Liipolan kirjaston omatoimiaika on tilapäisesti pois käytöstä teknisen vian vuoksi.
Teknisen vian vuoksi Liipolan kirjaston omatoimi on tilapäisesti pois käytöstä 30.10. klo 18.00 alkaen.
Tekninen vika pyritään korjaamaan arviolta ensi viikon aikana. Pahoittelemme mahdollista haittaa.
Henkilöstön vuosittainen kehittämispäivä aiheuttaa poikkeuksia kirjaston aukioloaikoihin 1.11.
Lahden kirjastot ovat kiinni perjantaina 1.11. henkilöstön vuosittaisen kehittämispäivän takia. Lisäksi kirjastoauto ei vielä liikennöi reitillään. Pääkirjasto on kiinni myös lauantaina 2.11. pyhäinpäivän vuoksi.
Omatoimikirjastoissa Ahtialassa, Jalkarannassa, Kärpäsessä, Mukkulassa, Nastolassa ja Renkomäessä voi asioida normaalisti. Liipolan omatoimi on tilapäisesti pois käytöstä teknisen vian vuoksi.
Hyvinvoinnin ja vapaa-ajan lautakunta päätti yksimielisesti lakkauttaa Launeen kirjaston 1.1.2026 lukien.
Lautakunta toteaa, että kirjaston taloussuunnitelmavuosille 2026 – 2027 kohdistettu säästö toteutuu tällä päätöksellä.
Kirjastoautoreitit vuoden 2026 alusta suunnitellaan uudelleen Launeen kirjaston lakkauttaminen huomioiden.
Lisäksi lautakunta päätti, että Mukkulan kirjasto jatkaa toimintaansa, mutta kirjaston sijoittuminen monitoimitaloa edullisempiin tiloihin selvitetään.
Muuten lautakunta päätti asiat esityslistan mukaisesti kokouksessaan 9.10.2024.
Kaupungin uutinen aiheesta löytyy kaupungin verkkosivuilta (linkki avautuu uuteen ikkunaan).
Lisätiedot:
Salla Palmi-Felin
Kirjastopalvelujohtaja salla.palmi-felin@lahti.fi / p. 050 559 4098
Terhi Lehti
Palvelupäällikkö, lähikirjastopalvelut terhi.lehti@lahti.fi / p. 044 483 1513
Mitä teki Hanoi Rocks vuonna 1984? Äänitti ja julkaisi viidennen studioalbuminsa Two Steps from the Move. Hyvin menestynyt levy alkaa varmalla hitillä, eli Creedence Clearwater Revival -coverilla Up Around the Bend. Kappale toimii mainiosti Hanoi-käsiteltynä, mutta onpa bändillä rivi omiakin hittejä: Million Miles Away, The Boulevard of Broken Dreams, Underwater World ja Don’t You Ever Leave Me, jotka löytyvät kaikki tältä albumilta.
Tuottajana hääräillyt Bob Ezrin hioi bändin – etenkin kitaristi Andy McCoyn – kanssa vanhempia biisiaihioita ja uusia kappaleita levytyskuntoon. Sanoituksiin apuja antoi myös Mott the Hooplesta tuttu Ian Hunter. Energiseen rokkimenoon haettiin ripausta hienostuneisuutta. Mukaan mahtuu kovaa ajoa, sopivasti röyhkeyttä sekä pakolliset rakkauslaulut. Moni kitarariffeistä painuu syvälle mieleen.
Nyt 40 vuotta myöhemmin vokalisti Michael Monroe heittää Euroopassa loppuvuodesta neljä keikkaa, joilla soitetaan pyöreitä vuosia täyttävä albumi alusta loppuun. Alkuperäiskokoonpanosta mukana on basisti Sami Yaffa. Two Steps from the Move on kestänyt hienosti aikaa ja lavarakenteissa edelleen ketterästi kiipeilevällä Monroella bändeineen näyttää helposti riittävän virtaa pistää kunnon show pystyyn.
Kirjaston kokoelmasta levy löytyy paitsi vinyylinä myös remasteroituna CD:nä, jossa on lisänä neljä bonusbiisiä.
Albumin vinkkasi Taru
Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.
Lastu-verkkokirjastoon kirjautumisongelmissa toimi näin.
Järjestelmävaihdossa asiakkaan tietoihin siirtyi vain yksi kirjastokortti. Mikäli kirjautuminen verkkokirjastoon ei onnistu ja sinulla on useampi kirjastokortti, kokeile kirjautumista niillä. Halutessasi voit vaihtaa käyttöön toisen kortin käymällä kirjastossa.
Jos sinulla on käytössä ainoastaan yksi kortti, jolla kirjautuminen ei onnistu, niin voit päivittää PIN-koodin kohdasta Unohditko salasanasi. Jos kirjautuminen antaa ilmoituksen, että tiliä ei löydy, niin käy paikan päällä kirjastossa ja varaa mukaasi henkilöllisyystodistus.
Kirjastojärjestelmänvaihto sekä siitä aiheutunut palvelukatko on päättynyt.
Kirjastopalvelut ovat jälleen käytössä. Kirjastot ovat auki ja palvelevat normaalisti.
Tarkasta Lastu-kirjastojen ajantasaiset aukioloajat verkkokirjastosta lastu.finna.fi.
Verkkokirjasto sekä e-palvelut, kuten PressReader sekä Cineast ovat jälleen käytössä. Timmi-tilavarausohjelmaan kirjastokortilla kirjautuminen on saatu takaisin käyttöön 10.10. lähtien.
Järjestelmävaihdossa asiakkaan tietoihin siirtyi vain yksi kirjastokortti. Mikäli kirjautuminen verkkokirjastoon ei onnistu ja sinulla on useampi kirjastokortti, kokeile kirjautumista niillä. Halutessasi voit vaihtaa käyttöön toisen kortin käymällä kirjastossa.
Jos sinulla on käytössä ainoastaan yksi kortti, jolla kirjautuminen ei onnistu, niin voit päivittää PIN-koodin kohdasta Unohditko salasanasi. Jos kirjautuminen antaa ilmoituksen, että tiliä ei löydy, niin käy paikan päällä kirjastossa ja varaa mukaasi henkilöllisyystodistus.
Alle 15-vuotiaiden omatoimioikeudet pitää pääsääntöisesti käydä uusimassa Lastu-kirjastoissa paikan päällä. Kysy lisätietoja omasta kirjastostasi. Poikkeuksena Hartolan, Kalliolan ja Padasjoen kirjastot, joissa omatoimikirjaston käyttö ei vaadi huoltajan erillistä suostumusta.
Lahden pääkirjastossa tehdään huoltotöitä.
Pääkirjastossa tehdään tällä hetkellä käyttövesiputkien uusimistyötä. Lisäksi aulassa tehdään remonttitoimenpiteitä, minkä vuoksi vessat ja ovi ovat mahdollisesti poissa käytöstä.
Työstä johtuen kirjastossa on remonttitelineitä sekä esiintyy ajoittaisia vesikatkoja.
Kirjaston tilat ovat asiakkaiden käytössä.
Itävaltalaisen säveltäjän Anton Brucknerin (1824-1896) 200-vuotissyntymäpäivää juhlitaan tänä vuonna.
Bruckner edustaa 1800-luvun lopun romantiikan uudistuvaa ilmaisua. Hän on silti omaperäinen säveltäjä, joka
tunnetaan etenkin kolossaalisiin mittoihin niin kestoltaan, muodoltaan kuin soinniltaankin kasvaneista
sinfonioista. Niiden esittäminen vaatii suuren orkesterin sekä orkesterinjohtajan, joka pystyy hahmottamaan ja
pitämään koossa laajat kaaret, lavean kokonaisuuden ja suuren “koneiston”.
Brucknerin sinfonioista tunnetaan useita versioita, osin säveltäjän itsensä, osin muiden toimittamia. Sinfonia
nro 8 oli tekeillä 1884-1887, ja se on viimeinen säveltäjän kokonaan valmiiksi saama sinfonia sekä monen
mielestä säveltäjän pääteos. Bruckner muutti teosta 1889-1890 huomattavasti sekä tiivistämällä että toisaalta
lisäämällä teokseen uusia jaksoja. Uudistettuakin versiota säveltäjä paranteli vielä 1890-luvulla, ja omat
laitoksensa siitä ovat laatineet mm. Leopold Nowak ja Robert Haas 1900-luvulla.
8. sinfonian lisänimi “Apokalyptinen” kertoo, että sävellystä on todellakin pidetty ilmestyksellisenä.
Rauhalliset, hitaan juhlalliset melodiat puhkeavat massiivisesti soiviin purkauksiin, joita on tulkittu jopa
puhdistaviksi ja vapauttaviksi katharsiksen tyyliin. Meditatiiviset jaksot ja yltäkylläiset, suuruuteen kurkottavat
huipennukset ovat romantiikalle tyypillistä vastakohtaisuuksiin perustuvaa tekniikkaa. Kapellimestari Leo
Funtek esitti vuonna 1912 kirjassaan ”Bruckneriana”, että Bruckner korotettaisiin merkitykseltään Bachin ja
Beethovenin rinnalle. Hän piti Brucknerin musiikkia “kosmillisena”.
Itävaltalainen Herbert von Karajan (1908-1989) toimi pitkään Berliinin Filharmonikkojen kapellimestarina ja
lopulta elinikäisenä ylikapellimestarina. Karajan alkoi johtaa Bruckneria jo 1930-luvulla. Kolme kuukautta
ennen kuolemaansa 1989 hän johti vielä Brucknerin 7. sinfonian. Karajan kuuluu kiistatta Brucknerkapellimestareiden kapeaan kärkeen, samoin kuin Berliinin Filharmonikot Bruckner-orkestereiden
parhaimmistoon.
Albumin vinkkasi Eeva
Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.
Lastu-kirjastojen kirjastojärjestelmä vaihtuu 16.9.–29.9.2024. Tänä aikana ei voi lainata, varata tai palauttaa aineistoa. Lähikirjastot ovat kiinni. Palvelut palaavat toimintaan asteittain maanantaina 30.9.
Kirjastojärjestelmän vaihto ajoittuu ajalle 16.9.–29.9.2024. Tänä aikana Lahden kaupunginkirjasto sekä muut Lastu-kirjastot eivät tarjoa lainaus-, palautus- ja varauspalveluja. Tänä aikana ei voi lainata, varata tai palauttaa aineistoa. Verkkokirjastoon ei voi kirjautua eivätkä ainaiston saatavuustiedot ole käytettävissä.
Vaihdon aikana osa kirjaston muista palveluista on käytettävissä. Kirjaston e-aineistot toimivat vaihdon aikana, lukuunottamatta Cineast- ja PressReader -palveluja, jotka eivät ole käytössä vaihdon aikana. Kuntien yhteinen E-kirjasto on myös käytettävissä. E-kirjasto on kuntien yhteinen palvelu, josta voit lainata e-kirjoja, äänikirjoja ja digilehtiä. Timmi-tilavarausjärjestelmään ei voi kirjautua kirjastokortilla 16.9. lähtien toistaiseksi. Kirjautuminen vahvasti tunnistautumalla toimii koko vaihdon ajan.
Lahden pääkirjasto on auki ma-pe klo 8.00–18.00, la-su suljettu. Lahden lähikirjastot ovat kiinni, eikä kirjastoauto liikennöi.
Asikkalan kirjasto on auki ma-pe klo 10.00–15.00, la-su suljettu.
Henkilökunta avaa ovet ennalta sovittuihin tilaisuuksiin aukioloaikojen ulkopuolella.
Heinolan kirjasto on auki ma-pe klo 9.00–14.00, la-su suljettu. Kirjastoauto ei liikennöi.
Hollolan pääkirjasto on auki ma-to klo 9.00–16.00 ja pe klo 9.00–15.00, la-su suljettu. Kalliolan ja Hämeenkosken kirjastot ovat kiinni. Kirjastoauto ei liikennöi.
Padasjoen kirjaston tiloista osa on auki ma-pe 10.00–15.00, la-su suljettu.
Henkilökunta avaa ovet ennalta sovittuihin tilaisuuksiin aukioloaikojen ulkopuolella.
Sysmän kirjaston lehtilukusali ja osa kirjaston tiloista avoinna ma-pe klo 8.00–15.00, la-su suljettu.
Hartolan kirjasto, Kärkölän kirjasto ja Orimattilan kirjasto ovat suljettuina. Orimattilan kirjastoauto ei liikennöi.
Tarkasta ajantasaiset aukioloajat verkkokirjastosta lastu.finna.fi.
Vaihdon aikana ei järjestetä digiopastuksia, eikä ryhmäkäyntejä tai kirjastonkäytön opastuksia (lukuun ottamatta ke 18.9. klo 14-15 venäjänkielinen digiopastus).
Verkkokirjaston ja automaattien käyttö uudessa järjestelmässä säilyy asiakkailla ennallaan.
Uusi kirjastojärjestelmä mahdollistaa jatkossakin ajantasaisen tietoturvan sekä tarjoaa aiempaa laajemmat mahdollisuudet kehittää kirjaston toimintaa.
Maanantaista 12.8. alkaen uusien ja uusittujen lainojen eräpäiviksi tulee 7.10.-13.10. Kausikorttien laina-aika on kuitenkin edelleen yksi viikko.
Lahden kirjastoissa uusia kaukolainapyyntöjä ei voi tehdä 26.8. alkaen toistaiseksi, kunnes uusi kaukolainajärjestelmä on otettu käyttöön.
Heinolan kirjastossa on vaihdon aikana 16.9.–29.9.2024 kaukopalvelun käyttökatko.
Kaukolainoja voi uusia vaihdon aikana. Kaukolaina-asioissa opiskelijat voivat asioida oppilaitoksen kirjaston kaukopalvelussa.
Muissa Lastu-kirjastoissa kaukolainapyynnöt käsitellään normaalisti vaihdon aikana sekä ennen sitä.
Asiakkaan lainaushistoria ei siirry kirjastojärjestelmästä toiseen.
Tähän asti kertyneen lainahistorian voi halutessaan tallentaa itselleen erilliseksi listaksi, joka säilyy järjestelmävaihdon yli. Mikäli olet valinnut lainahistoriasi tallennettavan, valinta siirtyy myös uuteen järjestelmään ja lainahistoria alkaa kertyä uudestaan automaattisesti.
Ohje lainaushistorian tallentamiseen löytyy verkkosivuilta: Löydät ohjeen lainaushistorian tallentamiseen tästä (linkki avautuu uuteen ikkunaan).
Tarvittaessa saat apua kirjaston henkilökunnalta.
Mikäli sinulla on käytössä useampi kuin yksi kirjastokortti, huomaa että uuteen järjestelmään siirtyy näistä vain yksi: vanhassa kirjastojärjestelmässä aktiivisena oleva kirjastokortti.
Voit kysyä kirjastostasi mikä kortti sinulla on aktiivisena. Tarvittaessa pyydä henkilökuntaa vaihtamaan haluamasi kortin aktiiviseksi. Näin varmistat, että oikea kortti siirtyy uuteen järjestelmään.
Sähköinen kirjastokorttihakemus on poissa käytöstä ja palaa käyttöön 30.9.
Vaihdosta tiedotetaan tarkemmin kirjastojen kanavissa sekä tämä uutinen päivittyy Lastu-kirjastojen verkkosivuilla. Kirjastojen tarkemmat tiedot, kuten ohjeet sekä poikkeavat aukioloaikatiedot vaihdon aikana kootaan myös tähän uutiseen.
Kirjasto järjestää kolme asukasiltaa, joissa keskustellaan lähikirjastojen tärkeydestä.
Lahden kaupunginkirjasto järjestää kolmessa lähikirjastossa asukastilaisuudet, joihin on kutsuttu päättäjiä ja kuntalaisia keskustelemaan kirjaston merkityksestä asuinalueilla ja niiden vaikutuksista hyvinvointiin.
Tilaisuudet järjestetään, koska kaupungin lähivuosien säästötoimenpiteillä on mahdollisesti vaikutuksia kirjastoverkkoon, ja kirjastolaissa edellytetään, että kunnan tulee kuulla asukkaitaan yleisiä kirjastoja koskevissa keskeisissä päätöksissä.
Tilaisuuksien ajankohdat ja paikat ovat:
Mukkulan kirjasto keskiviikkona 28.8.2024 klo 17.30
Osoite: Tuhtokatu 2A
Launeen kirjasto torstaina 19.9. klo 17.30
Osoite: Aurakatu 11
Kärpäsen kirjasto torstaina 3.10. klo 17.30
Osoite: Kasakkamäentie 16
Asukkaat voivat jättää terveisiä päättäjille myös etukäteen. Lomakkeita ja vastauslaatikko löytyy kaikista kolmesta kirjastosta.
Tilaisuuksissa noudatetaan erätaukokeskustelun periaatteita. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia, ei ennakkoilmoittautumista. Lämpimästi tervetuloa!
Lisätiedot:
Salla Palmi-Felin
Kirjastopalvelujohtaja salla.palmi-felin@lahti.fi / p. 050 559 4098
Terhi Lehti
Palvelupäällikkö, lähikirjastopalvelut terhi.lehti@lahti.fi / p. 044 483 1513
Digiopastuspäivystys alkaa Lahden pääkirjastossa 3.9. tiistaisin klo 13-15 ja torstaisin klo 15-17
Liipolan kirjastopisteessä päivystys järjestetään kerran kuukaudessa perjantaisin klo 10.00 -11.00
6.9, 4.10, 8.11. ja 13.12.
Mukkulan kirjastossa digiopastus toteutetaan yhteistyössä Wellamo-opiston Digineuvonnan kanssa
torstaisin klo 10.00 - 12.00 kerran kuukaudessa 5.9, 3.10, 21.11.ja 19.12.
Voit varata mediaohjaajalta ajan myös henkilökohtaiseen laiteopastukseen lähimmästä kirjastostasi, mikäli pulmasi ei ratkea päivystysajan puitteissa.
Opastuspäivystystä ei järjestetä syyskuussa 16.9. - 29.9. välisenä aikana. Lahden kirjastoissa on tällöin rajoitettu palvelu- sekä aukioloaika kirjastojärjestelmän vaihdoksen takia.
Lämpimästi tervetuloa kirjastoon harjoittelemaan arjen digitaitoja!
Lisätiedot ja tarkemmat aikataulut
Kirjastoauto Pegasos ei enää kulje reiteillä 20.8. alkaen merkittävän teknisen vian vuoksi.
Auton elinkaari on siinä vaiheessa, ettei mittavia korjaustoimenpiteitä ole enää perusteltua toteuttaa. Uusi kirjastoauto Saaga aloittaa reiteillä syksyn 2024 aikana.
Kirjastoautopalvelu on tauolla uuden kirjastoauton saapumiseen saakka.
Asiasta tiedotetaan erikseen reiteillä oleville kouluille ja päiväkodeille.
Pahoittelemme mahdollista haittaa.
Lisätiedot:
Lahden kaupunginkirjasto Palvelupäällikkö, hankinta- ja logistiikkapalvelut, Johanna Mattila
p. 044 416 3228 Johanna.Mattila@lahti.fi
Lahden kaupunginkirjaston uuden kirjastoauton nimi on Saaga. Nimiehdotuksia annettiin ennätysmäärä, lähes viisisataa.
Nimenvalintaprosessi esiteltiin hyvinvoinnin ja vapaa-ajan lautakunnalle 14.8.2024.
Nimiehdotusten antaneiden kesken suoritettiin arvonta, jossa palkintona on Lahden kirjaston periaatteiden mukaisia kestäviä tuotteita. Voittajiin ollaan henkilökohtaisesti yhteydessä.
Lahden alueella palvelevan Saagan on tarkoitus lähteä reitilleen vielä vuoden 2024 aikana. Siihen asti ajossa on edeltävä auto Pegasos.
Lue lisää aiheesta Lahden kaupungin verkkosivuilta (linkki avautuu uuteen ikkunaan).
Lastu-kirjastojen kirjastojärjestelmä vaihtuu ja kirjastopalveluissa on katkos ajalla 16.9-29.9.2024. Asiakas, joka on antanut luvan lainaushistoriansa tallentamiseen, on voinut tarkastella historiaa Lastu-verkkokirjaston kautta. Asiakkaan lainaushistoria ei kuitenkaan siirry kirjastojärjestelmästä toiseen, vaan uusi järjestelmä aloittaa tallentamisen alusta.
Asiakkaita kannustetaankin nyt tallentamaan oma lainaushistoriansa Lastu-verkkokirjastossa erilliseksi listaksi, jotta itsellä säilyy tieto aiemmin lainatusta aineistosta.
Löydät ohjeen lainaushistorian tallentamiseen tästä. Apua tallentamiseen voi aina pyytää myös omasta kirjastosta.
Lahden kaupunginkirjaston tapahtumarikas syksy käynnistyy elokuussa.
Ensimmäinen yleisötapahtuma, Mastofestareiden Musakirppis, järjestetään perjantaina 16 päivä. Kirjaston piha-alueen ulkoilmatapahtumassa myydään käytöstä poistettuja levyjä ja fiilistellään iltapäivää hyvän musiikin tahdissa.
Kaupunginkirjasto tarjoaa syksyn aikana runsaasti erilaisia tapahtumia, joihin kaikilla on vapaa pääsy. Tarjolla on tuttuja luku-, käsityö- ja kirjoituspiirejä, satutuokioita ja digiopastusta, mutta mukaan mahtuu aina myös jotain uutta.
– Tavoitteenamme on laatia vuosittain mahdollisimman monipuolinen, ajankohtainen ja kattava tapahtumakokonaisuus laajalle asiakaskunnallemme, kertoo kirjaston tapahtumista vastaava palvelupäällikkö Suvi Haikola.
Syksyn ohjelmassa koetaan kristallinkirkkaita kohtaamisia. Kirjailijavieraat syksyn ohjelmistossa ovat ajan hermolla olevia huippunimiä. Pohjoismaisen kirjallisuusviikon jälkimainingeissa saadaan Lahteen tuulahdus Islannista, kun kirjailijavieraaksi saapuu suursuosioon Hildur-sarjallaan noussut Satu Rämö. Rämön dekkarisarjan neljäs osa Rakel ilmestyy syksyllä 2024.
Tänä syksynä ajankohtaisuus näkyy laajasti tapahtumatarjonnassa: ei ainoastaan vierailijoiden valinnassa, vaan myös uusissa, luovissa yhteistöissä. Syyskuussa pääkirjastossa tavataan toimittaja-tietokirjailija Antti Järvi. Järven teos Minne katosi Antti Järvi? (2023) voitti tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Kirjan sivuilla Järvi selvittää rajan taakse sota-aikana kadonneen sukulaisensa kohtaloa sekä pohtii Suomen historiapolitiikkaa ja yksilöiden tekemien valintojen seurauksia. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Lahden visuaalisten taiteiden museo Malvan kanssa. Malvassa on 3.11.2024 saakka esillä Määränpää -näyttely, joka kertoo nykytaiteen keinoin pakon edessä lähtemisestä ja uuden löytämisestä. Kirjailijavierailun aikana keskustellaan Minne katosi Antti Järvi? -teoksesta sekä lähtemisen ja saapumisen teemoista.
Kirjastojen tapahtumat ovat kaikille yhdenvertainen mahdollisuus. Ne tarjoavat tilaisuuden osallistumiseen ja tiedon saantiin, sivistykseen ja kulttuuriin. Tapahtumia järjestetään hyvinvoinnin, monipuolisen lukutaidon ja aktiivisen kansalaisuuden edistämiseksi.
– Toivomme, että kirjaston tapahtumiin on helppo tulla. Noudatamme niissä turvallisemman tilan periaatteita, joiden avulla pyrimme takaamaan kaikille turvallisen osallistumiskokemuksen. Muutamia vierailuja myös striimaamme edelleen, joten niitä voi halutessaan seurata kotoa käsin, lupaa Haikola.
Tapahtumaesitteeseen on koottu pääkirjaston ja lähikirjastojen tapahtumat elo-joulukuun ajalle. Kirjaston tapahtumaesitteen voi käydä noutamassa kirjastoista tai siihen voi tutustua myös kirjaston verkkosivuilla.
Tutustu tapahtumaesitteeseen, linkki avautuu uuteen välilehteen (PDF ei saavutettava).
Lisätiedot:
Lahden kaupunginkirjasto, palvelupäällikkö, Suvi Haikola, p. 044 416 3239, suvi.haikola@lahti.fi
Renkomäen kirjastoon kuljetaan poikkeusreittejä elokuun ajan.
Renkomäen kaupunginosassa aloitetut katusuunnittelun mukaiset rakennustyöt aiheuttavat muuttuneita liikennejärjestelyitä elokuun ajalle. Orimattilankadun suunnasta monitoimitalo Auran parkkipaikoille ajettaessa on käytössä kiertotie. Kulku parkkipaikalta kirjastoon tapahtuu normaalisti. Lisäksi kevyelle liikenteelle on käytössä kiertotie Lahden sekä Orimattilan suunnasta tultaessa.
Autolla kulkiessa suositellaan käyttämään Renkomäen väylää. Paikalla on liikennettä ohjaavat opasteet. Poikkeusreitit ovat käytössä arviolta 26.8. saakka.
Lue lisää Renkomäen alueen katusuunnitelmasta (linkki avautuu uuteen välilehteen).
Lisätiedot:
Lahden kaupunginkirjasto Palvelupäällikkö, lähikirjastopalvelut, Terhi Lehti p. 044 483 1513 Terhi.lehti@lahti.fi
Ed Sheeranin X -albumi täytti kesäkuussa 10 vuotta. Tämä Sheeranin toinen levy siivitti hänen tiensä ihmisten tietoisuuteen ja maailmanlaajuiseen suosioon. Levy pitää sisällään akustisia balladeja sekä pop-, rap-, ja rock-vivahteisiakin biisejä.
Ed Sheeran on brittiläinen laulaja-lauluntekijä ja hän on tunnettu live looping -tekniikasta, jonka ympärille hän on brändinsä ja live-esiintymisensä rakentanut. Live looping tarkoittaa reaaliaikaista instrumentin äänittämistä, jonka jälkeen laite toistaa äänitettyä pätkää niin pitkään, kunnes se pysäytetään. Tämä vaikuttaa myös kappaleiden sävellys-, sovitus- ja tuotantoprosessiin, sillä kappaleet on tehtävä siten, että ne pystytään esittämään looperia käyttäen.
Levy pitää sisällään Sheeranin isoimpia hittejä, jotka ovat yltäneet Billboardin hot 100 listan 2. sijalle asti. Sing, Thinking out loud ja Photograph ovat kenties levyn tunnetuimmat biisit, eikä suotta.
Sing yhdistelee räppiä ja poppia menevään tempoon ja oli myös Sheeranin ensimmäinen Britannian nro 1 single. Thinking out loud taas hitaampi, soulahtava kappale, joka saavutti top 10 listasijoituksia 31 maassa (nro 1 Britannia ja Australia, nro 2 USA ja Kanada). Photograph puolestaan edustaa tuttua balladiosastoa Sheeranin tuotannossa. Tämäkin kappale ylsi huomionarvoisiin listasijoituksiin julkaisunsa aikaan.
Levyn sanoituksista ja sävellyksistä voit löytää suuria tunteita rakkaudesta, pettymyksestä, toivosta ja kaipuusta. Biisit ovat tarttuvia ja helposti lähestyttäviä. Onkin varmaa, että Sheeranin tulkinta lämmittää paatuneemmankin musadiggarin sydäntä eikä myöskään ihme, että hän on noussut yhdeksi maailman suosituimmista musiikintekijöistä ja artisteista.
Albumin vinkkasi Otto P
Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.
Aili Ikonen tunnetaan jazzlaulaja-lauluntekijänä sekä lauluyhtye Rajattoman jäsenenä. Häneltä on ilmestynyt neljä sooloalbumia, joista tuorein ilmestyi vuonna 2023 ja kantaa nimeä Helposti palavaa.
Kuukauden levyksi valitsin kuitenkin Piirrä minut -albumin vuodelta 2017, sillä se on oma suosikkini Ikosen tuotannosta. Tutustu silti ihmeessä muihinkin!
Avausraita Että näkisin sinut taas kietoo kuulijan herkkävireisten tunteiden ja eteerisen tulkinnan kääreeseen. Viipyilevä kaipaus ja melankoliset tuokiokuvat ovat lähes käsinkosketeltavia.
Kaiken kaikkiaan levyllä soi henkilökohtaisia sävyjä ja elävästä elämästä ammentavaa tunnekirjoa. Erityisen kaunis esimerkki tästä on Syli, joka on laulu vanhemmalta lapselle. Monelle samaistuttavia ovat myös unettomuudessa vellovan ihmisen mielenliikkeet kappaleessa Yöllä.
Elämme kukkeinta kesää, ja Piirrä minut -levyltä löytyy mainiosti svengaava, nuoruuden huolettomuudesta kertova kesälaulu Nuori vapaa nainen. Samaisella raidalla kuullaan myös Ikosen taidokasta chat-lurittelua. Toinen kesäisiä tuntemuksia herättävä kappale on Laulu merelle, jossa puolestaan framille nousee saksofoni. Levyn päättää herkkä rakkauslaulu Armaalle, jonka riisuttu sovitus pianosäestyksineen toimii hienosti.
Kaikki levyn kappaleet ovat Aili Ikosen käsialaa. Albumilla ei kuulla pelkästään laulullista taituruutta, vaan myös bändin soitanto on suomijazzin huipputasoa. Lisää täyteläisiä sävyjä levylle tuo jousikvartetti. Ammattitaitoa löytyy siis vaikka muille jakaa.
Albumin vinkkasi Anniina
Albumin vinkkasi Anniina.
Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.
Ellibs-palvelu on poistunut Lastu-kirjastojen asiakkaiden palveluvalikoimasta 30.6.2024. Kirjaston asiakkaiden korvaavana e-kirjapalveluna toimii keväällä auennut kuntien yhteinen E-kirjasto.
Lastu-kirjastot ovat irtisanoneet e-kirjapalvelu Ellibsin kuntien yhteisen E-kirjaston käyttöönoton takia. Ellibs-palvelun käyttö on päättynyt Lastu-kirjastojen asiakkailla.
E-kirjasto on asiakkaiden käytössä jatkossa ja palveluun päivitetään jatkuvasti lisää aineistoa. Lastu-kirjastojen asiakkaat voivat lainata e-kirjoja ja äänikirjoja sekä lukea kotimaisia aikakauslehtiä näköisversioina E-kirjasto-sovelluksella, jonka voi ladata mobiililaitteen sovelluskaupasta.
Tarkemmat tiedot e-aineistoista löydät verkkosivuilta: E-aineistot Lastu-kirjastoissa | Lastu-kirjastot (finna.fi)
Nastolan kirjaston remontointityöt aiheuttavat kesällä muutoksia kirjaston sisäänkäynteihin ja palveluihin.
Nastolan kirjaston ulko-ovelle rakennetaan heinäkuussa lumisyvennys, jonka tavoitteena on estää lumen aiheuttamat ongelmat ovien toiminnassa talvella. Remontti alkaa maanantaina 1.7.2024 ja kestää arviolta neljä viikkoa.
Remontin aikana kirjaston omatoimiaika ei ole käytettävissä.
Kirjasto on avoinna palveluaukioloaikojen mukaisesti: ma, ti ja to klo 13–19 sekä ke ja pe klo 10–17. Kulku kirjastoon tapahtuu monitoimitalo Loiston pääoven kautta, joka sijaitsee samalla puolella rakennusta kuin kirjaston ulko-ovi. Opasteet pääovelle löytyvät kirjaston edustalta.
Remontin odotetaan valmistuvan ja omatoimiajan avautuvan viimeistään maanantaina 29.7.2024.
Lisätiedot:
Lahden kaupunginkirjasto Palvelupäällikkö, lähikirjastopalvelut, Terhi Lehti p. 044 483 1513 Terhi.lehti@lahti.fi
ajalla 1.7.-14.7.2024,
Lahden kaupunginkirjasto Palvelupäällikkö, hankinta- ja logistiikkapalvelut, Johanna Mattila p. 044 416 3228 Johanna.Mattila@lahti.fi
Launeen kirjaston pihalla kukoistaa pian uusi vihreä keidas, sillä sinne on tuotu viljelylaatikoita osana Luontopositiivinen Lahti -hanketta.
Lahden kaupunginkirjasto osallistaa kuntalaisia luontopositiivisuuteen ja vahvistaa kirjaston puolesta Lahtea ympäristökaupunkina tuomalla lisää vehreyttä kaupunkitilaan. Launeen kirjaston pihassa on nyt kaksi viljelylaatikkoa, joissa kaupunkilaiset voivat kasvattaa omia kasvejaan. Vehreä kaupunkiviljely on osa laajempaa Luontopositiivinen Lahti -hanketta, joka pyrkii lisäämään luonnon monimuotoisuutta ja vehreyttä kaupunkialueilla.
– Launeen kirjaston piha on saanut uutta ilmettä, kun sinne on asennettu viljelylaatikoita kuntalaisten käyttöön. Tämä yhteisöllinen viherratkaisu tarjoaa paikallisille mahdollisuuden osallistua aktiivisesti kaupunkiluonnon hoitoon ja nauttia samalla itse kasvatetuista kasveista, kertoo palvelupäällikkö Terhi Lehti.
Luontopositiivinen Lahti -hankkeen puitteissa toteutettu kirjaston pihaprojekti on yksi monista toimista, joilla pyritään parantamaan kaupunkilaisten elämänlaatua ja edistämään kestävää kehitystä. Aiemmin hankkeessa on lisätty kasvillisuutta muun muassa päiväkotien pihoille, mikä on saanut erittäin positiivista palautetta.
Lisätiedot:
Lahden kaupunginkirjasto Palvelupäällikkö, lähikirjastopalvelut, Terhi Lehti p. 044 483 1513 Terhi.lehti@lahti.fi
Ikäinstituutti tarjoaa Lahden kaupunginkirjaston valikoimaan lainattavaksi Kotikulmilla-reppuja, joista löytyy repun täydeltä virkeyttä edistäviä pelejä ja aktivoivaa yhdessä tekemistä sisälle ja ulos.
Lahden seudulla on jo yli 10 Kotikulmilla-ryhmää, joissa asukkaat yhdessä suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa esimerkiksi taloyhtiön kerhotilaan tai pihalle. Lainareput sisältävät myös oppaan Kotikulmilla-toiminnan aloittamiseen.
– Toivomme, että Kotikulmilla-reput innostavat kaiken ikäisiä asukkaita, niin ikäihmisiä kuin perheitä ja kaveriporukoita yhteiseen ajanviettoon. Näin kesällä pihapelit ja ulkoliikuntaohjeet kiinnostavat. On hienoa, että kirjasto mahdollistaa Kotikulmilla-reppujen lainauksen, iloitsee Kotikulmilla-toiminnan koordinaattori Jukka Murto Ikäinstituutista.
Lahden kaupunginkirjaston palvelupäällikkö Suvi Haikola on myös iloinen lahjoituksesta ja kokee pelireppujen istuvan hyvin kirjaston valikoimaan.
– Pelireput ovat mukava lisä kirjaston tarjoamiin liikuntavälineisiin ja peleihin, toteaa Haikola.
Pelireppujen laina-aika on 2 viikkoa.
Lisätiedot:
Lahden kaupunginkirjasto Palvelupäällikkö, Suvi Haikola 044 416 3239 suvi.haikola@lahti.fi
Ikäinstituutin Kotikulmilla-toiminta: www.ikainstituutti.fi/kotikulmilla/
Ikäinstituutti Koordinaattori Jukka Murto 040 552 7100 / jukka.murto@ikainstituutti.fi
Beastie Boysin neljäs albumi Ill Communication täyttää tämän vuoden toukokuussa 30 vuotta. Tämä kolmekymppinen albumi pitää sisällään klassista hiphopia ja punkkia – jazzia unohtamatta.
Beastie Boysin sanat ovat usein hauskoja, itseironisia ja kekseliäitä. Debyyttialbumi Licensed To Ill oli esitetty ironisesti stereotyyppisen frat-boyn (=tyypillinen Yhdysvaltalainen huonosti käyttäytyvä college-opiskelija) näkökulmasta. Sen sijaan tämän albumin sanoitukset ovat enemmän yhtyeen omasta näkökulmasta kirjoitettuja (joskin toisinaan myös hieman liioiteltuja ja tekaistuja).
Albumin kenties tunnetuin kappale on Sabotage. Se on vuodatus fiktiivistä tuottajaa kohtaan, joka sabotoi bändiä ja pidättelee heidän tuottamistaan. Tällä kappaleella, kuten suuressa osassa albumia kuullaan Beastie Boysin pojat oikeiden soittimien äärellä. Albumi onkin harppaus poispäin samplaukseen pohjautuvasta musiikista.
Ota tästä kuunteluun kova kattaus Beastie Boysia!
Albumin vinkkasi Otto.
Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.
Kuntien yhteinen E-kirjasto on auennut 29.4.2024 ja palvelu on asiakkaiden käytössä.
E-kirjasto on kuntien yhteinen palvelu, jonka Kansalliskirjasto tuottaa yhdessä yleisten kirjastojen kanssa. Palvelusta voit lainata e-kirjoja, äänikirjoja ja digilehtiä, kuten kotimaisia aikakauslehtiä e-lehtinä. Aineistoja hankitaan koko ajan lisää, joten uutta luettavaa ja kuunneltavaa tulee viikoittain.
E-kirjastoa käytetään E-kirjasto-sovelluksella, jonka voi ladata mobiililaitteelle. E-kirjasto-sovellukset ovat nyt ladattavissa sovelluskaupoista. Palvelun käyttö on turvallista ja maksutonta. Sovellukseen rekisteröidytään ensimmäisellä kerralla vahvan tunnistautumisen avulla.
Lue lisää kuntien yhteisestä E-kirjastosta: E-kirjasto | Kansalliskirjasto
E-kirjaston sovellusten latauslinkit löydät täältä: E-kirjasto-sovellukset nyt ladattavissa | Kansalliskirjasto
Pääkirjaston harrastehuoneiden soitinvalikoima on laajentunut. Olemme hankkineet Roland-sähkörummut, jotka mallintavat akustisen rummun soittotuntumaa. Sähkörumpuja voi soittaa varaamalla pianohuoneen numero 4 tilavarauspalvelu Timmistä. Lue lisää harrastehuoneista ja niiden varaamisesta: https://lastufinna.lahti.fi/harrastehuoneet/ (avautuu uuteen ikkunaan).
Lainattavat liikuntavälineet ovat puolestaan täydentyneet mm. uusilla ulkoliikuntaan ja retkeilyyn kannustavilla välineillä. Liikuntavälineet asiakkaiden käyttöön hankkii Lahden kaupungin liikuntapalvelut.
”Liikuntapalvelut toteutti viime syksynä kyselyn asiakkaiden liikuntavälinetoiveista. Hienoa, että nyt meillä on saatavilla frisbeegolfkiekkoja ja esimerkiksi Hammock-riippumatto.” kertoo asiakas- ja sisältöpalveluiden palvelupäällikkö Suvi Haikola.
Lahden pääkirjastossa tehdään huoltotöitä.
Pääkirjaston käyttövesiputkien uusimistyö alkaa viikolla 11 (11.3. alkava viikko). Työstä johtuen kirjastossa on telineitä ja ajoittaisia vesikatkoja.
Kirjasto palvelee koko ajan normaalisti.
Edward Elgarin (1857–1934) suurin teos The dream of Gerontius (1900), suomeksi Gerontiuksen uni, luokitetaan yleensä vastoin säveltäjän tahtoa oratorioksi - myös kirjastossa. Sävellys on teos kuorolle, solisteille ja orkesterille. Tekstinä on John Henry Newmanin (1801–1890) uskonnollinen englanninkielinen runo (1865). Newman oli katolinen pappi ja runoilija.
Gerontius tarkoittaa kreikan kielessä vanhaa miestä. Unessa hurskaan katolisen sielu (tenorisolisti) siirtyy kuolinvuoteelta Jumalan eteen ja päätyy kiirastuleen. Tuonpuoleinen kuvataan roomalaiskatolisena. Teoksen 1. osassa vanhus on aluksi elossa mutta menehtyy sitten rauhallisesti vierellään pappi (baritoni tai basso).
2. osassa kuolleen sielu herää tilassa, jossa ei ole paikkaa eikä aikaa. Hän kohtaa suojelusenkelinsä (mezzosopraano). Keskusteltuaan he jatkavat yhdessä matkaa Jumalan tuomioistuimen eteen. He kuulevat demonien ja enkelten kuorot. Tuskanenkeli (baritoni tai basso) vetoaa Kristusta pelastamaan uskovaiset. Sielu näkee häivähdyksen Jumalasta ja saa tuomionsa. Suojelusenkeli saattaa sielun Kiirastuleen. Sielu saa siunauksen ja lupauksen heräämisestä kirkkauteen.
Myöhäisromanttiseen tyyliin esitys vaatii ison orkesterin. Kaksoiskuoron lisäksi laulavat pienempi kuoro (äänitteellä nuorisokuoro) ja kolme solistia. Teoksessa on kaksi osaa, jotka jakaantuvat selkeästi eri jaksoihin. Musiikki kuitenkin jatkuu katkeamatta läpi teoksen, toisin kuin oratorioissa. Kesto on noin 40+60 minuuttia.
Gerontiuksen unta pidetään Elgarin kauneimpana kuorosävellyksenä, jopa kauneimpana kaikista hänen teoksistaan. Se on Sinfonia Lahden pääsiäiskonsertin teos Sibeliustalossa 27.3.2024.
Albumin vinkkasi Eeva.
Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.
Lastu-kirjastoihin on hankittu elokuvien suoratoistopalvelu Cineast. Palvelun käyttö on asiakkaalle maksutonta, mutta sitä varten tarvitaan Lastu-kirjastojen kirjastokortti. Palveluun kirjaudutaan sisään kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla.
Palvelun valikoimassa on tällä hetkellä yli 1500 elokuvaa aikuisille ja lapsille, ja uutta katsottavaa tulee joka viikko. Palvelun monipuolisesta tarjonnasta löytyy ulkomaisia elokuvia useasta eri maasta, kotimaisia elokuvia sekä dokumentteja. Palvelussa on myös runsaasti elokuvia lapsille. Palvelussa on käytössä ikärajan tarkistus, joka estää ikärajaa nuorempia lapsia lainaamasta elokuvaa.
Valikoimaa voi selata palvelussa olevan valikon kautta esimerkiksi lajityypin, kielen, vuoden tai ikärajan mukaan. Elokuvia voi hakea myös hakusanoilla. Etusivulle on nostettu suosituksia muun muassa eri aihepiireistä ja ohjaajien tuotannosta.
Palveluun kirjaudutaan osoitteessa: https://www.cineast.fi/fi/. Asiakas voi lainata viisi (5) elokuvaa kuukaudessa. Yksi lainattu elokuva on saatavilla 48 tunnin ajan, jolloin sen voi katsoa niin monta kertaa kuin haluaa. Palvelua voi käyttää verkkoselaimen kautta tai lataamalla oman mobiililaitteen kaupasta saatavan Cineast-mobiilisovelluksen. Elokuvia voi katsoa television kautta käyttämällä Chromecastia tai Apple TV:n Airplayta.
Palvelu löytyy Lastu-verkkokistastosta e-aineistot-sivulta.
Nastolan kirjastossa on asiakkaiden käyttöön tarkoitettu äänieristetty työskentelytila. Tilaan mahtuu korkeintaan 2 henkilöä kerrallaan, ja se on tarkoitettu hiljaiseen työskentelyyn ja opiskeluun. Työskentelytilaa voi varata sekä palvelu- että omatoimiaikana.
Voit käyttää työskentelytilaa, kun olet tehnyt siihen varauksen Timmi-tilavarausohjelmassa.
Työskentelytilan käyttö on mahdollista omatoimiaikana, kun olet ensin kirjautunut sisään kirjastoon. Omatoimiaikana kirjastoon kirjaudutaan sisään kirjastokortilla ja PIN-koodilla.
Voit varata työskentelytilan Timmi-tilavarausohjelman kautta. Varaaminen tapahtuu vahvasti tunnistautumalla. Järjestelmän käyttö on yksinkertaista. Voit pyytää kirjaston asiakaspalvelusta apua ja opastusta tilavarauksen tekemiseen.
Pääset Timmi-tilavarausohjelmaan osoitteesta: lahti.timmi.fi (avautuu uuteen ikkunaan).
Päijät-Hämeen kirjastot ovat päättäneet korottaa kaukolainojen hintaa. Yhden kaukolainan hinta kaikissa Lastu-kirjastoissa 4.3. alkaen on 8 euroa.
Lisäksi Lahden kaupunginkirjasto on päättänyt korottaa kopiomaksuja ja muovikassien hintoja kustannus- ja ympäristösyistä.
Lahden kaupunginkirjaston maksut 4.3.2024 alkaen:
Kaukolaina 8,00 €
Tulostus ja kopiointi
Mustavalkoinen A4, 0,50 €
Mustavalkoinen A3, 1,00 €
Värillinen A4, 1,00 €
Värillinen A3, 2,00 €
Muovikassi 0,50 €
Tutustu tarkemmin kirjastojen käyttösääntöihin ja maksuihin (linkki vie sivustolla uudelle sivulle).
(Maksut päivitetään verkkosivuille 4.3.)
Kopioiden ja kassien hinnat Heinolan kirjastossa (linkki vie uudelle sivulle)
Mitä saa kun yhdistää suomirockia ja okkultismia? No tietenkin Kryptan!
Tyrantti-yhtyeestäkin tutun Henri Segerin sooloprojektina alkanut bändi julkaisi marraskuussa 2023 debyyttilevynsä “Outo Laakso”. Bändi yhdistelee tyylissään nostalgista suomirokkia, iskelmää, vanhaa heavy-metallia sekä Blue Öyster Cult-tyylistä occult-rockia. Bändi kuulostaakin siltä, että olisi ollut pystyssä jo toistakymmentä vuotta.
Lyriikat kulkevat mystiikan ja salatieteiden polkuja ja vaikutteita on haettu niin ihmismielen syvyyksistä kuin myös goottilaisesta kauhukirjallisuudesta. Muistettavimpia kappaleita levyltä ovatkin reipas Öyster cult-tyylinen" Vala”, nopea oldschool-rockihtava “Dorian Gray” ja kaihoisalla akustisella kitaralla alkava mystiikka huokuva “Joki”.
Yhtyeen taustalta löytyy suomimetallin konkareita, nokkamies Henri Segerin ollessa Tyrantti-yhtyeen kitaristi ja lauluntekijä. Kielissä taituroivat Demonic Death Judgesta tutut Eetu Lehtinen ja Toni Raukola. Rumpuja yhtyeessä takoo Jere Kolehmainen. Sama kokoonpano soittaa Kryptassa myöskin livenä ja bändi keikkaileekin pitkin kevättä eri puolilla Suomea.
Albumin vinkkasi Paavo.
Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.
Lastu-kirjastojen aikuisten lukudiplomi vuodelle 2024 on julkaistu. Lukudiplomi on kirjavinkkilista, jonka tarkoituksena on innostaa lukemaan ja edistää lukuharrastusta. Tavoitteena on myös tarjota uudenlaisia lukuelämyksiä ja polkuja ennenkokemattomien teosten pariin.
Lukudiplomista julkaistaan uusi, päivitetty versio vuosittain. Ensimmäinen aikuisille suunnattu diplomi julkaistiin vuonna 2019 ja se saavutti heti suuren suosion.
Lukudiplomi koostuu kahdestatoista aihekategoriasta, joissa kussakin on kymmenen teosta. Lukudiplomi suoritetaan lukemalla yksi teos vähintään kymmenestä eri aihekategoriasta.
Lukudiplomilistan voi noutaa mistä tahansa Lastu-kirjastosta tai tutustua siihen verkossa lastu.finna.fi.
Aikaa diplomin suorittamiseen on koko vuosi. Diplomin suorittaja saa kirjastosta virallisen lukudiplomin sekä mahdollisuuden osallistua kirja-arvontaan.
Lukudiplomilla on myös Facebook-ryhmä Aikuisten lukudiplomi 2024. Tervetuloa mukaan!
Jos et päässyt mukaan lukudiplomin julkistusiltaan, voit katsoa tilaisuudesta tehdyn videon Lahden kaupunginkirjaston YouTube-kanavalta. Video on nähtävissä kahden viikon ajan. Videossa ei ole tekstitystä. Linkki striimiin, youtube.com.
Lastu-kirjastoihin on hankittu jazzmusiikkiin keskittynyt musiikinkuuntelupalvelu Naxos Music Library Jazz. Musiikkiäänitteiden lisäksi palvelussa on saatavilla myös muuta aineistoa kuten kuratoituja soittolistoja.
Palveluun kirjaudutaan Lastu-kirjastojen kirjastokortin numerolla. Sitä voi käyttää myös NML Jazz -sovelluksella. Palvelussa voi etsiä musiikkia käyttämällä hakukenttää tai selailla valikoimaa esimerkiksi esittäjän, levy-yhtiön tai genren mukaan.
Lisätietoja Naxos Music Library Jazz -palvelun käytöstä löytyy verkosivujen E-aineistot-sivuilta.
Lahden kaupunginkirjastossa vierailee kevään aikana useita kiinnostavia kirjailijoita ja muita asiantuntijoita. Tapahtumat käynnistyvät heti tammikuun puolivälissä, kun Lastu-kirjastojen yhteinen aikuisille suunnattu lukudiplomi julkaistaan.
Aikuisten lukudiplomin julkistamisilta järjestetään tiistaina 16.1. kello 18.00 Lahden pääkirjastossa. Tilaisuutta voi seurata myös striimin välityksellä osoitteessa youtube.com/lahdenkaupunginkirjasto.
Vierailijoina nähdään kevään aikana mm. Mika Nikkilä, Ari Väntänen, Joonatan Tola, Anne Helttunen ja Annamari Saure, Virpi Hämeen-Anttila, Antto Terras, Elina Hirvonen, Catnip Karvonen, Harmaa Seura ja Duo Vanerin pojat.
Perinteiset luku- ja käsityöpiirit, satutuokiot ja digiopastukset käynnistyvät myös tammikuun aikana.
Tutustu tapahtumaesitteeseen, linkki avautuu uuteen välilehteen (PDF-ei saavutettava).
Käy noutamassa oma tapahtumaesitteesi lähimmästä kirjastosta. Tervetuloa kirjastoon!
Tammikuun kuukauden levy on The Poguesin If I Should Fall from Grace with God.
Levyn myötä muistamme vuoden 2023 lopulla menehtynyttä punkbardi Shane MacGowania (1957–2023), The Poguesin laulajaa ja lauluntekijää.
Yhtyeen kolmannella albumilla irlantilaisen kansanmusiikin poljentoa punkrockiin yhdistänyt The Pogues laajentaa skaalaansa, ja levyllä voi kuulla jopa itämaisia sävyjä, vivahteita espanjalaisesta ja turkkilaisesta musiikista kuten osuvasti nimetyt kappaleet Turkish Song of the Damned ja Fiesta (sekä levyn laajennetulta painokselta kuultavissa oleva Sketches of Spain).
Albumin kappaleet ovat uusilla vivahteilla höystettyjä mutta kokonaisuudessaan levy If I Should Fall from Grace with God on takuuvarmaa ja tuttua The Poguesia. Tanssijalka vipattaa ja tunnelmoivat balladit, vaikkapa Lullaby of London tai Battle March Medley, vievät herkempiin tunnelmiin. Kappaleiden sanoitukset pysyvät tutulla maaperällä, kuten myös MacGowanin rosoinen laulutyyli.
Joulu meni jo mutta levyltä löytyvää joululauluklassikkoa Fairytail of New York kuunnellessa voi odottaa seuraavaa. Duettona esitetty kappale perustuu MacGovanin sanoitukseen, jossa elämän kolhima pariskunta kinastelee keskenään jouluisessa New Yorkissa. Pariskunnan tarina on pikemminkin katkera kuin jouluinen mutta hieno sävellys nostaa sen arjen yläpuolelle. Albumin suosituimmaksi kappaleeksi noussut Fairytail of New York on yksi yhtyeen tunnetuimmista.
Kirjaston kokoelmasta levy If I Should Fall from Grace with God löytyy osana The Poguesin tuhtia Original Album Series -levypakettia, joka sisältää yhtyeen viisi albumia vuosilta 1984–1990.
Albumin vinkkasi Tuija.
Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.
Ensi vuodesta alkaen kirjastoautossa ei ole enää kassapalveluja eli kirjastoautossa ei voi maksaa maksuja. Maksuja voi maksaa kirjaston verkkokirjaston kautta sekä pää- tai lähikirjastoissa.
Irja Auroora, oikealta nimeltään Irja Auroora Maria Näsi, ent. Jäykkä, on loistavan kansainvälisen uran tehnyt suomalainen huippusopraano, joka on hiljattain viettänyt 50-vuotistaiteilijajuhlaansa. Hänen aktiiviuransa ajoittui 1900-luvun loppupuoliskolle. Vain 19-vuotiaana hän tuli toiseksi Lappeenrannan laulukilpailuissa 1969. Hän opiskeli laulua aikansa eittämättä parhailla laulunopettajilla Turussa, Wienissä, Roomassa, Lontoossa ja Salzburgissa. Hänen äänensä on erittäin taipuisa: se sopii käytännössä kaikkeen laulumusiikkiin Mozartista Wagneriin, ja yhtä hyvin niin liediin, oopperaan kuin oratorioonkin. Irja Auroora opettaa edelleen jonkin verran laulua.
Hänen sopraanonsa on erittäin kirkas ja pakoton erinomaisen laulutekniikan ansiosta. Äänen timbre eli äänenväri on todella kaunis. Ääni soi tasaisesti kaikissa rekistereissä. Hän on myös loistava musiikin ja tekstin tulkitsija. Lyyrisestä dramaattiseen vaivattomasti, mutta aina täydellisellä tekniikalla.
Fuga on jälleen kunnostautunut julkaistessaan tämänkin kokoomalevyn. Irja Aurooran monipuolisesta ohjelmistosta kuullaan pääasiassa liedejä, joskin mukana on myös Oskar Merikannon Elinan surman neljäs näytös. Muita säveltäjiä ovat Toivo Kuula, Leevi Madetoja, Robert Schumann, Sergei Rahmaninov, Richard Wagner ja Jean Sibelius. Äänitteen nimeke Träume viittaa Wagnerin Wesendonck-laulujen viimeiseen osaan Träume; sarjan pianistina äänitteellä David Shaw. Muut pianistit levyllä ovat Pentti Koskimies ja Ilkka Paananen. Elinan surmassa esiintyy muitakin solisteja sekä Radion sinfoniaorkesteri johtajanaan Leif Segerstam.
Albumin vinkkasi Eeva.
Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.
Englannin kielen sana maraud tarkoittaa ryöstelyä, rosvoamista, ryöväämistä. Tällä albumilla rap-yhtye A Tribe Called Quest ryövää korvasi hieman alle tunnin ajaksi, ja tarjoilee rytmiä, melodiaa ja sanoja.
Albumia on luonnehdittu mm. termein East Coast hip hop tai jazz-rap. Jazz-rap on osuva siinä mielessä, että yhtyeen sointi perustuu usein vanhojen jazz-kappaleiden samplaukseen.
Samplaus tässä yhteydessä tarkoittaa sitä, että jostain olemassa olevasta kappaleesta otetaan osia, joita muokkaamalla tai muulla tavoin hyödyntämällä tehdään uusi kappale. Sampleja löytyy myös useista funk/RnB -kappaleista. Hyvä esimerkki tästä työtavasta on albumin tunnetuimpiin kuuluva kappale Electric Relaxation, jossa on vahvasti samplattu funk-/jazz-muusikko Ronnie Fosterin aiempaa kappaletta, Mystic Brew.
Räpissä suuressa osassa on sanoitus. Tällä albumilla sanoitukset ovat nerokkaita ja kantaaottavia, mutta myös viihdyttäviä ja hauskoja, ei koskaan tylsiä. Yhtye ei myöskään pelkää paljastaa itsestään arempia asioita, esimerkiksi kappaleessa Oh my God toinen räppäreistäPhife Dawg räppää ”When’s the last time you heard a funky diabetic?”, viitaten omaan diabetekseensa. Kappaleessa 8 million stories taasen räpätään siitä, kuinka elämässä on ongelmia ja kuinka niihin tarvitaan apua.
Albumi on klassikko musiikkityylissään ja viettää marraskuussa 30-vuotisjuhliaan. Ota kuunteluun ja tykästy!
Albumin vinkkasi Otto.
Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.
Kuukauden levy: Ark – Arkeology : The Complete Singles Collection
Ruotsista on tullut vuosien varrella monia huippubändejä ja -artisteja: Katatonia, The Hellacopters, The Sounds - Abbaa, Kentiä ja Eva Dahlgrenia unohtamatta. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Tämän vinkin tavoitteena on muistutella vuosituhannen vaihteessa laajempaan suosioon nousseesta, kimallusta ja säihkettä huokuneesta The Arkista.
The Ark aloitteli musisointipuuhia jo 1990-luvun alkupuolella Etelä-Ruotsissa. Yhtyeen tyyliksi vakiintui tanssittava, glamoröösi poprock, pakettiin kuului myös 1960- ja 70-luvuilta inspiraationsa saanut, näyttävä pukeutuminen ja energiset esiintymiset. The Ark keikkaili ahkerasti Suomessakin erityisesti 2000-luvulla. Vuonna 2007 bändi kilpaili jopa Euroviisuissa! 2011 uutisoitiin yhtyeen lopettamispäätöksestä, joka on pitänyt muutamia yksittäisiä esiintymisiä ja 20-vuotisjuhlakiertuetta lukuun ottamatta.
Mikä sitten tekee The Arkista erityisen? Kaiken kepeyden ja humun takaa paljastuva syvällinen pohdinta, kyky pukea isoja asioita kauniiksi kokonaisuuksiksi. Biiseissä mietitään esimerkiksi minuutta ja kasvua ihmisenä. Toisaalta myös puhdasta faktaa: One of Us Is Gonna Die Young. The Disease on hämäävästä nimestään huolimatta hieno rakkauslaulu. Lisäksi vokalisti Ola Salon teksteissä on rohkeita kannanottoja muun muassa oikeudesta vanhemmuuteen (Father of a Son).
Arkeology – The Complete Singles Collection on pintaraapaisu yhtyeen keskeiseen tuotantoon. Kokoelmalle on koottu singleinä julkaistut kappaleet. Viideltä studioalbumilta löytyy kuitenkin enemmänkin annettavaa. Jos innostuit, kuuntele vielä ainakin Beauty Is the Beast ja Tired of Being an Object?
Albumin vinkkasi Taru.
Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.
On vuosi 1965 ja beatlemaniaa on podettu rapakon takana muutama vuosi, kun elokuussa ilmestyy the Beatles yhtyeen 5. eurooppalainen albumi Help! kivuten musiikkilistojen kärkeen. Albumi muodostui vedenjakajaksi yhtyeen tuotannossa aineksina folkrockia, rock’n rollia ja klassisesta musiikkia ennen yhtyeen siirtymistä intialaisvaikutteiseen popmusiikkiin George Harrisonin kiinnostuttua sitarsoittimista. Albumilta löytyvät beatlehitit Help!, Ticket to Ride ja Yesterday.
Älppäristä tehtiin Yhdysvaltain markkinoita varten erillinen painos samannimisenä albumina kuin Euroopassa, mutta sen sisältö keskittyy lähinnä Beatles-elokuvan Help! elokuvamusiikkiin sekä useisiin lainakappaleisiin. Amerikkalaisesta versiosta puuttuu Yesterday, joka julkaistiin ensi kerran brittiläisessä albumissa.
Yesterday biisi on albumin toiseksi viimeinen kappale Paul McCartneyn säveltämänä ja sanoittama, jossa käytetään bändin perussoittimien rumpujen, basson, kitaran ja kosketinsoittimien lisäksi jousikvartettoa. McCartney kuuli unissaan Yesterdayn sävelmän ja kirjoitti sen ylös herättyään ja varmisti vielä viikon verran, ettei ole kuullut kappaletta entuudestaan tekijänoikeuksien takia. Yesterdaysta tuli menestys, sillä melodisen melankolisesta kappaleesta kehkeytyi tähän asti maailman levytetyin sävelmä. Rojaltteja Yesterdaysta kertyi tekijöilleen vuoteen 2012 mennessä 19,5 miljoonaa Englannin puntaa.
Albumin parhaimpiin rautalankamusiikin sävelmiin Helpin lisäksi kuuluvat The Night Before, Another Girl, You’re Going to Lose that Girl, I Need You. The Night Before biisissä soitetaan ensi kerran sähköpianoa länsimaisen musiikin historiassa.
Kaikessa laajuudessaan Help! albumi on popmusiikin klassikkokamaa, suosittelen!
Albumin vinkkasi Tessa.
Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.
Sinfonia Lahdella on todella vahva perinne Sibeliuksen soittamisesta. Viime aikoina orkesteri on levyttänyt myös paljon muuta, usein vähän vähemmän suurelle yleisölle tuttua. Tällä kertaa on tartuttu pienimuotoisempiin teoksiin. Termillä sinfonietta viitataan usein sinfoniaa pienempään orkesteriteokseen.
Tällä äänitteellä on kolme näitä ”pikku-sinfonioita”:
Benjamin Brittenin 18-vuotiaana säveltämä ihastuttava ja raikas teos, joka oli alun perin tarkoitettu kamarikokoonpanolle opusnumerolla 1.
Sergei Prokofjevin sinfonietta opus 5, A-duuri on niinikään sävelletty 18-vuotiaana. Sittemmin hänestä tuli yksi suurista sinfonikoista.
Francis Poulenc puolestaan sävelsi melko vähän varsinaista orkesterimusiikkia, tässä kuultava Sinfonietta oli tilausteos BBC:lle.
Lahden ylpeys jo vuosikymmenten ajalta, oma sinfoniaorkesteri, ei petä nytkään, vaan taipuu kepeään ja helposti kuunneltavaan tulkintaan näistä iloisista kappaleista. Kuulija voi siis rentoutua ja nauttia. Tätä levyä on helppo taidemusiikkia vähemmän harrastavankin lähestyä ja huomata, että yhtään ei tarvitse laittaa otsaa ryppyyn.
Albumin vinkkasi Päivi.
Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.
Entinen Päijät-Häme-kokoelma on nyt Lahti-kokoelma. Kokoelmassa säilytetään Lahtea, lahtelaisia henkilöitä ja yhteisöjä käsittelevää aineistoa sekä lahtelaisten tuottamaa julkaistua kaunokirjallista aineistoa.
Vuonna 2018 yhdeksän alueellista kehittämistehtävää hoitavaa kirjastoa korvasivat 18 maakuntakirjastoa. Maakuntakirjastotoiminnan loputtua Lahden kirjasto ei enää kerää koko Päijät-Hämettä koskevaa kotiseutukokoelmaa. Päijät-Hämeen muita kuntia koskeva kirjallisuus on siirretty osaksi tavallista kokoelmaa tai lähetetty sen kunnan kirjastoon, jota aineisto käsittelee.
Lahti-kokoelma sijaitsee Lahden pääkirjastossa 2. kerroksessa, Päijät-Häme-huoneessa. Osa Lahti-kokoelman aineistosta sijaitsee varastossa. Kokoelman aineisto on vapaasti käytettävissä kirjastossa, mutta sitä ei anneta kotilainaan.
Kerkko Koskisen albumi Lolita on orkestraalista rokkia, poppia, lattaria, jazzia, klasaria. Hyvää musiikkia.
”LOLITA on toinen sooloalbumini. Se tehtiin 20.5.2002 – 25.7.2005. Tänä aikana luin koko Agatha Christien tuotannon. ”, toteaa Kerkko Koskinen albumin takakannen tekstissä.
Lolita on siis Koskisen toinen sooloalbumi, joka julkaistiin vuoden 2005 elokuussa. Albumin sävellykset ovat totuttuun tapaan hänen omasta kynästään. Sointi muistuttaa aikaisemmilta vuosilta tuttua Ultra Bran tuotantoa, josta Koskinen sävelsi yhtä lukuun ottamatta kaiken. Kokoonpanossa tällä albumilla on perusbändin lisäksi puhallinsoitinsektio, joka koostuu trumpetista, tenori- ja baritonisaksofonista, huilusta, bassoklarinetista ja oboesta.
Musiikin lisäksi tällä albumilla pidän sanoista. Nerokkaita, paikoin hauskoja ja omaperäisiä rivejä kuullaan läpi albumin. ”Olen heittänyt verkon siinä toivossa, että siihen nappaisi taimen tai mukava leski” on yksi suosikeistani levyllä. Sanoja Koskinen ei itse kirjoita, vaan albumilla toimii useita sanoittajia.
Lolita sopii kuunneltavaksi ympäri vuoden, mutta kesällä se osuu etenkin maaliin. Siltä löytyy myös kappaleita moneen eri tunnelmaan. Menevämmästä ja kevyemmästä Suopursusta rokkaavaan Tätä miestä ei ruoste raiskaa -kappaleeseen ja aina rauhallisempaan Kukurukukukuuhun. Onpas sanahirviö tämä kappaleen nimi!
Ota tästä kuunteluun hyvää suomalaista tuotantoa kesän ratoksi. Koita vaikka miten sopii Agatha Christien tuotanto albumin tueksi!
Albumin vinkkasi Otto.
Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.
The Nationalin uusimmalla, huhtikuun lopussa ilmestyneellä levyllä, First Two Pages of Frankensteinilla, lauletaan eroamisesta. Vaikkei ero olisi ajankohtainen teema kuulijan elämässä, saa levyn pelkistetty tunnelma hiljentämään ja pysähtymäänkin. Umpikujiahan elämässä on muitakin eroamisen ohella – ja hyvä musiikki auttaa niiden käsittelyssä.
First Two Pages of Frankenstein on kaikkinensa tasaisen tyylikäs kokonaisuus. Se ei lähde revittelemään, mutta kappaleisiin on ladattu kasvun varaa. Niissä on ilmavuutta ja keveyttä, meditatiivisuutta, mikä toimii vakavampien tekstien yhteydessä. Musiikki ei paina pohjaan, vaan tarjoaa jonkinlaista raukeaa lohdutusta. Joka kuuntelukerralla kappaleista paljastuu uusia kerroksia, mikä on aina hyvän levyn merkki.
Heti ensimmäisellä kappaleella, Once Upon a Poolsidella, on laulaja Matt Berningerin kaverina yksi albumin vierailevista vokalisteista, Suftjan Stevens. Stevensin ja kahdella muulla kappaleella – This Isn’t Helping ja Your Mind Is Not Your Friend – esiintyvän Phoebe Bridgersin roolit jäävät melko pieniksi. Varsinaiseksi duetoksi voi kutsua ainoastaan Taylor Swiftin kanssa laulettua vuoropuhelua The Alcottia.
Peruskitararockin rinnalla piano ja jousetkin nousevat isoon osaan levyn äänimaisemassa. Sanoituksissa viehättää parissa kappaleessa käytetty toisto, esimerkiksi Eucalyptuksen ”You should take it, I’m only gonna break it”. Isojen asioiden äärellä ilmaisusta karsiutuu rönsyt ja jäljelle jää koristelematon viesti. First Two Pages of Frankenstein on yhtyeen yhdeksäs studioalbumi. Lastu-kirjastojen kokoelmasta bändin levyistä löytyy kuusi, 2007 ilmestyneestä Boxerista lähtien kaikki albumit.
Albumin vinkkasi Taru.
Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.
Lahden kaupunginkirjastolle on tullut paljon toiveita roskapihtien lainausmahdollisuudesta. Nyt se on mahdollista kirjaston ja kaupungin ympäristöpalvelujen yhteistyön myötä.
Roskapihtejä voi lainata kaikista Lahden kaupunginkirjaston toimipisteistä. Laina-aika on kaksi viikkoa.
Lahden kaupunginkirjasto on ylläpitänyt Päijät-Hämettä esittelevää palvelua, ja Hämeenlinnan kaupunginkirjastolla on vastaava Häme-Wiki. Nyt Päijät-Häme-wiki ja Häme-Wiki yhdistyvät yhteiseksi molemmat maakunnat kattavaksi palveluksi. Uudistettu palvelu on nyt julkaistu osoitteessa hamewiki.fi.
Molemmat palvelut on toteutettu MediaWiki-alustalle. Päätimme yhdistää voimamme ja siirtää sisällöllisesti hyvin samankaltaiset palvelut samaan käyttöliittymään. Yhteisen wikin nimenä on Häme-Wiki.
Häme-Wiki on maakunnallisten aiheiden tietopankki. Wikipediasta se eroaa siten, että se ei sisällä yleisartikkeleita vaan kaikissa artikkeleissa on paikallinen näkökulma. Alueen asioita, tapahtumia, historiaa, henkilöitä ja kulttuuria käsittelevien tietoartikkelien lisäksi Häme-Wiki sisältää myös kertomus- ja muisteluaineistoa. Sisältöä tuotetaan yhteisöllisesti, kaikki palveluun kirjautuneet käyttäjät voivat kirjoittaa ja muokata artikkeleita sekä liittää palveluun kuvia ja muita mediatiedostoja.
Lahden ja Hämeenlinnan kirjastot vastaavat yhdessä palvelun ylläpidosta. Ylläpito seuraa sisällöntuotantoa, korjaa pyynnöstä virheellisiä tietoja ja poistaa tarvittaessa artikkeleita, jos sisältö on asiatonta tai artikkeli ei aiheen puolesta kuulu alueelliseen wikiin.
Häme-Wikin teknisestä toteutuksesta ja ylläpidosta vastaa hämeenlinnalainen Opiferum Oy, jolla on pitkä kokemus MediaWikin alustatekniikkaan perustuvista palveluista.
Sivustolla tehdään vielä muutostöitä ja muun muassa luokituksessa saattaa tapahtua vielä muutoksia.
Vanhat käyttäjätunnukset toimivat Häme-Wikissä, mutta vaativat sähköpostivahvistuksen. Linkki löytyy omalta käyttäjäsivulta, asetukset-välilehdeltä.
Ylläpitoon saa yhteyden sähköpostitse ja puhelimitse:
Lahden kaupunginkirjasto: informaatikko Merja Taavila, merja.taavila[at]lahti.fi, p. 044 416 3233.
Hämeenlinnan kaupunginkirjasto: johtava informaatikko Jaana Käki, jaana.kaki[at]hameenlinna.fi, p. 040 869 6303.
Tutustu Häme-Wikiin.
Kuukauden levyksi valikoitui Human Performance, jonka esittää Parquet Courts -yhtye. Tämä esikouluikäinen levy julkaistiin 8. huhtikuuta 2016 ja on samalla yhtyeen viides studioalbumi.
Parquet Courts on yhdysvaltalainen post-punk/art rock/art punk -yhtye, joka on toiminut vuodesta 2010 lähtien. Yhtye on tähän päivään mennessä julkaissut seitsemän studioalbumia.
Human Performance -albumilla kuullaan Parquet Courtsille tyypillistä hieman korviin särähtävää renkutusta, kuten kappaleessa I Was Just Here, mutta myös herkempää tulkintaa, kuten kappaleessa Steady On My Mind. Funkahtava kappale One Man No City pistää jalat liikkeelle, ja albumin loppuun mahtuu vielä kappale It’s Gonna Happen, joka on rauhallinen ja kolmijakoinen, minkä tahtiin voi vaikka valssia tanssia!
Parquet Courtsin sointi perustuu osittain siihen, että laulusuorituksia jakavat yhtyeen kaksi kitaristilaulajaa Andrew Savage ja Austin Brown. Savagella on ärhäkämpi, kun taas Brownilla hennompi ja puhtoisempi tulkinta. Bändille ominaista on myös sävellajista ja täydellisestä vireestä vapautuneet kitarasoolot, sekä paikoittain selvästi epävireinenkin laulu.
Hyvän musiikin lisäksi tämä albumi sai Grammy-ehdokkuuden kategoriassa Best Recording Package. Albumin taiteen onkin suunnitellut jo aiemmin mainittu bändin oma Andrew Savage, joka toimii musiikin ohella visuaalisten taiteiden parissa ja on suunnitellut kaikki bändin julkaisujen ilmeet. Tekstiliite on persoonallinen ja pitää sisällään Savagen maalauksia. Oma lempikuva on ensimmäisen sivun maalaus. Nappaa albumi matkaan ja valitse oma suosikkisi.
Pakkaa tanssikengät, pudota neula – tai paina play – ja nauti noin 40 minuuttia autenttisesta, rouheasta, menevästä ja myös kauniista musiikista.
Albumin vinkkasi Otto.
Hyvinvoinnin ja vapaa-ajan lautakunta päätti ke 22.3., että Mukkulan kirjaston omatoimiaika on käytössä vain aamuisin eikä palveluajan päättymisen jälkeen iltaisin. Rajoitus on voimassa toistaiseksi. Omatoimiaikaa on rajoitettu jo 16.12.2022 alkaen.
Omatoimiaika on käytössä aamulla ennen palveluajan alkamista ja viikonloppuisin kello 15.00 asti. Kirjasto suljetaan arkisin palveluajan päättymisen jälkeen: maanantaisin ja tiistaisin kello 19.00, keskiviikkoisin kello 16.00, torstaisin ja perjantaisin kello 15.00. Omatoimiaika alkaa joka päivä kello 6.00.
Rajoituspäätös johtuu käyttösääntöjen vastaisesta, asiattomasta toiminnasta. Kirjastossa on tehty toistuvasti ilkivaltaa, tiloja on rikottu ja käytetty isolla porukalla. Toiminta on vaaraksi sekä muille asiakkaille että kirjastorakennukselle.
Mukkulan kirjaston tilanteeseen pyritään löytämään ratkaisuja moniammatillisen yhteistyön avulla.
Musiikki menee jalan alle heti alkutahdeista lähtien.
Tero Hyväluoman ensimmäinen soololevy Junkyard Ball ilmestyi vuonna 2013 eli pyöreät kymmenen vuotta sitten. Äänite sieppaa mukaansa hurmaavan monipuoliselle kuuntelumatkalle, joka sisältää aineksia kansanmusiikista, jazzista, progesta ja ties mistä.
Tero Hyväluoma on freelancer-viulisti ja suomalaisen nykykansanmusiikin kärkinimiä. Hän vaikuttaa esimerkiksi yhtyeissä Tsuumi Sound System, Frigg ja Haaga Folk Machine ja on sen lisäksi ahkeroinut sessiomuusikkona eri artisteille Ismo Alangosta Viitasen Piiaan. Vain elämää -ohjelmassakin Hyväluoma on viuluineen piipahtanut.
Levyn sisäkansissa muusikko luonnehtii yhdellä lauseella kutakin säveltämäänsä kappaletta. Avausraita Punaturkki Breakdown on sen mukaan saanut inspiraationsa Hyväluoman kotikylästä, Vetelin Patanasta, jossa hänellä oli nuorena tapana kruisailla viritetyllä Suzuki PV:llään. Ja tämän mopon kyytiin tekisi kyllä mieli päästä – sen verran lennokasta seikkailua musiikki lupaa! Soittoa luotsaa Hyväluoman Frost V -kvintetti, jonka lisäksi levyllä vierailee liuta kansanmusiikin huippumuusikoita.
Tero Hyväluoma ei genrerajoja kumartele vaan ammentaa laajasti monesta laarista. Räväkintä jammailua tarjoilee nimikkokappale, jossa kaatopaikan asukkaat viettävät sellaisia jazz-soolojen täyteisiä tanssiaisia, että oksat pois. Välillä kuullaan myös itäisiä sävyjä ja mustalaistyyppistä viuluttelua. Svengaavan revittelyn vastapainona on muutamia herkempiä kappaleita, kuten kuulas versiointi vanhasta kansanlaulusta Läksin minä kesäyönä käymään, jonka laulullaan tulkitsevat Aili Järvelä, Maija Kauhanen ja Tero Pajunen. Kappale Reel Psilocybe & Juottomarssi puolestaan muodostaa kontrastin, jossa alkuosa on jossain määrin psykedeelistä, tajunnanvirtamaista aaltoilua ja loppuosa seesteistä pelimannisoittoa, jossa tuoksuu Kaustisen kansanmusiikkijuhlien kesäinen nurmi.
Junkyard Ball on kiintoisa visiitti vetävän viulunsoiton ja rouhean rytmiryhmän pariin.
Albumin vinkkasi Anniina.
Helmikuussa 6.2. vietetään Saamelaisten kansallispäivää, joten kuukauden levyksi valikoitui Soljun uusi albumi Uvjamuohta. Solju - Ulla Pirttijärvi ja hänen tyttärensä Hildá Länsman ovat saamelaisia muusikoita Utsjoelta. Sana uvjamuohta on pohjoissaamea ja tarkoittaa puuterilunta.
Soljun musiikissa saamen kieli ja perinteinen joiku yhdistyvät sekä moderniin etnomusiikkiin että pohjoisen kuulaisiin äänimaisemiin. Solju tuo esiin pohjoiset juurensa ja saamelaisen kulttuurin rikkaat maailmat. Eläväinen, maanläheinen, värikäs, omaperäinen, eteerinen ja maalaileva ovat sanoja, joilla tekijät itse ovat luonnehtineet musiikkiaan.
Albumin kappaleet heijastelevat kaikuja Saamenmaan luonnosta ja traditionaalisesta elämäntavasta. Musiikissa helisee kevät, tunturikoivut hohtavat hopeisina ja joutsenet palaavat (Oassi mus, Njuvččat). Albumin joiut ovatkin syntyneet yhden muusikoille merkityksellisen kevään aikana. Soljun musiikki luo vahvoja (ääni)kuvia tuntureiden äärettömyydestä, luonnosta ja sen kauneudesta mutta myös yhteisöllisyydestä ja elävästä, sukupolvelta toiselle välittyvästä kulttuurista (Borggaid Čáđa, Ráffi). Sisaresta kertovan kappaleen (Oabbá) tunnelma on lähes intiimi.
Joiku yllättää ilmaisuvoimallaan ja monipuolisuudellaan. Kappaleiden äänimaisemat vaihtelevat eteerisen ohuista vahvoihin ja jopa uhkaaviin (Válddi fámut). Uvjamuohta vie taianomaiselle, jopa meditatiiviselle matkalle pohjoisen kevääseen.
Solju on albumillaan Uvjamuohta vuoden 2023 Emma -ehdokas etnomusiikin kategoriassa.
Helmikuun ajan Lahden pääkirjaston tasanteella on esillä laaja kattaus saamelaista musiikkia.
Albumin vinkkasi Tuija.
Ruotsin tärkeimpiin rockbändeihin kuuluva Kent julkaisi 25 vuotta sitten kolmannen albuminsa Isolan.
Kent oli yhtye, jonka ruotsalaisuus tai ruotsinkielisyys ei välttämättä haitannut joskus länsinaapuriaan karsastavaa, suomalaista kuulijaa. Hyvä niin, sillä musiikillinen menetys olisi perustunut kovin mitättömiin syihin. Toisaalta osalla Kentin muusikoista ulottui sukujuuria Suomeen, joten kulttuurinen yhteys on ollut arvattua lähempänä. Kentin viileä rauhallisuus, tyylikäs melankolisuus, pehmeä tummasävyisyys puhutteli paitsi skandinaaveja, myös kauempana maailmalla. Isolasta julkaistiinkin seuraavana vuonna – 1998 – englanninkielinen versio.
Kuunteleepa Isolaa ruotsiksi tai englanniksi, tempaisee levy mukanaan 1990-luvun loppupuolen tunnelmiin.
”Tid... du är dig inte lik
Min knutna hand i fickan
Sömn... jag kräver ingen sömn
Jag vrider mig på nålar
--
Tid... allt ska bli som då
Jag nöjer mig med tystnad
Språk... jag behöver inget språk
med tiden på min sida”
Aikalaisella hittisinglen ”Om du var här” sanat löytynevät muistin pohjukoista. Toisaalta lyriikat vievät rauhoittavan ajattomiin sfääreihin. Esimerkiksi tästä voisi nostaa minkä tahansa kappaleen sanoituksia Isolalta. ”Det är bara saker som man ser, det är bara saker som man vet … tänk om jag har fel … har vi tid innan allting tar slut”. Haikeus, tyhjyys, paljaus – kaikki tunnelmat välittyvät viiltävän kirkkaasti.
Tunnelmat nousevat pinnalle myös levyn äänimaisemassa – kuuntele vaikka levyn päättävä, minimaalista massiiviseen yhdistävä 747.
Albumin vinkkasi Taru.
Donald Fagenin The Nightfly valikoitui kuukauden levyksi, sillä se viettää tässä kuussa 40-vuotispäiviään. Albumi ilmestyi 1. lokakuuta 1982.
Donald Fagen tunnetaan Steely Dan -yhtyeen toisena ydinhahmoista Walter Beckerin ohella ja The Nightfly on Fagenin ensimmäinen albumi Steely Danin hajoamisen jälkeen.
Musiikkityyliltään albumi on jazzahtavaa rockia/poppia. Albumista käytetty termiä jazz pop. Soinnutus kappaleissa on rikasta ja monisävelistä. Kappaleissa on vaihtelua tunnelman ja tempon suhteen, hitaammasta balladista (Maxine) nopeampaan ralliin (New Frontier). Sointimaailmassa kuullaan pianon, rumpujen ja kitaroiden lisäksi muun muassa syntetisaattoreita sekä vaski- ja puupuhaltimia.
Albumin lyriikat ovat osittain omaelämäkerrallisia, toki Fagen myöhemmässä haastattelussa ilmaisi albumin olevan ennemminkin koostettu versio elämästään, kuin suora elämäkerta. Kolmas kappale Ruby Baby on Fagenin versiointi Leiber & Stollerin kirjoittamasta kappaleesta. Joka tapauksessa aiheet sijoittuvat 50- ja 60-luvun vaihteeseen ja The Nightflyn kannessa onkin imitaatio ajalle tyypillisestä radio DJ:stä mikrofonin ja levysoittimen ääressä tupakka kädessä.
Yksi erikoisuus tässä levyssä on se, että se on yksi ensimmäisiä kokonaan digitaalisesti äänitettyjä levyjä, aikansa tuoreinta laitteistoa käyttäen. Albumi onkin osittain siitä syystä suosittu audiofiilien keskuudessa.
Nappaa tämä kirjastolta kuultavaksi ja nauti reilu puolituntinen hienosta musiikista!
Albumi on saatavilla kirjastosta CD-versiona ja bonuksena löytyy myös albumin konserttitaltiointi vuodelta 2019. (Levy julkaistu vuonna 2021.)
Albumin vinkkasi Otto.
”When I'm lyin' in my bed at night
I don't wanna grow up
Nothin' ever seems to turn out right
I don't wanna grow up
How do you move in a world of fog
That's always changing things
Makes me wish that I could be a dog
When I see the price that you pay
I don't wanna grow up
I don't ever wanna be that way
I don't wanna grow up
Seems like folks turn into things
That they'd never want”
-I Don’t Wanna Grow Up-
Kun nuorena aikuisena kuuntelin ensimmäistä kertaa Tom Waitsin Bone Machine albumia muistan ajatelleeni, että I Don’t Wanna Grow Up kappale tulisi olemaan elämäni motto. Jossain välissä kuitenkin kasvoin isoksi, mutta jollain tavalla olen yrittänyt pitää kiinni sisäisestä lapsestani, joka leikkii, pelaa, katsoo piirrettyjä, soittaa musiikkia ja jahtaa unelmiaan.
Syyskuun 8 päivä 30 vuotta täyttävä Bone Machine on mielestäni Tom Waitsia parhaimmillaan. Iso osa Waitsin tuotannon hienoudesta on ennakkoluuloton instrumenttien käyttö. Pelkästään Bone Machine levyllä soitetaan akustista kitaraa, sähkökitaraa, pystybassoa, sähköbassoa, erilaisia perkussioita, chamberliniä, pianoa, altto- ja tenorisaksofonia, basso klarinettia, viulua, haitaria, banjoa sekä steel-kitaraa. Näiden lisäksi Waits soittaa In the Colosseum kappaleessa hänelle naapurinsa valmistamaa ”conundrum” instrumenttia. Waits kuvailee conundrumin äänen olevan kuin ”vankilan ovi, joka sulkeutuu takanasi” ja että se näyttää ”kuin kiinalaiselta kidutusvälineeltä”. Waits käyttää myös omaa ääntään monipuolisesti instumenttina. Dirt in the Groundin korkealta kähisevät laulut vaihtuvat The Ocean Doesn’t Want Me kappaleen spoken word tulkintaan ja A Little Rain kappaleen kauniiseen ja perinteisempään laulutyyliin.
Tom Waitsin lisäksi tuottajana ja säveltäjänä albumilla on toiminut Waitsin vaimo Kathleen Brennan joka on ollut parin tapaamisen jälkeen ollut säveltämässä suurinta osaa Waitsin tuotantoa. Keith Richards on merkattu toiseksi säveltäjäksi albumin päätösraidalla That Feel, jolla Richards soittaa kitaraa ja laulaa taustalauluja.
Tom Waits on artisti, joka ei kuulosta keneltäkään muulta ja Bone Machine on osoitus Waitsin neroudesta sävellyksen ja musiikkituotannon saralla ja siksi se on ehdottomasti ansainnut paikkansa ajattomana klassikkona.
Albumin vinkkasi Tomi.
John Coltranen vuonna 1965 ilmestynyttä A love supreme-albumia pidetään yhtenä merkittävimmistä jazz-levyistä kautta aikojen. Levystä on tehty useita uusintapainoksia vuosien saatossa. Viime vuonna julkaistiin myös Petri Silaksen ansiokas suomennos teoksesta A love supreme – John Coltranen testamentti, jossa kerrotaan perusteellisesti levyn tekemisestä, sisällöstä ja kulttuurisesta merkityksestä. Mukana on myös Mikko Innasen, Raoul Björkenheimin, Teemu Mustosen ja Juhani Aaltosen cd Jälkipyörteitä, joka on syntynyt A love supreme -levyn innoittamana.
A love supreme lienee yksi Coltranen tunnetuin levy. Siitä on pidetty laajalti myös jazz-piirien ulkopuolella ja se onkin hyvä ”sisäänheittotuote” jazzmusiikkiin. Se on helposti lähestyttävissä ja kuunneltavissa sisältämästään harmonisesta syvyydestä huolimatta.
Tällä levyllä Coltrane päästi henkisyytensä vapaaksi. Levyn aloitusraita Acknowledgement sisältää tunnetun teeman ja biisi loppuu maagiseen hokemaan ”Love supreme, love supreme”. Coltrane oli vastikään päässyt irti päihteistä ja aloittanut hengellisen etsinnän. Jatkuva etsintä johti myöhemmin moniin vapaamman jazzin kuolemattomiin mestariteoksiin, kuten Meditations, Stellar regions ja Interstellar space.
Suosittelen levyä varauksetta kenelle tahansa, piditpä jazzista tai et.
Varaa kirja verkkokirjastosta.
Albumin vinkkasi Ville.
Kaija Saariahon Sumun läpi-äänilevy sisältää sävellyksiä 80-luvulta tähän päivään. Levy on tehty Saariahon luottolaulajan, sopraano Anu Komsin kanssa. Pianistina toimii myöskin vanha soittokumppani Pia Värri. Vanhemmissa lauluissa on tekstiä mm Mika Waltarin Koiranheisipuusta. 2000-luvulta löytyy lauluja Eino Leinon runoihin ja uusimpina Pentti Saarikosken runojen päivitys 60-luvulta nykypäivään.
Kaija Saariahoa pidetään yhtenä merkittävimmistä nykysäveltäjistä. Tällä levyllä kuullaan hänen kehitystään säveltäjänä ja samalla sopraano Anu Komsin ja pianisti Pia Värrin matkaa artisteina.
Jos et ole aiemmin kuunnellut nyky(taide)musiikkia niin tämä saattaa kuulostaa oudolta, koska melodioiden, harmonioiden ja rytmin käyttö on vapaampaa ja monipuolisempaa kuin perinteisemmässä klassisessa musiikissa. Kun tähän pääsee sisälle, on musiikki kuitenkin kaunista ja sisältää upeita tunnelmia.
Kokeile kuunnella musiikkia avoimin mielin ja korvin. Voit kuunnella esimerkiksi äänien erilaisia struktuureja tai värejä. Tai voit vain tutkiskella itseäsi. Minkälaisia tunteita tämä herättää sinussa?
Nykymusiikin kuunteluun voit saada apua esimerkiksi Osmo Rauhalan tietofinlandialla palkitusta Miksi nykymusiikki on niin vaikeaa-kirjasta.
Albumin vinkkasi Ville.
Kun puut ovat jo vihreitä, aurinko paistaa ja rupeaa olemaan niin lämmintä, että hupparikin jää kotiin ulos lähtiessä, lähes poikkeuksetta pistän Rancidin … And Out Come the Wolves albumin soimaan. Matt Freemanin uskomattomat bassokuviot, (Journey To The End Of The East Bay kappaleen bassolinja saattaa olla maailman paras!) sekä Tim Armstrongin ja Lars Frederiksenin tarttuvat laulukuviot saavat minussa heti aikaan kesäfiiliksen, johon ei moni muu albumi pysty. Albumin selkeät ska-vaikutteet ovat iso osa levyn kesäistä fiilistä. Varsinkin kappaleissa Time Bomb, Daly City Train ja Old Friend on erittäin vahva ska-poljento, joka saa tanssijalan vipattamaan.
Muistan kuulleeni Rancidia ensimmäisen kerran pelatessani playstationilla Dave Mirra freestyle BMX peliä, jonka soundtrackiltä löytyy …And Out Come the Wolves albumin aloitusraita Maxwell Murder. Dave Mirra freestyle BMX ja Tony Hawk’s Pro Skater pelisarja ovat olleet varmasti monille nuorille, kuten minulle ensimmäinen kosketus punk rockiin.
…And Out Come the Wolves on ehdottomasti klassikko ja minusta ehkä 90-luvun paras punk albumi. Sen lisäksi että tänä kesänä kannattaa kuunnella Rancidia, suosittelen pelaamaan Tony Hawk's Pro skater 1+2 remaken ja tekemään uusia musalöytöjä!
Albumin vinkkasi Tomi.
Brittibändi Bring Me The Horizonin Post human: survival horror -EP julkaistiin vuonna 2020. Mukana on useita vierailevia artisteja, kuten Yungblud.
Post human: survival horror on teemoiltaan melko poliittinen. Reilu puoli tuntia kestävä EP tehtiin koronapandemian aikana, ja se kuuluu sanoituksissa. Eristyneisyyden ja ahdistuksen tunteet ovat keskiössä. Hiljalleen kasvava viimeinen kappale eroaa tyyliltään muista. One Day the Only Butterflies Left Will Be in Your Chest as You March Towards Your Death -kappale on duetto Evanescencesta tutun Amy Leen kanssa. Ympäristöhuoli paistaa pintatasolla rakkausongelmia kuvailevan kappaleen sanoituksista.
Bring Me The Horizon aloitti soittamalla metal- ja hardcorea, mutta heidän tyylinsä on muuttunut vuosien saatossa kevyempään suuntaan. Yhtye on osoittanut suurta muuntautumiskykyä, kun heidän musiikkinsa on taipunut sujuvasti metalliin, rockiin, popiin ja elektroniseen musiikkiin. Yhtye julkaisi äskettäin jopa kappaleen norjalaisen poptähti Sigridin kanssa. Kaikkia odotuksia uhmaten yhteistyönä tehty kappale toimi!
Post human: survival horror -albumi on tyylin kehittymisestä huolimatta soundiltaan melko raskas. Solisti Oliver Sykesin ääni taipuu moneen ja toimii kappaleiden punaisena lankana. EP:n kohokohdaksi nousee Ludens-kappale, joka kuuluu myös Death Stranding -videopelin soundtrackilla. Kappale on hyvä esimerkki yhtyeen monipuolisesta tyylistä. Raivokasta biisiä tekee mieli kuunnella kesän festarikeikoilla ja huutaa samalla sanoitusten mukana. ”Do you know why the flowers never bloom? Will you retry or let the pain resume? I need a new leader, we need a new Luden…”
Albumin vinkkasi Saimi.
Tori Amos oli yksi 90-luvun ylistetyimpiä naisartisteja. Amoksen uskollinen fanikunta kaipaa yhä hänen aikaisimpien levyjensä kauniita pianomelodioita. Koronavuosi innoitti Amoksen tekemään haavoittuvaisen ja herkän Ocean to ocean -levyn, jossa Amos raottaa sanoituksissaan edes vähän yksityistä elämäänsä. Torin viimeaikaiset levyt ovat yleensä olleet lähinnä objektiivista tarinankerrontaa siitä lähtien kun hän perusti perheen ääniteknikko Mark Hawleyn kanssa 90-luvun lopulla. Ocean to ocean on musiikillisesti nautinnollinen kokemus, mutta voisi jopa ehkä väittää, että näin suuri radioystävällisyys on Amoksen kohdalla vähän vieraannuttavaa. Kappaleet ovat lyhyehköjä täydellisiä paketteja, eikä levyllä enää riitä tilaa pitkille monivaiheisille taiteellisemmille kappaleille. Täytyy kuitenkin sanoa, että vaikeiden kappaleiden sijasta tällaiset sanoituksiltaankin yksinkertaiset ja ymmärrettävät kappaleet ovat ihan raikas tuulahdus Amoksen tuotannossa. Levyllä jää yhä kaipaamaan kappaleita, joilla kuuluisi lähinnä piano ja Torin laulu.
Levyn huippukohtia ovat mielestäni ”Metal water wood” ja ”29 years”. Viimeisimmillä levyillä useita lauluja on omistettu Torin edesmenneelle äidille ja levyiltä paistaa Torin kaipaus yhteyteen toisten ihmisten kanssa- äitiin ja koronajajan eristämiin ystäviin. On virkistävää, että Tori uskaltaa olla haavoittuvainen 58-vuotias nainen.
Albumin vinkkasi Marja.
Woe to you, oh Earth and Sea, for the devil sends the beast with wrath, because he knows the time is short. Let him who hath understanding reckon the number of the beast. For it is a human number. Its number is six hundred and sixty-six.
-The Number of the Beast-
Näillä aikoinaan pahaenteiseksikin koetuilla sanoilla lähtee käyntiin yhdeksi heavy metalin klassikkolevyistä laskettava Iron Maidenin The Number of the Beastin B-puoli. Albumi viettää maaliskuussa 2022 40-vuotissynttäreitään, ja on näin osuva valinta Lastu-kirjastojen kuukauden levyksi.
Kolmas levy on perinteisesti ollut bändille kuin bändille haastava. Usein kahdelle ensimmäiselle albumille materiaalia on ehtinyt kertymään useamman vuoden ajalta, mutta kolmas levy on se, jossa punnitaan bändin kyky tehdä laadukasta musiikkia hyvin lyhyessä ajassa. Maiden oli ollut käytännössä katsoen jatkuvasti tien päällä ensimmäisen, vuonna 1980 julkaistun esikoisalbumin jälkeen, ja rauta piti takoa sen ollessa kuumaa. Edellinen kiertue Killer World Tour päättyi loppuvuodesta 1981, uuden albumin äänitykset oli buukattu tammikuulle ja seuraava maailmankiertue alkamaan helmikuussa.
The Number of the Beastilla Maiden oli kiireen lisäksi myös uuden edessä. Bändin vauhdilla kasvavalle fanijoukolle täytyi pystyä näyttämään, että uusi nokkamies, lähinnä Samsonissa aikaisemmin vaikuttanut Bruce Dickinson pystyy hoitamaan Paul Di’Annon jättämän tontin. Laulajanvaihdos näkyy myös tyylillisesti bändin kehityksessä edelliseen Killers-pitkäsoittoon verrattuna, sillä Dickinsonin ääniala oli laajempi ja antoi täten biisinkirjoittajille enemmän vapauksia. Tämän lisäksi myös kitaristi Adrian Smith osallistui biisintekoon ja toi mukanaan omat mausteensa levylle esimerkiksi The Prisoner- ja 22 Acacia Avenue-biisien muodossa.
Valokeilassa paistattelevien nimikkobiisin ja ikivihreän Run to the Hills-klassikon takaa löytyy tasapainoinen, hyvin aikaa kestänyt levy, jolla ei montaa heikkoa hetkeä ole. Onhan bändi tosin itsekin jälkeenpäin sanonut, että albumin heikoksi lenkiksi laskettava Gangland oli väärä valinta levylle B-puoleksi kiireen vuoksi jätetyn Total Eclipsen sijaan. Live-vetojen kiintotähdeksi muodostunut, kuolemaantuomitun viimeisistä ajatuksista kertova Hallowed Be Thy Name päättää albumin väkevästi ja on edelleen monen ehdoton suosikki bändin tuotannosta.
Bruce Dickinsonin tunnistettava ääni, Steve Harrisin tavaramerkki-kolinabasso, Adrian Smithin ja Dave Murrayn saumaton kitarayhteistyö sekä Clive Burrin tarkka rumputyöskentely puhuvat vielä näin vuosikymmenienkin jälkeen puolestaan, eikä liene sattumaa, että juuri tällä levyllä Iron Maiden teki läpimurtonsa ja sementoi uransa suunnan seuraavaksi vuosikymmeneksi.
Albumin vinkkasi Janne.
Kiitos peleistä! t.kirjaston pelikaverit
Lahden pääkirjaston musakasvo-sarja esittelee lahtelaisia muusikoita ja musiikintekijöitä. Tämän kuukauden musakasvona on Inkeri Jaakkola.
1. Kuka olet ja mitä teet?
Olen Inkeri Jaakkola, lahtelainen klassisen musiikin ammattilainen. Toimin musiikin parissa aika monella tavalla. Opetan musiikkia Lahden konservatoriossa ja Sibelius-Akatemiassa. Viime vuosina olen yhä enemmän suuntautunut musiikin tutkimukseen ja siinä erityisesti musiikkianalyysiin, johon syyskuussa julkaistava väitöskirjanikin painottuu. Vapaa-aikanani sävellän omaa musiikkia. Pyrin myös pitämään yllä soittotaitoani.
2. Millaisia musiikillisia haasteita sinulla on meneillään ja tulossa?
Opetustyö on aina haastavaa, ja nautin vuorovaikutuksesta innostuneiden lasten ja nuorten kanssa. Tällä hetkellä opetuksen digitalisointi vaatii paneutumista.
Suunnittelen myös uutta tutkimusprojektia, jonka aiheena ovat oopperan ja kokeellisen teatterin väliin sijoittuvat multimediaaliset näyttämöteokset, nk. post-oopperat.
Uusimman sävellykseni kantaesityksestä on neuvoteltu alustavasti. Toivon kovasti, että esitys toteutuu: en ole ollenkaan pöytälaatikkosäveltäjä – haluan kuulla kappaleeni live-esityksenä.
3. Miten kuvailisit suhdettasi musiikkiin / Millaista musiikkia kuuntelet?
Musiikki on minulle välttämätön, jokapäiväiseen elämääni kuuluva asia. Jos en kuuntele itseni ulkopuolelta tulevaa musiikkia, kuulen musiikkia mielessäni. Monessa vaikeassa tilanteessa olen jaksanut elää eteenpäin musiikin avulla. En myöskään oikein osaa kuvitella iloisia juhlia ilman elävää musiikkia. Jotkut sävellykset ovat tulleet minulle erityisen tärkeiksi siksi, että ne tuovat mieleeni tietyn elämäni hetken tai rakkaan ihmisen.
Enimmäkseen kyllä kuuntelen klassista musiikkia, mutta on siinäkin lajissa teoksia, jotka eivät minua sytytä. Taidan olla aika kranttu… mielestäni hyvässä sävellyksessä on jokin elementti tai piirre, joka jää vaivaamaan mieltäni; jotakin, jonka vuoksi haluan kuulla kappaleen yhä uudelleen. Vähän samalla tavalla kuin Tsehovin näytelmä Lokki, joka puhuttelee minua edelleen, vaikka olen nähnyt sen monta kertaa.
Olen kiinnostunut myös kansanmusiikista, erityisesti Lähi-Idän kulttuurien laulutyyleistä. Perinteiset jazz-standardit kuuluvat rentoihin tunnelmiin. Viihteessä minua kiehtoo onnistunut lyriikka: kävinkin tutustumassa TV- ja radiomuseon Gösta Sundqvist -näyttelyyn. Göstan tragikoomiset, melankoliset sanoitukset osuvat suomalaisuuden ytimeen. ”Olen kaivannut sinua Kyllikki…”
4. Millaisena näet musiikin tulevaisuuden?
Uskon että musiikkia tulee aina olemaan, muodossa tai toisessa. Haluaisin kannustaa kaikkia kokeilemaan soittamista tai laulamista. Vaatimatonkin soittotaito on iso ilo, ja kuorotoiminnasta voi saada musiikkielämysten lisäksi myös uusia tuttavia.
Musiikista tietäminen ja musiikin rakenteiden ymmärtäminen syventää kuuntelukokemusta. YLE 1 -radiokanavalla on monia ammattitaitoisesti toimitettuja musiikkiohjelmia, jotka ovat myös viihdyttäviä. Suosittelen esimerkiksi Minna Lindgrenin hauskoja ohjelmasarjoja.
5. Miten mielestäsi musiikki ja kirjallisuus linkittyvät?
Musiikin ja tekstin välinen suhde on kiinnostanut minua niin paljon, että valitsin sen sekä maisteri- että tohtoriopintojeni tutkimuskohteeksi. Olen myös itse säveltänyt laulusarjoja. Lausutussa tekstissä on paljon musiikillisia piirteitä: esimerkiksi sointi, rytmi ja intonaatio, jotka kuulostavat vieraissa kielissä kiehtovilta, vaikka merkitystä ei ymmärtäisikään.
Iltaisin en koskaan lue ammattikirjallisuutta, vaan haluan rentoutua lukemalla. Viimeksi luin Jane Harperin dekkarin Kuiva kausi. Ennen minulla oli periaate, että aloitettu kirja pitää lukea loppuun. Nykyisin olen vähän lipsunut siitä, jos kirja ei ala kiinnostaa.
6. Millainen erityismuisto kirjastosta on jäänyt mieleesi?
Kun lapset olivat pieniä, kävimme usein lähikirjastoissa katsomassa nukketeatteria. Esitykset olivat kivoja ja alle kouluikäiselle riittävän lyhyitä. Aikuinenkin nautti, kun esitys oli taitavasti toteutettu.
7. Käytätkö nykyisin kirjaston palveluja?
Käytän, jatkuvasti! Koronakevään jälkeen oli ihanaa päästä taas kirjastoon. Lahden kaupunginkirjasto on remontin jälkeen todella viihtyisä. Kirjastovisiitillä katsastan usein ensimmäiseksi, mitä ”kirjastotädit” suosittelevat. Ja kaukolainana saa myös erikoisempia teoksia luettavakseen. Kuka tahansa voi muuten olla asiakkaana esimerkiksi Helsingin Yliopiston tai Taideyliopiston kirjastossa.
Kirjaston elektroniset aineistot ovat upeita, esim. NAXOS Music Library, jota voi käyttää kirjastokortilla.
8. Minkälainen kirjaston merkitys on?
Kaikille avoin, ilmainen kirjasto on yksi suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kulmakivistä, ja siitä en haluaisi tingittävän missään olosuhteissa. Toivon, että tulevaisuudessakin kirjaston päätehtävä olisi nimenomaan lukuharrastuksen mahdollistaminen. Kirjastolla on mielestäni myös kulttuuriperinnön säilyttämisen tehtävä, ja olisi hienoa, jos kirjallisuuden, elokuvataiteen ja musiikin klassikot säilyisivät kokoelmissa vaikkapa varastossa, jos kirjastosalissa ei ole tilaa.
Ajat muuttuvat, ja kirjastokin uudistuu. Kirjastokino kuulostaa kivalta idealta, samoin kirjailijatapaamiset, erilaiset luennot ja keskustelut. Kirjasto voi olla myös lainaamo. Ystäväni muutti uuteen asuntoon ja oli oikein tyytyväinen, kun sai lainata porakonetta Helsingin kaupunginkirjastosta. Kiertotaloudessa kaikkea ei tarvitse omistaa.
9. Mitä mieltä olet Lahden musiikki- ja kulttuuritarjonnasta?
Olen aika tyytyväinen. Sibeliustalo on minulle tärkeä kaupunkitila. Konserttisalin akustiikka on todella hyvä, ja orkesteri soi siellä verevästi. Sinfonia Lahden kamarimusiikkikonsertit ovat
tervetullut lisä musiikkitarjontaan. Taidemuseota on odotettu kauan, ja olen iloinen, että uudet tilat lopulta saadaan. Jos haluan elokuviin, suunnistan Kino Iirikseen. Lahdessa on myös usein aivan ilmaisia tapahtumia ja näyttelyitä.
10. Levyvinkki ja/tai kirjavinkki (1-3) kirjaston kokoelmista; miksi juuri tämä/nämä
Eero Hämeenniemi: Vapaa säveltäjä; monilahjakas taiteilija kirjoittaa hauskasti elämästään.
Rahmaninov: Pianokonsertto nro 3; tämä on kertovaa, elokuvallista ja melankolista musiikkia. Näen konserton alussa mielessäni laajan Venäjän aron, jolla troikka kiitää. Sellainen kansikuva oli LP -levyssä, jonka nuorena kuuntelin melkein puhki.
Tutustu myös muihin musakasvoihin.
Lahden pääkirjaston musakasvo-sarja esittelee lahtelaisia muusikoita ja musiikintekijöitä. Tämän kuukauden musakasvona on Jussi Jokela eli Ideaali.
1. Kuka olet ja mitä teet?
Olen 34-vuotias syntyperäinen lahtelainen artisti ja erityisluokanopettaja. Päivätyönä opetan koulukodissa peruskouluikäisiä nuoria, vapaa-ajalla harrastan thainyrkkeilyä ja julkaisen musiikkia Sony Music Finlandin listoilla.
Oman projektin ( Ideaali & Jay Who?) biisien julkaisemisen ja keikkailun lisäksi vaikutan myös Lahti United-kollektiivissa ja teen satunnaisia vierailuja muiden artistien kappaleille.
Oma suhde musiikkiin on rakentunut pienenä muskarissa jatkuen kitaransoittoon ja musiikkiluokkien kautta yläasteen alussa oman musiikin tekemisen aloittamiseen - ensimmäisiin julkaisuihin, keikkoihin ja lopulta radiosoittoihin sekä levysopimuksiin 20 vuoden kuluessa.
2. Millaisia musiikillisia haasteita sinulla on meneillään ja tulossa?
Tällä hetkellä työn alla on useampi biisi, joista olisi tarkoitus saada valikoitua tulevia single-julkaisuja kesän ja loppuvuoden osalle.
Korona-aika on estänyt osaltaan kappaleiden nauhoitusta studiolla, mutta pikkuhiljaa on alettu siirtymään myös sillä alueella “etäsessioista”
lähityöskentelyyn (turvavälit huomioiden).
3. Miten kuvailisit suhdettasi musiikkiin / Millaista musiikkia kuuntelet?
Musiikki on henkireikä kiireiden keskellä. Se auttaa rauhoittumaan pitkien päivien päätteeksi, jaksamaan juoksulenkeillä ja treenatessa pidempään sekä toimii matkaseurana pidemmillä ajomatkoilla. Oman musiikin tekeminen taas auttaa purkamaan ajatuksia pään sisältä niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina.
Oma musiikkimaku on hyvin laaja, vaikka nuorempana tuntuikin että rap-musiikki on ainoa vaihtoehto. Nykyään omat musiikkilistat koostuvat kaikesta vanhojen ja uudempien hiphop-klassikoiden sekä modernin popin ja vanhan rokin väliltä. 80-luvun musiikista saa taas eniten tunnelatausta ja se ehkä tällä hetkellä onkin ollut suurimmassa kulutuksessa.
Oman musiikin tekemiseen on vaikea sanoa yhtä innoittajaa. Alkutaipaleella soitossa pyöri jurassic 5, wyclef jean, xzibit, wutang-clan, gangstarr, mos def, eminem, dmx. Myöhemmin twista, common, yelawolf yms. Suomalaisista taas alkutaipaleella Fintelligens. Oma musiikki on rakentunut niin monien vuosien ympärille, että vaikutteidenkin alkuperää on vaikea enää yksilöidä.
Melodisuus ja isouden tuntu on kuitenkin aina ollut isossa osassa - tästä ehkä kiittäminen 80-luvun klassikoita. Biittien (taustojen) päälle rimmaaminen monipuolisella flowlla (rytmittelyllä) taas on vuosien kuluessa sisäänrakennettu systeemi, jolla pyrkii haastamaan itseään kirjoittajana ja mc:nä.
4. Millaisena näet musiikin tulevaisuuden
Musiikki on osoittanut jatkuvasti digitalisoituessaan yhä enemmän merkkejä ns. kertakäyttökulutuksesta. Fanituskulttuuri on vähenemään päin ja tämä johtuu yksinkertaisesti siitä että tarjonnan määrä ja musiikin yhä helpompi saatavuus on kasvussa. Tämä taas johtaa siihen, että moni kuuntelee biisejä tietämättä tekijästä yhtään sen enempää.
Musiikki ei ole katoamassa mihinkään, eikä sen vaikuttavuus, mutta yksittäisten biisien elinkaaren nään tulevaisuudessa muuttuvan yhä lyhyemmäksi.
Itse suosittelen musiikin kuluttamista vaikka hiljaisuudestakin on hyvä välillä nauttia. Käykää keikoilla ja tukekaa tällä tavoin välillisesti artisteja, jotka elämänsä musiikin tekemiselle ja sen tarjoamiselle ovat omistaneet. Löytäkää omat suosikkinne ja tutustukaa tekijöihin hieman paremmin - ehkä saatte samalla biiseistä enemmän irtikin.
5. Miten mielestäsi musiikki ja kirjallisuus linkittyvät?
Kirjallisuus voi tarjota paljon inspiraatiota ja viittauksia musiikin tekemiselle. Kirjojen kautta on mahdollisuus uppoutua uusiin maailmoihin samoin kuin musiikin kautta. Kaikki riippuu kertojan taidosta välittää oma viestinsä kuulijan tai lukijan mieleen.
Tällä hetkellä itselläni on pidempään ollut hyllyssä kesken James Clavellin Pyörretuuli, mutta nyt kesän koittaessa se olisi tarkoitus lukea loppuun. Tämän jälkeen olisi tarkoitus aloittaa Conn Igguldenin Spartan haukka.
6. Millainen erityismuisto kirjastosta on jäänyt mieleesi?
Pienenä muistan innostuneena selaneeni kirjaston kirjahyllyjä etsien sieltä jännittäviä kauhu-/seikkailukirjoja, sekä lainaneeni sieltä myös satunnaisia vhs-kasetteja. Yläasteella kirjastossa saattoi välillä käydä kuuntelemassa äänieristetyssä huoneessa läpi muutaman rap-albumin, mitä ei ollut itselleen vielä hankkinut. Yliopiston pääsykokeisiin valmistautuessa kirjasto sen sijaan toimi hyvänä valmistautumispaikkana rauhallisuutensa vuoksi.
7. Käytätkö nykyisin kirjaston palveluja ja millainen kirjaston merkitys mielestäsi on?
Tänä päivänä kirjaston käyttö omalta osaltani on jäänyt vähälle johtuen omista kiireistä, sekä siitä, että yhä useammin haluan ostaa uuden kirjan omaksi saadakseni lisää täytettä omaan kirjahyllyyni. Kirjasto on kuitenkin loistava paikka lukukokemuksien tarjoamiselle sekä itsensä sivistämiselle ja toivon että ihmiset käyttävät jatkossakin sen palveluita.
Lukemisen merkitys ei vähene mihinkään digitalisoitumisen edetessä. Se kehittää sanavarastoa, mielikuvitusta, luovuutta sekä ymmärrystä ympäröivästä maailmasta.
Se ravitsee sielua ja mieltä ja auttaa irtautumaan oman elämän kiireistä tarpeen vaatiessa. Lukeminen auttaa myös nukahtamaan huomattavasti paremmin, kuin puhelimen tai tv-sarjojen tuijottelu, mikä monella tuntuu olevan se ainoa ratkaisu iltaisin. Tuoreille vanhemmille taas suosittelen sitä, että lukekaa lapsillenne - tämä edesauttaa lasten kehitystä leikkimisen ohella huomattavasti enemmän kuin videopelien pelaaminen ja ruudun tuijottaminen. Faktatietoa omilta opiskeluajoilta.
8. Mitä mieltä olet Lahden musiikki- ja kulttuuritarjonnasta?
Lahdessa kulttuuritarjonta on hyvää ja monipuolista. Ihmisten vain pitäisi aktivoitua kuluttamaan näitä palveluita enemmän. Niin kirjastoja kuin keikkatapahtumiakin. Mikäli käyttäjiä ei löydy tarpeeksi, vähenee tarjonta ja yhä harvempi esim. keikkajärjestäjä uskaltaa ottaa riskejä tapahtumien järjestämiseksi. Usein kuulee valitusta siitä, kuinka Lahdessa ei tapahdu mitään - sitten kun jotain järjestetään, niin ei viitsitä osoittaa tukea.
Surullista ja huvittavaa, mutta totta.
10. Levyvinkki ja/tai kirjavinkki (1-3) kirjaston kokoelmista; miksi juuri tämä/nämä
Conn Iggulden - Valloittaja-sarja. Kertoo Tsingis Khanin tarinan, Todella koukuttava ja mukaansatempaava kirjasarja, joka pohjautuu historiallisiin tapahtumiin.
Jens Lapidus - Stockholm noir-trilogia. Tukholman alamaailman tapahtumia tarinamuodossa. Loistavaa rikoskirjallisuutta.
James Clavell - Shogun. Historiallinen tarina feodaalisen Japanin ja länsimaisen kulttuurin yhteentörmäämisestä.
Tutustu myös muihin musakasvoihin.
Lahden kaupunginkirjasto tarjoaa asiakkailleen viestintäpalvelun, kuukausittaisen uutiskirjeen, joka avaa sitä, mitä Lahden kirjastomaailmassa tapahtuu. Lahden kaupunginkirjaston uutiskirje on kirjaston digitaalinen viestintäpalvelu, joka lähetetään sähköisesti tilaajien sähköpostiin kerran kuukaudessa. Kirje ilmestyy kuun toinen sunnuntai 12 kertaa vuodessa. (Huom. Heinäkuun uutiskirje on kesälomatauolla, jolloin kirje on kesälomatauosta tiedottava.)
Tilaa Lahden kaupunginkirjaston uutiskirje (linkki tilauslomakkeeseen avautuu uuteen ikkunaan).
Lisäksi Lahden kaupunginkirjasto tarjoaa kasvatusalan ammattilaisille oman viestintäpalvelun, joka ojentaa tukea kasvatus- ja opetusalan ammattilaisille. Kasvatusalan ammattilaisten uutiskirje lähetetään tilaajien sähköpostiin neljä kertaa vudessa.
Tilaa kasvatusalan ammattilaisten uutiskirje (linkki tilauslomakkeeseen avautuu uuteen ikkunaan).
Uutiskirjeiden tilaaminen on helppoa. Lähetä yllä olevien linkkien kautta sähköpostiosoitteesi tilaajalistalle. Yhteystietosi lähettäessäsi tulee hyväksyä, että tiedot tallennetaan uutiskirjeen tilaajarekisteriin.
Tietoja käsitellään tietosuojan edellyttämällä tavalla. Lahden kaupungin tuottamissa palveluissa henkilötietoja käsitellään lainmukaisesti ja rekisteröidyn kannalta läpinäkyvästi.
Lue lisää tietosuojasta.
Uutiskirjeen tilaajarekisteriä koskeva rekisteriseloste
Lue viimeisin Lahden kaupunginkirjaston uutiskirje tästä.
Lue viimeisin kasvatusalan ammattilaisten uutiskirje tästä.
Etkö saanut uutiskirjettä, vaikka olet jo tilaaja? Tarkista ensimmäiseksi sähköpostin "tarpeettomat" ja "roskaposti" -kansiot. Löytyykö kirje sieltä? Uutiskirjeen kaltaiset joukkopostitukset voivat mennä helposti roskapostiin.
Lahden pääkirjaston musakasvo-sarja esittelee lahtelaisia muusikoita ja musiikintekijöitä. Tämän kuukauden musakasvona on Janne Tarmio.
1. Kuka olet ja mitä teet?
Olen viime vuoden alkupuolella lahtelaistunut musiikin suurkuluttaja ja harrastaja, jolla on ilo kuulua Lahti Big Bandin saksofonisektioon. Muu elämä on kulunut kirjallisuuden, kustannustoimittamisen ja lehtityön parissa sen jälkeen kun kirjallisuudentutkijana aloittanut nuorukainen huomasikin olevansa yksi perheyhtiön osakkaista. Kaksi ruokakirjaakin olen tehnyt, samoin suomennoksia. Orimattilan Petoja vedin puheenjohtajana noin kymmenen vuoden ajan, mikä kertoo omaa kieltään rakkaudesta palloilulajeihin. Sulan veden aikana minut voi nähdä kalastelemassa soutuveneellä Ruotsalaisen vesillä Heinolan kupeessa.
2. Millaisia musiikillisia haasteita sinulla on meneillään ja tulossa?
Tällaiselle instrumenttiin vasta kypsällä iällä, yli viisikymppisenä, tarttuneelle haasteet ovat jatkuvasti aivan konkreettisia. Kuinka saada oma rajallinen tekniikka taipumaan musiikkia palvelemaan, kun pelkässä nuottikuvan hahmottamisessa voi aika ajoin olla tekemistä? Ehkä suurin haaste minulle orkesterin puheenjohtajana on kuitenkin Lahti Big Bandin ohjelmiston rakentaminen ja uusien projektien löytäminen yhteistyössä taiteellisen johtajan ja muun johtokunnan kanssa. On nojattava koko ajan eteenpäin, jotta soittajiston motivaatio saadaan pysymään yllä. Ja sitten on tietysti lisäksi haasteita toiminnan rahoittamisessa. Jazztori on vielä oma lukunsa.
3. Miten kuvailisit suhdettasi musiikkiin / Millaista musiikkia kuuntelet?
Musiikki on ollut koko ajan elämässäni läsnä viimeistään varhaisesta teini-iästä lähtien. Musiikki soi aina taustalla, kun työskentelen. Hifilatteisiinkin olen vuosien varrella törsännyt summan, jota en oikein itsellenikään uskalla tunnustaa. Elävää musiikkia kuuntelin nuoruudessani ennen kaikkea Tavastialla, Ruoholahdenkadun Groovyssa ja myöhemmin Tampereen Ylioppilastalolla. Sitten rinnalle tuli klassinen musiikki ja vei mukanaan. Royal Philharmonic Hall, Barbican ja Berliinin filharmonia esimerkiksi ovat tulleet tutuiksi monien kotimaisten salien lisäksi. Klassisesta musiikista kirjoitinkin pitkään. Gloriassa minulla oli monta vuotta oma palsta harrastajalta harrastajalle. Helsingin ja Turun City-lehtiä avustin myös. Parhaiten jäi mieleen laaja henkilöjuttu Seppo Heikinheimosta. Suhde vinyyliin on edelleen olemassa, vaikka suoratoistopalvelustakin on apua, kun omat lapset heittävät vinkiksi omia ajankohtaisia suosikkejaan. Elokuvien rinnalla musiikki on jatkuvasti sellainen taajuus ja kantoaalto, jolla isänä voin mutkattomasti tavoittaa omat lapset ja jakaa yhteisiä elämyksiä. Musiikki on yksi elämän suurista avaruuksista, aavattomista meristä joihin sukeltaa. Joskus ilon, joskus lohdun lähde, joskus portti pyhyyden äärelle.
4. Millaisena näet musiikin tulevaisuuden?
Rytmi muodossa tai toisessa on yksi tavoista, joilla jäsennämme kokemustamme ympäröivästä maailmasta. Ja uskoisin itse kunkin hakevan ympärilleen harmoniaa. Musiikki kumpuaa tältä samalta perustalta, ja siksi se vetoaa meihin niin kauan kuin ihmiskunnalla on tulevaisuutta. Henkilökohtaisesti hieman pahoittelen sitä, että musiikin suoratoisto on vähentänyt kysyntää ja sitä kautta myös tarjontaa laajemmille teoskokonaisuuksille – tai toisin päin. Uutuusjulkaisu niin sanotussa kevyessä musiikissa ei välttämättä enää ole samanlainen statement, samanlainen dokumentti jonkin kokoonpanon tai artistin luomisvoimasta tiettynä historiallisena hetkenä, kuin ennen. Onko ”taiteesta” tulossa kertakäyttökulttuuria, pelkkä kulutushyödyke?
5. Miten mielestäsi musiikki ja kirjallisuus linkittyvät?
Varsinkin lyriikalla ja musiikilla on hyvinkin paljon yhteistä. Runomitta mitallisessa runoudessa esimerkiksi tulee tavallaan hyvin lähelle tahtilajeja musiikissa. Alku-, loppu- ja sisäsoinnut, säkeenylitykset tai vaikkapa typografiset tehokeinot puolestaan voimistavat tai rikkovat rytmiä ja iskutusta samaan tapaan kuin musiikissakin usein tapahtuu. Vokaalisointujen vaihtelulla säkeistöjen välillä on helppo vaihtaa tunnelmaa ikään kuin musiikissa siirryttäisiin modulaation kautta sävellajista toiseen. Palauttakaapa mieleen vaikkapa Otto Mannisen Joutsenlaulua. Pidin aiheesta oikein esitelmän Jazztorilla Jazz Poetry -teemalla. Moni lyyrikko on tietoisesti hakenut innoitusta jazzista. Ja esimerkiksi Jack Kerouacille proosan kirjoittaminen oli kuin saksofoniin puhaltamista.
6. Millainen erityismuisto kirjastosta on jäänyt mieleesi?
Minulla oli ilo kasvaa kodissa, jossa kirjoja oli omasta takaa kaikkialla – sekä kaunokirjallisuutta että tietoteoksia. Muistan, kuinka Mika Waltari kohtasi meillä Mihail Solohovin tai kuinka sohvalle kapakkaillan jälkeen päätynyt Väinö Linna purki tuntojaan pikkutunneilla. Niinpä lähempi suhde kirjastolaitokseen syntyi vasta opiskeluvuosina Tampereella. Erityisen läheiseksi tuli kaupunginkirjaston vanha päärakennus Tammerkosken partaalla. Varsinkin käsikirjasto oli paikka, johon usein suuntasin tiedon lähteille kaikessa rauhassa. Nykyisellä internetin aikakaudella huomaan aika ajoin tuntevani kaipuuta tuota mennyttä aikaa ja fyysistä tietokirjaa kohtaan.
7. Käytätkö nykyisin kirjaston palveluja?
Käyn nykyisin suhteellisen säännöllisesti pääkirjaston lehtilukusalissa harrastelehtiä selailemassa ja musiikkiosastolla nuottivihkoja lainaamassa. Oodissa Helsingissä vierailtuani olin hieman hämmentynyt, eikä minulla ole selkeää kantaa siihen, mihin suuntaan itse toivoisin kirjastojen kehittyvän. Tärkeää tehtävää ne ovat joka tapauksessa täyttämässä, elämänsisältöä tarjoamassa, muuntuessaankin. Jo isoisoisäni perusti ensimmäisen kirjaston Heinolaan, joten kai rakkaus kirjastoja kohtaan on jollakin tavalla verissä.
8. Minkälainen kirjaston merkitys on?
Olen monessa yhteydessä painottanut käsitystäni siitä, että hyvä yleissivistys sekä siihen läheisesti kytkeytyvä utelias ja avoin elämänasenne ovat paras mahdollinen lähtökohta täysipainoiselle elämälle. Kirjastolaitos on yksi parhaista aseista kulttuurisen pääoman tasapuoliseen kartuttamiseen – ihmisyksilön sosiaaliseen asemaan, taloudellisiin resursseihin tai elämäntilanteeseen katsomatta.
9. Mitä mieltä olet Lahden musiikki- ja kulttuuritarjonnasta?
Lahti on virkeä musiikkikaupunki. Aika ajoin tarjontaa, päällekkäistäkin, on jopa häkellyttävän paljon. Jazztoria kehittäessämme joudumme jatkuvasti pohtimaan omaa sosiaalista tilaustamme, omaa muusta tarjonnasta erottuvaa paikkaamme kokonaisuudessa. Haluan uskoa siihen, että tekemällä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa onnistumme rakentamaan näkyvyyttä ja madaltamaan riskiä tavalla, joka palvelee kaikkia osapuolia – ja tietysti siinä ohessa myös yleisöä.
10. Levyvinkki ja/tai kirjavinkki (1-3) kirjaston kokoelmista; miksi juuri tämä/nämä
1. Walt Whitman: Leaves of Grass (Kirja)
Yhdysvaltalainen kirjallisuusvaikuttaja Harold Bloom sanoo Walt Whitmanin merkinneen Yhdysvaltain kirjallisuudelle yhtä paljon kuin Shakespeare Euroopan. Itse palaan näihin alkuvoimaisiin teksteihin väsymättä kerta kerran jälkeen uudestaan. Kannattaa ottaa tutustuttavaksi alkuperäisteos ja tarvittaessa tueksi jokin tarjolla olevista (osittaisista) käännöksistä. Erityisen ajankohtainen nyt, Whitmanin syntymän 200-vuotisjuhlan merkeissä. O Captain! My Captain!
2. Mikko Sarvanne Hip Company: Muovibabylon (CD)
Arto Melleri esitti aikoinaan runojaan livenä Pekka ”Rekku” Rechardtin kitarasäestyksellä. C-kasettikin tehtiin, ja se pyöri pitkään autoni soittimessa. Neljännesvuosisata myöhemmin Mikko Sarvanne Hip Company lähti samoille linjoille astetta kunnianhimoisemmin Muovibabylon-projektissaan yhdessä Baby P:n kanssa. Svengaavaa spoken wordia! Hyvä esimerkki edellä käsitellystä musiikin ja kirjallisuuden linkittymisestä.
3. Volter Kilpi: Pitäjän pienempiä (Kirja)
Volter Kilpeen ei kyllästy, jos onnistuu pääsemään makuun. Juha Hurme suosittelee apertiviiksi Kaaskerin Lundström -novellia, yhtä Pitäjän pienempiä -kokoelman teksteistä. Se on myös minun mielipiteeni ja yhdyn siihen täysin, Tintti-kirjoja lainatakseni. Lundströmin itsepuhelu kouraisee syvältä. Kilpi kuvaa loppumatonta painia katumuksen kanssa tavalla, joka hienoimmillaan on korkeinta maailmankirjallisuutta.
Marraskuun musakasvon Juhani Vilpaksen kysymys sinulle: ”Mikä on paras ja huonoin ominaisuus omassa instrumentissasi?”
Onpa hauska kysymys. Kun viime aikoina olen soittanut enimmäkseen matalalle ulottuvaa ja kookasta baritonisaksofonia, olen suorastaan rakastunut instrumentin fyysisyyteen, siihen kuinka resonointi tuntuu parhaimmillaan koko kehossa. Saksofoni myös istuu hyvin monenlaiseen musiikkiin, ja seksikkääksikin jotkut sitä luonnehtivat. Heikkoudet löytyvät varmaankin siitä, että saksofonilla ei voi soittaa useita ääniä samanaikaisesti toisin kuin vaikkapa kitaralla tai kosketinsoittimilla. Laadukas saksofoni on myös merkittävä investointi, useiden tuhansien satsaus. Huoltaakin soitin täytyy aika ajoin, ja esimerkiksi barotonisaksofonin täyshuollon hintalappu taitaa olla tuhannen euron luokkaa.
Tutustu myös muihin Musakasvoihin.
Lahden pääkirjaston musakasvo-sarja esittelee lahtelaisia muusikoita ja musiikintekijöitä. Tämän kuukauden musakasvona on muusikko-musiikintekijä Ville Kujala.
1. Kuka olet ja mitä teet?
Olen tupakoimaton raitis autoileva tansseissa käyvä tanssitaitoinen sinkkumies Lahdesta (Lahesta ). No ei nyt sentään... Pääsinpäs tuomaan heti ensimmäiseen vastaukseen omaa huumorin kukkaani. Oikeasti olen mies jonka elämään musiikki vaikuttaa voimakkaasti kaikilta osa-alueilta niin sen suurkuluttajana kuin itse soittajana pääsääntöisesti mies ja koppakitara meiningillä. Aloitin kitaran kanssa ysärin (90-luvun) puolivälin jälkeen itse opiskellen ilman minkäänlaista musikallista koulutusta. Itse asiassa näin jälkikäteen se ei ollut mikään helppo tie. Huomasin, että mikään ei tapahdu todellakaan sormia napsauttamalla. Varsinkin alussa soittoharjoitus vaati aikansa. Olenkin antanut itselleni pitkäjänteisesti todella paljon harjoitustunteja. Tosin koulutus olisi ollut erittäin hyvä asian parempaan oppimiseen. Jos musiikki esimerkiksi ammattina kiinnostaa kannustan kyllä nuorempiani lähtemään opiskelemaan musiikkia. Oli se sitten opiskelua oppilaitoksessa tai itse opettelua. Hyvällä työmoraalilla ja tahdolla tuloksia kyllä syntyy.
Olen rakentanut elämäni musiikin ympärilleni käyden valitsemaani tietä eteenpäin askel kerrallaan. Nöyränä poikana kunnioitan musiikkia. Se on suuri rikkaus vaikka itse ei edes soittaisi. Tosin musiikin soittaminen auttaa ymmärtämään myös näitä muitakin juttuja. Esimerkiksi itse olen ollut mukana pitkään lahtelaisessa elävänmusiikin yhdistyksessä nimeltä Lahden Rytmin Ystävät ry. Se on tuottanut Lahteen useita tapahtumia kuten Lahti Blues & Roots ja RunoRock historiansa aikana kera lukuisten klubi-iltojen, joita on pidetty pääsääntöisesti Ravintola Torvi -nimisessä elävän musiikin pyhätössä. Kerran kuukaudessa järjestämme yhä Akustista Klubia, jonka isäntänä olen toiminut nyt 10-vuotta.
Lahden Rytmin Ystävät ry:n toimihenkilönä olen tallentanut valokuvakamerallani paljon yhdistyksen toimintaa jo vuosien ajan. Tätä kautta sain alkujaan haltuuni myös valokuvakameran. Sittemmin olen tuonut kuvaajana esille mm. musiikki-aiheisia valokuvia eri näyttelyiden puitteissa kuten esimerkiksi Lahden Kaupungin kirjaston musiikkiosastolle.
Elämäni muut aktiviteetit keskittyvät vahvasti kulttuurin alle oli kyseessä sitten teatteri, elokuvat, kirjallisuus ja taide. Kaikista näistä saan itselleni paljon iloa ja inspiraatiota. Kirjallisuuden parissa olen opiskellut sanataidetta ja sitä kautta saanut myös eväitä esimerkiksi parempaan laulun kirjoittamiseen.
Urheilun puolelta diggaan seurata jalkapalloa ja myös pelata sitä. Futis on tosiaan alright. Onhan kotikaupungistamme kotoisin myös suuri jalkapallo sankari ja esikuva Jari Litmanen Lahden Reippaan kasvattina.
2. Millaisia musiikillisia haasteita sinulla on meneillään ja tulossa?
Haasteellisia juttuja on tietenkin aina oman instrumentin parhaalla mahdollisella tavalla haltuun ottaminen ja sen musikaalinen osaaminen oli sitten kysymys kitarasta, laulusta tai huuliharpusta. Nämä kolme elementtiä itselläni on trubaduurina työn alla koko ajan. Mun mielestä soittimen oppiminen ja sen soittaminen on loputon tie. Niin kuin sitä sanotaan, että kitaristi ei tule koskaan valmiiksi. Tuleeko muusikko edes koskaan valmiiksi? Siihen saa kukin vastata tavallaan.
Sama koskee toki laulujen kirjoittamista. Sitä voi tehdä paremmin tai sitä voi tehdä huonommin. Pitäisi jaksaa olla ahkera ja tehdä paljon, eikä laiskotella asian kanssa. Joskus ehkä luova tauko voi tehdä hyvää. Mutta asia on todella niin, että vain tekemällä oppii. Sama koskee keikkailua. Mukavaa ja hyvä asia on, että minulla on esimerkiksi buukattuna tulevia keikkoja nyt tulevalle Syyskuulle kalenterissani.
Ja musikallisena haasteena pidän myös aina uuden laulun kirjoittamista ja sen säveltämistä.
Tulevaisuuden suunnitelmista pitää mainita, että minulla on ollut jo pitkään mielessä oman albumin julkaisu omalla biisi materiaalilla. Mutta ensin pitää löytää hyvät ja parhaat mahdolliset yhteistyökumppanit, kenen kanssa tällainen paketti olisi mahdollista tuottaa ja julkaista.
Viime aikoina on bändin kasaaminen alkanut kiinnostaa kovasti. Virityksiä minulla on ollut aikaisemmin, mutta ne eivät ole olleet kovin pitkäikäisiä. Ja se on saanut minut tuntemaan itseni joskus hieman alakuloiseksi.
Odotan innolla syksyn lukukautta Wellamo-opistossa, jonne olen ilmoittautunut mukaan. Kyseessä on Amerikkalaisen kansanmusiikin ryhmä, mitä luotsaa muusikko Seppo Sillanpää. Vähän toki mietityttää, riittävätkö omat perustaitoni kyseiseen ryhmään. No, aika kertoo sen...
3. Miten kuvailisit suhdettasi musiikkiin? / Millaista musiikkia kuuntelet?
Musiikin merkitys on minulle tärkeä ja tunteiden tasolla emotionaalisesti erittäin vahva. Musiikki voi avata kanavia tai sulkea niitä. Se voi sytyttää valoja sinne, missä niitä ei ole ennen nähnyt ja aukaista ovia uusiin maailmoihin, mitä ei ole edes tiennyt ennen olevan. Näin olen useasti kokenut esimerkiksi konserteissa tai erilaisissa elävänmusiikin tilaisuuksissa yleisön edustajana. Oli sitten lavalla ulkomainen tai kotimainen artisti. Kun esiintyjä on hyvä ja kappalemateriaali koskettaa, niin silloin on kyllä kaikki kohdillaan. Näin olen tosiaan kokenut esimerkiksi Bob Dylan konsertissa. Suoraan sanoen, itselleni Bob Dylan on se suurin musikallinen innoittaja, esikuva ja vaikuttaja. Mutta lisäten, että itselläni on kyllä paljon muitakin tärkeitä esikuvia. Kerran Lahdessa kuulin kun katusoittaja soitti ja lauloi Townes Van Zandtin kappaleita. Se oli minusta merkittävää. Vielä Dylanin vaikutuksesta... Hän on lukuisille musiikin tekijöille yksi tärkeimpiä esikuvia ja innoittajia. Se kertoo paljon hänen suuruudestaan niin musikaallisesti kuin myös biisin kirjoittajana aina hänelle mm. myönnettyä kirjallisuuden Nobel palkintoa myöten.
Millaista musiikkia kuuntelen on minulle laaja kysymys. Eri mielentiloihin sopii fiiliksen mukaan erilainen musiikki. On mm. voimauttavia kappaleita ja artisteja, sydänsuruihin omansa jne... Yleensä levysoittimessani pyörii Bob Dylan-musiikin lisäksi paljon eri laulaja-lauluntekijöitä sekä musiikkia amerikkalaisesta Folk- /Country- / Blues-musiikin historiasta. Kuuntelen myös ns. isoja bändejä kuten The Beatles ja The Rolling Stones. Välillä laitan levysoittimelle Jazz-musiikkia niin laulettuna kuin myös ilman laulua. Silloin tällöin myös klassinen-musiikki voi soida kotonani... unohtamatta tietenkään kotimaassamme tehtyä musiikkia hyviltä artisteilta. Tänään kuuntelin muuten Edith Piaf Her Greatest Hits -levyn. Silloin tällöin olen myös radion musiikkitarjonnan varassa, jos en kuuntele Ylen Radio puhetta.
4. Millaisena näet musiikin tulevaisuuden?
Musiikin maailmasta on sanottu, että eri taiteen lajeista sei olisi kaikkein lähimpänä Jumalaa. Onko se totta vai ei, siitä voi olla kukin mitä mieltä tahansa. Itse tunnen musiikin tavoittavan jollain tavoin maailman kaikkeuden. Joka tapauksessa tutkittua on, että musiikilla on ihmisen hyvin voinnin kannalta tärkeä vaikutus. Tuo tosin ei ole mitenkään yllätyksellinen lopputulos, joka ainakin meille musiikinystäville on selvä asia. Eipä ole siis mikään ihme, että musiikkia on ollut aina ja tulee todennäköisesti myös olemaan.
On puhuttu jo pidempään, että artistien levymyynti ei enää kannata. Digitaalisuus on muuttanut paljon levybisnestä, ja riskinä on se, ettei fyysisiä äänitteitä kannata enää julkaista. Varsinkin nuoremmat sukupolvet kuuntelevat musiikki suosikkinsa lähinnä vain suoratoistoina netistä. Onneksi asia ei ole sentään ihan niin mustavalkoinen. Tallenteita yhä julkaistaan ja myydään... cd-levyjä, vinyyleitä ja jopa c-kasetteja. Ja juuri näistä perinteisistä formaateista artistit saavat itselleen yleensä paremman siivun tekemisistään.
Näissä asioissa meistä jokainen voi vaikuttaa omilla toimillaan. Lahdessa meillä on Levy-kauppa ÄX unohtamatta paikallisia divareita ja kirpputoreja. Ja maassamme järjestetään vuosittain useita levymessuja, joista pari-kolme pidetään myös täällä Lahdessa. Myös lukuisat verkkokaupat ja tahot myyvät levyjä, joka tosin ovat pois kivijalkakaupoilta. Mikäli ei varsinaisesti halua kotiinsa haalia tallenteita, on sitten kirjasto hyvä foorumi musiikki tallenteiden haltuun ottoon.
Täältä löytyy myös kaksi musiikkikauppaa, jotka myyvät hyvällä ammattitaidolla muun muassa soittimia niin aloittelijoille kuin ammattilaisille. Ja pitänee mainita, että Lahdessa saa Keskusmusiikista kitaralle kuin kitaralle ammattimaista huoltoa sekä korjauspalveluja. Lahdessa on lisäksi muitakin tahoja, ketkä tekevät esim. kitaroille huolto- ja korjaustöitä. Hukkasen Ari on tehnyt moniin kitaroihin sähkötöitä ja Palsan luona oma akustinen kitarani on käynyt trimmauksessa.
Musiikin koulutuksesta kotikaupungissani voin sanoa, että asiat ovat meillä hyvin. Meillä on eri oppilaitoksia niin nuoremmille kuin myös vanhemmillekin kuten jo aiemmin mainitsemani Wellamo-Opisto. Siellä on tosiaan kursseja ja opetusta niin laululle, pianolle kuin myös kitarasta harmonikkaan. Lisäksi löytyy yksityisopetusta eri instrumenteille ja musiikkiryhmille kuten suosittu Ukuleleorkesteri.
Mielestäni Wellamo –opiston kurssien hintakaan ei ole päätä huimaava. Toisaalta jos haluaa yksityisopetusta omaan instrumenttiinsa muualta, niin sitäkin löytyy. Kun vain viitsii etsiä ja nähdä vähän vaivaa .
Tietäen varmasti, että musiikki ei tule maailmasta häviämään koskaan. Vaikka juuri julkaistussa tuoreessa elokuvassa Yesterday ( ohj. Danny Boyle 2019 ) maapallon laajuisen sähkökatkon seurauksena maailman historiasta häviää The Beatles -musiikki paitsi yhdeltä henkilöltä. Mutta se onkin vain fiktiota hyvältä ( Richard Curtis ) elokuvan tarinan käsikirjoittajilta. Joten suosittelen kyllä tsekkaamaan tämän kyseisen elokuvan. Jos varsinkin The Beatles musiikki itseään koskettaa.
5. Miten mielestäsi musiikki ja kirjallisuus linkittyvät?
Musiikista on tosiaan kirjoitettu paljon kirjoja niin elämänkertoina muusikoista kuin myös eri yhtyeistä tutkimuksina ja pitkinä esseinä. Omilla isovanhemmillani oli kirjahyllyssä Otavan iso musiikkitietosana kirjasarja 1-5, joihin tutustuin jo nuorella iällä pohjalta itseäni kiinnostavat musiikkiaiheet. Kirjasarjan sivuilta tuli vastaani niin The Beatles -yhtyeen faktaa kuin vaikkapa mielenkiintoisen elektronisen soittimen Theremin asiatietoa. Theremin soitinta on muun muassa Led Zeppelin käyttänyt musiikissaan.
Pidän kirjaopuksia todella hyvinä fakta tietoina musiikin maailmaan jo aikaa ennen internettiä. Kirjakokonaisuudet ovat aina kirjoja, eivätkä silmiä rasittavaa näyttöpäätteen loistoa.
Olen lukenut paljon eri muusikoiden elämistä kertovia kirjoja, mitkä ovat vaikuttaneet minuun. Kuten mystisen ja erittäin merkittävän Blues -legendan Robert Johnsonin elämästä kertova kirja. Sen on kirjoittanut Peter Guralnick. Kyseisessä kirjassa kerrotaan mm. minkälaista oli keikkaelämä 1920-30 luvuilla Pohjois-Amerikan Etelä-valtioissa. Kirjan lopussa käydään läpi Johnsoniin vaikuttaneita artisteja kuten Charlie Patton ja Son House sekä hänen aikalaisistaan kuten Johnny Shines ja Robert Lockwood Junior.
Robert Johnsonista on tehty myös erittäin komea ja vaikuttava sarjakuvakirja: Love In Vain (Robert Johnson ja paholainen tienristeyksessä. Mezzo – J.M Dupont Like 2015). Ja todellinen ” on the road ” kirja Jack Kerouac Matkalla romaanin ohella on Amerikan suuren runoilija-kansanlaulaja-lauluntekijän Woody Guthrien kirjoittama omaelämänkerta nimeltä Bound for Glory – The Hard-Driving, Truth –Telling (1943). Mitä suosittelen ihan kenelle tahansa, joka on kiinnostunut Woody Guthriesta tai yleensäkin Amerikasta mitä ei enää ole muualla kuin historian kirjojen sivuilla. Ja silloin kirjoitetuissa ja tallennetuissa vanhoissa lauluissa.
Kuinka mielestäni kirjallisuus ja musiikki liittyvät toisiinsa? Mieleeni Suomesta tulee Eino Leino, kuinka hän nimesi omiaan runokirjoituksiaan lauluiksi. Niitähän on sittemmin Vesa-Matti Loiri laulanut levyille kanssa sävelletyn musiikin. Runot ja laululyriikka on aina kävellyt käsi kädessä.
Tosiaan Bob Dylan palkittiin vuonna 2016 Ruotsin Akatemian kirjallisuuden Nobel palkinnolla, joka on maailman laajuisesti arvostetuin kirjallisuuden palkinto ja kunnian osoitus. Sillä ei ole koskaan aikaisemmin palkittu yhtään laulaja/lauluntekijää ennen nyt Bob Dylania. Se on erittäin iso kunnian osoitus kaikkea laululyriikkaa kohtaan ja osoitus siitä, että kirjallisuus kumpuaa samasta lähteestä.
Bob Dylan on myös julkaissut omaa kirjallista tuotantoaan musiikkituotantonsa ohella. Häneltä ilmestyi oma kokeellinen proosarunoteos nimeltä Tarantula vuonna 1971. Hän on julkaissut myös kirjoittamansa Muistelmat osa 1 (2005-2006 WSOY). Se on saamassa myöhemmin jatko-osia. Kirjan kertoja minä on itse Bob Dylan. Hän kertoo itsestään, soittamisesta, laulun kirjoittamisesta, yleensäkin elämästä ja eri ihmisistä; ystäväistä, tuttavista ja työkavereista. Erittäin hyvällä tavalla. Suosittelen kyseistä kirjaa kaikille, ketä musiikki jollain tavoin koskettaa ja kiinnostaa.
Musiikki ja laululyriikka lähes kirjallisena tuotantona tulee vastaan Dylanin lisäksi monilta hyviltä artisteilta kuten vaikkapa Leonard Cohen. Hän oli ennen ensimmäistäkään musiikkialbumia julkaissut omia kirjoja. Ja se on kyllä näkynyt vahvasti Leonard Cohenin laululyriikoissa.
Suomalaisista artisteista Juice Leskisen kappaleet ovat useimmille tuttuja jo sieltä seitsemänkymmentäluvun alusta. Lähes kaikilta Leskisen albumeita kotoaan löytyy. Mutta minulla on hyllyssäni enemmän hänen kirjallista tuotantoa kuin hänen levyjään aina ensimmäisestä Sonetteja laumalle runokokoelmasta alkaen vaikka todella arvostan miehen runsasta laulutuotantoa ja -materiaalia sekä hyviä albumikokonaisuuksia.
Kun kirjallisuudesta lähdettiin puhumaan niin lukemattomia opuksia riittää oli kyse sitten vanhemmasta kirjallisuudesta tai nykyhetkestä. Suoraan sanoen en ole nyt näissä kovin hyvin kartalla. Aika on niin rajallista. Oma musiikki sekä sen esittäminen ja tekeminen on ottanut enemmän aikaa kuin esimerkiksi klassikoiden lukeminen. Eräällä tavalla sääli. Sillä todella pitäisi nyt lukea enemmän niin kuin olen nuorempana tehnyt.
Vielä pitää mainita muusikoista/laulajista Bruce Springsteen, jotka ovat kirjoittaneet myös itsestään. Hän julkaisi kirjansa Born to Run 2016. Se oli minulle fanina mielenkiintoinen matka miehen pään sisälle ja hänen maailmaansa lukuisten hyvien laulujensa lisäksi. Ja mieleeni tulee nyt myös Johnny Cashin kirja, joka on suomennettu nimeltä Laulu Elämälle (1978). Sen englanninkielinen alkuteos oli Man in Black on vuodelta 1975. Kirjassa Johnny Cash käy vahvasti kristinuskoaan läpi kanssa silloisen eletyn elämän.
Sitä kulee sanottavan, että hyvä kirja löytää oikean lukijansa luo. Joskus sattumalla jos toisella tai sitten vaikka hyvän ystävän vinkillä: ”Tää sun täytyy lukea”.
Tällä hetkellä olen lukemassa ystävältäni saatua omakustannetta.
Kirja minkä haluaisin lukea perusteellisesti kannesta kanteen on kyllä Raamattu. Jos Raamattu tuntuu uskonnollisesti raskaalta tai luotansa pois työntävältä, niin kyseistä teosta voi lähestyä silloin lyyrisenä teoksena. Tarinoita siinä teoksessa riittää. Ja Raamatussakin soitetaan musiikkia.
6. Millainen erityismuisto kirjastosta on jäänyt mieleesi?
Muistan aikoinaan kun Lahden Rytmin Ystävät ry järjesti monena vuonna keväisin RunoRock- tapahtumaa. Tapahtumaan kuului aina Lahden kaupungin kirjaston auditoriossa järjestetty Avoin Symposium tilaisuus, jossa olin monesti tallentamassa tilaisuutta valokuvakameran kanssa. Kyseisistä Symposium tilaisuuksista on paljonkin muistoja. Esimerkiksi se kuinka Veltto Virtanen ja Kari Peitsamo keskustelivat hyvin lennokkaasti tajunvirrallaan runoudesta ja sen vaikutuksesta monena eri vuonna. Sekin oli merkittävää, että kyseisissä tilaisuuksissa kuuli ja näki nyt jo edesmenneen Finlandia –palkitun runoilija Arto Mellerin itse lukemassa ja lausumassa runojaan. Eli hänen tekstillistä ja kirjallista työtään.
7. Käytätkö nykyisin kirjaston palveluja?
Peruslainauksien ohella käytän Kirjaston Musiikkiosaston pianohuoneita instrumenttieni harjoittelemiseen. ja silloin tällöin myös äänitystilaa oman musiikin tallentamiseen. Eri artikkeleiden kanssa on tullut myös tehtyä digitointeja.
Lahden Kaupungin kirjasto aineistoillaan on jo pitkään esittäytynyt minulle suurena aarreaittana. Sama koskee niin kirjoja kuin musiikkiosaston levyarkistojen lisäksi mm. nuottikirjoja ja konsertti DVD-levyjä, dokumenttitallenteita ja opetusvideoita. Lehtisalin aineistoa myös kehun. Sieltä löytyy luettavaksi lehti kuin lehtikin.
Kirjaston järjestämistä yleisötilaisuuksista olen pitänyt olivat ne sitten konsertteja, luentoja tai muita tapahtumia kuten Open Mic tilaisuuksia. Olen ollut myös musiikkigenre -vinkkaustilaisuuksissa sekä erilaisissa ryhmissä mitä kirjastossa on järjestetty kuten kirjoitusryhmissä. Mielestäni nekin ovat olleet antoisia. Minusta onkin aina kiintoisaa tsekata kirjaston ilmoitustauluilta mitä tapahtuu lähiaikoina. Kiitosta saa myös uusien aineistoartikkeleiden tilaaminen, joka on ollut mutkatonta. Hyvä asia on myös kaukolainojen järjestäminen. Ystävällisen palvelun kirjastossa olen aina saanut. Ja tämä kaikki on ilmaista. Se on minusta hyvin merkittävää!
Mielestäni eri asioiden work-shop tapahtumia voisi tulla lisää Kirjaston oheisohjelmistoon olisi kyse sitten luovasta kirjoittamisesta tai musiikin soittamisesta. Tai vaikka mahdollisesti draama teatterista. Jos vain kuinkin mahdollista. Yhdessä tekemisessä on aina mielestäni hyvä juttu ihan kenelle tahansa.
8. Minkälainen kirjaston merkitys on?
Tottakai se on selvää, että Kirjasto kehittää toimintojaan koko ajan eteenpäin erilaisiin ja uusiin asioihin. Enkä näe siinä mitään väärää. Tietenkin joku saattaa sanoa , että mikseivät asiat ole niin kuin ennen ja miksi tätä hommaa täytyy kokoajan kehittää ja kehittää. Eikö asiat voisi pysyä just niin kuin näin ne nyt on, eikä tästä tarvitse tehdä ja brändätä sirkusta tai pomppulinnaa? Eikös kirjastoissa ole ainakin ennen ollut luku rauha? No kyllä se lukurauha on Kirjastoissa vieläkin.
Mikäli seuraa vaikka uuden Helsingin Keskuskirjasto Oodin tapahtumakalenteria, niin siellä on lähes tulkoon joka päivälle jokin eri tapahtuma ja parhaille jopa monta.
Yhteiskunnallisesti kirjastolaitos on mielestäni erittäin merkittävä. Avoinna koko kansalle, niin köyhemmille kuin rikkaille ulkonäköön ja rotuun katsomatta. Internet palvelut ovat jokaisen käytettävissä ilmaiseksi. Sivistyksellisesti kirjasto antaa kyllä parhaat eväät asiaan kuin asiaan. Kirjastoissa tapaa myös muita ihmisiä; tuttuja ja tuntemattomia, keiden kanssa voi keskustella ja vaihtaa vaikka päivän kuulumiset, jos siltä tuntuu.
Kirjaston merkitys on todella iso esimerkiksi musiikin opiskelijoille. Opintomateria löytyy ja harjoitustilat ovat hyvät. Kirjaston merkitys on kasvanut myös esiintymistilaisuuksien järjestäjänä.
Kirjastoissa järjestettävät erilaiset näyttelyt esim. valokuvien tai vaikkapa sikarilaatikkokitaroiden puitteissa ovat olleet mielestäni aina mielenkiintoisia. Se on hienoa, että eri taiteenalojen harrastajat tai ammattitaiteilijat pääsevät esille ajoittaen omilla töillään.
9. Mitä mieltä olet Lahden musiikki- ja kulttuuritarjonnasta?
Kulttuuritarjontaa kotikaupungissamme kyllä runsaasti on. Monenlaista löytyy aina kuten useita vuosia järjestetty Lahden Runomaraton tapahtuma tai kansainvälinen kirjailijakokous kanssa erilaisten musiikki tapahtumien.
Ja nyt on vuosittain järjestettävä Lahti Fringe Festival, minkä sisällä on nykyään Lahden Taidelauantai. Tapahtuma tuo kaupunkimme keskustaan erittäin paljon kulttuuritapahtumia eri taiteenaloilta ihmisille koettavaksi, nähtäväksi ja kuultavaksi.
Kokonaisuudessaan koko Sibeliustalon toiminta kaikilla osa-alueillaan on merkittävää, mistä meidän lahtelaisten olisi syytä olla kiitollisia. Sillä harvassa ovat kaupungit, mistä löytyy vastaa konserttisalia tai eri kulttuurialojen keskusta kera kansainvälisesti tunnetun ja arvostetun Lahti Sinfoniaorkesterin.
Tapahtumia tässä kaupungissa on vuoden kierron aikana säännöllisesti kuten eri kulttuuri tilaisuudet Kirjastoiden lisäksi kaupunkimme muissa kulttuurikeskuksissa kuten Kansantalossa tai Pikkuteatterissa Loviisankadulla.
Teatteritoiminta on aktiivista oli kyse sitten harrastaja- tai ammattitoiminnasta. Muun muassa Teatteri Vanha Juko Rautatienkadulla luo omalla toiminnallaan niin teatteriesityksiä kuin myös Klubi- ja konsertti- iltoja ja Juko Art tilaisuuksia. Lahden seudulla toimii monia kesäteattereita, mitkä ovat kesäaikaan suosittuja. Lahdessa on myös hieno ja iso ammattilaisteatteri, Lahden Kaupunginteatteri.
Lahden alueella on tosiaan myös runsaasti erilaisia musiikkikonsertteja eri musiikki genrejen alta, kuten Blues - tai Jazz musiikki.
Tulossa on myös uusi Päijänteenkadun kulttuurikeskus Malski. Uskoakseni se tulee olemaan erittäin mielenkiintoinen tila kaupunkimme kulttuuritoiminalle. Joten sitä nyt odottaessa. Aika kertoo sitten mitä kaikkea tuleva kulttuurikeskus toiminnallaan tulee sisältämään.
Taidegalleria -toimintaa on kaupungissamme myös mainitakseni esimerkiksi Galleria Uusi Kipinän. Sen toiminta on rikasta ja mieltä avartavaa. Se tuo todella hyvä tasoista taidetta kaikille nähtäväksi. Ilman pääsymaksuja. Sitä pyörittää Kauno ry kanssa muiden sisar taideyhdistyksien.
Vielä alleviivattuna Lahden Live-musiikki scene on mielestäni rikasta. Se on loistava asia. Keskustan alueella on useita anniskeluravintoloita, mitkä kiinnittävät esiintyjiä soittamaan ja esiintymään. Oli kyse sitten bändeistä tai vaikka Stand-Up koomikoista. Se on mielestäni hyvä asia, että muusikoilla ja esiintyjillä on työpaikkoja, missä esittää parhaalla mahdollisella tavalla omaa tuotantoaan. Ja toisaalta se luo taas yleisönedustajille mm. iltaohjelmaa kaupunkiimme.
Mainitsen muutamia minulle ja lahtelaisille tärkeitä soittopaikkoja. Ihan ensimmäisenä tuli mieleeni tietenkin jo mainitsemani maanlaajuisesti tunnetut ja keikkapaikkoina arvostetut ravintolat Torvi ja Tirra, nämä lahtelaisen live-musiikin ja baarikulttuurin kehdot.
Kompleksista on muuten juuri julkaistu kirja, Loviisankatu 8. Ja suosittelen sitä ihan kenelle tahansa.
Möysän musiikkiklubi on myös erittäin merkittävä ja tärkeä live-musiikin keskus kaupungissamme. Mielestäni lahtelaisena pitää olla todella ylpeä siitä.
Pikku Hanhi ravintola on tänä päivänä hyvä keikka paikka keskellä kaupungin keskustaa. Sieltä pitää eritoten mainita mielenkiintoiset joka sunnuntaina järjestettävät Jamday illat. Nimensä mukaisesti bändijameina. Siellä voi kuka tahansa soitto-/ laulutaitoinen nousta lavalle soittamaan ja esiintymään house-bandin kanssa. Mielenkiintoisia iltoja Jamday;t ovat myös yleisön näkökulmasta.
Myös pienemmät baarit keskustan alueella kuten Hygge ja silloin tällöin Hiidenkivi kiinnittävät esiintyjiä Teerenpeliä unohtamatta. Myös ravintola Virastossa on live-musiikki toimintaa kuten joissakin muissakin paikoissa keskustan alueella. Ja keskustan ulkopuolella on monia kuppiloita ja ravintoloita kuten Ace Corner, joissa on myös live-musiikkia tietyin väliajoin.
Tapahtumapaikka Lahden Kesanto on syntynyt Sopenkorpeen kaupunkimme kulttuuritarjontaa lisäämään hyvällä tavalla kaikille nähtäväksi ja koettavaksi. Siellä on nyt ollut paljon tapahtumia kesäaikaan.
Joten tässä näin kerrottuna mikä on mielestäni hyvää kaupungissamme järjestetyssä kulttuuri- ja musiikkitarjonnassa. Kaikille löytyy varmasti jotakin, voin sanoa.
Tietenkin sitä myös itse kulttuuritapahtumien järjestäjänä miettii, että riittäkö ihmisiä tapahtumiin näinkin pienessä kaupungissa kuin Lahti. Varsinkin jos sattuneista syistä samaan aikaan järjestetään päällekkäin samana päivänä samalle kellon ajalla. Ihmisethän aina äänestävät jaloillaan tulevatko paikalle vai eivät.
Lahden kulttuuri tarjontaa kelattuna aina syntyy uusia juttuja nimenomaan ruohon juuri tasolta kuin myös vähän isomminkin ja ne kestävät aikansa. Tai sitten hyvässä tapauksessa niistä juurtuu pysyviä juttuja. Mielestäni aina on tilaa uusille jutuille, sekä jo paikkansa lunastaneilla. Kyllähän me kaikki jollain tavoin kulttuuria kaivataan elämäämme ja sen kanssa on sitten hyvä olla ja hengittää. Ja olla myös onnellinen. Samalla voi kokea, kuinka muutkin saavat kulttuurista palansa purtavaksi ja ottaa osaa tilaisuuksiin, joista saa sitten rikkautta elämäänsä kaikilla tavoin.
10. Levyvinkki ja kirjavinkki kirjaston kokoelmista:
Yksi kirja vinkki ylitse muiden on :
Dante Alighieri (1265–1321) Jumalainen Näytelmä (ital. La divina commedia) kokonaisuudessaan.
Eino Leinon suomennoksena. Toivon, että tämä kirjallinen teos lukijalleen esittäytyy rakkauskertomuksena.
Levyvinkkinä mainitsisin Bob Dylanilta kolmen levyn sarjan :
Time Out of Mind ( 1997 ) ”Love And Theft ” ( 2001 ) Modern Times ( 2006 )
Kuunnelkaa hyvät ihmiset nämä levyt. Niin kyllä te sitten ymmärrätte miksi haluan nämä levyt vinkata.
Elokuun musakasvon Pilvi Äikkään kysymys Ville Kujalalle: ”Mikä on ollut mieliinpainuvin palaute, jonka olet saanut trubaduurikeikallasi? Millainen tilanne oli kyseessä?"
Mieleeni tuli hauska tilanne, kun olin Helsingissä esiintymässä laulaja/lauluntekijä -tilaisuudessa nimeltä Samettiklubi jo joitakin vuosia sitten. Se järjestettiin silloin Urho Kekkosen kadulla Semifinal -nimisessä paikassa Tavastia klubin alakerrassa. Silloin myös toinen paikalle tullut laulaja-lauluntekijä, joka myös esiintyi kyseisessä illassa totesi ja sanoi minulle:
”Sinä olet kyllä Nashvillen miehiä”. Tietämättä omaa nimeäni.
Nashville, Tennessee siis Amerikkalaisen kantrimusiikinkeskus lempinimeltään Music City aloin aprikoimaan mielessäni. Enhän minä koskaan ole Nashvillessä käynytkään. Ehkä unissani vain mustassa yössä kanssa kirkkaan tähtitaivaan alla täyden kuun, mietin. Vai tarkoittaako hän sitä kotimaista nääsvilleä, missä vielä silloin oli delfinaario ja sen vieressä korkealle 168 metriin kohoava maamerkki nimeltä Näsinneula. Mietin vielä mielessäni, kyllä tämä minulle käy ihan kumminpäin vain. Olenhan minä kyllä Tampereella käynyt.
Joten tämä toteamus toiselta soittajalta tuntui silloin parhaalta kehulta ikinä.
Tämä kyllä minulle käy mietin vielä uudestaan mielessäni.
Sitten hymyilimme ja päättäväisesti nyökkäsimme toisillemme. Right.
Mitään muuta kyseisenä iltana emme toisillemme sitten puhuneet.
Tämä näin hauskan ironisesti huumorilla muisteltuna ja todettuna
Tutustu myös muihin Musakasvoihin.
Lahden pääkirjaston musakasvo-sarja esittelee lahtelaisia muusikoita ja musiikintekijöitä. Tämän kuukauden musakasvona on laulaja ja yksinlaulun opettaja Pilvi Äikäs.
1. Kuka olet ja mitä teet?
Olen Pilvi-Annukka Äikäs, Lahdessa asuva freelancerlaulaja ja yksinlaulun opettaja. Ooppera ja muukin klassinen musiikki ovat lähellä sydäntäni. Opiskelin Lahden ammattikorkeakoulussa Musiikin laitoksella laulunopettajaksi ja opintojani olen täydentänyt yksityisesti sekä Suomessa että Saksassa. Äskettäin sain päätökseen ammatilliset lisäopintoni Lahden konservatoriossa suorittaen laulun A-tutkinnon.
Työskentelen laulunopettajana Lahden seudulla ja laulan esimerkiksi kirkkoteosten solistina. Olen laulanut pitkään Savonlinnan Oopperajuhlakuorossa 2. alttoa. Äänialaltani olen dramaattinen mezzosopraano eli matalahko naisääni.
Lukeminen on minulle tärkeää, sillä se on rentouttavaa. Nautin äänityöläisenä kovasti myös hiljaisuudesta. Välillä käyn kuntosalilla ja liikun myös luonnossa.
2. Millaisia musiikillisia haasteita sinulla on meneillään ja tulossa?
Heinäkuussa asun kolme viikkoa Savonlinnassa. Savonlinnan Oopperajuhlien Oopperajuhlakuoroa tarvitaan siellä sekä aamu- että iltaharjoituksissa Olavinlinnassa ja tietysti itse oopperanäytännöissä, kunhan niiden vuoro harjoituskauden jälkeen koittaa. Olavinlinnan näyttämöharjoituksissa yhdistyvät sekä talvikaudella opetellut oopperoiden kuoro-osuudet että ohjaajan neuvot lavatyöskentelyyn. Toisinaan lavatoimintaa ja näyttelemistä on paljonkin. Silloin on erityisen tärkeää, että laulu tulee selkärangasta, jotta voi keskittyä näyttelemiseen.
Ennen Savonlinnaan lähtöäni viimeistelen Viimeiset kiusaukset -oopperan 3. naisen roolini osuuksia. Joonas Kokkosen hienoa oopperaa esitetään kahdesti Lahden Ristinkirkossa elokuun alkupuolella osana Lahden Kansainvälisiä Urkuviikkoja.
Elokuun puolenvälin jälkeen alkaa taas uusi, tuore syyslukukausi sekä Hauskat Sävelet -musiikkikoulun että Wellamo-opiston laulun tuntiopettajana.
3. Miten kuvailisit suhdettasi musiikkiin? / Millaista musiikkia kuuntelet?
Musiikki jota kuulen tai kuuntelen, liittyy yleensä työhöni. Voisin puhua elämäntavasta, johon kuuluu kurinalainen laulun harjoittelu (tekninen harjoittelu ja itse musiikin opettelu), muiden opettaminen (olen usein korvina, jotta pystyn ohjaamaan muita) ja musiikin esittäminen, jossa oma työ tuodaan muille näkyväksi. Musiikissa on haasteellista oman keskeneräisyyden sietäminen. Toisaalta uuden on oppiminen on mahtavaa! Koen musiikin myös hoitavana, se voi toimia pakopaikkana tai inspiraation lähteenä. Musiikki itsessään on välttämättömyys.
Suuria innoittajiani ovat olleet mm. lapsuus- ja nuoruuskokemukseni Ilmajoen Musiikkijuhlilla. Pääsin 11-vuotiaana lapsiavustajaksi Atso Almilan säveltämään kansanoopperaan Kolmekymmentä hopearahaa. Kokemus kolahti oikein kunnolla ja siitä alkoi innostus oopperamusiikkiin sekä esiintymiseen.
Teini-iässä kuuntelin paljon Queenin musiikkia. Se on yhä rakasta ja yleensä vie ajatukset pois työasioista. Toisaalta vaikkapa Savonlinnan Oopperajuhlilla Kerimäen kirkossa tänä kesänä esittämämme Mozartin c-mollimessu on esittäjilleenkin upea, kollektiivinen kokemus. Oopperajuhlakuoron yhteissointi vavahduttaa.
4. Millaisena näet musiikin tulevaisuuden?
Koska olen laulaja ja laulunopettaja, suhteeni musiikkiin syntyy tekemisen ja kuulemisen kautta. Musiikin ja laulamisen tulevaisuus huolestuttaa toisinaan. Nuorille olisi hyvä tarjota lisää malleja terveestä äänenkäytöstä, sillä kestävä lauluääni ja puheääni syntyy koko kehon avulla, pohjasta asti.
Toivoisin, että lapset ja nuoret laulaisivat enemmän, koulussa rohkaistaisiin reiluun ja reippaaseen äänenkäyttöön, kuunneltaisiin tervettä, hyvää laulua, ja myös muuta klassista musiikkia, sillä siinä on monen nykymusiikkilajin juuret.
Laulunopettajana haluan kannustaa kaikkia laulamaan taidoistaan riippumatta, sillä se on terveellistä, endorfiineja tuottavaa toimintaa! Olen vuosien varrella saanut opettaa monia ihmisiä, jotka ovat rohkeasti halunneet kehittää ääntään, vaikka ovat ehkä kokeneet olevansa vieraalla maaperällä laulutunnit aloittaessaan. Ajattelen, ettei tarvitse "osata laulaa" voidakseen laulaa.
5. Miten mielestäsi musiikki ja kirjallisuus linkittyvät?
Minulle henkilökohtaisesti kieli ja musiikki yhdistyvät oopperamusiikissa. Eräs itselleni vaikuttava esimerkki on Aulis Sallisen säveltämä Ratsumies-ooppera (1975), jota esitimme Savonlinnan Oopperajuhlilla viimeksi vuonna 2006. Oopperan tekstin eli libreton kirjoitti Paavo Haavikko. Aulis Sallisen säveltämä laulusarja "Neljä laulua unesta" esittelee säveltäjän ensimmäisen oopperan keskeiset teemalliset ja rakenteelliset elementit. Laulusarjan viimeisessä laulussa todetaan koskettavasti:
"Ei mikään virta ole niin nopea kuin elämä. On ilta, kun ehtii joen ylitse."
Varsinkin nuorempana luin proosarunoja. Konservatoriossa toisen asteen musiikkiopinnoissa opiskelimme myös perinteistä lausuntaa näyttelijä Marja-Liisa Nisulan hyvässä ohjauksessa. Se oli haastavaa, mutta todella mielenkiintoista.
Minulle tärkeitä kirjoja ovat mm. Charlotte Brontën Kotiopettajattaren romaani ja Brené Brownin elämäntaitokirjat. Ja hyvää dekkariahan ei voita mikään.
6. Millainen erityismuisto kirjastosta on jäänyt mieleesi?
Lapsena kirjastoauto oli tärkeä, sillä se tuli säännöllisesti myös eteläpohjalaisen pikkukylän koulun pihaan. Autosta oli ihanaa hakea monenlaista luettavaa.
7. Käytätkö nykyisin kirjaston palveluja?
Käytän joka viikko musiikkiosaston pianohuoneita omaan harjoitteluuni. Myös kopiointi, tulostus ja skannaus ovat osoittautuneet välttämättömiksi varsinkin kiireessä. Monet laulunuotit olen saanut skannattua hyllystä sähköpostiin ja siitä eteenpäin esimerkiksi pianistia varten. Varsinkin Lahden kaupunginkirjaston musiikkiosasto on todella tärkeä minulle ja sen hyllyistä löytänyt paljon tarpeellista nuottimateriaalia. Hyvä, asiantunteva ja ystävällinen palvelu sekä musiikkiosaston että muun kirjaston puolella ilahduttavat.
8. Minkälainen kirjaston merkitys on?
Kirjasto on mielestäni välttämätön instituutio. Se tarjoaa tietoa ja sivistystä sekä viihdykettä aikana, jolloin tietoa voi saada joka paikasta liiankin kanssa, vaivaa näkemättä ja suuremmin kehittymättä. Lukemalla keskittyy lukemaansa, rauhoittuu ja sisäistää asioita. Kirjojen kautta voi elää monta elämää, kokea suurenmoisia elämyksiä ja tunteita. Samalla voi oppia ymmärtämään myös itselle vierasta.
Kirjaston ja musiikkikirjaston rooli muuttuu ja on muuttunut teknologian myötä. Iloitsen siitä että Lahden kaupunginkirjaston musiikkiosaston pianohuoneet ovat monien harrastajien ja ammattilaisten käytössä, tai musiikkia voi pelkästään kuunnella ja sitä voi vaikka editoida (taito joka pitäisi itsekin opetella!)
Joskus kirjasto on ollut ainoa tiedonlähde monessa asiassa. Toivoisin, että tulevaisuudessa perinteiset tavat lainata kirjoja ja musiikkia olisivat yhä mahdollisia. Varmaankin kirjasto on tulevaisuudessa toiminnoissaan ja palvelutarjonnassaan yhä monipuolisempi, mutta toivottavasti se säilyttää myös alkuperäisen merkityksensä. En haluaisi aivan kaiken materiaalin olevan verkossa ja sähköisessä muodossa.
9. Mitä mieltä olet Lahden musiikki- ja kulttuuritarjonnasta?
Lahdessa on tarjolla monipuolista kulttuuria kaikenikäisille, musiikista kuvataiteeseen. Sinfonia Lahti on upea ja vie Lahtea ansaitusti maailmankartallekin, kuten Sibelius-talokin, josta voi jokainen kaupunkilainen olla ylpeä. Lahden kaupunginteatteri ja Teatteri Vanha Juko ovat tehneet minuun lähtemättömän vaikutuksen tuotannoillaan. Musikaaleille on selvästi tilausta myös pienempien kokoonpanojen, vaikkapa Musiikkiteatteri NYT:n tuottamana. Onkin hienoa, että jo edesmennyt Lahden ammattikorkeakoulun Musiikin laitos ja sen musiikkiteatterilinja kantavat yhä hedelmää kaupungissamme. Lisää oopperaakin kyllä kaipaisin kaupunkiin!
Toivoisin, että paikallinen lehdistö huomioisi myös klassisen musiikin tapahtumat yhä paremmin. Soisin myös musiikin opetuksen Lahden konservatorion, Lahden musiikkiopiston ja pienempien musiikkikoulujen tarjoamana olevan yhä näkyvämpää ja arvostetumpaa.
10. Levyvinkki ja kirjavinkki kirjaston kokoelmista:
Giacomo Puccinin säveltämä ooppera Turandot. Levytyksessä jääprinsessa Turandotina laulaa ruotsalaissopraano Birgit Nilsson. Ooppera on minulle tärkeä myös Savonlinnan Oopperajuhlien unohtumattomana, sinisävyisenä tuotantona. Musiikki on veretseisauttavan upeaa.
Brené Brown: En olekaan yksin: totuus perfektionismista ja riittämättömyyden tunteesta. Lohduttava ja viisas teos, joka käsittelee häpeää ja suhdettamme siihen, koskien meistä jokaista.
Heinäkuun musakasvon Kimmo Puunenän kysymys Pilvi Äikkäälle: "Mikä on kappale ja hetki jolloin päätit ryhtyä ammattimuusikoksi?"
Olin Ilmajoen Musiikkijuhlilla 16-vuotiaana oopperakuorolaisena odottamassa oopperan kulisseissa kuoron menoa lavalle. Suretti kovasti, kun esitykset olivat siltä kesältä päättymässä. Ystävän kannustamana päätin alkaa yrittää tavoitella unelmaa oopperalaulajan ammatista. Esitimme silloin Atso Almilan säveltämää Amerikka-oopperaa, jonka libretto oli Antti Tuurin käsialaa.
Tutustu myös muihin Musakasvoihin.
Lahden kaupunginkirjasto on kehittänyt aikuisten lukudiplomin rinnalle aikuisille suunnatun digidiplomin. Digidiplomin sisältämät tehtävät auttavat ylläpitämään digitaitoja myös kesäaikana, kun kirjaston järjestämä kurssi- ja opastustoiminta on tauolla.
Digidiplomi sisältää valinnaisia tehtäviä oman laitteen hallinnasta, kirjaston e-aineistoista, internetin käytöstä ja sosiaalisesta mediasta. Kirjaston henkilökunnalta saa apua, jos jokin tehtävä jäi mietityttämään.
Tehtävävihkoja on jaossa Lahden pääkirjastossa ja lähikirjastoissa 3.6. alkaen.
Digidiplomi sähköisessä muodossa:
Täytetyn lomakkeen voi palauttaa mihin tahansa Lahden kirjastoon, jolloin suorituksesta saa itselleen diplomin. Halutessaan diplomin suorittaja voi osallistua arvontaan, jossa voi voittaa pieniä palkintoja.
Lomakkeen viimeinen palautuspäivä on 30.9.2019 ja arvonta suoritetaan 1.10. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.
Kirjastossa on mahdollista saada maksutonta perustason opetusta tietotekniikan ja älylaitteiden käytössä ja henkilökohtaista neuvontaa oman laitteen käyttöön liittyvissä pulmissa. Kirjaston järjestämän opastustoiminnan tavoitteena on auttaa asiakkaita saavuttamaan arkisten asioiden hoidossa tarvittavat digitaidot ja kannustaa omatoimiseen tietotekniikan käyttöön. Syksyn kurssit alkavat kesätauon jälkeen syykuussa ja kurssiesite on jaossa elokuun alussa sekä pääkirjastossa että lähikirjastoissa.
