Siirry sisältöön

”Onko kaikki netissä nähty totta?” ”Voinko luottaa tuntemattomaan yhteydenottajaan?” ”Miten tunnistaa feikkisomeprofiili?”

Esimerkiksi näitä kysymyksiä pääsevät Heinolan 8-luokkalaiset pohtimaan mediakasvatusteemaisessa pakopelissä, jota pelataan kirjastolla tänä syksynä. Peli on tehty yhteistyössä Heinolan nuorisopalveluiden, Työpaja Torpan, Heinolan Lyseonmäen terveystiedon opettajien ja kaupunginkirjaston kesken.

Idea pakopelistä syntyi, kun heinolalaiset nuorten parissa toimivat tahot pohtivat kuinka suojata nuoria somehuijareilta ja groomingilta. ”Projekti Pandora” -nimisen pakohuonepelin teemoja ovat tekaistut sosiaalisen median profiilit, grooming sekä vahvat salasanat ja laitteiden suojaaminen.

Terveystiedon opettajat pohjustavat pakopeliä terveystiedon tunnilla ennen pelaamista. Kirjastossa pelaajien tavoitteena on pysäyttää tekoälytutkija Väinö von Warvick, joka uhkaa lähettää heidän yksityistietonsa pilvipalvelimelleen. Vaan onko Väinö todella se, joka hän väittää olevansa?

Pelin jälkeen oppilaat vielä pohtivat kokemaansa koulussa opettajan kanssa keskustellen. Peliä pelaavat kaikki Heinolan kahdeksasluokkalaiset ja sitä on tarkoitus hyödyntää myös tulevina vuosina terveystiedon opetuksessa.

Listätietoja aiheesta:

Informaatikko
Sanna Vääriskoski-Kaukanen
P. 044-469 4375
etunimi.sukunimi@heinola.fi

Mediaohjaaja
Riku Lehtimäki
p. 044-469 4374
etunimi.sukunimi@heinola.fi

Heinolan kaupunginkirjaston musakasvo -sarja esittelee heinolalaisia muusikoita ja musiikin tekijöitä. Nyt vuorossa heinolalaislähtöinen muusikko Teea Aarnio.

Muusikko Teea Aarnio

1. Kuka olet ja mitä teet? 

Nimeni on Teea Aarnio ja laulan, sanoitan lauluja, sävellän ja olen myös soittanut pianoa ja viulua lapsesta asti. Mandoliiniakin soitan joskus. Olen opiskellut Helsingin Pop & Jazz Konservatorion ammatillisessa koulutuksessa laulu pääaineenani. Kuulun Helsinki Soundpainting Ensembleen. Keikkailun aloitin teini-iässä. Intohimon kohteita ovat musiikin lisäksi tanssi ja teatteri vaikkakin sittemmin olen keskittynyt musiikkiin ja laulamiseen. Olen todella utelias elämän suhteen ja on kiva oppia uusia taitoja. Olen työskennellyt monilla eri aloilla, koska on monin tavoin terveellistä tutustua erilaisiin duuneihin ja oppia niistä.

2. Millaisia musiikillisia haasteita sinulla on meneillään ja tulossa?

Olen äänittänyt levyllisen uutta pohjoismaista, kansainvälistä maailmanmusiikkia yhteistyössä musiikkituottaja Jukka Backlundin kanssa ja tällä hetkellä käynnissä on siivilöintiprosessi itselle oikeisiin yhteistyö-, ja julkaisukuvioihin liittyen. Levyn biisit ovat pääosin suomeksi, mutta levyllä lauletaan myös ruotsiksi ja pohjoissaameksi. Levytys julkaistaan vuoden 2019 lopussa ja jotta julkaisuaikataulussa pysytään (videot, livevideota, itse albumi, keikat) niin hommia riittää. Kerron levyprosessista eli prokkiksen alkuvaiheista aina tähän hetkeen asti tarkemmin nettisivuilla osoitteessa www.teeaaarnio.com. Levyn säveltäminen, sanoittaminen, äänittäminen, kaikki projektinhallintaan liittynyt työ on ollut valtava rykäys ja pidänkin nyt pientä hengähdystaukoa ennen kuin on aika tyrkätä musa maailmaan.

3. Mistä kipinä musiikkiin on syntynyt ja miten se on pysynyt yllä?

Musiikkikipinä on ollut vahvasti mukana pikkutaaperosta asti, en edes muista alkua. Kerhonohjaaja taisi sanoa vanhemmille, että tämä tyyppi laulaa koko ajan eli laittakaahan jonnekin musiikkitunnille. Aloitin taaperoiässä musiikkileikkikoulun, sitten hakeuduin kouluiässä klassisen viulun opintoihin ja siitä taidelukion musalinjalle Lahteen. Sen jälkeen tuli paljon keikkoja, prokkiksia, bändejä. Lopulta lähdin Helsinkiin musiikkiopintoihin. Nelisen vuotta sitten annoin itselleni luvan lopettaa ns. ammattimusisoinnin ja kävin läpi aika ison kriisin; poistin kaikki nettisivunikin. Silloin piti laittaa aika moni muu asia järjestykseen ja sitten vasta palata musaan. Samalla tavallaan testasin musasuhteeni eli annoin itselleni luvan jatkaa vasta kun olin antanut egolle kyytiä. Musiikki on vyörynyt uudella tavalla takaisin sen vaiheilun jälkeen.

4. Miten kuvailisit suhdettasi musiikkiin?

Musiikki on kieli ja en osaa kuvitella omaa olemassaoloani ilman sitä kieltä. Olen iloinen, että koen melko lailla joka vuosi olevani aivan alussa musiikin kielen kanssa; etsin ja löydän eri lähestymistapoja, erilaisia sävyjä, lisää tasoja. Kun laulan, herään henkiin. Odotan, että pääsee taas keikoille uuden musan kanssa. Nämä uudet biisit on jotain todella kaunista ja kohottavaa. Kuuntelen ja diggailen aktiivisesti kaikenlaista musiikkia ja innoittajat vaihtuvat eri vaiheiden myötä. Suomalaisista tyypeistä erityisesti Anna-Mari Kähärä on aina ollut monestakin syystä valtavan tärkeä esikuva. Nyt onkin ollut hurjaa saada ilahtunutta palautetta levystä juurikin noilta omilta esikuvilta.

5. Millaista musiikkia kuuntelet?

Tällä hetkellä kuuntelen paljon uutta ja vanhaa jazzia, flamencoa, ns. roots-musaa eli countrya, bluesia. Toisaalta myös soul on tosi lähellä sydäntä. Kuuntelen musaa paljon ja missä tahansa tilanteessa, toisaalta nautin myös suuresti hiljaisuudesta. Etsin aina uutta musaa ja juuri nyt olen kuunnellut paljon muutamaa indie-lauluntekijää, esim. Bon Iverin bändistä tuttu S. Carey miellyttää. Popin ja rockin puolelta uusia suosikkeja ovat mm. urbaania elektromusaa ja flamencoa yhdistelevä Rosalía ja rock-pop-indie-elektro-yhtye Spoon. Seuraava missio on elvyttää ja päivittää klassisen musiikin tietämys.

6. Millaisena näet musiikin tulevaisuuden?

Pyrin pitämään itseni mahdollisimman kaukana tietynlaisesta musamaailma-analyysistä. Käyn keikoilla ja tutustun uuteen musaan, luen näkemyksellisiä kirjoituksia. Pidän itseni kiireisenä tekemisen parissa ja seuraan esim. Imogen Heapin lausuntoja sekä tekemisiä suurella mielenkiinnolla. Tulevaisuus on auki. Mitä sanoisin musiikin kuluttajille? Keikoille, menkää keikoille. Keikat on ihania ja tärkeitä kokemuksia, musan kuunteleminen itsekseen on tietysti myös todella jees, mutta mikäli tahtoo muistutuksen jostain suuremmasta leijuvasta energiasta niin suosittelen siirtymään itselle arvokkaan livemusiikkitilanteen äärelle mahdollisimman pian.

7. Miten mielestäsi musiikki ja kirjallisuus linkittyvät?

Tällä hetkellä luen vihdoin Naomi Kleinin kirjaa ”Tuhokapitalismin nousu”, englanniksi nimeltään ”The Shock Doctrine: The Rise of Disaster Capitalism”. Luen paljon artikkeleita, kirjat jäivät pitkäksi aikaa vähemmälle huomiolle, mutta pidän kyllä paljon kirjoista. Seuraavaksi suunnitelmissa on lukea joku hyvä englanninkielinen romaani. Myös Riitta Kylänpään uusi kirja Pentti Linkolasta kiinnostaa. Viime vuosina olen lukenut pääosin tieteiskirjoja tai elämänkertoja. Lempiromaanejani ovat usein filosofissävyiset tai leikkisän absurdit teokset. Kirjallisuus ja musiikki ovat melko lailla parhaimmillaan omina taiteenlajeinaan, mutta toki hienosti sanoitettu laulumusiikki on sekin oma hieno alueensa. Suhtaudun melko kriittisesti laululyriikkaan; se mikä toimii paperilla ei aina toimi niin hyvin ns. suussa eli laululyriikkana. Musiikissa tärkeä, ellei jopa tärkein asia on rytmi ja kirjallisuudessa kerronnan rytmitys on myöskin tärkeä asia. Kirjallisuuden rytmiikka ja musiikin rytmiikka ovat kuitenkin eri kokonaisuuksia, vaikkakin filosofisemmalla tasolla voidaan puhua samasta jutusta.

Virginia Woolfin ”Mrs. Dalloway” on ikisuosikkini.

8. Millainen erityismuisto kirjastosta on jäänyt mieleesi?

Vietin lapsena ja nuorena valtavasti aikaa kirjastossa. Tutustuin uuteen musiikkiin, luin kirjoja, tutkin vanhoja sanomalehtiä. Vaikkakin rakastan nyt syntymäpaikkaani Heinolaa, oli se ns. erilaiselle nuorelle hyvin vaikea kasvuympäristö. Kirjasto tarjosi tärkeän turvapaikan; kirjojen ja levyjen kautta sain tutustua suureen maailmaan pikkukaupungin ulkopuolella.

9. Käytätkö nykyisin kirjaston palveluja?

Tällä hetkellä käytän hyvin vähän kirjaston palveluja, sillä arkeni on melko täyttä eri töiden parissa. Pidän hyvin tärkeänä, että kirjastojen vahva asema säilyisi meillä Suomessa, sillä kirjastot tarjoavat kaikenlaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille matalan kynnyksen paikan ylläpitää mielenkiintoa elämää, toisia ihmisiä ja maailmaa kohtaan.

10. Minkälainen kirjaston merkitys on?

Kirjastojen merkitys on valtava. On tärkeää, että yhteisöissä on tiloja, jotka ovat kaupankäynnin periaatteiden ulkopuolella ja kaikille avoimia. Kirjastoautot ovat myös tärkeitä, sillä niidenkin kautta yhteiskunta pitää kansalaisistaan huolta tarjoamalla virikkeitä ja arkisia kohtaamisia.

Ymmärrän, että internetin yleistymisen myötä kirjastojen on laajennettava palveluitaan, jotta ihmiset yhä käyttäisivät kirjastoja. Tämän voi nähdä haasteena tai mahdollisuutena. Näkisin tämän mahdollisuutena ja hienona esimerkkinä onnistuneesta palveluiden laajentamisesta (sekä sosiaalisen median käytöstä) mieleen tulee Kallion kirjasto.

11. Mitä mieltä olet Heinolan musiikki- ja kulttuuritarjonnasta?

Taidan tällä hetkellä olla vähän ulapalla Heinolan kulttuuritarjonnasta, mutta olen äärimmäisen ylpeä vanhoista kavereistani jotka puuhaavat paljon sikäläisen livemusiikin ja kulttuuritarjonnan hyväksi. En ole lainkaan huolissani Heinolan kulttuurielämän puolesta; alueella on monia näkemyksellisiä toimijoita, jotka saavat paljon hyvää aikaan.

12. Teean vinkit

Kirja

Joni Mitchell omin sanoin: lauluntekijän elämä

Virkistävää, juurruttavaa ja rehellistä luettavaa aiheesta, josta harva todella tietää (ja uskaltaa sanoa) näin paljon.

Levy

Ninni Poijärvi, Mika Kuokkanen: Vagabond Moon

Hienoja, persoonallisia muusikoita ja tämä levykokonaisuus on poikkeuksellisen koskettava.