The autumn of Lahti City Library events starts in August.
This autumn's first public event, Mastofestareiden Musakirppis, will be held on Friday the 16th. In the open-air event at the library's yard, there are sold for example discarded records and the afternoon is enjoyed to the rhythm of good music.
The city library offers plenty of different events during the fall, to which everyone has free access. There are familiar reading, craft and writing circles, fairy tales and digital guidance workshops, but there is always room for something new as well.
– Our goal is to prepare the most versatile, timely and comprehensive set of events for our large customer base every year, says Suvi Haikola, the service manager responsible for the library's events.
Crystal clear encounters are experienced in the autumn program. The author guests in the autumn's events are topical names on the contemporary literature. In the aftermath of the Nordic Literature Week, we get a breath from Iceland, when Satu Rämö, who became very popular with her Hildur series, arrives as a guest writer. Rakel, the fourth part of Rämö's detective series, will be published in autumn 2024.
Satu Rämö as author guest 19.11. at 18–19 p.m. at the Lahti main library. The event will be streamed on the Lahti City Library's YouTube channel (youtube.com/lahdenkaupunginkirjasto, link opens to a new window.), and you can watch the event not only from your own sofa at home, but also in the live streaming seating of the Ahtiala and Nastola libraries on site. (Photo: Björgvin Hilmarsson)
This autumn, topicality can be seen widely in the event selections: not only in the choice of visitors, but also in new, creative collaborations. In September, we will meet journalist-nonfiction author Antti Järvi in the main library. Järvi's work Where did Antti Järvi disappear? (2023) won the Finlandia prize for non-fiction. In the pages of the book, Järvi investigates the fate of his relative who disappeared over the border during the war, and reflects on Finland's historical policy and the consequences of the choices made by individuals. The event is organized in cooperation with Lahti visual arts museum Malva. The Destination exhibition is on running in Malva until November 3, 2024, which tells about leaving and finding something new through the means of contemporary art. During the author's visit, we will discuss Minne katosi Antti Järvi? (Where did Antti Järvi disappear?) and the themes of departure and arrival.
Antti Järvi talks about his work and the themes of his works at the Lahti main library on September 5. at 5:30 p.m. You can also watch the Writers' Night live via the stream on the Lahti City Library's YouTube channel (youtube.com/lahdenkaupunginkirjasto). (Photo: Marek Sabogal)
Library events are an equal opportunity for everyone. They offer an opportunity for participation and access to information, education and culture. Events are organized to promote well-being, versatile literacy and active citizenship.
– We hope that it is easy to come to library events. In them, we follow the principles of a safer space, with which we aim to guarantee a safe participation experience for everyone. We also still stream some of the visits, so you can watch them from home if you want, promises Haikola.
Events of the main library and local libraries for the period August-December have been collected in the event brochure. The library's event brochure can be picked up at the library or it can also be viewed on the library's website. Take a look at the event brochure: https://lastufinna.lahti.fi/wp-content/uploads/2024/10/Tapahtumaesite-2024-syksy_final-2-1.pdf (in finnish language), the link opens in a new tab (PDF not accessible), opens in a new window.
Additional information:
Lahti City Library, Head of Library Services, Suvi Haikola, tel. 044 416 3239, suvi.haikola@lahti.fi
Lahden kaupunginkirjaston tapahtumarikas syksy käynnistyy elokuussa.
Ensimmäinen yleisötapahtuma, Mastofestareiden Musakirppis, järjestetään perjantaina 16 päivä. Kirjaston piha-alueen ulkoilmatapahtumassa myydään käytöstä poistettuja levyjä ja fiilistellään iltapäivää hyvän musiikin tahdissa.
Kaupunginkirjasto tarjoaa syksyn aikana runsaasti erilaisia tapahtumia, joihin kaikilla on vapaa pääsy. Tarjolla on tuttuja luku-, käsityö- ja kirjoituspiirejä, satutuokioita ja digiopastusta, mutta mukaan mahtuu aina myös jotain uutta.
– Tavoitteenamme on laatia vuosittain mahdollisimman monipuolinen, ajankohtainen ja kattava tapahtumakokonaisuus laajalle asiakaskunnallemme, kertoo kirjaston tapahtumista vastaava palvelupäällikkö Suvi Haikola.
Syksyn ohjelmassa koetaan kristallinkirkkaita kohtaamisia. Kirjailijavieraat syksyn ohjelmistossa ovat ajan hermolla olevia huippunimiä. Pohjoismaisen kirjallisuusviikon jälkimainingeissa saadaan Lahteen tuulahdus Islannista, kun kirjailijavieraaksi saapuu suursuosioon Hildur-sarjallaan noussut Satu Rämö. Rämön dekkarisarjan neljäs osa Rakel ilmestyy syksyllä 2024.
Satu Rämö kirjailijavieraana 19.11. klo 18–19 Lahden pääkirjastolla. Tilaisuus striimataan Lahden kaupunginkirjaston YouTube-kanavalle (youtube.com/lahdenkaupunginkirjasto), ja tapahtumaa voi seurata paitsi omalta kotisohvalta myös Ahtialan ja Nastolan kirjastojen striimikatsomoissa paikan päällä. (Kuva: Björgvin Hilmarsson)
Tänä syksynä ajankohtaisuus näkyy laajasti tapahtumatarjonnassa: ei ainoastaan vierailijoiden valinnassa, vaan myös uusissa, luovissa yhteistöissä. Syyskuussa pääkirjastossa tavataan toimittaja-tietokirjailija Antti Järvi. Järven teos Minne katosi Antti Järvi? (2023) voitti tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Kirjan sivuilla Järvi selvittää rajan taakse sota-aikana kadonneen sukulaisensa kohtaloa sekä pohtii Suomen historiapolitiikkaa ja yksilöiden tekemien valintojen seurauksia. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Lahden visuaalisten taiteiden museo Malvan kanssa. Malvassa on 3.11.2024 saakka esillä Määränpää -näyttely, joka kertoo nykytaiteen keinoin pakon edessä lähtemisestä ja uuden löytämisestä. Kirjailijavierailun aikana keskustellaan Minne katosi Antti Järvi? -teoksesta sekä lähtemisen ja saapumisen teemoista.
Antti Järvi kertoo työstään sekä teostensa teemoista Lahden pääkirjastossa 5.9. klo 17.30. Kirjailijailtaa voi seurata myös striimin välityksellä suorana lähetyksenä Lahden kaupunginkirjaston Youtube-kanavalla (youtube.com/lahdenkaupunginkirjasto). (Kuva: Marek Sabogal)
Kirjastojen tapahtumat ovat kaikille yhdenvertainen mahdollisuus. Ne tarjoavat tilaisuuden osallistumiseen ja tiedon saantiin, sivistykseen ja kulttuuriin. Tapahtumia järjestetään hyvinvoinnin, monipuolisen lukutaidon ja aktiivisen kansalaisuuden edistämiseksi.
– Toivomme, että kirjaston tapahtumiin on helppo tulla. Noudatamme niissä turvallisemman tilan periaatteita, joiden avulla pyrimme takaamaan kaikille turvallisen osallistumiskokemuksen. Muutamia vierailuja myös striimaamme edelleen, joten niitä voi halutessaan seurata kotoa käsin, lupaa Haikola.
Renkomäen kirjastoon kuljetaan poikkeusreittejä elokuun ajan.
Renkomäen kaupunginosassa aloitetut katusuunnittelun mukaiset rakennustyöt aiheuttavat muuttuneita liikennejärjestelyitä elokuun ajalle. Orimattilankadun suunnasta monitoimitalo Auran parkkipaikoille ajettaessa on käytössä kiertotie. Kulku parkkipaikalta kirjastoon tapahtuu normaalisti. Lisäksi kevyelle liikenteelle on käytössä kiertotie Lahden sekä Orimattilan suunnasta tultaessa.
Autolla kulkiessa suositellaan käyttämään Renkomäen väylää. Paikalla on liikennettä ohjaavat opasteet. Poikkeusreitit ovat käytössä arviolta 26.8. saakka.
Kirjasto laittaa musiikin soimaan sekä hyvän kiertoon ja järjestää elokuussa musiikkiaiheisen ulkoilmakirppiksen.
Mastofestareiden musakirppis pe 16.8. klo 15.00–18.00 Lahden pääkirjasto, piha-alue (säävaraus, jolloin tapahtuma kirjaston sisätiloissa)
Kirjasto järjestää elokuussa ulkoilmakirppiksen. Tapahtumassa kirjasto myy käytöstä poistettua aineistoa. Lisäksi myös muut halukkaat voivat pystyttää oman myyntipöytänsä kirjaston edustalle.
Myyntipaikat ovat maksuttomia, ja varauksia otetaan vastaan 1.–14.8. välisellä ajalla. Kirjasto tarjoaa myyjille myyntitilan, mutta myyntikalusteet osallistujat tuovat mukanaan.
Omatoimikirppis on tarkoitettu yksityishenkilöille. Myyntipaikkoja on tarjolla rajallinen määrä. Paikan päälle otetaan max. 10 myyjää, koska tuolle määrälle voimme tarjota paikan myös tarvittaessa sisätiloissa sääolosuhteet huomioiden.
Myytävät tuotteet tulee huomioida musakirppiksen hengessä, ne voivat olla esim. äänitteitä, nuotteja, elokuvia, pelejä tai musiikkiin liittyvää kirjallisuutta tai fanituotteita.
– Musakirppis järjestetään nyt toista kertaa osana Mastofestareita. Ensimmäinen kirjaston musakirppis -tapahtuma toteutui viime vuonna yli odotusten, ja palaute oli niin positiivista, että päätimme järjestää tapahtuman uudelleen, kertoo kirjastonhoitaja Tuija Jerndahl.
Kirjasto myy tapahtumassa kokoelmasta poistettuja nuotteja, musiikkia ja musiikkikirjallisuutta. Tällä kertaa tarjolla on runsaasti nuotteja ja esim. laulu-, elokuva- ja iskelmämusiikkia.
Luvassa on yhteisöllistä meininkiä ja musiikkia, josta vastaa kirjaston oma DJ.
Tervetuloa!
Musakirppiksellä laitetaan levyt soimaan ja kiertoon.
Lisätiedot:
Lahden kaupunginkirjasto, informaatikko, Paavo Rautiainen, p. 044 4826044, paavo.rautiainen@lahti.fi
Lahden pääkirjaston musakasvo-sarja esittelee lahtelaisia muusikoita ja musiikintekijöitä. Tämän kuukauden musakasvona on Juuso Johansson, aka. DR JJ.
1. Kuka olet ja mitä teet?
Juuso Johansson, aka. DR JJ, lahtelaiskouvolalainen keski-ikäistyvä räppinörtti, DJ ja äänihenkilö, joka omistaa ihan mukavan setin PA-laitteita siihen nähden, että tekee päivätöikseen jotain ihan muuta.
Elämässä kiinnostaa tällä hetkellä lähinnä se, miten siitä saa parempaa, ja paremmalla tarkoitan tasa-arvoisempaa, tasapuolisempaa ja merkityksellisempää. Sellaista, että ketään ei riistetä tai kohdella kaltoin, ei meillä Suomessa eikä muualla. Musiikki, erityisesti juuri rap, reggae, funk, soul, yms. tarjoaa minulle pakokeinon ja tavan irrottautua ja purkaa mielen isoja keloja. Tämän lisäksi musiikki tarjoaa tällaiselle ujolle tyypille yhteisön. Räp on ollut määrittävä osa elämää 11-vuotiaasta asti. 23 vuotta rummut ja flow ovat antaneet elämänrytmin, joka on monimuotoisuudessaan tuttu ja karuudestaan huolimatta turvallinen - kuin perhe.
2. Millaisia musiikillisia haasteita sinulla on meneillään ja tulossa?
Tällä hetkellä kaikkien musiikin parissa toimivien haasteet taitaa liittyä koronaan ja siihen, miten pitää liekkiä yllä näinä vaikeina aikoina. Omat DJ-keikat virus on vienyt minimiin, mutta onneksi kesän aikana on saanut soittaa jokusen terassi keikan. On siitä viruksesta jotain iloakin ollut. On ollut kiva seurata, kun räppiä tekevät ystävät ovat saaneet eristyksessä työrauhan ja paljon aikaiseksi oman musiikkinsa parissa. Itse osallistun projekteihin miksaamalla.
Jos leikitään, että koronaa ei olisi ja saisi tehdä mitä vaan, niin haluaisin viedä tapahtumat ulos baareista. Olisi hienoa, että byrokratia tapahtumajärjestämiseen muualla kuin rafloissa olisi keveämpää, ja näin tapahtuman henkeä voisi rakentaa jo erilaisen ympäristön valinnalla. Ympäristöllä pystyy vaikuttamaan paljon tunnelmaan, ja nyt mahdollisuudet ovat aika rajalliset. Olisi mahtavaa olla luomassa tapahtumia, joissa korostuu omaehtoisuus, epämuodollisuus ja tinkimättömyys. Itselle DJ:nä tosi tärkeää on, että kompromisseja musiikin suhteen ei tehdä. Tämä periaate saattaa joutua koetukselle, liittyen baarin asiakaskuntaan.
Toimivat suhteet baareihin ovat kullan arvoisia. Omaa säännöllisen epäsäännöllisesti järjestettävää Funkmode-iltaa Tirrassa on ollut mukava organisoida, kun asiat Tirran väen kanssa sujuu niin mutkattomasti, eli terveisiä Teittiselle! Funkmodeen olisi kiva tuoda dj:den lisäksi myös livebändejä.
3. Miten kuvailisit suhdettasi musiikkiin / Millaista musiikkia kuuntelet?
DJ Premieren, DJ Jazzy Jefff, Scratch Bastid, Dj Craze ja Dj Angelo muutama mainitakseni.
Jos puhutaan vain musiikista, niin olen vähän ehkä pudonnut kelkasta. Tällä hetkellä löydän enemmän musiikillista tarttumapintaa vanhasta, kuin ihan tuoreimmasta, tavarasta. Lisäksi olen tällä hetkellä kiinnostunut räpin juurista, siitä mitä tapahtui 50-luvun lopulta 70-luvulle. Räpin historia ei ole tasa-arvon näkökulmasta ihan ongelmaton. Menneisyys on värikäs ja poliittisesti latautunut, ja nämä kuviot vaikuttavat vielä tänäkin päivänä. Suhteeni musiikkiin on kuin problemaattinen rakkaussuhde. Räppiin liittyy esimerkiksi paljon sovinistisia piirteitä, josta haluan irtisanoutua.
Sitähän tässä itse mielenkiinnolla seuraa, että miten käy - jäänkö jumittamaan räppiin ja paasaamaan sen hienoudesta ja historiasta, kaikille, jotka vaan vähänkään jaksaa kuunnella vai muutunko minäkin AOR:a kuuntelevaksi sedäksi. En tiedä kumpi olisi pahempi.
4. Millaisena näet musiikin tulevaisuuden?
Koen, että räpissä eletään tällä hetkellä jonkilaista murrosaikaa, tapahtuu polarisaatiota.
Asioilla on tapana muuttua ajan saatossa, ja edellinen sukupolvi on sitä mieltä, että nykyinen pilaa asioita. Minäkin olen sitä miltä, myönnän. Nykylogiikka on se, että kun joku keksii jotain, joka lyö läpi, niin kaikki ryhtyy toistamaan sitä. Se tekee musiikista tasapaksua ja tylsää. Luonteikkuus on helppo kadottaa, kun asioita sulautetaan yhteen. Toisaalta, tykkään fuusiomusiikista, kun se tehdään taidokkaasti. Tästä hyvänä esimerkkinä RMR:n Rascal. (Biisin musiikkivideo kannattaa myös tsekata, se yhdessä herkän biisin kanssa on outo kombo.)
Toivoisin, että tulevaisuudessa julkaisujen määrä laskisi, mutta laatu nousisi. Musiikin ja sen tekemisen ei tule olla ryppyotsaista, mutta musan pitää olla keskiössä. Levydiilejä ei tulisi saada somesuosion perusteella, vaan hyvällä tavaralla. Kaupallinen laskelmointi ja hittihakuisuus ovat myös asioita, jotka tylsistyttävät musiikkikenttää.
Ihmisten pitäisi kuunnella paljon muutakin kuin mitä kaupalliset radiokanavat tuuttaa. Pitäisi tutustua laajemmin ja antaa mahdollisuuksia muullekin, kuin kanavapomon valinnalle. Mene vaikka kirjastoon, valitse genre, johon haluat syventyä ja valkaa sieltä sattumanvaraisesti levy ja kuuntele se ajan kanssa. Spotifyn sijaan voi selata Bandcampiä. Se on hienompi sovellus, koska se antaa kenelle tahansa mahdollisuuden jakaa musiikkiaan, hinnoitella tuotoksensa vapaasti tai tarjota sitä vaikka ilmaisiksi.
5. Miten mielestäsi musiikki ja kirjallisuus linkittyvät?
Räppissä musiikki linkittyy kieleen tietenkin lyriikan ja riimien kautta. Mutta kirjat ovat myös väylä musiikin ymmärtämiseen. Poliittisessa mielessä räpin menneisyys tarjoaa paljon kiinnostavaa, ja samalla surullista. Esimerkiksi soul-musiikin ovat luoneet mustat, mutta levy-yhtiöiden pomot olivat pääsääntöisesti valkoisia miehiä, jotka sanelivat tuotannolliset säännöt. Tämä ajoi mustia musiikin tekijöitä ottamaan kantaa, ja muusikkoyhteisön sisällä pyrittiin tekemään valta-asetelmia keikuttavia tekoja. James Brown laittoi oman levy-yhtiön pystyyn ajaakseen rodullistetujen omistajuutta. Räppi mielletään historialtaan lähtökohtaisesti mustien kentäksi, mutta sen historiaa värittää rasismi ja virallisten instituutioiden mielivaltaisuus. Hyvää luettavaa aiheesta on esimerkiksi Jeff Changin kirjoittama kirja Can't Stop Won't Stop: A History of the Hip-Hop Generation.
Näen yhteneväisyyksiä myös DJ- ja kirjastotoiminnassa; DJ tekee musiikissa parhaimmillaan samaa kuin kirjasto tekee kirjallisuudessa. Hyvä DJ-keikka on tilanne, jossa kuulija saa hienon kattauksen musiikkia, jonka asiansaosaava DJ on hänelle “kuratoinut”. Sitä voisi kai ajatella sellaisena musiikillisena sivistämisenä ja että DJ on opas, joka tarjoaa elämyksen ihmiselle.
6. Millainen erityismuisto kirjastosta on jäänyt mieleesi?
En tiedä onko tässä muistossa mitään erityistä, ennemminkin se on hyvin tyypillinen mun ikäiselle miesoletetulle. Muisto sijoittuu 90-luvun Kouvolaan, jossa kouluni vieressä oli hammashoitola ja kirjasto. Vierailin molemmissa vain kun joku käski. Kirjastoon meidät patisti äidinkielen opettaja, ja luettavaksi piti hakea joku klassikkokirja, jota sitten tunnilla käsiteltiin. Muuten lainailin lähinnä sarjakuvia, ja kirjastojen arvon tajusin vasta myöhemmällä iällä.
7. Käytätkö nykyisin kirjaston palveluja?
Rehellisesti sanottuna, en ole kirjojen osalta vieläkään mikään kirjaston heavy-user, mutta musiikkiosastolla tulee vierailtua ja nautin kovasti kirjaston rauhallisesta tunnelmasta. Välillä teen syrjähyppyjä tietokirjallisuuden pariin. Lahden pääkirjastossa on hyvä musiikkiosasto asianmukaisella kirjallisuudella varustettuna. Se on hienoa! Lisäksi hienoa on se kuinka kirjasto pyrkii pysymään ajassa kiinni, digitalisoituu, tarjoaa studiotiloja, ohjelmistoja… Eli tarjoaa tekemisen mahdollisuuksia ja resursseja kaikille.
Toivoisin, että laadukkaat genelecin kaiuttimet olisivat tehokkaammassa käytössä. Niitä voisi hyödyntää järjestämällä erilaisia ääneen, sanataiteeseen ja musaan liittyviä, tai niitä yhdistäviä, hetkiä: spokenwordiä tai musadiggareiden järjestämä kerho, jossa esitellään itselle tärkeitä biisejä.
8. Minkälainen kirjaston merkitys on?
Kirjasto on yhteiskunnallisesti merkittävä laitos, jonka avulla voidaan taistella eriarvoistavia rakenteita vastaan. Kirjastoon, sen tarjoamaan tietoon, sivistykseen, resursseihin ja välineisiin on kaikilla pääsy sosiaaliseen asemaan katsomatta. Jotkut vastustavat, että kirjaston määrärahoja käytetään vaikka kahvakuuliin, kirjojen sijaan, mutta itse näen sen myös hyvänä asiana. Kynnys kokeilla madaltuu, kun asioita saa lainata, hankkimisen sijaan. Ja onhan se aika hullua, että on kerrostalo, jonka katon alla kaapeissa makaa vaikka 37 poraa. Kirjasto edesauttaa sitä ajatusta, että kaikkea ei tarvitse itse omistaa.
9. Mitä mieltä olet Lahden musiikki- ja kulttuuritarjonnasta?
Tämän kokoiseen kaupunkiin tarjonta on minusta ihan hyvää, mutta paikkoja missä järjestää vaihtoehtoisempaa tapahtumaa, ei ole kovin montaa. Lisäksi olisi mainiota saada yökerho, joka ei soittaisi päivän hittejä. Jokin esimerkiksi Kuudennen linja tapainen paikka.
10. Levyvinkki ja/tai kirjavinkki (1-3) kirjaston kokoelmista; miksi juuri tämä/nämä
Levyvinkkinä heitän Marvin Gayen What’s going on ja Sly and the Family Stonen There's a Riot Goin' On. Molemmat levyt ovat 70-luvun alkupuolelta, jolloin aika oli eri, mutta maailmantilan yleiskuva sama kuin tänään. Levyn teemat ovat synkkiä ja edelleen ajankohtaisia (köyhyys, ilmasto, huumeongelmat ja väkivaltaisuudet), mutta ne ovat musiikillisesti hienoja tekeleitä.
Kirjavinkkeinä annetakoon Peter Guralnickin kirjoittama Sweet Soul Music: Rhythm and Blues and the Southern Dream of Freedom ja Rickey Vincentin Funk: The Music, The People, and The Rhythm of The One.
