Avainsana: musiikki

Lahden pääkirjaston musakasvo-sarja esittelee lahtelaisia muusikoita ja musiikintekijöitä. Tämän kuukauden musakasvona on Juuso Johansson, aka. DR JJ.

1. Kuka olet ja mitä teet?

Juuso Johansson, aka. DR JJ, lahtelaiskouvolalainen keski-ikäistyvä räppinörtti, DJ ja äänihenkilö, joka omistaa ihan mukavan setin PA-laitteita siihen nähden, että tekee päivätöikseen jotain ihan muuta.

Elämässä kiinnostaa tällä hetkellä lähinnä se, miten siitä saa parempaa, ja paremmalla tarkoitan tasa-arvoisempaa, tasapuolisempaa ja merkityksellisempää. Sellaista, että ketään ei riistetä tai kohdella kaltoin, ei meillä Suomessa eikä muualla. Musiikki, erityisesti juuri rap, reggae, funk, soul, yms. tarjoaa minulle pakokeinon ja tavan irrottautua ja purkaa mielen isoja keloja.
Tämän lisäksi musiikki tarjoaa tällaiselle ujolle tyypille yhteisön. Räp on ollut määrittävä osa elämää 11-vuotiaasta asti. 23 vuotta rummut ja flow ovat antaneet elämänrytmin, joka on monimuotoisuudessaan tuttu ja karuudestaan huolimatta turvallinen - kuin perhe.

2. Millaisia musiikillisia haasteita sinulla on meneillään ja tulossa?

Tällä hetkellä kaikkien musiikin parissa toimivien haasteet taitaa liittyä koronaan ja siihen, miten pitää liekkiä yllä näinä vaikeina aikoina. Omat DJ-keikat virus on vienyt minimiin, mutta onneksi kesän aikana on saanut soittaa jokusen terassi keikan. On siitä viruksesta jotain iloakin ollut. On ollut kiva seurata, kun räppiä tekevät ystävät ovat saaneet eristyksessä työrauhan ja paljon aikaiseksi oman musiikkinsa parissa. Itse osallistun projekteihin miksaamalla.

Jos leikitään, että koronaa ei olisi ja saisi tehdä mitä vaan, niin haluaisin viedä tapahtumat ulos baareista. Olisi hienoa, että byrokratia tapahtumajärjestämiseen muualla kuin rafloissa olisi keveämpää, ja näin tapahtuman henkeä voisi rakentaa jo erilaisen ympäristön valinnalla. Ympäristöllä pystyy vaikuttamaan paljon tunnelmaan, ja nyt mahdollisuudet ovat aika rajalliset. Olisi mahtavaa olla luomassa tapahtumia, joissa korostuu omaehtoisuus, epämuodollisuus ja tinkimättömyys. Itselle DJ:nä tosi tärkeää on, että kompromisseja musiikin suhteen ei tehdä. Tämä periaate saattaa joutua koetukselle, liittyen baarin asiakaskuntaan.

Toimivat suhteet baareihin ovat kullan arvoisia. Omaa säännöllisen epäsäännöllisesti järjestettävää Funkmode-iltaa Tirrassa on ollut mukava organisoida, kun asiat Tirran väen kanssa sujuu niin mutkattomasti, eli terveisiä Teittiselle! Funkmodeen olisi kiva tuoda dj:den lisäksi myös livebändejä.

3. Miten kuvailisit suhdettasi musiikkiin / Millaista musiikkia kuuntelet?

DJ Premieren, DJ Jazzy Jefff, Scratch Bastid, Dj Craze ja Dj Angelo muutama mainitakseni.

Jos puhutaan vain musiikista, niin olen vähän ehkä pudonnut kelkasta. Tällä hetkellä löydän enemmän musiikillista tarttumapintaa vanhasta, kuin ihan tuoreimmasta, tavarasta.
Lisäksi olen tällä hetkellä kiinnostunut räpin juurista, siitä mitä tapahtui 50-luvun lopulta 70-luvulle. Räpin historia ei ole tasa-arvon näkökulmasta ihan ongelmaton. Menneisyys on värikäs ja poliittisesti latautunut, ja nämä kuviot vaikuttavat vielä tänäkin päivänä. Suhteeni musiikkiin on kuin problemaattinen rakkaussuhde. Räppiin liittyy esimerkiksi paljon sovinistisia piirteitä, josta haluan irtisanoutua.

Sitähän tässä itse mielenkiinnolla seuraa, että miten käy - jäänkö jumittamaan räppiin ja paasaamaan sen hienoudesta ja historiasta, kaikille, jotka vaan vähänkään jaksaa kuunnella vai muutunko minäkin AOR:a kuuntelevaksi sedäksi. En tiedä kumpi olisi pahempi.

4. Millaisena näet musiikin tulevaisuuden?

Koen, että räpissä eletään tällä hetkellä jonkilaista murrosaikaa, tapahtuu polarisaatiota.

Asioilla on tapana muuttua ajan saatossa, ja edellinen sukupolvi on sitä mieltä, että nykyinen pilaa asioita. Minäkin olen sitä miltä, myönnän. Nykylogiikka on se, että kun joku keksii jotain, joka lyö läpi, niin kaikki ryhtyy toistamaan sitä. Se tekee musiikista tasapaksua ja tylsää. Luonteikkuus on helppo kadottaa, kun asioita sulautetaan yhteen. Toisaalta, tykkään fuusiomusiikista, kun se tehdään taidokkaasti. Tästä hyvänä esimerkkinä RMR:n Rascal. (Biisin musiikkivideo kannattaa myös tsekata, se yhdessä herkän biisin kanssa on outo kombo.)

Toivoisin, että tulevaisuudessa julkaisujen määrä laskisi, mutta laatu nousisi. Musiikin ja sen tekemisen ei tule olla ryppyotsaista, mutta musan pitää olla keskiössä. Levydiilejä ei tulisi saada somesuosion perusteella, vaan hyvällä tavaralla. Kaupallinen laskelmointi ja hittihakuisuus ovat myös asioita, jotka tylsistyttävät musiikkikenttää.

Ihmisten pitäisi kuunnella paljon muutakin kuin mitä kaupalliset radiokanavat tuuttaa. Pitäisi tutustua laajemmin ja antaa mahdollisuuksia muullekin, kuin kanavapomon valinnalle. Mene vaikka kirjastoon, valitse genre, johon haluat syventyä ja valkaa sieltä sattumanvaraisesti levy ja kuuntele se ajan kanssa. Spotifyn sijaan voi selata Bandcampiä. Se on hienompi sovellus, koska se antaa kenelle tahansa mahdollisuuden jakaa musiikkiaan, hinnoitella tuotoksensa vapaasti tai tarjota sitä vaikka ilmaisiksi.

5. Miten mielestäsi musiikki ja kirjallisuus linkittyvät?

Räppissä musiikki linkittyy kieleen tietenkin lyriikan ja riimien kautta. Mutta kirjat ovat myös väylä musiikin ymmärtämiseen. Poliittisessa mielessä räpin menneisyys tarjoaa paljon kiinnostavaa, ja samalla surullista. Esimerkiksi soul-musiikin ovat luoneet mustat, mutta levy-yhtiöiden pomot olivat pääsääntöisesti valkoisia miehiä, jotka sanelivat tuotannolliset säännöt. Tämä ajoi mustia musiikin tekijöitä ottamaan kantaa, ja muusikkoyhteisön sisällä pyrittiin tekemään valta-asetelmia keikuttavia tekoja. James Brown laittoi oman levy-yhtiön pystyyn ajaakseen rodullistetujen omistajuutta. Räppi mielletään historialtaan lähtökohtaisesti mustien kentäksi, mutta sen historiaa värittää rasismi ja virallisten instituutioiden mielivaltaisuus. Hyvää luettavaa aiheesta on esimerkiksi Jeff Changin kirjoittama kirja Can't Stop Won't Stop: A History of the Hip-Hop Generation.

Näen yhteneväisyyksiä myös DJ- ja kirjastotoiminnassa; DJ tekee musiikissa parhaimmillaan samaa kuin kirjasto tekee kirjallisuudessa. Hyvä DJ-keikka on tilanne, jossa kuulija saa hienon kattauksen musiikkia, jonka asiansaosaava DJ on hänelle “kuratoinut”. Sitä voisi kai ajatella sellaisena musiikillisena sivistämisenä ja että DJ on opas, joka tarjoaa elämyksen ihmiselle.

6. Millainen erityismuisto kirjastosta on jäänyt mieleesi?

En tiedä onko tässä muistossa mitään erityistä, ennemminkin se on hyvin tyypillinen mun ikäiselle miesoletetulle. Muisto sijoittuu 90-luvun Kouvolaan, jossa kouluni vieressä oli hammashoitola ja kirjasto. Vierailin molemmissa vain kun joku käski. Kirjastoon meidät patisti äidinkielen opettaja, ja luettavaksi piti hakea joku klassikkokirja, jota sitten tunnilla käsiteltiin. Muuten lainailin lähinnä sarjakuvia, ja kirjastojen arvon tajusin vasta myöhemmällä iällä.

7. Käytätkö nykyisin kirjaston palveluja?

Rehellisesti sanottuna, en ole kirjojen osalta vieläkään mikään kirjaston heavy-user, mutta musiikkiosastolla tulee vierailtua ja nautin kovasti kirjaston rauhallisesta tunnelmasta. Välillä teen syrjähyppyjä tietokirjallisuuden pariin.
Lahden pääkirjastossa on hyvä musiikkiosasto asianmukaisella kirjallisuudella varustettuna. Se on hienoa! Lisäksi hienoa on se kuinka kirjasto pyrkii pysymään ajassa kiinni, digitalisoituu, tarjoaa studiotiloja, ohjelmistoja… Eli tarjoaa tekemisen mahdollisuuksia ja resursseja kaikille.

Toivoisin, että laadukkaat genelecin kaiuttimet olisivat tehokkaammassa käytössä. Niitä voisi hyödyntää järjestämällä erilaisia ääneen, sanataiteeseen ja musaan liittyviä, tai niitä yhdistäviä, hetkiä: spokenwordiä tai musadiggareiden järjestämä kerho, jossa esitellään itselle tärkeitä biisejä.

8. Minkälainen kirjaston merkitys on?

Kirjasto on yhteiskunnallisesti merkittävä laitos, jonka avulla voidaan taistella eriarvoistavia rakenteita vastaan. Kirjastoon, sen tarjoamaan tietoon, sivistykseen, resursseihin ja välineisiin on kaikilla pääsy sosiaaliseen asemaan katsomatta. Jotkut vastustavat, että kirjaston määrärahoja käytetään vaikka kahvakuuliin, kirjojen sijaan, mutta itse näen sen myös hyvänä asiana. Kynnys kokeilla madaltuu, kun asioita saa lainata, hankkimisen sijaan. Ja onhan se aika hullua, että on kerrostalo, jonka katon alla kaapeissa makaa vaikka 37 poraa. Kirjasto edesauttaa sitä ajatusta, että kaikkea ei tarvitse itse omistaa.

9. Mitä mieltä olet Lahden musiikki- ja kulttuuritarjonnasta?

Tämän kokoiseen kaupunkiin tarjonta on minusta ihan hyvää, mutta paikkoja missä järjestää vaihtoehtoisempaa tapahtumaa, ei ole kovin montaa. Lisäksi olisi mainiota saada yökerho, joka ei soittaisi päivän hittejä. Jokin esimerkiksi Kuudennen linja tapainen paikka.

10. Levyvinkki ja/tai kirjavinkki (1-3) kirjaston kokoelmista; miksi juuri tämä/nämä

Levyvinkkinä heitän Marvin Gayen What’s going on ja Sly and the Family Stonen There's a Riot Goin' On. Molemmat levyt ovat 70-luvun alkupuolelta, jolloin aika oli eri, mutta maailmantilan yleiskuva sama kuin tänään. Levyn teemat ovat synkkiä ja edelleen ajankohtaisia (köyhyys, ilmasto, huumeongelmat ja väkivaltaisuudet), mutta ne ovat musiikillisesti hienoja tekeleitä.

Kirjavinkkeinä annetakoon Peter Guralnickin kirjoittama Sweet Soul Music: Rhythm and Blues and the Southern Dream of Freedom ja Rickey Vincentin Funk: The Music, The People, and The Rhythm of The One.

Tutustu myös muihin musakasvoihin.