
Vuosi 2025 on Johann Strauss nuoremman juhlavuosi, onhan kulunut 200 vuotta hänen syntymästään. Hän syntyi Wienissä muusikkosukuun: isä Johann Strauss vanhempi oli säveltäjä, jolla oli oma orkesteri, ja myös Johann nuoremman veljet Josef ja Eduard sekä Eduardin poika Johann III olivat säveltäjiä.
Johann perusti jo 25-vuotiaana oman tanssiorkesterin. Hänet tunnetaankin ennen kaikkea tanssisäveltäjänä: valsseja, polkkia, galoppeja ja marsseja esitettiin ulkomaita myöten kiertueilla jo Straussin elinaikana. J. Strauss nuoremman rakastetuin valssi on epäilemättä An der schönen blauen Donau (= Tonava kaunoinen, 1867).
Säveltäjän hienoimpia teoksia ovat monen mielestä kuitenkin hänen operettinsa. Tunnetuimpia niistä ovat Die Fledermaus (= Lepakko, 1874), Eine Nacht in Venedig (= Yö Venetsiassa,1883) ja Der Zigeunerbaron (= Mustalaisparoni, 1885).
Lahden kaupunginkirjaston kokoelmassa on CD:nä Mustalaisparonin äänite, joka on alun perin äänitetty vuonna 1954 ja julkaistu LP:nä 1958. CD on julkaistu uudelleen digitaalisesti masteroituna vuonna 1988. Orkesterina on Philharmonia Orchestra ja kuorona Philharmonia Chorus sekä kapellimestarina Otto Ackermann. Solistit ovat 1950-luvun loisteliaimpia laulajia: Elisabeth Schwarzkopf (Saffi), Nicolai Gedda (Sandór Barinkay), Hermann Prey (Graf Peter Homonay), Erich Kunz (Kálmán Zsupan), Erika Köth (Arsena), Gertrud Burgsthaler-Schuster (Czipra), Monica Sinclair (Mirabella), Willy Ferenz (Count Carnero), Erich Paulik (Pali), Josef Schmidinger (Ottokar), Karel Stepanek, Lea Seidl (puheroolit).
Operetti on tunnetusti erittäin haastava genre laulajille ja orkestereille. Mustalaisparoni on mestarillisesti sävelletty operetti, joka edellyttää laulajilta raudanlujaa laulutekniikkaa, hyvää fyysistä kuntoa ja erinomaisia näyttelijänlahjoja. Tämä Mustalaisparonin taltiointi on komea ja erittäin musikaalinen tulkinta teoksesta. Laulusolistit, orkesteri ja kuoro ovat legendaarisia: solistien laulutaidosta voi vain nauttia ja orkesterin sointia, fraseerausta ja tyylitajua vain ihailla.
Mustalaisparonissa Unkarin husaarit lähtevät sotaan Itävallan puolesta vuonna 1740 ja palaavat voitokkaina Wieniin 1742. Kyseessä on Itävallan perimyssota (1740-48) Maria Teresian oikeudesta Itävallan ja Unkarin kruunuun. Mustalaisromantiikkaa tihkuvan teoksen päähenkilö on sodasta palaava Sandór Barinkay. Tarinaan liittyvät hänen sukunsa rauniolinna, vallattu kotitalo ja aarre, jonka Sandor kiistelyn jälkeen lopulta saa haltuunsa. Samalla hän saa paronin arvon. Rakkaussuhteiden mylläkkä luonnollisesti kuuluu asiaan, ja lopussa Sandör ja naispäähenkilö Saffi saavat toisensa.
Albumin vinkkasi Eeva
Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.