
Esa Kotilainen (1946-2023) aloitti muusikon uransa soittamalla valsseja ja tangoja harmonikalla. Harmonikasta hän siirtyi pianohaitariin, siitä sähköurkuihin, ja siitä syntetisaattoreihin.
Hän on soittanut mm. Tasavallan presidentissä ja Wigwamissa. Kotilaiselle myönnettiin vuonna 2000 director musices -arvonimi.
Perhosniitty (2013) on Kotilaisen kahdeksas sooloalbumi. Albumilla perisuomalainen harmonikkatunnelma yhdistyy progressiivisen rokin kanssa tunnelmamusiikiksi. Kotilainen soittaa albumilla hänelle tutuilla soittimilla: haitarilla, bassohaitarilla, mellotronilla ja minimoogilla. Kotilaisen minimoog on suomalaisille tuttu esimerkiksi Freemanin kappaleesta Ajetaan me tandemilla.
Kotilaisen teosten inspiraationa ovat olleet usein luontokokemusten muodostamat äänimaisemat. Perhosniityssä lopputulos on kuin suomalaisen draaman taustamusiikki, paikoin niin haikea, että vähän naurattaa. Albumin avaava kappale Metsäretki vie neulasten peittämille poluille, kunnes avautuu albumin nimikkokappale Perhosniitty. Viidennessä kappaleessa Vuono sininen näkee jo pitkälle horisonttiin. Pihakeinu, albumin kahdeksas kappale tuo haikeudessaan mieleen autioituneen mummonmökin pihapiirin.
Kotilainen piti musiikkia onnistuneena, kun sitä kuunnellessa syntyy mielikuvia. Minun kohdallani hän on ainakin onnistunut. Voin suositella tätä varauksetta kenelle tahansa, joka haluaa lähteä mielikuvaretkelle.
Albumin vinkkasi Susa
Varaa levy verkkokirjastosta.Avautuu uuteen ikkunaan
Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.