouluikäisille lapsille vanhempineen myös päiväkodeissa. Kirjaston YouTube-kanavalle on tallennettu aikaisempia satutuokioita.
Hieman isommille lapsille Anne on lukenut äänikirjoiksi kaksi Tuula Maija Vigmanin kirjaa, Valdo merellä ja maalla ja Valdo saa ystävän. Niitä voit kuunnella Tuula Maijan YouTube-kanavalla.
Renkomäen kirjasto on avattu uudessa monitoimitalo Aurassa, osoitteessa Orimattilankatu 103.
Kirjasto on helppo löytää, sillä sen sisäänkäynti sijaitsee Orimattilankadun puolella, aivan tien vieressä. Kirjaston asiakkaat voivat käyttää P-aluetta, jonne ajetaan Lakkitehtaantieltä.
Kirjasto on valoisa ja tilava. Sieltä löytyy lehtien lukuhuone, monitoimitila, lasten lukutila sekä äänieristetty työtila. Lisäksi kirjastossa on useita tuoliryhmiä lukemista ja ajan viettämistä varten. Asiakkaat voivat varata monitoimitilaa käyttöönsä erilaisia kokoontumisia varten. Tilojen käyttö on mahdollista myös omatoimiaikana.
Kirjaston aukioloajat:
Maanantaisin ja tiistaisin kello 13–19, keskiviikkoisin ja torstaisin kello 10–17, perjantaisin kello 10–15.
Kirjastoon on tulossa omatoimiaika. Kaikki tekniset ratkaisut eivät kuitenkaan ehtineet valmiiksi avajaispäivään mennessä. Asioita selvitellään ja omatoimiaika pyritään saamaan käyttöön niin pian kuin mahdollista.
Renkomäen kirjasto on sijainnut väistötilassa Renkomäen koulun yhteydessä kesästä 2020 lähtien. Tällöin vanha kirjasto purettiin ja samalle tontille alettiin rakentaa Renkomäen monitoimitaloa.
Tervetuloa tutustumaan uusiin tiloihin ja kirjaston palveluihin!
Kirjastojen uusi hanke tuo asukkaat ja päättäjät tasavertaisina yhteen.
Heinolan kaupunginkirjastossa järjestetään vuoden 2023 aikana ohjattuja keskustelutilaisuuksia paikallisista ajankohtaisista asioista. Tavoitteena on edistää ihmisten välistä vuorovaikutusta ja lisätä kuntalaisten luottamusta lähihallintoon. Kuntalaisten lisäksi mukaan keskusteluihin kutsutaankin myös alueen päättäjiä, viranhaltijoita ja median edustajia.
Ensimmäinen keskustelu järjestetään tammikuussa. Silloin pohditaan, millainen merkitys kirjastolla on ihmisten elämässä. Heinolan kirjastoon on tulossa remontti, joten nyt on hyvä aika syventää ymmärrystä siitä, millaisia odotuksia ja tarpeita kirjastoon kohdistuu.
”Meidän on tärkeä laajentaa käsitystä siitä, millaista roolia kirjasto näyttelee eri ihmisten elämässä ja erilaisissa elämänvaiheissa. On mielenkiintoista pohtia yhdessä kuntalaisten kanssa sitä, millainen tulevaisuuden kirjasto voisi olla”, sanoo kirjastopalvelujohtaja Mirja Sipilä.
Ei väittelyä, vaan tasavertaista dialogia
Keskusteluissahyödynnetään Erätauko-menetelmää, jonka avulla voidaan käydä rakentavaa ja tasavertaista yhteiskunnallista keskustelua.
Tavoitteena on ymmärryksen ja vuorovaikutuksen lisääntyminen, ei yksimielisyys tai päätösten tekeminen. Keskusteluiden osallistujamäärä on rajattu, jotta jokaisella on mahdollisuus kertoa omista kokemuksistaan ja havainnoistaan.
”Aito kuunteleminen ja toisten kokemusten kunnioittaminen voivat auttaa löytämään näkökulmia, jotka muuten jäisivät piiloon. Tunne kuulluksi tulemisesta lisää uskoa siihen, että jokaisen ajatuksilla on merkitystä ja että jokainen voi vaikuttaa”, sanoo hanketyöntekijä Kaisa Halme Lahden kaupunginkirjastosta.
Keskustelutilaisuudet ovat osa kirjastojen lakisääteistä demokratiatyötä. Niillä nostetaan asioita kansalaiskeskusteluun ja tuodaan päätöksentekoa lähemmäs kansalaista. Samalla vahvistetaan kirjastojen roolia kuntien neutraaleina keskustelufoorumeina. Kirjasto on jo nykyisin matalan kynnyksen kohtaamispaikka, joka tavoittaa ison osan kunnan asukkaista.
Minun kuntani -demokratiahankkeessa on mukana Heinolan kaupunginkirjaston lisäksi Lahden, Orimattilan, Kouvolan, Imatran ja Lappeenrannan kaupunginkirjastot, Iitin kunnankirjasto sekä Cultura-säätiö.
Aluehallintovirasto on myöntänyt hankkeelle demokratia-avustusta yhteensä 65 000 euroa.
Lisätietoja
Mirja Sipilä, kirjastopalvelujohtaja, Heinolan kaupunginkirjasto mirja.sipila@heinola.fi p. 044 797 6842
Kaisa Halme, hanketyöntekijä, Lahden kaupunginkirjasto kaisa.halme@lahti.fi p. 044 4164139
Lahden kirjastoissa on kevään aikana tarjolla useita luentoja, kirjailijavierailuja, lasten esityksiä ja musiikkia. Ohjelmaa on kaikenikäisille koko kevään ajan.
Yhteiskunnallista vuoropuhelua lisääviä keskustelutilaisuuksia on luvassa useita. Nastolan ja Kärpäsen kirjastoissa kokoontuu uutispiirit säännöllisesti ja Minun kuntani -demokratiahanke jatkaa pääkirjastossa alkaneita keskustelutilaisuuksia. Uutispiireissä keskustellaan ajankohtaisista asioista ja uutisista rakentevasti ja rennolla otteella.
Ryhmätoimintaan voi osallistua kirjastossa myös kirjoittamisen, lukemisen, käsitöiden ja digiasioiden merkeissä. Piirit ovat pääsääntöisesti sellaisia, joihin voi osallistua silloin kun itselle sopii, siis kerran tai vaikka jokaisella kerralla.
Kirjastoa harvemmin käyttäneille tarjoamme tutustumisiltoja. Niissä kerrotaan mitä kaikkea kirjasto tänä päivänä tarjoaa - aina lainattavista kausikorteista liikuntavälineisiin ja harrastetiloista 3D-tulostimeen. Näitä tilaisuuksia järjestämme myös englannin ja venäjän kielillä.
Tapahtumiin voi tutustua verkossa tai hakea esitteen lähimmästä kirjastosta.
Kovasti kysytyt ja suositut digiopastukset jatkuvat Orimattilan kirjastossa keväällä 2023. Tarjolla on sekä henkilökohtaista opastusta ajanvarauksella että kaikille avoimia opastustilaisuuksia, joihin ei tarvitse varata aikaa. Kaikki opastukset ovat maksuttomia. Uutena alkaa vertaisohjaajien vetämät kaikille avoimet digiopastukset, joihin ei tarvitse varata aikaa.
Henkilökohtaiset digiopastukset: Tammi-toukokuussa tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 12-14. Yhden opastuksen kesto 30 min. Ajanvaraus maanantaihin klo 15 mennessä puh. 044-781 3568 tai orimattilan.kirjasto@orimattila.fi.
Kaikille avoimet digiopastukset: ma 9.1. klo 13-15 ma 23.1. klo 13-15 ma 6.2. klo 13-15 ma 20.2. klo 13-15 ma 6.3. klo 13-15 ma 20.3. klo 13-15 ma 3.4. klo 13-15 ma 17.4. klo 13-15 ma 15.5. klo 13-15 ma 29.5. klo 13-15
Yhteistyössä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n Verkosta virtaa -toiminnan kanssa järjestettävää vertaisohjaajien vetämää digiopastusta: ma 30.1. klo 13-15 ma 13.2. klo 13-15 ma 27.2. klo 13-15 ma 13.3. klo 13-15 ma 27.3. klo 13-15 ma 10.4. klo 13-15 ma 24.4. klo 13-15
Voit tulla opastuksiin oman laitteen (älypuhelimen, tabletin, kannettavan tietokoneen) kanssa tai ilman.
Digiopastuspäivystykset jatkuvat tammikuussa pääkirjastossa sekä talven kuluessa useassa lähikirjastossa. Pääkirjastossa ensimmäinen päivystys on tiistaina 10.1. klo 13-15. Opastuksiin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon.
Voit varata mediaohjaajalta ajan myös henkilökohtaiseen laiteopastukseen lähimmästä kirjastostasi, mikäli pulmasi ei ratkea päivystysajan puitteissa.
Tarjolla on myös koulutusta Whatsappin ja muiden sovellusten käyttöön sekä digitaitopiirejä Renkomäen kirjastossa ja pääkirjastossa.
Digitaitopiirissä käydään keskustellen läpi erilaisia digilaitteisiin ja digimaailmaan liittyviä asioita ja ilmiöitä. Osallistujat voivat rohkeasti tuoda mukanaan omia aiheita ja kokemuksia keskustelun pohjaksi. Piirien vetäjinä toimivat kirjaston mediaohjaajat. Piireihin ei ole ennakkoilmoittautumista.
Salibandyn F-liigan runkosarjan 2022-2023 ottelut ovat käynnistyneet. Hollolan pääkirjastossa on lainattavana salibandyseura LASBin kausikortteja, joilla pääsee runkosarjan otteluihin. Korttien laina-aika on yksi viikko. Yhdellä kirjastokortilla voi olla kerrallaan lainassa vain yksi kausikortti. Kausikorttia ei voi varata eikä uusia.
Pitkän taun jälkeen Heinolan kirjastossa järjestetään taas asianajajapäivystystä. Asianajaja antaa maksutonta neuvontaa oikeudellisissa asioissa kirjaston pohjakerroksessa noin kerran kuukaudessa maanantaina klo 17-18. Päivät ovat: 26.9.2022, 31.10.2022, 28.11.2022, 30.1.2023, 27.2.2023 ja 27.3.2023.
Asianajaja antaa asiakkaalle tietoa siitä, onko asiassa tarpeen hakea oikeudellista asiantuntija-apua, tai ohjaa hänet oikean viranomaisen tai asiaan perehtyneen asianajajan puoleen.
Päivystyksen aikana ei voida laatia asiakirjoja eikä hoitaa laajempia toimeksiantoja. Päivystyspaikassa on mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti.
Ajanvarausta päivystykseen ei voi tehdä eikä puhelinneuvontaa voida antaa.
Kirjastoissa edistetään lukemista eri tavoin. Yksi muodoista on äänikirjapalvelun tarjoaminen heille, joille lukeminen on vaikeaa.
Celian asiakkaaksi voi päästä silloin, kun painetun kirjan lukeminen on vaikeaa. Syynä voi olla esimerkiksi lukemisvaikeudet, oppimis- tai keskittymisvaikeudet, näön ongelmat, jokin vamma tai vaikka sairaus, kuten migreeni.
Celian Kerro, kerro kirjani -kampanja alkaa kirjastoissa lukutaidon päivänä 8. syyskuuta ja jatkuu 23. syyskuuta saakka.
Lastu-kirjastojen käyttösääntöihin on tehty muutoksia, jotka tulivat voimaan 1.4. Suurin muutos koskee palauttamatta jääneen aineiston laskutuskäytäntöjä ja erityisesti tilannetta, jos palautuspyynnöistä huolimatta lainat jätetään palauttamatta.
Sääntö on: Jos jätät kahdesta palautuspyynnöstä (ensimmäinen lähetetään, kun lainat on myöhässä viikon, toinen lähetetään, kun lainat on myöhässä kolme viikkoa) huolimatta lainat palauttamatta, joudut korvaamaan aineiston. Korvattavasta aineistosta lähetetään lasku ja laskun jälkeen aineistoa ei voi enää palauttaa.
Palautuspyyntö lähetetään joko sähköpostitse tai kirjeenä riippuen siitä kumman vaihtoehdon asiakas on valinnut lähetystavaksi. Kannustamme tarkistamaan että osoite- ja yhteystiedot ovat kirjaston tiedoissa oikein.
Lastu-kirjastojen käyttösääntöihin on tehty muutoksia, jotka tulevat voimaan 1.4. alkaen. Muutos koskee palauttamatta jääneen aineiston laskutuskäytäntöjä. Jatkossa asiakkaalta peritään 3 € maksu, jos hänelle joudutaan lähettämään toinen palautuspyyntö.
Ensimmäinen palautuspyyntö lähetetään asiakkaalle, kun aineiston eräpäivästä on kulunut 7 vuorokautta (varatun aineiston ja pikalainojen kohdalla 1 vuorokausi eräpäivästä). Ensimmäisestä palautuspyynnöstä ei peritä maksua, eli käytäntö jatkuu entisellään. Toinen palautuspyyntö lähetetään 21 vuorokauden kuluttua eräpäivästä (varatun aineiston ja pikalainojen kohdalla 14 vuorokautta). Tästä toisesta palautuspyynnöstä peritään muistutusmaksu 3 €. Maksu lisätään automaattisesti asiakkaan velkasaldoon.
Toisessa palautuspyynnössä kerrotaan myös, että jos asiakas ei palauta myöhässä olevaa aineistoa, seuraavaksi lähetään lasku. Lasku lähetetään kahden palautuspyynnön jälkeen, kun eräpäivästä on kulunut 49 vuorokautta.
Myöhästymismaksut, muistutusmaksu (3 €) ja laskutuslisä (10 €) lisätään asiakkaan velkasaldoon, kun aineisto käsitellään laskutetuksi. Nämä maksut maksetaan aina kirjastossa tai verkkokirjastossa. Palauttamattomasta aineistosta lähetetään lasku, joka sisältää ainoastaan aineistojen korvaushinnat. Aineistoa ei voi enää palauttaa laskun lähtemisen jälkeen, vaikka se löytyisikin. Aikaisemin aineiston palauttaminen oli mahdollista.
Muutoksella pyritään siihen, että: 1) myöhässä oleva aineisto palautuisi nopeammin kirjastoon 2) laskutuksen jälkeen palautuvasta aineistosta aiheutuva työ ja kulut vähenisivät. Muutoksen myötä asiakkaalle tulee aiempaa pidempi aika palauttaa aineisto ennen sen siirtymistä laskutukseen.
Lahden kaupunginkirjasto tarjoaa asiakkailleen viestintäpalvelun, jonka avulla pysyyselvillä siitä mitä Lahden kirjastomaailmassa tapahtuu. Sähköinen uutiskirje lähetetääntilaajien sähköpostiin kerran kuukaudessa.
Tämän lisäksi kasvatusalan ammattilaisille tarjotaan oma palvelu, joka kertoo siitä mitä tukea kirjasto tarjoaa kasvatus- ja opetusalan ammattilaisille. Kasvatusalan ammattilaisten uutiskirje lähetetään tilaajien sähköpostiin neljä kertaa vuodessa.
Tilaaminen on helppoa. Lähetä alla olevan linkin kautta sähköpostiosoitteesi tilaajalistalle.Yhteystietosi lähettäessäsi hyväksyt, että se tallennetaan uutiskirjeen tilaajarekisteriin, ja ettäsitä käytetään tietosuojan edellyttämällä tavalla.
Etkö saanut uutiskirjettä, vaikka olet jo tilaaja? Tarkista ensimmäiseksi sähköpostin "tarpeettomat" ja "roskaposti" -kansiot. Löytyykö kirje sieltä? Uutiskirjeen kaltaiset joukkopostitukset voivat mennä helposti roskapostiin.
