Lahden kirjastoauto Eepos ei aja keskiviikon iltareittejä 29.11. Pahoittelemme reittien peruuntumista. Kirjastoauto Pegasos ajaa reitit normaalisti keskiviikkona.
Maanantaina 4.12. kirjastoauto Pegasos ei aja iltapäivän päiväkotireittejä, mutta muut reitit ajetaan normaalisti.
Vastaa Mukkulan kirjaston aukioloaikoja koskevaan kyselyyn.
Mukkulan kirjaston omatoimiaikaa on toistaiseksi rajoitettu. Vastaa kyselyyn ja kerro ajatuksesi nykyisistä aukioloajoista. Ovatko aukioloajat sinusta sopivat? Palvelevatko aukioloajat sinun tarpeitasi?
Kyselyyn voi vastata 24.11.-8.12.2023. Kiitos vastauksestasi!
Lastu-kirjastojen kirjastojärjestelmässä oleva vikatilanne jatkuu edelleen, jonka vuoksi asiakaspalvelu voi ruuhkautua kirjastoissa. Ongelma voi vaikuttaa myös tekstiviestitse lähtevien varausten noutoilmoitusten toimituksiin.
Näin vältyt parhaiten törmäämästä järjestelmäviasta aiheutuviin tilanteisiin:
Hyödynnä automaatteja – lainaa, uusi ja palauta aineisto automaateilla.
Asioi verkkokirjastossa – maksa myöhästymismaksut, seuraa varaustilanteen etenemistä ja täytä kirjastokorttihakemus verkkokirjastossa.
Hyödynnä verkkokirjaston hakutoimintoja – hae aineistoja lastu.finna.fi hakutoiminnon avulla.
Jos olet varannut aineistoja, seuraa varaustilannetta kirjautumalla verkkokirjastossa omaan tiliisi. Sieltä näet reaaliajassa sijaintisi jonossa tai jos aineisto on jo noudettavissa.
Pahoittelemme viasta asiakkaillemme aiheutuvaa haittaa ja kiitämme ymmärryksestä ja kärsivällisyydestä.
Heinolan kirjasto on mukana Kansallisissa dialogeissa, joilla rakennetaan ymmärrystä erilaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä, haasteista ja mahdollisuuksista. Ensimmäinen Kansallinen dialogi järjestettiin Heinolan kirjastossa maaliskuussa ja aiheenaan Epävarmuudessa eläminen. Kansallisia dialogeja järjestetään eri puolilla Suomea.
Yhdessä ja yksin
Toisen dialogin aiheena on Yhdessä ja yksin, ja se järjestetään Heinolan kirjastossa 30.11.2023 klo 14 - 16.
Mikä on yhteisöjen ja kohtaamisten merkitys tänään? Keille löytyy helposti paikka yhteiskunnassamme, ketkä puolestaan jäävät yksin?
Suomalaisen yhteiskunnan sidokset ovat murroksessa. Väestö ikääntyy ja lapsia syntyy aiempaa vähemmän. Pienet paikkakunnat menettävät asukkaitaan, suuret kaupungit kasvavat. Suomeen muuttaa uusia ihmisiä maailman eri kolkista ja asuinalueista tulee monikulttuurisia. Osa työntekijöistä tekee töitä enemmän kotoa käsin. Yhä useammat ihmisten väliset kohtaamiset tapahtuvat digitaalisesti. Kaikella tällä on vaikutuksensa siihen, miten elämme yhdessä.
Miten nämä muutokset tuntuvat ja näkyvät Heinolassa? Onko meillä merkityksellisiä yhteisöjä tai tilaisuuksia olla yhdessä? Kuka pääsee helposti mukaan, jääkö joku yksin ja ulkopuolelle? Miten ja missä voimme kohdata toisiamme? Mikä on yhteisöjen ja kohtaamisten merkitys tänään?
Dialogeilla rakennetaan luottamusta
Dialogeista tehdään julkinen yhteenveto ja se on kaikkien luettavissa Kansallisten dialogien verkkosivuilla. Valtiovarainministeriö toimittaa yhteenvedon myös kuntien ja valtion hallinnolle.
Dialogien pyrkimyksenä on ymmärryksen lisääntymisen lisäksi vahvistaa ihmisten osallisuutta, yhteenkuuluvuutta ja yhteiskunnan muutoskykyä vuoropuhelun avulla.
Minun kuntani -demokratiahanke
Kirjastojen Minun kuntani -demokratiahankkeessa mukana oleva Heinolan kirjasto on järjestänyt jo neljä keskustelutilaisuutta tänä vuonna.
Kansalliset dialogit osuvatkin vahvasti kirjastojen demokratiahankkeen ytimeen. Molempien taustalla on halu lisätä kansalaisten luottamusta toisiinsa ja julkishallintoon.
Kansallinen dialogi Heinolan kirjastossa 30.11. kello 14–16. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Mirja Sipilä, kirjastopalvelujohtaja, Heinolan kaupunginkirjasto, mirja.sipila@heinola.fi, p. 044 797 6842
Heinolan kaupunginkirjastolla on käynnistynyt uusi Etelä-Suomen aluehallintoviraston rahoittama hanke Lukutaitoatulevaisuuteen. Hanke tehdään yhteistyössä Heinolan lukion ja Koulutuskeskus Salpauksen kanssa.
Hanke keskittyy toisen asteen opiskelijoiden monilukutaitojen kehittämiseen. Hankkeen tavoitteena on parantaa nuorten ja nuorten aikuisten kriittisiä informaatio- ja medialukutaitoja, joita tarvitaan opinnoissa, tulevaisuuden työelämässä, mutta myös arjessa ja toimiessa aktiivisena, vastuullisena ja hyvinvoivana kansalaisena.
Kriittinen ja rakentava näkökulma informaatiotulvaan
Nuoret ja nuoret aikuiset elävät yhteiskunnassa ja globaalisti verkostoituneessa ympäristössä, joissa jatkuva digitaalinen informaatiovirta on arkipäivää. Pirstaleisen ja nopeasti kulutettavan tiedon määrä on suuri ja jatkuvasti käden ulottuvilla.
Sisältöjen vastaanotto ja hallinta vaativat nykyaikaisia lukutaitoja suodattaa ja ymmärtää, mikä on oleellista ja miten informaatiolla pyritään vaikuttamaan. Rakentava kriittisyys mediasisältöihin on asenne, toimintatapa ja kansalaistaito, jolla tehdään myös laadukasta tiedonhankintaa. Vastuullinen tiedonhankkija tunnistaa luotettavat tiedonlähteet ja osaa käyttää niitä monipuolisesti ja lainmukaisesti vähentäen eriarvoisuutta ja tarpeetonta vastakkainasettelua ihmisten välillä.
Mitä ovat monilukutaidot?
Monilukutaidoilla tarkoitetaan taitoja lukea, käyttää ja tuottaa monimuotoisia tekstejä erilaisissa ympäristöissä ja erilaisin välinein. Monilukutaitoihin kuuluu laaja tekstikäsitys, joka tunnistaa kirjallisten tekstien rinnalle kuvan, äänen, puhutun kielen, videon, numerot ja graafiset elementit. Jokainen tekstityyppi tarvitsee omat luku- ja tuottamistaidot. Esimerkiksi verkkouutisia tai paperista sanomalehteä kuvineen luetaan eri tavoin kuin sosiaalisen median kuva- ja tekstivirtaa.
Monilukutaitoihin kuuluu taito tarkastella kriittisesti sisältöjä arvioiden niiden luotettavuutta, alkuperää ja ilmaisukeinoja. Monilukutaitoa on myös tekstin tai median kontekstin ymmärtäminen. Kirjallisilla teksteillä ja muilla mediamuodoilla on tekijä, ilmestymisympäristö ja tavoitteet, jotka heijastuvat tekstin sisältöön ja ilmaisukeinoihin. Ne ilmentävät tekijänsä ja ilmestymiskontekstinsa kulttuureja, arvoja, tarkoitusperiä ja näkökulmia.
Monilukutaitotyö on tärkeä osa Heinolan kirjaston toimintaa
Heinolan kaupunginkirjastolla vierailee vuosittain yli tuhat lasta, nuorta ja nuorta aikuista koululuokittain kirjaston käytön ja tiedonhankinnan opastuksissa. Tämän lisäksi kirjasto tarjoaa digiopastusta ajanvarauksella ja ilman ajanvarausta sekä neuvoo asiakkaitaan kirjaston verkkopalvelujen käytössä. Kirjasto tukee paikallista lukutaitotyötä tekemällä myös kirjavinkkauksia peruskoulusta lukioon.
Lukutaitoa tulevaisuuteen -hanke laajentaa kirjaston mahdollisuuksia ja välineitä tukea toisen asteen opiskelijoiden monilukutaitoja ja vahvistaa yhteistyötä paikallisten toisen asteen oppilaitosten kanssa. Hankeaikana kirjastolla ja oppilaitoksissa järjestetään esimerkiksi työpajoja, tiedonhaunopastuksia, lukuvinkkauksia ja digitaalisia oppimismahdollisuuksia nykyaikaisissa verkkoympäristöissä.
Lukutaitoa tulevaisuuteen -hanke on Etelä-Suomen aluehallintoviraston rahoittama. Hanke päättyy vuoden 2024 lopussa.
Laaja valikoima LP- ja cd-levyjä sekä aikakauslehtiä nippuina on myytävänä Heinolan kirjaston 2. kerroksessa maanantaina 20.11.2023 klo 9 alkaen. Hinta on 1 €/levy tai lehtinippu
Nastolan kirjaston omatoimiaikaa joudutaan rajoittamaan 27.10. alkaen. Rajoituksen myötä kirjasto on omatoimisesti käytössä arkisin (ma-to) kello 6.00–22.00 ja viikonloppuisin kello 6.00–15.00. Kirjasto sulkeutuu perjantaisin klo 17.00.
Omatoimiajan rajoittaminen on välttämätöntä häiriökäyttäytymisen vuoksi. Käytös valvomattomassa tilassa on ollut asiatonta ja käyttösääntöjen vastaista. Kirjastoon on toistuvasti päästetty sisään useita henkilöitä ilman kirjautumista, siellä on sotkettu ja tehty ilkivaltaa. Omatoimiaukiolojen rajoittaminen on välttämätön toimenpide sekä kirjastotilan että asiakkaiden turvallisuuden takaamiseksi.
Asianajaja on tavattavissa kirjaston pohjakerroksessa noin kerran kuukaudessa maanantaina klo 17-18. Syksyn 2023 päivystysajat: 2.10., 6.11. ja 4.12. Kevään 2024 päivystysajat: 5.2., 4.3. ja 8.4.
Asianajaja antaa asiakkaalle tietoa siitä, onko asiassa tarpeen hakea oikeudellista asiantuntija-apua, tai ohjaa hänet oikean viranomaisen tai asiaan perehtyneen asianajajan puoleen.
Päivystyksen aikana ei voida laatia asiakirjoja eikä hoitaa laajempia toimeksiantoja. Päivystyspaikassa on mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti.
Ajanvarausta päivystykseen ei voi tehdä eikä puhelinneuvontaa voida antaa.
Kaksi pöytäroolipelikerhoa aloittaa toimintansa Asikkalan kirjastossa. Kertapelikerhon pelit ilmoitetaan ja kuvaillaan tarkemmin erillisissä postauksissa Asikkalan kirjaston instagramissa ja facebookissa sekä kirjaston verkkosivuilla kaksi viikkoa ennen pelin toteutusta. Kampanjapelikerhoon pääsee mukaan ihan vaan tulemalla paikalle, ja istumalla pelipöytään.
Kertapelikerho (Jokaisen kuukauden viimeisenä torstaina, klo 17–21, Kokoushuone Amppari, 1. krs.)
Ensimmäinen kokoontumiskerta 28.9.2023 klo 17–21, Peli ilmoitetaan 14.9.
Tässä kerhossa pelataan yhden illan mittaisia roolipelejä, joissa ei ole juonellista jatkumoa kerhon aiempiin peleihin. Mukaan ovat tervetulleita kaikki roolipeleistä kiinnostuneet 13-vuotiaasta ylöspäin. Yläikärajaa ei ole. Aikaisempaa kokemusta roolipelaamisesta ei tarvita, vaan kaikki pelit ovat aloittelijaystävällisiä. Kirjasto lainaa osallistujille myös pelivälineet, joten noppia, kyniä ja kumejakaan ei tarvitse tuoda mukanaan. Omia tarvikkeita saa toki halutessaan käyttää.
Kertapelikerhossa tutustutaan roolipeleihin kulttuurimuotona monipuolisesti eri pelejä ja pelityylejä kokeillen ja tarinallista genreä ennakkoluulottomasti illasta toiseen vaihdellen. Niinpä tämä kerho sopiikin mainiosti myös roolipeliharrastuksen kokeilemiseen, vaikka kokeneet konkaritkin saavat kyllä kerhon peleistä varmasti paljon irti. Kerhoa pyörittää rennoin ja varmoin ottein kokenut pelinjohtaja, mediaohjaaja Heikki Marjomaa Asikkalan kirjastosta.
Kuinka pääsee mukaan?
Kertapelikerhon pelit ilmoitetaan ja kuvaillaan tarkemmin erillisissä postauksissa Asikkalan kirjaston instagramissa ja facebookissa sekä kirjaston verkkosivuilla kaksi viikkoa ennen pelin toteutusta. Peleihin mahtuu yleisesti mukaan 5 ensin ilmoittautunutta pelaajaa ellei toisin mainita. Jos illan pelissä käsitellään teemoja tai aiheita, jotka eivät sovellu nuoremmille pelaajille, siitä ilmoitetaan erikseen pelin kuvaustekstissä, josta käy ilmi myös pelin ikäsuositus. Suurin osa kerhon peleistä kuitenkin sopii sisältönsä puolesta kaikille yläkouluikäisille ja sitä vanhemmille pelaajille. Lisäksi käytössä on aina vähintään yksi turvamekaniikka, joka perehdytetään pelin alussa.
Peleihin ilmoittaudutaan lähettämällä sähköpostia pelin vetäjälle, mediaohjaaja Heikki Marjomaalle osoitteeseen heikki.marjomaa (at) asikkala.fi ja ilmaisemalla siinä halukkuutesi tulla mukaan peliin. Paluupostina saat tietää, mahduitko mukaan, ja jos mahduit, mahdolliset peliin kuuluvat lisämateriaalit ja -kysymykset.
Kampanjaroolipelikerho (jokaisen kuukauden toinen torstai, klo 17–21, kirjaston lukuhuone, 2. krs.)
Ensimmäinen kokoontumiskerta 14.9.2023 klo 17–21 (Ensimmäisellä kerralla pelataan D&D-opettelupeli, joka ei liity alkavaan Ravnica-kampanjaan. )
Tässä kerhossa pelataan jatkuvajuonista kampanjaa, jossa seikkaillaan samassa pelimaailmassa ja samoilla hahmoilla illasta toiseen, kunnes yhteisesti koetaan tarinan olevan valmis. Kerhon ensimmäisessä kampanjassa, joka käynnistyy lokakuussa, pelinä on maailman suosituimman roolipelin, Dungeons & Dragonsin viides laitos, ja kampanjan maailmana toimii keräilykorttipeli Magic The Gatheringistäkin tuttu Ravnica, kiltojen kaupunki.
Opettelemme pelin sääntöjä yhdessä kampanjan kuluessa, mutta toisin kuin kertapelikerhossa, kesken kampanjan mukaan tuleville ei järjestetä erillistä perehdytystä pelin perussääntöihin jokaisen pelikerran alkuun. Ei silti kannata jännittää sääntöjen osaamista, koska tässä kerhossa hyvä tarina ja originaalit ideat taivuttavat sääntöjä eikä toisinpäin. Pelinjohtajana kerhossa toimii pitkän linjan roolipeliharrastaja, ja roolipelejä itsekin julkaissut, mediaohjaaja Heikki Marjomaa Asikkalan kirjastosta.
Kampanjapelikerhossa vastaisuudessa pelattava peli ja maailma voivat muuttua aina kampanjan vaihtuessa, jos näin yhdessä sovitaan. Kerhon pelit on tarkoitus järjestää niin, että uusien hahmojen mukaantulo ja aiempien hahmojen kohtaaminen mahdollistuu jokaisella pelikerralla valmishahmojen avulla. Näin ollen pelien tarinat pyritään yhdessä pelaamaan sellaiseen kohtaan, jossa hahmojen poistuminen ryhmästä tai uusien hahmojen liittyminen ryhmään sopii tarinaan.
Mukaan ovat tervetulleita kaikki roolipeleistä kiinnostuneet 13-vuotiaasta ylöspäin. Yläikärajaa ei ole. Kirjasto lainaa osallistujille myös pelivälineet, joten noppia, kyniä ja kumejakaan ei tarvitse itse tuoda mukanaan. Omia tarvikkeitaan saa toki halutessaan käyttää.
Miten kamppiskerho toimii?
Kirjaston kampanjaroolipelikerhon pelit vedetään 2–6:lle pelaajalle kerran kuussa, jokaisen kuukauden toisena torstaina klo 17–21. Uusille pelaajille on tarjolla valmishahmoja, mutta myös itse luotua hahmoa saa käyttää, kunhan hahmon kokemustaso vastaa muita kampanjan pelaajahahmojen tasoja ja hahmo on hyväksytetty pelinjohtajalla etukäteen.
HUOM! Jos haluat käyttää pelissä omaa hahmoasi, kysy ohjeita hahmon luomiseen, ja lähetä valmis hahmo sähköpostilla osoitteeseen heikki.marjomaa (at) asikkala.fi viimeistään viikkoa ennen peliä!
Kampanjapelikerhoon pääsee mukaan ihan vaan tulemalla paikalle, ja istumalla pelipöytään. Jos halukkaita pelaajia on pelin alkaessa enemmän kuin 6, ovat pelipaikkoja jaettaessa vähemmän kerhossa pelanneet etusijalla. Tämä siis siksi että kaikki saisivat tasapuolisesti peliaikaa. Jos taas paikalla on vain yksi pelaaja pelinjohtajan lisäksi, perutaan kerhon tapaaminen siltä kerralta ja palataan asiaan seuraavan kuun toisena torstaina.
Mikä ihmeen pöytäroolipeli?
Pöytäroolipelaaminen on luovaa, osallistavaa ja interaktiivista tarinankerrontaa ja siten myös yksi kirjavan sanataiteen muodoista. Tyypillisesti mukana on yksi pelinjohtaja ja kourallinen pelaajia. Pelin kuluessa pelinjohtaja kuvailee ääneen fiktiivistä pelimaailmaa, sen olentoja ja tapahtumia sekä pelaa kaikkia niitä tarinan henkilöitä, joilla ei ole omaa pelaajaa pöydän ääressä. Pelaajat reagoivat näihin tapahtumiin eläytymällä hahmoihinsa ja kuvailemalla heidän ajatuksiaan ja toimintaansa siten edistäen tarinaa.
Roolipelaaminen on myös reagoimista tähän yhteisesti luotuun fiktiiviseen tarinaan, jonka kulku määräytyy osallistujien ja peliä ohjaavan pelinjohtajan tekemien valintojen perusteella. Tarkoituksena ei ole kilpailla toisia pelaajia vastaan, vaan viihtyä yhdessä mielikuvituksen ja luotujen tarinoiden ääressä. Näin pelitilanteessa muodostuu yhteinen, ennalta-arvaamaton tarina, jossa kaikki osallistujat ovat samanaikaisesti sekä tarinan kertojia, kuulijoita että kokijoita.
Toisinaan roolipeleissä lopputulemaltaan ennakoimattomat tilanteet - kuten vaikkapa taistelut - ratkaistaan noppien ja muun pelimekaniikan avulla. Kun tilanteeseen sisältynyt satunnainen muuttuja on ratkaistu, voidaan tarinassa jatkaa eteenpäin edelleen yhdessä kertoen.
Pelin päätteeksi on usein myös tapana järjestää tarinaan osallistuneille pelaajille purkukeskustelu, missä sana on vapaa ja käydään pelattu seikkailu läpi ja kerrotaan mitä ajatuksia pelin aikana heräsi.
Eri pöytäroolipelit sijoittuvat erilaisiin maailmoihin ja tuottavat eri tyylilajien tarinoita. Suosittuja ovat mm. fantasiaa, scifiä, maagista menneisyyttä, synkkää tulevaisuutta, tai muuta spekulatiivista fiktiota edustavat pelit. Sopivan pelin valitsemalla voit itse päättää, millaiseen tarinaan sinä haluat osallistua esimerkiksi näin:
Kiinnostaisiko sinua olla osana fantasiatarinaa, jossa joukko sankareita pyrkii miekoin ja jousin karkottamaan paikallisia maanviljelijöitä ahdistelevan valtavan lohikäärmeen?
Tai haluaisit mielummin olla osallisena nykyaikaan sijoittuvassa kauhutarinassa, jossa syrjäiselle mökille päätyneet retkeilijät joutuvat päättämään, kuka joukosta lähtee selvittämään öisestä metsästä kuuluvien outojen äänien alkuperää vain himmenevän taskulampun valossa?
Vai voisiko olla niin että kaukaiset tähtitaivaat kiehtovat ja houkuttavat sinua ja, osallistuminen vastarintajoukkojen riveissä ratkaisevaan iskuun galaksia hallitsevaa keisaria vastaan voisi olla enemmän sinun juttusi?
Roolipelisessio on siis kuin novelli, elokuva tai tv-sarjan jakso, missä jokainen osallistuja voi interaktiivisesti edistää juonta haluamaansa suuntaan. Rajana on vain mielikuvitus ja jokainen tarina ainutlaatuinen, sekä koettavissa ainoastaan kerran pelin tapahtuessa!
Digiopastuspäivystykset jatkuvat syyskuussa pääkirjastossa sekä Ahtialan, Launeen, Liipolan, Kärpäsen ja Mukkulan kirjastoissa. Opastuksiin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon.
Voit varata mediaohjaajalta ajan myös henkilökohtaiseen laiteopastukseen lähimmästä kirjastostasi, mikäli pulmasi ei ratkea päivystysajan puitteissa.
Nastolan kirjastossa ja pääkirjastossa kokoontuu digitaitopiiri, johon voi tulla jakamaan kokemuksia ja keskustelemaan ajankohtaisista aiheista.Digitaitopiirissä käydään keskustellen läpi erilaisia digilaitteisiin ja digimaailmaan liittyviä asioita ja ilmiöitä. Osallistujat voivat rohkeasti tuoda mukanaan omia aiheita ja kokemuksia keskustelun pohjaksi. Piirien vetäjinä toimivat kirjaston mediaohjaajat. Piireihin ei ole ennakkoilmoittautumista.
Syksyn ohjelmassa myös tietoiskuja ja luentoja erilaisten sovellusten käytöstä, tietoturvasta sekä turvallisesta verkkoasioinnista.
Kirjaston perhekerho on alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa kohtaamispaikka. Syyskuun alussa Lahden pääkirjaston satuhuoneessa käynnistyvä palvelu tarjoaa lapsille leikkiseuraa ja vanhemmille vertaistukea arkeen.
Viikoittain järjestettävässä perhekerhossa ollaan rennosti yhdessä, leikitään ja seurustellaan. Joka toinen viikko perhekerhossa järjestetään yli 3-vuotiaille suunnattu satutuokio. Kerhojen ohjelmasisältö tarkentuu syksyn edetessä, sillä perhekerhoon osallistuvilla on mahdollisuus vaikuttaa ja toivoa ohjelmaa tapaamisiin. –Kirjasto on lapsiperheille luonteva kohtaamispaikka, he käyvät kirjastossa ihanan aktiivisesti. Emme kuitenkaan ole aikaisemmin järjestäneet satuhuoneeseen säännöllistä, yhteisöllistä, kohtaamiseen varattua aikaa, joten päätimme kokeilla tällaista ja samalla uudistaa satutuokiotoimintaamme, kertoo mediaohjaaja Krista Tuominen.
Syksystä alkaen pääkirjaston perinteinen satutuokiotoiminta yhdistetään perhekerhotoimintaan. Jatkossa satutuokioita järjestetään kerran viikossa: vuoroviikoin tiistaisin ja lauantaisin klo 10.30. Tarkemmat päivät teemoineen ovat luettavissa verkkokirjaston puolelta Lasten tapahtumat -sivulta.
Perhekerho – kohtaamispaikkana kirjasto tiistaisin 5.9. alkaen klo 9–11 Lahden pääkirjaston satuhuoneessa. Ensimmäisellä kerralla on tarjolla pientä syötävää ja juotavaa. Lämpimästi tervetuloa!
Digiopastukset jatkuvat Orimattilan pääkirjastossa. Tarjolla on sekä henkilökohtaista opastusta ajanvarauksella että kaikille avoimia ja maksuttomia opastustilaisuuksia, joihin ei tarvitse varata aikaa.
Henkilökohtaiset digiopastukset ovat syys-joulukuussa 6.9.-14.12.2023 keskiviikkoisin ja torstaisin klo 12-14, poislukien itsenäisyyspäivä 6.12. Yhden opastuksen kesto 30 min. Ajanvaraus maanantaihin klo 15 mennessä puh. 044-781 3568 tai orimattilan.kirjasto@orimattila.fi.
Kaikille avointa digiopastusta järjestää Wellamo-opisto yhteistyössä kirjaston kanssa seuraavasti:
ti 5.9. klo 13-15 ti 19.9. klo 13-15 ti 3.10. klo 13-15 ti 17.10. klo 13-15 ti 31.10. klo 13-15 ti 14.11. klo 13-15 ti 28.11. klo 13-15 ti 12.12. klo 13-15
Voit tulla oman laitteen (älypuhelimen, tabletin, kannettavan tietokoneen) kanssa tai ilman. Tilaisuudet ovat maksuttomia ja kaikille avoimia eivätkä vaadi ennakkoilmoittautumista.
Syksyllä 2023 satutuokiot järjestetään Orimattilan pääkirjaston lastenosastolla 5.9.–12.12.2023 tiistaisin klo 18–18.30. Itsenäisyyspäivän aattona 5.12. ei järjestetä satutuokiota.
Kirjastojen e-elokuvapalvelu on kilpailutettu kansallisesti Yleisten kirjastojen konsortion ja FinElibin toimesta. Lastu-kirjastot ottavat uuden palvelun käyttöön heti, kun se on mahdollista. Koska nykyinen palvelusopimus Kirjastokinon kanssa päättyy 31.8.23 ja käytyä kilpailutusta käsitellään vielä markkinaoikeudessa, e-elokuvapalveluun tulee katkos. Tiedotamme aikataulusta heti, kun saamme lisätietoa. Pahoittelemme palveluun aiheutuvaa katkosta.
Lahden kaupunginkirjaston syksyn 2023 tapahtumaesite on julkaistu. Tapahtumaesitteeseen on koottu kaikki pääkirjaston ja lähikirjastojen tapahtumat elo-joulukuun ajalle.
Kirjastoissa järjestetään monipuolisesti erilaisia tapahtumia, joiden tavoitteena on toteuttaa kirjaston lakisääteistä tehtävää ja edistää sen tavoitteita. Kirjaston tapahtumilla edistetään kaikkien yhdenvertaisia mahdollisuuksia tietoon, sivistykseen ja kulttuuriin. Tapahtumien avulla edistetään myös monipuolista lukutaitoa ja aktiivista kansalaisuutta.
Kaikkiin kirjastojen tapahtumiin on vapaa pääsy.
Syksyn ajan kirjastoissa järjestetään säännöllisesti luku-, käsityö- ja kirjoituspiirejä sekä satutuokioita. Luvassa on lisäksi monia mielenkiintoisia kirjailijavierailuja, musiikkitapahtumia ja esityksiä. Jokaiselle löytyy jotakin. Tervetuloa viihtymään!
Entinen Päijät-Häme-kokoelma on nyt Lahti-kokoelma. Kokoelmassa säilytetään Lahtea, lahtelaisia henkilöitä ja yhteisöjä käsittelevää aineistoa sekä lahtelaisten tuottamaa julkaistua kaunokirjallista aineistoa.
Vuonna 2018 yhdeksän alueellista kehittämistehtävää hoitavaa kirjastoa korvasivat 18 maakuntakirjastoa. Maakuntakirjastotoiminnan loputtua Lahden kirjasto ei enää kerää koko Päijät-Hämettä koskevaa kotiseutukokoelmaa. Päijät-Hämeen muita kuntia koskeva kirjallisuus on siirretty osaksi tavallista kokoelmaa tai lähetetty sen kunnan kirjastoon, jota aineisto käsittelee.
Lahti-kokoelma sijaitsee Lahden pääkirjastossa 2. kerroksessa, Päijät-Häme-huoneessa. Osa Lahti-kokoelman aineistosta sijaitsee varastossa. Kokoelman aineisto on vapaasti käytettävissä kirjastossa, mutta sitä ei anneta kotilainaan.
Lahden pääkirjaston auditorio jää pois käytöstä elokuusta 2023 alkaen tilassa esiintyvän terveyshaittaa aiheuttavan korjaustarpeen vuoksi. Muu rakennus on normaalisti käytössä. Pääkirjaston perusparannus käynnistyy viimeistään vuonna 2028. Ensi vaiheessa tehdään käyttöä turvaavia toimenpiteitä.
– Kirjaston syksyn tapahtumatoiminnan suunnittelussa on jo huomioitu se, että auditorio ei ole käytettävissä. Tapahtumia toteutetaan aiempaa pienimuotoisempina kirjaston muissa tiloissa. Myös kouluryhmiä pyrimme palvelemaan normaalisti, kertoo kirjastopalvelujohtaja Salla Palmi-Felin.
Lahden Tilakeskuksen sisäilma-asiantuntija Jussi Hietala kertoo, että kirjastorakennuksen kokonaisvaltainen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus on tehty pääkirjaston peruskorjaushankkeen pohjaksi. – Terveysvalvonnan lausunnon perusteella kirjastossa esiintyy terveyshaittaa eritasoisena eri osissa rakennusta.
Hietalan mukaan terveyshaittaa esiintyy erityisesti kirjaston auditoriossa, jonka lattiassa on havaittu mikrobivaurio. Tämän vuoksi auditorion käyttöä on jo kevään kuluessa vähennetty. Työterveyden arvion mukaan auditoriossa altistumisen terveydellinen merkittävyys on kohtalainen.
– Muualla rakennuksessa mahdollista terveyshaittaa aiheuttavat rakenteissa ja ilmanvaihtojärjestelmässä esiintyvät avoimet mineraalivillakuitulähteet ja ulkoseinien alaosien mikrobivauriot. Näiden tekijöiden terveydellinen merkittävyys on työterveyden arvion mukaan vähäinen, Hietala toteaa.
Pääkirjastolle on perustettu kohdekohtainen sisäilmatyöryhmä kaupungin sisäilmaryhmän päätöksellä.
Lahden Tilakeskus on ryhtynyt toimiin terveyshaittaa aiheuttavien tekijöiden vaikutusten vähentämiseksi, rajaamiseksi ja poistamiseksi. 2023 ja kesään 2024 mennessä tehdään käyttöä turvaavia toimenpiteitä, muun muassa rakennuksen painesuhteiden hallintaa, tehostetaan ilmanvaihtoa sekä tehdään alueellisia rakenneteknisiä korjauksia. Perusparannus käynnistyy viimeistään vuonna 2028.
Lisätiedot
Lahden Tilakeskus, Jussi Hietala, sisäilma-asiantuntija, jussi.hietala@lahti.fi, 044 482 6222
Heinolan kaupunginkirjasto täyttää tänä vuonna 160 vuotta ja sen kunniaksi on tehty kirjavinkkausrata 11 kirjaa Heinolasta, jossa esitellään Heinolaan sijoittuvia kirjoja. Reitillä kuljetaan kirjaston vanhoissa osoitteissa, joten samalla voi seurata katukuvan muutosta vuodesta 1891 alkaen.
Jokaisessa osoitteessa - rastilla - on A4-kokoinen tuloste, joka sisältää tietoa ja tehtävän kohteessa pohdittavaksi. Tuloste on sijoitettu rakennusten ulkopuolelta luettavaksi, esim. oveen tai ikkunaan. Oikea vastausrivi on esillä viimeisellä rastilla. Reitti on rastijärjestyksessä kulkien noin kolmen kilometrin mittainen. Halutessaan sen voi kulkea osissa.
Viimeisellä rastilla voit jättää yhteystietosi kirjastossa olevaan laatikkoon. Kaikkien yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan kirjapalkintoja. Arvontaan osallistuvat kaikki viimeistään 1.9.2023 kirjastoon jätetyt yhteystiedot.
Voit pelata peliä myös mobiilipelinä joko selaimessa osoitteessa play.seppo.io (avautuu uuteen välilehteen), tai lataa sovelluskaupasta puhelimeesi Play Seppo –sovellus. Pelin koodi on 533C1A. Saavutettava versio toimii vain Seppo-sovelluksella.
Rastirata on kuljettavissa 31.8.2023 saakka, saavutettava versio ja mobiilipeli 31.12.2023 asti.
11 kirjaa Heinolasta on paikallisopas Tuija Kaupin ideoima ja käsikirjoittama. Heinolan kaupunginkirjasto on ollut tilaajana sekä yhteistyökumppanina ja toteuttanut mobiilipelin.
Pelin ensimmäinen rasti on VPK-talo osoitteessa Kymenkartanonkatu 2, ja siellä esitellään reitin ensimmäinen Heinolaan sijoittuva romaani.
Lastu-kirjastoissa otetaan kesäkuun alussa käyttöön uusi sähköinen kirjastokorttihakemus, jonka käsittelee ohjelmistorobotti. Robotti tallentaa hakemuksen tiedot Aurora-kirjastojärjestelmään, jolloin kirjaston henkilökunnan työpanosta voidaan suunnata muihin kirjastotehtäviin.
Kirjastokorttirobotin tehtävänä on käsitellä asiakkaiden kirjastokorttihakemuksia ja viedä hakemusten tiedot Aurora-kirjastojärjestelmään. Tämän työvaiheen on aiemmin tehnyt kirjaston henkilökunta, joten ohjelmistorobotin avulla prosessia saadaan nopeutettua. Jos robotti kohtaa ongelman hakemusta käsitellessään, se lähettää ongelmasta sähköpostia kirjaston henkilökunnalle, ja henkilökunta tarkistaa saapuneen hakemuksen.
Kirjastokortin hakeminen sähköisellä hakemuksella vaatii vahvan tunnistautumisen pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Jos asiakas ei pysty tunnistautumaan vahvasti, hän voi täyttää paperisen kirjastokorttihakemuksen kirjastossa. Ensimmäinen kirjastokortti on jatkossakin maksuton. Kadonneen tai vahingoittuneen kirjastokortin tilalle hankittu kortti maksaa 3 euroa.
Hakemuksen lähettämisen jälkeen asiakas voi hakea kirjastokortin kolmen arkipäivän kuluttua mistä tahansa Lastu-kirjastoihin kuuluvasta kirjastosta. Lastu-kirjastoihin kuuluvat Päijät-Hämeen kirjastot Lahti, Heinola, Hollola, Hartola, Asikkala, Kärkölä, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä. Kun kortin hakee kirjastosta, henkilöllisyys täytyy todistaa kuvallisella henkilötodistuksella. Sähköisen kirjastokorttihakemuksen pääsee täyttämään Lastu-kirjastojenverkkosivuilta suomeksi tai englanniksi.
Ohjelmistorobotiikkaa hankkeessa
Projekti kirjastokorttihakemusten käsittelystä ohjelmistorobotiikan avulla on käynnistetty valtiovarainministeriön rahoittamalla ohjelmistorobotiikan Helmi-hankkeella keväällä 2022. Helmi-hankkeen tavoitteena on ollut uudistaa kuntien työkulttuuria, toimintatapoja ja prosesseja hyödyntäen tekoälyä ja/tai ohjelmistorobotiikkaa, tukea digitaalista muutosta, edistää digitalisaatiota ja tietotyön automatisoitumista sekä parantaa kuntalaisten sähköisiä palveluita robotisoinnin tuottaman prosessien tukemisen avulla. Ohjelmistorobotiikan Helmi-hanke on eri hanke kuin ympäristöministeriön elinympäristöjen kunnostushanke Helmi-ohjelma.
Kirjastokorttihakemusten käsittelyn ohjelmistorobotiikka on toteutettu yhdessä Digian kanssa, joka voitti Kuntien Tieran kilpailutuksen ohjelmistorobotiikan ratkaisusta. Robotti ei sisällä tekoälyä, vaan perustuu sille ennalta ohjelmoituun työnkulkuun.
Lisätietoja
Teija Ylönen Tietohallintosuunnittelija Tietohallinto- ja digipalvelut Heinolan kaupunki teija.ylonen@heinola.fi puh. 044 7888 653
Heinolan kirjasto on auki koko kesän. Palveluaikoja supistetaan muutamalla tunnilla päivässä kuuden viikon ajan kesä-heinäkuussa, jotta henkilökunnan vuosilomat saadaan toteutettua tiiviisti. Aiempien vuosien tapaan kirjasto on lauantaisin suljettu kesä-, heinä- ja elokuussa. Osa kirjaston palveluista siirtyy kesätauolle.
Aukioloajat ovat 1.6.–18.6. ja 31.7. - 31.8.:
ma – to 9 – 19 pe 9 – 17 la, su suljettu
Juhannusviikon maanantaista 19.6. heinäkuun viimeisen viikon loppuun 30.7.:
ma, to pe 9 – 17 ti, ke 12 – 19 la, su suljettu huom. to 22.6. 9 - 15 ja pe 23.6. suljettu (juhannusaatto)
Kirjastoauto Sulka
5.6. - 25.6. ei aja 26.6. - 9.7. kesäreitit, seuraa ilmoittelua! 10.7. - 13.8. ei aja
Omatoimikirjasto on käytössä myös kesällä joka päivä klo 6 – 22. Voit lukea ja lainata lehtiä, noutaa varauksia, palauttaa lainoja ja käyttää tietokoneita. Omatoimikirjastoon kirjaudutaan aukioloaikojen ulkopuolella rantapuiston puoleisesta ovesta kirjastokortilla ja pin-koodilla.
Verkkokirjasto Lastu https://lastu.finna.fi/ on käytettävissä vuorokauden ympäri. Voit mm. uusia lainoja, tehdä varauksia, maksaa kirjastomaksuja ja .
Digiopastukset, kotikirjastopalvelu ja Celia-rekisteröinnit ovat kesätauolla 19.6. – 30.7.
Heinolan kirjaston historia alkaa vuodesta 1863. Asiasta kirjoitti Mikkelin Viikkosanomat 28.1.1864:
“Viime vuoden lopulla perustettiin tänne kaunokirjallinen lainakirjasto. Perustajat maksoivat kerrassaan 4 markkaa. Kirjastoon on jo hankittu joku määrä kirjoja. Muuta emme siitä vielä voi sanoa, kuin että kirjastolla on säännöt, hoitaja ja raha-wartia.”
Kirjasto oli tietysti ruotsinkielinen. Muutamaa vuotta myöhemmin saatiin paikkakunnalle myös suomenkielinen kirjasto.
Ensimmäisen kirjaston sijainti ei ole tiedossa. Kaupunginkirjasto sai ensimmäisen oman toimitilansa vastavalmistuneesta VPK-talosta 1891. Sen jälkeen Heinolan kirjasto on muuttanut monta kertaa, esimerkiksi puuvajan, putkan ja kylpylän kautta nykyiselle paikalleen torin laitaan.
Heinolan kirjasto juhlii tänä vuonna siis 160-vuotista taivaltaan. Merkkipäivää vietämme perjantaina 9.6. Ohjelmaa on koko päivän, kahvitarjoilu 11 – 15.
Klo 10 Tommolan päiväkodin esitys
Klo 10.30 Kirjastoilves Laina-Unelma tavattavissa
Klo 12 11 kirjaa Heinolasta –kirjavinkkiradan julkistaminen
Klo 13 Kepeää hyvänmielen musiikkia. Heinolan Musiikkiopiston jousitrio
Klo 14 Runoesitys Max Ehrmann: Desiderata. Hyvinvointijohtaja Pirjo Hepo-oja
Klo 15 Saleista ja keittiöistä: kotien kulttuurihistoriaa. Kamarineuvos Kari-Paavo Kokki
11 kirjaa Heinolasta
Merkkivuoden kunniaksi paikallisopas Tuija Kauppi on ideoinut ja käsikirjoittanut kaupungilla kulkevan kirjavinkkiradan.
Rasteilla käydään kirjaston vanhoissa osoitteissa, joissa esitellään paitsi kirjaston historiaa, myös 11 Heinolaan sijoittuvaa kirjaa. Jokainen rasti sisältää kysymyksen pohdittavaksi. Viimeisellä rastilla voi jättää yhteystietonsa kirjastossa olevaan laatikkoon ja osallistua kirjapalkintojen arvontaan. Rata on kuljettavissa 31.8.2023 saakka.
Radasta on tehty mobiilipeli sekä saavutettava versio ruudunlukuohjelmille.
Rata ja mobiilipeli julkaistaan kirjaston juhlapäivänä.
Lisätietoja:
Kirjastopalvelujohtaja Mirja Sipilä p. 044-797 6842
11 kirjaa Heinolasta –radan suunnittelija Tuija Kauppi p. 044-288 2628
Erikoiskirjastonhoitaja Leena Pietilä 044-797 6942
Millainen on sinun unelmiesi kirjasto? Mikä palveluissamme on jo nyt hyvin, mikä kaipaa kehittämistä ja mitä uutta kirjaston pitäisi tarjota? Mielipiteesi on meille tärkeä, kerro se kyselyn kautta joko verkossa tai kirjastossa. Vastausaikaa on 30.6.2023 saakka.
Lahden kaupunginkirjastolle on tullut paljon toiveita roskapihtien lainausmahdollisuudesta. Nyt se on mahdollista kirjaston ja kaupungin ympäristöpalvelujen yhteistyön myötä.
Roskapihtejä voi lainata kaikista Lahden kaupunginkirjaston toimipisteistä. Laina-aika on kaksi viikkoa.
Kirjaston henkilökunnan kehittämispäivän vuoksi kirjasto on suljettu keskiviikkona 10.5.2023, eikä kirjastoauto Sulka aja. Omatoimikirjasto on käytössä klo 6 - 22, kirjaudu rantapuiston puolelta kirjastokortilla ja pin-koodilla.
Digirohkeus on aiheena Heinolan kaupunginkirjaston kevään kolmannessa keskustelutilaisuudessa. Ohjattu dialogi järjestetään kirjaston Kotiseutuhuoneessa torstaina 11. toukokuuta kello 14–16.
Samalla viikolla vietetään valtakunnallista digitaitoviikkoa, joka tänä vuonna pureutuu nimenomaan digirohkeuteen.
Digi- ja väestötietovirasto DVV määrittelee digirohkeuden itseluottamukseksi, jonka avulla ihminen uskaltaa kokeilla ja ottaa käyttöön uusia tai päivittyneitä digitaalisia laitteita ja palveluita tai kehittyä niiden käytössä. Pohjimmiltaan kyse on uskalluksesta kohdata digitalisoituva arki.
Jos ihmisen digirohkeus on saanut kolauksia tai se ei ole päässyt vahvistumaan, voi yhä digitaalisemmasta ympäristöstä kasvaa ahdistuksen lähde, jota on jatkuvasti vaikeampi vältellä.
Mikä huolestuttaa, mistä saat rohkeutta?
Millaisia pelkoja tai huolia sinulla on digiasioita kohtaan? Millaisissa tilanteissa olet kokenut epävarmuutta tai osaamattomuutta? Mistä saat apua tai neuvoja, kun digiasiat ahdistavat? Miten olet voittanut pelkosi tai epävarmuutesi? Mitä ajattelet siitä, että yhä useammat palvelut siirtyvät älylaitteiden ja verkon varaan? Miten pystyt helpottamaan toisten digiahdistusta?
Tule kertomaan omista kokemuksistasi ja kuulemaan, millaisia kokemuksia muilla on.
Ohjatun dialogin tavoitteena ei ole ratkaista ongelmia vaan syventää ymmärrystä aiheesta. Ehkä yhdessä keskustellen voimme myös hälventää joitain pelkoja ja sitä kautta lisätä digirohkeutta.
Keskustelussa käytetään rakentavan keskustelun pelisääntöjä, joilla pyritään luomaan tasavertainen ja luottamuksellinen ilmapiiri. Paikkoja on rajoitetusti, jotta jokaisella on mahdollisuus tulla kuulluksi.
Ilmoittaudu siis keskusteluun mukaan mahdollisimman pian!
Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Mirja Sipilä, kirjastopalvelujohtaja, Heinolan kaupunginkirjasto, mirja.sipila@heinola.fi, p. 044 797 6842.
Keskustelu on osa kirjastojen Minun kuntani -demokratiahanketta, jonka tavoitteena on edistää vuorovaikutusta ihmisten kesken ja lisätä luottamusta lähihallintoon.
Lahden kaupunginkirjasto on ylläpitänyt Päijät-Hämettä esittelevää palvelua, ja Hämeenlinnan kaupunginkirjastolla on vastaava Häme-Wiki. Nyt Päijät-Häme-wiki ja Häme-Wiki yhdistyvät yhteiseksi molemmat maakunnat kattavaksi palveluksi. Uudistettu palvelu on nyt julkaistu osoitteessa hamewiki.fi.
Molemmat palvelut on toteutettu MediaWiki-alustalle. Päätimme yhdistää voimamme ja siirtää sisällöllisesti hyvin samankaltaiset palvelut samaan käyttöliittymään. Yhteisen wikin nimenä on Häme-Wiki.
Häme-Wiki on maakunnallisten aiheiden tietopankki. Wikipediasta se eroaa siten, että se ei sisällä yleisartikkeleita vaan kaikissa artikkeleissa on paikallinen näkökulma. Alueen asioita, tapahtumia, historiaa, henkilöitä ja kulttuuria käsittelevien tietoartikkelien lisäksi Häme-Wiki sisältää myös kertomus- ja muisteluaineistoa. Sisältöä tuotetaan yhteisöllisesti, kaikki palveluun kirjautuneet käyttäjät voivat kirjoittaa ja muokata artikkeleita sekä liittää palveluun kuvia ja muita mediatiedostoja.
Lahden ja Hämeenlinnan kirjastot vastaavat yhdessä palvelun ylläpidosta. Ylläpito seuraa sisällöntuotantoa, korjaa pyynnöstä virheellisiä tietoja ja poistaa tarvittaessa artikkeleita, jos sisältö on asiatonta tai artikkeli ei aiheen puolesta kuulu alueelliseen wikiin.
Häme-Wikin teknisestä toteutuksesta ja ylläpidosta vastaa hämeenlinnalainen Opiferum Oy, jolla on pitkä kokemus MediaWikin alustatekniikkaan perustuvista palveluista.
Sivustolla tehdään vielä muutostöitä ja muun muassa luokituksessa saattaa tapahtua vielä muutoksia.
Vanhat käyttäjätunnukset toimivat Häme-Wikissä, mutta vaativat sähköpostivahvistuksen. Linkki löytyy omalta käyttäjäsivulta, asetukset-välilehdeltä.
Ylläpitoon saa yhteyden sähköpostitse ja puhelimitse:
Lahden kaupunginkirjasto: informaatikko Merja Taavila, merja.taavila[at]lahti.fi, p. 044 416 3233.
Hämeenlinnan kaupunginkirjasto: johtava informaatikko Jaana Käki, jaana.kaki[at]hameenlinna.fi, p. 040 869 6303.
Heinolan kirjastossa voit saada jälleen henkilökohtaista digineuvontaa. Opastusaika on tiistaisin klo 13 - 15 ja sen pituus on 30 min/asiakas. Varaa aika mediaohjaa Olli Tikkuselta, p. 044 769 4177.
Hyvinvoinnin ja vapaa-ajan lautakunta päätti ke 22.3., että Mukkulan kirjaston omatoimiaika on käytössä vain aamuisin eikä palveluajan päättymisen jälkeen iltaisin. Rajoitus on voimassa toistaiseksi. Omatoimiaikaa on rajoitettu jo 16.12.2022 alkaen.
Omatoimiaika on käytössä aamulla ennen palveluajan alkamista ja viikonloppuisin kello 15.00 asti. Kirjasto suljetaan arkisin palveluajan päättymisen jälkeen: maanantaisin ja tiistaisin kello 19.00, keskiviikkoisin kello 16.00, torstaisin ja perjantaisin kello 15.00. Omatoimiaika alkaa joka päivä kello 6.00.
Rajoituspäätös johtuu käyttösääntöjen vastaisesta, asiattomasta toiminnasta. Kirjastossa on tehty toistuvasti ilkivaltaa, tiloja on rikottu ja käytetty isolla porukalla. Toiminta on vaaraksi sekä muille asiakkaille että kirjastorakennukselle.
Mukkulan kirjaston tilanteeseen pyritään löytämään ratkaisuja moniammatillisen yhteistyön avulla.
Lastu-kirjastot ovat vahvasti mukana Suomen ensimmäisissä Kansallisissa dialogeissa. Heinolan kirjastossa dialogi järjestetään 1. maaliskuuta ja Lahden pääkirjastossa 9. toukokuuta.
Ensimmäisten Kansallisten dialogien aiheena on ”Epävarmuudessa eläminen”. Ohjatuissa keskusteluissa pohditaan sitä, miten erilaiset kriisit, kuten korona, Venäjän hyökkäyssota, energiakriisi ja sote-uudistus, vaikuttavat elämäämme ja siihen, millaisena näemme tulevaisuuden. Miten voimme ylläpitää toivoa, kun kaikki on epävarmaa?
Kansallisia dialogeja järjestetään kevään aikana eri puolilla Suomea. Niiden tarkoituksena on rakentaa yhteistä ymmärrystä erilaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä, haasteista ja mahdollisuuksista.
Dialogeista tehdään julkinen yhteenveto ja se on kaikkien luettavissa Kansallisten dialogien verkkosivuilla. Valtiovarainministeriö toimittaa yhteenvedon myös kuntien ja valtion hallinnolle.
Dialogien pyrkimyksenä on ymmärryksen lisääntymisen lisäksi vahvistaa ihmisten osallisuutta, yhteenkuuluvuutta ja yhteiskunnan muutoskykyä vuoropuhelun avulla.
Dialogeilla rakennetaan luottamusta
Kirjastojen Minun kuntani -demokratiahankkeessa mukana olevissa Lahden ja Heinolan kirjastoissa dialogien järjestäminen on jo tuttua.
Lahden kirjastossa on talven aikana keskusteltu muun muassa siitä, miten kuntalaiset voivat vaikuttaa oman paikkakuntansa asioihin. Heinolan kirjastossa puolestaan on pohdittu sitä, millainen merkitys kirjastolla on ihmisten elämässä.
Kansalliset dialogit osuvatkin vahvasti kirjastojen demokratiahankkeen ytimeen. Molempien taustalla on halu lisätä kansalaisten luottamusta toisiinsa ja julkishallintoon.
Lisäksi halutaan vahvistaa kansalaisten osallisuutta tarjoamalla kaikille mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun – myös niille, joiden ääni ei yleensä kuulu. Minun kuntani -hankkeen yhteistyökumppanina on Cultura-säätiö, jonka avulla pyritään tavoittamaan etenkin venäjänkielisiä kuntalaisia.
Minun kuntani – kirjasto yhteisten asioiden keskustelufoorumina ja medialukutaidon tukijana -hanketta koordinoi Lahden kaupunginkirjasto. Lastu-kirjastoista mukana ovat lisäksi Heinolan ja Orimattilan kaupunginkirjastot.
Hankkeessa ovat mukana myös Imatran, Lappeenrannan ja Kouvolan kaupunginkirjastot sekä Iitin kunnankirjasto. Dialogit kaikissa hankkeen kirjastoissa jatkuvat vuoden 2023 ajan.
Kansallinen dialogi Heinolan kirjastossa 1.3. kello 14–16. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Mirja Sipilä, kirjastopalvelujohtaja, Heinolan kaupunginkirjasto, mirja.sipila@heinola.fi, p. 044 797 6842
Kansallinen dialogi Lahden pääkirjastossa 9.5. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Kaisa Halme, hanketyöntekijä, Lahden kaupunginkirjasto, kaisa.halme@lahti.fi, p. 044 416 4139
Heinolan kirjastoauto pysähtyy uudella Kailas-talolla torstaisin 9.2. alkaen klo 9.45 - 11.15. Entiset Kailas-talon ja Salpauksen pysäkit lakkautetaan.
Lisätietoja kirjastovirkailija Marko Nakari p. 0500-254416.
Satujen, laulujen ja leikkien maailmaan johdattelee Anne Sorjanen. Tuokiot ovat avoimia kaikille alle kouluikäisille lapsille vanhempineen myös päiväkodeissa. Kirjaston YouTube-kanavalle on tallennettu aikaisempia satutuokioita.
Hieman isommille lapsille Anne on lukenut äänikirjoiksi kaksi Tuula Maija Vigmanin kirjaa, Valdo merellä ja maalla ja Valdo saa ystävän. Niitä voit kuunnella Tuula Maijan YouTube-kanavalla.
Kirjastojen uusi hanke tuo asukkaat ja päättäjät tasavertaisina yhteen.
Heinolan kaupunginkirjastossa järjestetään vuoden 2023 aikana ohjattuja keskustelutilaisuuksia paikallisista ajankohtaisista asioista. Tavoitteena on edistää ihmisten välistä vuorovaikutusta ja lisätä kuntalaisten luottamusta lähihallintoon. Kuntalaisten lisäksi mukaan keskusteluihin kutsutaankin myös alueen päättäjiä, viranhaltijoita ja median edustajia.
Ensimmäinen keskustelu järjestetään tammikuussa. Silloin pohditaan, millainen merkitys kirjastolla on ihmisten elämässä. Heinolan kirjastoon on tulossa remontti, joten nyt on hyvä aika syventää ymmärrystä siitä, millaisia odotuksia ja tarpeita kirjastoon kohdistuu.
”Meidän on tärkeä laajentaa käsitystä siitä, millaista roolia kirjasto näyttelee eri ihmisten elämässä ja erilaisissa elämänvaiheissa. On mielenkiintoista pohtia yhdessä kuntalaisten kanssa sitä, millainen tulevaisuuden kirjasto voisi olla”, sanoo kirjastopalvelujohtaja Mirja Sipilä.
Ei väittelyä, vaan tasavertaista dialogia
Keskusteluissahyödynnetään Erätauko-menetelmää, jonka avulla voidaan käydä rakentavaa ja tasavertaista yhteiskunnallista keskustelua.
Tavoitteena on ymmärryksen ja vuorovaikutuksen lisääntyminen, ei yksimielisyys tai päätösten tekeminen. Keskusteluiden osallistujamäärä on rajattu, jotta jokaisella on mahdollisuus kertoa omista kokemuksistaan ja havainnoistaan.
”Aito kuunteleminen ja toisten kokemusten kunnioittaminen voivat auttaa löytämään näkökulmia, jotka muuten jäisivät piiloon. Tunne kuulluksi tulemisesta lisää uskoa siihen, että jokaisen ajatuksilla on merkitystä ja että jokainen voi vaikuttaa”, sanoo hanketyöntekijä Kaisa Halme Lahden kaupunginkirjastosta.
Keskustelutilaisuudet ovat osa kirjastojen lakisääteistä demokratiatyötä. Niillä nostetaan asioita kansalaiskeskusteluun ja tuodaan päätöksentekoa lähemmäs kansalaista. Samalla vahvistetaan kirjastojen roolia kuntien neutraaleina keskustelufoorumeina. Kirjasto on jo nykyisin matalan kynnyksen kohtaamispaikka, joka tavoittaa ison osan kunnan asukkaista.
Minun kuntani -demokratiahankkeessa on mukana Heinolan kaupunginkirjaston lisäksi Lahden, Orimattilan, Kouvolan, Imatran ja Lappeenrannan kaupunginkirjastot, Iitin kunnankirjasto sekä Cultura-säätiö.
Aluehallintovirasto on myöntänyt hankkeelle demokratia-avustusta yhteensä 65 000 euroa.
Lisätietoja
Mirja Sipilä, kirjastopalvelujohtaja, Heinolan kaupunginkirjasto mirja.sipila@heinola.fi p. 044 797 6842
Kaisa Halme, hanketyöntekijä, Lahden kaupunginkirjasto kaisa.halme@lahti.fi p. 044 4164139
Tulostaminen ja monistaminen tapahtuvat 1. kerroksen monitoimikoneella asiakaspalvelutiskin vieressä.
Skannaaminen sähköpostiosoitteeseen on maksutonta.
Kirjaston langaton verkko Hla-Vieras (salasana Xu6Emede) on käytettävissä omalla laitteellasi ilmaiseksi.
Digiopastusta arjen pieniin digipulmiin
Ilman ajanvarausta:
Keskiviikkoisin kello 12-13, kirjaston keskiympyrässä, 1 krs.
Et tarvitse ajanvarausta. Jos syntyy jonoa, käytössä on vuoronumerot.
10 min / asiakas
Digiopastuksessa voit esittää kysymyksiä tietokoneen, tabletin tai älypuhelimen käytöstä ja verkossa toimimisesta.
Digiopastaja ei käsittele asiakkaan puolesta hänen henkilökohtaisia tietojaan tai asiointitunnuksiaan. Digiopastaja ei asenna laitteita tai ohjelmistoja, mutta neuvoo niiden asentamisessa, lataamisessa ja päivittämisessä. Digiopastaja ei tee asiakkaan puolesta hakemuksia, ostoja tai muita tilisiirtoja eikä opasta pankkiasioinnissa. Laitteen täytyy olla valmiiksi asennettu ja ehjä; rikkoutuneita laitteita emme korjaa.
Ajanvarauksella:
Opastusaika on tiistaisin klo 13 – 15 ja sen pituus on 30 min/asiakas. Varaa aika mediaohjaaja Olli Tikkuselta, p. 044 769 4177.
Ohjeita saat myös verkossa olevien maksuttomien kirjastopalvelujen käyttöön:
Salibandyn F-liigan runkosarjan 2022-2023 ottelut ovat käynnistyneet. Hollolan pääkirjastossa on lainattavana salibandyseura LASBin kausikortteja, joilla pääsee runkosarjan otteluihin. Korttien laina-aika on yksi viikko. Yhdellä kirjastokortilla voi olla kerrallaan lainassa vain yksi kausikortti. Kausikorttia ei voi varata eikä uusia.
Pitkän taun jälkeen Heinolan kirjastossa järjestetään taas asianajajapäivystystä. Asianajaja antaa maksutonta neuvontaa oikeudellisissa asioissa kirjaston pohjakerroksessa noin kerran kuukaudessa maanantaina klo 17-18. Päivät ovat: 26.9.2022, 31.10.2022, 28.11.2022, 30.1.2023, 27.2.2023 ja 27.3.2023.
Asianajaja antaa asiakkaalle tietoa siitä, onko asiassa tarpeen hakea oikeudellista asiantuntija-apua, tai ohjaa hänet oikean viranomaisen tai asiaan perehtyneen asianajajan puoleen.
Päivystyksen aikana ei voida laatia asiakirjoja eikä hoitaa laajempia toimeksiantoja. Päivystyspaikassa on mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti.
Ajanvarausta päivystykseen ei voi tehdä eikä puhelinneuvontaa voida antaa.
Kirjastoissa edistetään lukemista eri tavoin. Yksi muodoista on äänikirjapalvelun tarjoaminen heille, joille lukeminen on vaikeaa.
Celian asiakkaaksi voi päästä silloin, kun painetun kirjan lukeminen on vaikeaa. Syynä voi olla esimerkiksi lukemisvaikeudet, oppimis- tai keskittymisvaikeudet, näön ongelmat, jokin vamma tai vaikka sairaus, kuten migreeni.
Celian Kerro, kerro kirjani -kampanja alkaa kirjastoissa lukutaidon päivänä 8. syyskuuta ja jatkuu 23. syyskuuta saakka.
Lastu-kirjastojen käyttösääntöihin on tehty muutoksia, jotka tulivat voimaan 1.4. Suurin muutos koskee palauttamatta jääneen aineiston laskutuskäytäntöjä ja erityisesti tilannetta, jos palautuspyynnöistä huolimatta lainat jätetään palauttamatta.
Sääntö on: Jos jätät kahdesta palautuspyynnöstä (ensimmäinen lähetetään, kun lainat on myöhässä viikon, toinen lähetetään, kun lainat on myöhässä kolme viikkoa) huolimatta lainat palauttamatta, joudut korvaamaan aineiston. Korvattavasta aineistosta lähetetään lasku ja laskun jälkeen aineistoa ei voi enää palauttaa.
Palautuspyyntö lähetetään joko sähköpostitse tai kirjeenä riippuen siitä kumman vaihtoehdon asiakas on valinnut lähetystavaksi. Kannustamme tarkistamaan että osoite- ja yhteystiedot ovat kirjaston tiedoissa oikein.
Lastu-kirjastojen käyttösääntöihin on tehty muutoksia, jotka tulevat voimaan 1.4. alkaen. Muutos koskee palauttamatta jääneen aineiston laskutuskäytäntöjä. Jatkossa asiakkaalta peritään 3 € maksu, jos hänelle joudutaan lähettämään toinen palautuspyyntö.
Ensimmäinen palautuspyyntö lähetetään asiakkaalle, kun aineiston eräpäivästä on kulunut 7 vuorokautta (varatun aineiston ja pikalainojen kohdalla 1 vuorokausi eräpäivästä). Ensimmäisestä palautuspyynnöstä ei peritä maksua, eli käytäntö jatkuu entisellään. Toinen palautuspyyntö lähetetään 21 vuorokauden kuluttua eräpäivästä (varatun aineiston ja pikalainojen kohdalla 14 vuorokautta). Tästä toisesta palautuspyynnöstä peritään muistutusmaksu 3 €. Maksu lisätään automaattisesti asiakkaan velkasaldoon.
Toisessa palautuspyynnössä kerrotaan myös, että jos asiakas ei palauta myöhässä olevaa aineistoa, seuraavaksi lähetään lasku. Lasku lähetetään kahden palautuspyynnön jälkeen, kun eräpäivästä on kulunut 49 vuorokautta.
Myöhästymismaksut, muistutusmaksu (3 €) ja laskutuslisä (10 €) lisätään asiakkaan velkasaldoon, kun aineisto käsitellään laskutetuksi. Nämä maksut maksetaan aina kirjastossa tai verkkokirjastossa. Palauttamattomasta aineistosta lähetetään lasku, joka sisältää ainoastaan aineistojen korvaushinnat. Aineistoa ei voi enää palauttaa laskun lähtemisen jälkeen, vaikka se löytyisikin. Aikaisemin aineiston palauttaminen oli mahdollista.
Muutoksella pyritään siihen, että: 1) myöhässä oleva aineisto palautuisi nopeammin kirjastoon 2) laskutuksen jälkeen palautuvasta aineistosta aiheutuva työ ja kulut vähenisivät. Muutoksen myötä asiakkaalle tulee aiempaa pidempi aika palauttaa aineisto ennen sen siirtymistä laskutukseen.
Lahden kaupunginkirjasto tarjoaa asiakkailleen viestintäpalvelun, jonka avulla pysyyselvillä siitä mitä Lahden kirjastomaailmassa tapahtuu. Sähköinen uutiskirje lähetetääntilaajien sähköpostiin kerran kuukaudessa.
Tämän lisäksi kasvatusalan ammattilaisille tarjotaan oma palvelu, joka kertoo siitä mitä tukea kirjasto tarjoaa kasvatus- ja opetusalan ammattilaisille. Kasvatusalan ammattilaisten uutiskirje lähetetään tilaajien sähköpostiin neljä kertaa vuodessa.
Tilaaminen on helppoa. Lähetä alla olevan linkin kautta sähköpostiosoitteesi tilaajalistalle.Yhteystietosi lähettäessäsi hyväksyt, että se tallennetaan uutiskirjeen tilaajarekisteriin, ja ettäsitä käytetään tietosuojan edellyttämällä tavalla.
Etkö saanut uutiskirjettä, vaikka olet jo tilaaja? Tarkista ensimmäiseksi sähköpostin "tarpeettomat" ja "roskaposti" -kansiot. Löytyykö kirje sieltä? Uutiskirjeen kaltaiset joukkopostitukset voivat mennä helposti roskapostiin.