Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää vuosittain valtionavustusta yleisten kirjastojen palvelujen ja toimintatapojen alueelliseen ja paikalliseen kokeilu- ja kehittämistoimintaan.

Heinolan kaupunginkirjastolle on myönnetty 35 000 euron valtionavustus kirjaston ”Liikkeellä lukemaan”-hankkeelle, joka keskittyy lasten ja nuorten lukutaidon ja lukuinnostuksen edistämiseen. Hanke alkaa syksyllä 2024 ja päättyy vuoden 2025 lopussa.

Hankkeen keskeisenä tavoitteena on luoda uusia liikunnallisia ja sosiaalista vuorovaikutusta lisääviä sekä luontoympäristöjä että digitaalista teknologiaa monipuolisesti hyödyntäviä lukuvinkkausmalleja Heinolan kirjastolle. Tarkoituksena on edistää Heinolan lasten ja nuorten lukuharrastusta ja tuoda myös kirjastoautotyö aktiiviseksi osaksi Heinolan kirjaston lukutaitotyötä lapsille ja nuorille.

Heinolan kirjasto on jo useamman vuoden ajan tehnyt aktiivista yhteistyötä paikallisten koulujen ja päiväkotien kanssa. Kirjasto on toteuttanut vuosittain useita kirjastoon tutustumisia päiväkoti- ja kouluikäisille lapsille ja nuorille. Myös kirjavinkkausta on toteutettu säännöllisesti alakoululla 2. ja 4. vuosiluokille sekä yläkoululla 8. vuosiluokille. Hankeaikana Heinolan kirjasto laajentaa kirjavinkkauksen myös muille vuosiluokille.

Lukuvinkkaustyö koetaan Heinolassa tärkeäksi. Lasten lukemisen määrä ja laatu on useiden tutkimusten ja selvitysten mukaan heikentynyt vuodesta toiseen. Hankkeen myötä kirjasto kehittää lukuvinkkausten toimintatapoja ja aktivoi lapsia ja nuoria kiinnostumaan kirjoista ja niiden tarinoista.

Heinolan kirjasto kokeilee hankeaikana myös säännöllisen kummikirjailijatoiminnan käynnistämistä. Kummikirjailija on lasten- tai nuortenkirjailija, joka sitoutuu vuodeksi kerrallaan vierailemaan kouluilla innostamassa koululaisia aktiivisen lukuharrastuksen pariin.

Lisätietoja:

Katri Sakara
kirjastovirkailija
palvelupäällikön sijainen, lasten- ja nuortenosasto
p. 044 797 6839
katri.sakara@heinola.fi

Mirja Sipilä
kirjastopalvelujohtaja
p. 044 797 6842
mirja.sipila@heinola.fi

Heinolan kirjasto muuttaa syksyllä remontin tieltä väistöön kaupungintalolle. Väistötiloihin ei mahdu koko nykyinen kokoelma, vaan noin kolmasosa varastoidaan remontin ajaksi. Varastoitu aineisto ei ole käytettävissä, lainattavissa eikä varattavissa. Pakkaaminen on aloitettu aikuisten osaston tietokirjoista. Samalla kirjat varustetaan RFID-tunnisteilla, joiden avulla kokoelman hallinta, lainaus ja palautus sekä varkauden esto jatkossa tehostuvat.

Väistöstä ja remontista tiedotetaan lisää pitkin kevättä ja kesää, kun aikataulut tarkentuvat.

Heinolan kirjaston remontti alkaa alustavien suunnitelmien mukaisesti syyskuussa 2024. Remonttiin valmistautuminen alkaa jo hyvissä ajoin. Remontin ajaksi kirjaston ydintoiminnot siirtyvät väistötiloihin kaupungintalolle, ns. Sote-siipeen – siipeen, joka on Kaivokadun suuntainen, katutasossa oleva tila. Nämä tilat ovat vapautuneet kaupungintalolta Sosiaali- ja terveysalan toimintojen siirryttyä hyvinvointialueelle.

Väistötilassa tulee olemaan asiakaspalvelutilaa noin 335 m², lisäksi henkilökunnalle on varattu työskentelytiloja sekä aineiston varastotiloja kaupungintalon kellarikerroksessa noin 200 m² verran. Soveltuakseen kirjastokäyttöön tilat vaativat seinien kaatamista, lattioiden paikkaamista sekä uuden esteettömän ulko-oven rakentamisen. Kaupungintalon nykyinen aulatila jää edelleen kaupungintalolla työskentelevien käyttöön.

Suunnitelma väistötilasta

Miten kaikki etenee?

Tietokeskuksen, jossa kirjasto nyt sijaitse, saneeraussuunnitelmat on tarkoitus saada valmiiksi helmikuun aikana, kiinteistöyhtiö tekee päätökset remontista maaliskuun aikaan ja tämän jälkeen voidaan aloittaa urakoitsijoiden kilpailutus. Tavoitteena on, että kesäkuun alkuun mennessä väistötilat kaupungintalolla on saatu muuttokuntoon.

Väistötilojen ollessa valmiina voidaan materiaalien siirto aloittaa kirjastosta kaupungintalolle. Aineiston arvioitu siirtämisaika on noin kolme kuukautta. Osa materiaalista siirretään väistötilaan, osa varastoidaan niin, että se on henkilökunnan saatavilla ja osa materiaalista joudutaan varastoimaan koko remontin ajaksi. Näistä tiedotetaan tarkemmin lähempänä aineistojen siirtoa.

Miten pääsen käyttämään kirjastoa?

Asiakkaat voivat käyttää kirjaston palveluita normaalisti toukokuun loppuun asti. Lehtilukusali jää muuton ajaksi käyttöön, kulku Virtakadun kautta kirjastokortilla. Aineiston muuton aikana kirjastoa voi käyttää, mutta täytyy varautua siihen, että kaikki aineistot eivät ole saatavilla suoraan hyllystä tai ne ovat jo väistötilassa. Palvelukatkoin ovat mahdollisia muuton yhteydessä, niistä tiedotetaan lähempänä ajankohtaa. Suunnitteilla on, että muuton aikana laina-ajat ovat pidennettyjä, mikä helpottaa asiakkaiden ja kirjastonhenkilöstön toimintaa.

Vaikuta tulevaisuuden kirjastoon!

Heinolan kaupunki järjestää avoimen Tulevaisuuden kirjasto -päivän torstaina 15.2.2024 klo 10-18 Heinolan kaupunginkirjastolla.

Tervetuloa keskustelemaan ja kehittämään kirjaston väistöön ja remonttiin liittyviä suunnitelmia. Mitä kirjasto sinulle merkitsee? Mikä saisi sinut viihtymään kirjastossa paremmin? Millaisia palveluita kirjasto voisi tarjota sinulle tulevaisuudesta?

Lisätietoja tilaisuudesta:
Noora Kumpulainen
kaupunkimuotoilija
p. 044 769 4187
noora.kumpulainen@heinola.fi

Mistä saan lisätietoa kirjastoremontista?

Kaupungin nettisivuille tullaan perustamaan sivu, josta remontin etenemistä voi seurata ja saada vastauksia itseään kirjaston remontissa askarruttaviin kysymyksiin. Tästä tiedotetaan erikseen.

Kirjaston keskeisellä sijainnilla on merkitystä kaupungin keskustan elinvoimaisuuteen.

Lisätietoja antavat:

Jari Kuosa
kiinteistöpäällikkö
p. 044 797 6859
jari.kuosa@heinola.fi

Mirja Sipilä
kirjastopalvelujohtaja
p. 044 797 6842
mirja.sipila@heinola.fi

Minun kuntani – kirjasto yhteisten asioiden keskustelufoorumina ja medialukutaidon tukijana.  

Heinolan kirjaston rooli neutraalina keskustelufoorumina ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkana on voimistunut vuoden 2023 kuluessa. Kirjastojen yhdeksi tehtäväksi on laissa säädetty demokratian edistäminen. Kuluneena vuonna Heinolan kirjasto on toteuttanut vahvasti tätä lain kohtaa osallistumalla yhteishankkeeseen Minun kuntani – kirjasto yhteisten asioiden keskustelufoorumina ja medialukutaidon tukijana.  

Hankkeessa mukana olevien kuntien kirjastoissa on järjestetty ohjattuja keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista aiheista. Heinolassa tilaisuuksia järjestettiin vuoden 2023 aikana kaikkiaan viisi. Kaksi keskusteluista oli Kansallisia dialogeja, joita järjestettiin samaan aikaan ja samasta aiheesta valtakunnallisesti.  

Keskusteluihin kutsuttiin osallistujia avoimesti kirjaston tiedotuskanavilla ja lehdistötiedotteessa. Henkilökohtaisesti kutsuttiin päättäjiä, virkamiehiä, kirjaston yhteistyötahojen edustajia esimerkiksi kansalaisopistosta ja seurakunnasta, kirjaston aktiiviasiakkaita ja muita osallistuvia kaupunkilaisia sekä Itä-Häme -lehden toimittajia. 

Ohjatuissa keskusteluissa hyödynnettiin Erätauko-menetelmää, jonka avulla käydään rakentavaa ja tasavertaista yhteiskunnallista keskustelua. Tavoitteena on ymmärryksen ja vuorovaikutuksen lisääntyminen. ei yksimielisyys tai päätösten tekeminen. Keskusteluiden osallistujamäärä on rajattu, jotta jokaisella on mahdollisuus kertoa omista kokemuksistaan ja havainnoistaan. 

Keskustelut  

Minun kirjastoni 25.1.2023 

Ensimmäisessä dialogissa keskusteltiin kirjaston suuresta merkityksestä ihmisten arjessa. Kirjasto edistää lukutaitoa. Siksi kirjastosta pitää löytyä kiinnostavia kirjoja, uusia ja vanhoja. Kirjasto on myös merkittävä sosiaalinen kohtaamispaikka. Keskustelijat toivoivat, että kirjastossa olisi erilaisia kokoontumis- ja ryhmätiloja toisaalta hiljaiseen opiskeluun ja työskentelyyn, toisaalta tapahtumiin ja muiden tapaamiseen.  

Kansallinen dialogi: Epävarmuudessa eläminen 1.3.2023 

Ensimmäisessä kansallisessa dialogissa pohdittiin sitä, miten epävarmuudessa eläminen näkyy ihmisten elämässä ja mikä auttaa jaksamaan. Yhtenä suurena epävarmuutta ja huolta aiheuttavana asiana keskustelijat näkivät sodan, Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Epävarmuutta keskustelijoiden elämään aiheutti myös toimeentulo. Taloudelliset vaikeudet saattavat muuttaa epävarmuuden suoranaiseksi turvattomuudeksi.  Myös uudet hyvinvointialueet ja sen tuomat muutokset mietityttävät: jos sairastun, saanko apua? Kaiken epävarmuuden keskellä keskustelijat hakevat toivoa ja iloa elämään ennen kaikkea yhteisöllisyydestä. Toisille luottamusta tulevaisuuteen tuo usko ja rukouksen voima, toisille kestävä kehitys ja kierrättäminen. Normaalin arjen jatkaminen voi olla kaikkein paras tapa vähentää epävarmuutta.  

Digirohkeus 11.5.2023 

Digirohkeus tarkoittaa itseluottamusta uusien digitaalisten laitteiden ja palveluiden käytössä. Keskustelijat olivat kokeneet vaikeuksia digiasioiden parissa pelkojen ja osaamattomuuden vuoksi. Henkilökohtaista palvelua kaivattiin. Nykyarjen digitalisoituminen aiheuttaa haasteita. Jatkuva kehitys luo jatkuvan oppimisen tarpeen, ja se voi tuottaa riittämättömyyden tunteita. Keskustelijat ovat huolissaan myös turvallisuudesta, erityisesti nettihuijauksista Keskustelun oivalluksina osallistujat mm. oppivat, että digiongelmat ovat yhteisiä. Kaikki joutuvat opettelemaan joka päivä. Tarvitaan rohkeutta ja apua, ettei kukaan syrjäydy. 

Lukutaito muuttuvassa maailmassa 10.10.2023 

Suomessa on 745 000 lukutaidotonta tai heikosti lukevaa henkilöä, mikä herätti keskustelussa huolta ja kysymyksiä näin suuren määrän merkityksestä yhteiskunnassa. Osallistujat jakoivat muistoja lukemisesta eri elämänvaiheissaan. Kirjastojen ja vanhempien roolia lukemisharrastuksen tukemisessa korostettiin. Keskusteltiin myös äänikirjoista ja älylaitteiden vaikutuksesta lukutaitoon. Teknologian murros vaatii lukutaidon monipuolistamista. Kieli muuttuu, voi jopa köyhtyä, ja se aiheuttaa sukupolvien välille kuilun. Oivalluksena nousi esiin, että lukutaito on tasa-arvoasia ja se kuuluu kaikille. Kun palvelua ei enää juuri ole, ohjeita ja opasteita pitää osata lukea. Lukemaan oppii vain lukemalla 

Kansallinen dialogi: Yhdessä ja yksin 30.11.2023 

Aluksi keskustelijat kertoivat omista merkittävistä kohtaamisistaan lähiaikoina. Toisia kohdataan sekä yksittäin että yhteisöissä, lähitapaamisissa ja digitaalisesti. Tutkimukset yksinäisyydestä ja yhteisöllisyydestä olivat tuttuja mediasta. Yksinäisyys vaikuttaa aivoihin ja koko terveyteen. Osallistujilla oli paljon myös omia havaintoja yksinäisyyden vaikutuksesta toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Huolta aiheuttivat vanhusten päihde- ja peliriippuvuuden lisääntyminen, työikäisten miesten katoaminen yhteiskunnan järjestelmistä, koulukiusatut ja mielenterveysongelmista kärsivät nuoret sekä maahanmuuttajalasten pärjääminen yhteisöissä. Pohdittiin ulkopuolelle jäämisen syitä ja toisaalta mahdollisuuksia päästä mukaan yhteisöihin.  

Lopuksi 

Osallistujilta saatiin joka tilaisuuden yhteydessä mukana olosta myönteistä palautetta. Samanlaisia tapahtumia toivottiin järjestettävän jatkossakin. Lisäksi toivottiin uutispiirejä, keskustelutilaisuuksia sanomalehtien lukemisen yhteyteen. Kirjastossa pyritään toteuttamaan nämä toiveet. Hankkeessa mukana olleet kirjaston työntekijät oppivat järjestämään, ohjaamaan ja kirjaamaan keskusteluja, joissa käytetään erätaukomenetelmää. Kirjasto vahvisti rooliaan kansalaiskeskustelun foorumina ja luotettavan tiedon lähteenä. Hanke antoi valmiuksia jatkaa kirjaston demokratiatyötä edelleen.  

Minun kuntani - kirjasto yhteisten asioiden keskustelufoorumina ja medialukutaidon tukijana - Lahden AKE 

Heinolan kaupunginkirjasto täyttää tänä vuonna 160 vuotta ja sen kunniaksi on tehty kirjavinkkausrata 11 kirjaa Heinolasta, jossa esitellään Heinolaan sijoittuvia kirjoja. Reitillä kuljetaan kirjaston vanhoissa osoitteissa, joten samalla voi seurata katukuvan muutosta vuodesta 1891 alkaen.

Jokaisessa osoitteessa - rastilla - on A4-kokoinen tuloste, joka sisältää tietoa ja tehtävän kohteessa pohdittavaksi. Tuloste on sijoitettu rakennusten ulkopuolelta luettavaksi, esim. oveen tai ikkunaan. Oikea vastausrivi on esillä viimeisellä rastilla. Reitti on rastijärjestyksessä kulkien noin kolmen kilometrin mittainen. Halutessaan sen voi kulkea osissa.

Viimeisellä rastilla voit jättää yhteystietosi kirjastossa olevaan laatikkoon. Kaikkien yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan kirjapalkintoja. Arvontaan osallistuvat kaikki viimeistään 1.9.2023 kirjastoon jätetyt yhteystiedot.

Voit pelata peliä myös mobiilipelinä joko selaimessa osoitteessa play.seppo.io (avautuu uuteen välilehteen), tai lataa sovelluskaupasta puhelimeesi Play Seppo –sovellus. Pelin koodi on 533C1A. Saavutettava versio toimii vain Seppo-sovelluksella.

Rastirata on kuljettavissa 31.8.2023 saakka, saavutettava versio ja mobiilipeli 31.12.2023 asti.

11 kirjaa Heinolasta on paikallisopas Tuija Kaupin ideoima ja käsikirjoittama. Heinolan kaupunginkirjasto on ollut tilaajana sekä yhteistyökumppanina ja toteuttanut mobiilipelin.

Pelin ensimmäinen rasti on VPK-talo osoitteessa Kymenkartanonkatu 2, ja siellä esitellään reitin ensimmäinen Heinolaan sijoittuva romaani.

Lastu-kirjastoissa otetaan kesäkuun alussa käyttöön uusi sähköinen kirjastokorttihakemus, jonka käsittelee ohjelmistorobotti. Robotti tallentaa hakemuksen tiedot Aurora-kirjastojärjestelmään, jolloin kirjaston henkilökunnan työpanosta voidaan suunnata muihin kirjastotehtäviin.

Kirjastokorttirobotin tehtävänä on käsitellä asiakkaiden kirjastokorttihakemuksia ja viedä hakemusten tiedot Aurora-kirjastojärjestelmään. Tämän työvaiheen on aiemmin tehnyt kirjaston henkilökunta, joten ohjelmistorobotin avulla prosessia saadaan nopeutettua. Jos robotti kohtaa ongelman hakemusta käsitellessään, se lähettää ongelmasta sähköpostia kirjaston henkilökunnalle, ja henkilökunta tarkistaa saapuneen hakemuksen.

Kirjastokortin hakeminen sähköisellä hakemuksella vaatii vahvan tunnistautumisen pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Jos asiakas ei pysty tunnistautumaan vahvasti, hän voi täyttää paperisen kirjastokorttihakemuksen kirjastossa. Ensimmäinen kirjastokortti on jatkossakin maksuton. Kadonneen tai vahingoittuneen kirjastokortin tilalle hankittu kortti maksaa 3 euroa.

Hakemuksen lähettämisen jälkeen asiakas voi hakea kirjastokortin kolmen arkipäivän kuluttua mistä tahansa Lastu-kirjastoihin kuuluvasta kirjastosta. Lastu-kirjastoihin kuuluvat Päijät-Hämeen kirjastot Lahti, Heinola, Hollola, Hartola, Asikkala, Kärkölä, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä. Kun kortin hakee kirjastosta, henkilöllisyys täytyy todistaa kuvallisella henkilötodistuksella. Sähköisen kirjastokorttihakemuksen pääsee täyttämään Lastu-kirjastojen verkkosivuilta suomeksi tai englanniksi.

Ohjelmistorobotiikkaa hankkeessa

Projekti kirjastokorttihakemusten käsittelystä ohjelmistorobotiikan avulla on käynnistetty valtiovarainministeriön rahoittamalla ohjelmistorobotiikan Helmi-hankkeella keväällä 2022. Helmi-hankkeen tavoitteena on ollut uudistaa kuntien työkulttuuria, toimintatapoja ja prosesseja hyödyntäen tekoälyä ja/tai ohjelmistorobotiikkaa, tukea digitaalista muutosta, edistää digitalisaatiota ja tietotyön automatisoitumista sekä parantaa kuntalaisten sähköisiä palveluita robotisoinnin tuottaman prosessien tukemisen avulla. Ohjelmistorobotiikan Helmi-hanke on eri hanke kuin ympäristöministeriön elinympäristöjen kunnostushanke Helmi-ohjelma.

Kirjastokorttihakemusten käsittelyn ohjelmistorobotiikka on toteutettu yhdessä Digian kanssa, joka voitti Kuntien Tieran kilpailutuksen ohjelmistorobotiikan ratkaisusta. Robotti ei sisällä tekoälyä, vaan perustuu sille ennalta ohjelmoituun työnkulkuun.

Lisätietoja

Teija Ylönen
Tietohallintosuunnittelija
Tietohallinto- ja digipalvelut
Heinolan kaupunki
teija.ylonen@heinola.fi
puh. 044 7888 653

Riku Lehtimäki
Palvelupäällikkö
Kirjastopalvelut
Heinolan kaupunki
riku.lehtimaki@heinola.fi
puh. 044 469 4374

Heinolan kirjaston historia alkaa vuodesta 1863. Asiasta kirjoitti Mikkelin Viikkosanomat 28.1.1864:

 “Viime vuoden lopulla perustettiin tänne kaunokirjallinen lainakirjasto. Perustajat maksoivat kerrassaan 4 markkaa. Kirjastoon on jo hankittu joku määrä kirjoja. Muuta emme siitä vielä voi sanoa, kuin että kirjastolla on säännöt, hoitaja ja raha-wartia.”

Kirjasto oli tietysti ruotsinkielinen. Muutamaa vuotta myöhemmin saatiin paikkakunnalle myös suomenkielinen kirjasto.

Ensimmäisen kirjaston sijainti ei ole tiedossa. Kaupunginkirjasto sai ensimmäisen oman toimitilansa vastavalmistuneesta VPK-talosta 1891. Sen jälkeen Heinolan kirjasto on muuttanut monta kertaa, esimerkiksi puuvajan, putkan ja kylpylän kautta nykyiselle paikalleen torin laitaan.

Heinolan kirjasto juhlii tänä vuonna siis 160-vuotista taivaltaan. Merkkipäivää vietämme perjantaina 9.6. Ohjelmaa on koko päivän, kahvitarjoilu 11 – 15.

Klo 10          Tommolan päiväkodin esitys

Klo 10.30     Kirjastoilves Laina-Unelma tavattavissa

Klo 12          11 kirjaa Heinolasta –kirjavinkkiradan julkistaminen

Klo 13          Kepeää hyvänmielen musiikkia. Heinolan Musiikkiopiston jousitrio

Klo 14          Runoesitys Max Ehrmann: Desiderata. Hyvinvointijohtaja Pirjo Hepo-oja

Klo 15          Saleista ja keittiöistä: kotien kulttuurihistoriaa. Kamarineuvos Kari-Paavo Kokki

11 kirjaa Heinolasta 

Merkkivuoden kunniaksi paikallisopas Tuija Kauppi on ideoinut ja käsikirjoittanut kaupungilla kulkevan kirjavinkkiradan.

Rasteilla käydään kirjaston vanhoissa osoitteissa, joissa esitellään paitsi kirjaston historiaa, myös 11 Heinolaan sijoittuvaa kirjaa. Jokainen rasti sisältää kysymyksen pohdittavaksi. Viimeisellä rastilla voi jättää yhteystietonsa kirjastossa olevaan laatikkoon ja osallistua kirjapalkintojen arvontaan. Rata on kuljettavissa 31.8.2023 saakka.

Radasta on tehty mobiilipeli sekä saavutettava versio ruudunlukuohjelmille.

Rata ja mobiilipeli julkaistaan kirjaston juhlapäivänä.

Lisätietoja:

Kirjastopalvelujohtaja Mirja Sipilä p. 044-797 6842

11 kirjaa Heinolasta –radan suunnittelija Tuija Kauppi p. 044-288 2628

Erikoiskirjastonhoitaja Leena Pietilä 044-797 6942

Digirohkeus on aiheena Heinolan kaupunginkirjaston kevään kolmannessa keskustelutilaisuudessa. Ohjattu dialogi järjestetään kirjaston Kotiseutuhuoneessa torstaina 11. toukokuuta kello 14–16.

Samalla viikolla vietetään valtakunnallista digitaitoviikkoa, joka tänä vuonna pureutuu nimenomaan digirohkeuteen.

Digi- ja väestötietovirasto DVV määrittelee digirohkeuden itseluottamukseksi, jonka avulla ihminen uskaltaa kokeilla ja ottaa käyttöön uusia tai päivittyneitä digitaalisia laitteita ja palveluita tai kehittyä niiden käytössä. Pohjimmiltaan kyse on uskalluksesta kohdata digitalisoituva arki.​

Jos ihmisen digirohkeus on saanut kolauksia tai se ei ole päässyt vahvistumaan, voi yhä digitaalisemmasta ympäristöstä kasvaa ahdistuksen lähde, jota on jatkuvasti vaikeampi vältellä.​

Mikä huolestuttaa, mistä saat rohkeutta?

Millaisia pelkoja tai huolia sinulla on digiasioita kohtaan? Millaisissa tilanteissa olet kokenut epävarmuutta tai osaamattomuutta? Mistä saat apua tai neuvoja, kun digiasiat ahdistavat? Miten olet voittanut pelkosi tai epävarmuutesi? Mitä ajattelet siitä, että yhä useammat palvelut siirtyvät älylaitteiden ja verkon varaan? Miten pystyt helpottamaan toisten digiahdistusta?

Tule kertomaan omista kokemuksistasi ja kuulemaan, millaisia kokemuksia muilla on.

Ohjatun dialogin tavoitteena ei ole ratkaista ongelmia vaan syventää ymmärrystä aiheesta. Ehkä yhdessä keskustellen voimme myös hälventää joitain pelkoja ja sitä kautta lisätä digirohkeutta.

Keskustelussa käytetään rakentavan keskustelun pelisääntöjä, joilla pyritään luomaan tasavertainen ja luottamuksellinen ilmapiiri. Paikkoja on rajoitetusti, jotta jokaisella on mahdollisuus tulla kuulluksi.

Ilmoittaudu siis keskusteluun mukaan mahdollisimman pian!

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Mirja Sipilä, kirjastopalvelujohtaja, Heinolan kaupunginkirjasto, mirja.sipila@heinola.fi, p. 044 797 6842.

Keskustelu on osa kirjastojen Minun kuntani -demokratiahanketta, jonka tavoitteena on edistää vuorovaikutusta ihmisten kesken ja lisätä luottamusta lähihallintoon.

Heinolan kirjastossa voit saada jälleen henkilökohtaista digineuvontaa. Opastusaika on tiistaisin klo 13 - 15 ja sen pituus on 30 min/asiakas. Varaa aika mediaohjaa Olli Tikkuselta, p. 044 769 4177.

Lastu-kirjastot ovat vahvasti mukana Suomen ensimmäisissä Kansallisissa dialogeissa. Heinolan kirjastossa dialogi järjestetään 1. maaliskuuta ja Lahden pääkirjastossa 9. toukokuuta.

Ensimmäisten Kansallisten dialogien aiheena on ”Epävarmuudessa eläminen”. Ohjatuissa keskusteluissa pohditaan sitä, miten erilaiset kriisit, kuten korona, Venäjän hyökkäyssota, energiakriisi ja sote-uudistus, vaikuttavat elämäämme ja siihen, millaisena näemme tulevaisuuden. Miten voimme ylläpitää toivoa, kun kaikki on epävarmaa?

Kansallisia dialogeja järjestetään kevään aikana eri puolilla Suomea. Niiden tarkoituksena on rakentaa yhteistä ymmärrystä erilaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä, haasteista ja mahdollisuuksista.

Dialogeista tehdään julkinen yhteenveto ja se on kaikkien luettavissa Kansallisten dialogien verkkosivuilla. Valtiovarainministeriö toimittaa yhteenvedon myös kuntien ja valtion hallinnolle.

Dialogien pyrkimyksenä on ymmärryksen lisääntymisen lisäksi vahvistaa ihmisten osallisuutta, yhteenkuuluvuutta ja yhteiskunnan muutoskykyä vuoropuhelun avulla.

Dialogeilla rakennetaan luottamusta

Kirjastojen Minun kuntani -demokratiahankkeessa mukana olevissa Lahden ja Heinolan kirjastoissa dialogien järjestäminen on jo tuttua.

Lahden kirjastossa on talven aikana keskusteltu muun muassa siitä, miten kuntalaiset voivat vaikuttaa oman paikkakuntansa asioihin. Heinolan kirjastossa puolestaan on pohdittu sitä, millainen merkitys kirjastolla on ihmisten elämässä.

Kansalliset dialogit osuvatkin vahvasti kirjastojen demokratiahankkeen ytimeen. Molempien taustalla on halu lisätä kansalaisten luottamusta toisiinsa ja julkishallintoon.

Lisäksi halutaan vahvistaa kansalaisten osallisuutta tarjoamalla kaikille mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun – myös niille, joiden ääni ei yleensä kuulu. Minun kuntani -hankkeen yhteistyökumppanina on Cultura-säätiö, jonka avulla pyritään tavoittamaan etenkin venäjänkielisiä kuntalaisia.

Minun kuntani – kirjasto yhteisten asioiden keskustelufoorumina ja medialukutaidon tukijana -hanketta koordinoi Lahden kaupunginkirjasto. Lastu-kirjastoista mukana ovat lisäksi Heinolan ja Orimattilan kaupunginkirjastot.

Hankkeessa ovat mukana myös Imatran, Lappeenrannan ja Kouvolan kaupunginkirjastot sekä Iitin kunnankirjasto. Dialogit kaikissa hankkeen kirjastoissa jatkuvat vuoden 2023 ajan.

Kansallinen dialogi Heinolan kirjastossa 1.3. kello 14–16. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Mirja Sipilä, kirjastopalvelujohtaja, Heinolan kaupunginkirjasto, mirja.sipila@heinola.fi, p. 044 797 6842

Kansallinen dialogi Lahden pääkirjastossa 9.5. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Kaisa Halme, hanketyöntekijä, Lahden kaupunginkirjasto, kaisa.halme@lahti.fi, p. 044 416 4139

Kirjastojen uusi hanke tuo asukkaat ja päättäjät tasavertaisina yhteen.

Heinolan kaupunginkirjastossa järjestetään vuoden 2023 aikana ohjattuja keskustelutilaisuuksia paikallisista ajankohtaisista asioista. Tavoitteena on edistää ihmisten välistä vuorovaikutusta ja lisätä kuntalaisten luottamusta lähihallintoon. Kuntalaisten lisäksi mukaan keskusteluihin kutsutaankin myös alueen päättäjiä, viranhaltijoita ja median edustajia. 

Ensimmäinen keskustelu järjestetään tammikuussa. Silloin pohditaan, millainen merkitys kirjastolla on ihmisten elämässä. Heinolan kirjastoon on tulossa remontti, joten nyt on hyvä aika syventää ymmärrystä siitä, millaisia odotuksia ja tarpeita kirjastoon kohdistuu. 

”Meidän on tärkeä laajentaa käsitystä siitä, millaista roolia kirjasto näyttelee eri ihmisten elämässä ja erilaisissa elämänvaiheissa. On mielenkiintoista pohtia yhdessä kuntalaisten kanssa sitä, millainen tulevaisuuden kirjasto voisi olla”, sanoo kirjastopalvelujohtaja Mirja Sipilä. 

Ei väittelyä, vaan tasavertaista dialogia 

Keskusteluissa hyödynnetään Erätauko-menetelmää, jonka avulla voidaan käydä rakentavaa ja tasavertaista yhteiskunnallista keskustelua. 

Tavoitteena on ymmärryksen ja vuorovaikutuksen lisääntyminen, ei yksimielisyys tai päätösten tekeminen. Keskusteluiden osallistujamäärä on rajattu, jotta jokaisella on mahdollisuus kertoa omista kokemuksistaan ja havainnoistaan. 

”Aito kuunteleminen ja toisten kokemusten kunnioittaminen voivat auttaa löytämään näkökulmia, jotka muuten jäisivät piiloon. Tunne kuulluksi tulemisesta lisää uskoa siihen, että jokaisen ajatuksilla on merkitystä ja että jokainen voi vaikuttaa”, sanoo hanketyöntekijä Kaisa Halme Lahden kaupunginkirjastosta. 

Keskustelutilaisuudet ovat osa kirjastojen lakisääteistä demokratiatyötä. Niillä nostetaan asioita kansalaiskeskusteluun ja tuodaan päätöksentekoa lähemmäs kansalaista. Samalla vahvistetaan kirjastojen roolia kuntien neutraaleina keskustelufoorumeina. Kirjasto on jo nykyisin matalan kynnyksen kohtaamispaikka, joka tavoittaa ison osan kunnan asukkaista. 

Minun kuntani -demokratiahankkeessa on mukana Heinolan kaupunginkirjaston lisäksi Lahden, Orimattilan, Kouvolan, Imatran ja Lappeenrannan kaupunginkirjastot, Iitin kunnankirjasto sekä Cultura-säätiö. 

Aluehallintovirasto on myöntänyt hankkeelle demokratia-avustusta yhteensä 65 000 euroa. 

Lisätietoja 

Mirja Sipilä, kirjastopalvelujohtaja, Heinolan kaupunginkirjasto 
mirja.sipila@heinola.fi 
p. 044 797 6842 

Kaisa Halme, hanketyöntekijä, Lahden kaupunginkirjasto 
kaisa.halme@lahti.fi 
p. 044 4164139