Siirry sisältöön

Kuukauden levyksi on tällä kertaa valikoitunut Saksan ja ehkä koko maailman tunnetuimman industrial-metallibändin, Rammsteinin, uusin albumi ”Zeit”.

”Zeit”-albumi julkaistiin vuoden 2022 huhtikuussa, ja kyseinen julkaisu on heidän kahdeksas studioalbuminsa.

Rammstein tunnetaan yhtenä menestyneimpinä saksalaisena metallibändinä maailmalla, joka laulaa omalla äidinkielellään saksaksi melkein kaikki laulunsa. Rammstein on perustettu vuonna 1994 yhtiön kitaristi Richard Kruspe johdosta. Kruspe värväsi pian mukaansa myös bändin vakiokasvot, jotka eivät ole vaihtuneet yhtiön perustamisen jälkeen.

Albumin nimi ”Zeit” tarkoittaa suomeksi käännettynä ”aikaa”, ja ennen levyn julkaisua Rammstein olikin piilottanut ympäri maailmaa aikakapsuleita, jotka paljastivat levyn biisien nimet.

Musiikkina Rammstein edustaa juuri sitä mitä fanit toivovatkin, eli kovaa industrial metallia ja pientä poliittista kannanottoa maailman tilanteisiin, kuten ”Angst”-kappale osoittaa. Totta kai, saamme kuulla levyltä myös heidän lepsumpaa, hauskempaa ja rivompaa puolta, kuten ”Dicke Titten”-kappaleesta voi kuulla.

Levyn nimikkokappale ”Zeit” edustaa hyvin yhtyettä ja heidän herkempää puoltaan. Kappaleessa he käsittelevät asiaa, joka ei ole meidän hallinnassamme, eli aikaa. Aika kulkee aina vain eteenpäin, vaikka kuinka haluaisimme sen pysyvän paikallaan. Itse vertaisin kappaletta heidän ja yhteen omaan ehdottomaan suosikkikappaleeseen heiltä eli ”Mein herz brennt”. Se on julkaistu ensimmäisen kerran ”Mutter”-albumilla. Kappale on erittäin melankolinen ja koskettava, joka käsittelee vaikeita tunteita, joita tuskin kukaan kunnolla osaa ymmärtää oikein.

”Zeit”-albumi ja Rammstein ei petä kuuntelijaansa, joten laita levy soimaan ja nauti kunnon metallista 44 minuutin ajan! Tämän jälkeen uskoisin, että jos et ole ennen Rammsteinistä kuullut, niin et tule unohtamaan heitä ainakaan hetkeen!

Ich liebe Rammstein!

Varaa levy verkkokirjastosta.

Albumin vinkkasi Severi.

Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.


Laughing Sam's dolphinin levynkansi

Jotkut asiat vaativat aikaa. Jo 1990-luvulla Lahden seudulta ponnistanut Laughing Sam’s Dolphin kokosi rivinsä 25 vuoden tauon jälkeen, tuuletti pölyt ysäriaikaisista kappaleistaan ja uudelleenäänitti ne bändin nimeä kantavalle pitkäsoitolle. Levy on grungesta ammentavan Laughing Sam’s Dolphinin debyyttialbumi. Elämä siis kuljetti muusikoita vuosiksi eri suuntiin, mutta palautti lopulta taas yhteen jatkamaan soitto- ja levytyspuuhia.

Kahdeksan kappaleen tiivis paketti totisesti vie suoraan grungen ytimeen. A-puolen lauluissa painottuu aavistuksen raskaampi ote, mikä käy heti kärkeen selväksi ”By Mistaken” runtatessa levyn mukavasti käyntiin antaen viitettä tulevasta. Kitara- ja bassoriffeissä on jykevyyttä ja rosoa, niiden lomaan melodisille osuuksille on annettu tilaa. Melodisempaa puolta tarjoaa ”Trap”, josta on tehty myös musiikkivideo viime syksynä.

B-puolellakin rytistellään, mutta laajemmin rokkaavan materiaalin puolelle. Lennokas ”Release Me” kumartaa Kingston Wallin suuntaan taitavasti. ”Comic” soi rennosti ja tarttuvasti Pearl Jamin henkeen. Koko albumia ajatellen on mainittava vielä ainakin Soundgarden, jonka vaikutteet kuuluvat levyllä. Laughing Sam’s Dolphinin valteiksi kovien esikuvien ohella on luettava ehdottomasti ammattimainen, monipuolinen laulu, vankka soittokokemus sekä hyvin aikaa kestäneet kappaleet. Levyä kuunnellessa aistii bändin tuoreen energian, soittamisesta ja levyn tekemisestä on selkeästi nautittu.

Bändin debyytti on julkaistu LP-levynä, C-kasettina ja digitaalisessa muodossa. Formaatissa on siten valinnanvaraa niin nostalgikolle kuin nykyaikaisellekin musadiggarille. Ota albumi kuunteluun, jos kaipaat varteenotettavaa vaihtoehtoa Seattle-soundin jättiläisten rinnalle.

Varaa levy verkkokirjastosta.

Albumin vinkkasi Taru.

Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.

Heinäkuussa julkaistulla toisella albumillaan Billie Eilish ei yritä pitää kiinni saavuttamastaan menestyksestä helposti sulatettavilla ja menevillä poppibiiseillä vaan tarjoaa levyllisen vihansävyttämiä kappaleita kasvamisesta nuoreksi naiseksi miljoonien silmäparien alla, häneen (ja muihin naisiin) kohdistuvista odotuksista sekä 
liehittelevistä nilkeistä. Teemojen tuttuudesta 
huolimatta Eilish kirjoittaa julkisuuden varjopuolista teeskentelemättömästi, tuoreesti ja rehellisesti. 

Kappaleiden soundimaailma on minimalistinen kuten myös Eilishin laulu, joka lähentelee useilla biiseillä pikemminkin spoken word-tyylistä lausuntaa. Näistä parhain esimerkki lienee Not my responsibility, joka summaa hyvin myös levyn sanoman:  

“Who decides what that makes me? What that means? 
Is my value based only on your perception? 
Or is your opinion of me not my responsibility?” 

Eilishin levyn kuunneltuaan voisi pohtia, haluaako kukaan seurata hänen jalan jäljissään ja tavoitella menestymistä musiikkibisneksessä. Silti Eilish muistuttaa, että 19-vuotias poppari on vasta tiensä alussa eikä häntä määrittele kukaan muu kuin hän itse. Siksi myös muiden kannattaa tavoitella oman äänensä kuuluviin tuomista. 

“But I, I'm in love 
With my future 
And you don't know her 
And I, I'm in love 
But not with anybody here 
I'll see you in a couple years” 

Varaa levy verkkokirjastosta.

Albumin vinkkasi Jenna.

Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.

Loppusyksyä värittävän harmaan tummemmat sävyt musiikkinsa pohjaväriksi valinnut göteborgilainen progressiivisen metallin pieni suuri nimi Evergrey on ehtinyt urallaan jo 12. täyspitkään albumiin. Helmikuussa 2021 julkaistu ”Escape of the Phoenix” jatkaa tyylillisesti selkeästi samalla polulla mihin sitä aikaisemmat levyt ovat tietä viitoittaneet, eikä bändi osoita väsymisen tai sävellyskynän tylsymisen merkkejä vielä neljännesvuosisadan iässäkään.

Kitarariffit louhivat edelleen raskaasti, Rikard Zanderin syntikat luovat eteeristä tunnelmaa ja biisit ovat täynnä pieniä melodisia koukkuja. Bändin alkuaikojen tuotantoa vahvemmin värittänyt progressiivisuus ei ole enää niin selkeä osa ilmaisua, vaikka välillä biisejä maustetaankin hieman koukeroisemmilla riffeillä ja tahtilajeilla. Tunnelmiltaan musiikki tasapainottelee raskauden ja herkkyyden välillä, hakien niiden välillä vallitsevaa harmoniaa. Evergreyn tuotannossa levy on jopa hämmästyttävän optimistinen ja toiveikas.

Laulajakitaristi Tom S. Englundin karismaa tihkuva tulkinta vain terävöityy iän tuoman kokemuksen myötä. Hänen tekstinsä koostuvat raskaista ja vakavista aiheista, mutta hänen äänessään ei ole tippaakaan teennäisyyttä, mikä voisi tehdä lopputuloksesta vaivaannuttavan. Hänen ja vuonna 2014 bändiin muutaman vuoden tauon jälkeen palanneen Henrik Danhagen välinen kitaratyöskentely on saumatonta, ja jokainen riffi, melodia ja soolo kuulostaa tarkoin harkitulta. Rytmiosastosta vastaavat Jonas Ekdahl - Johan Niemann keskittyvät luomaan biisien selkärangan ja pysyvät uskollisina tonteillaan. Kokemus näkyy tässäkin eheänä kokonaisuutena.

Levyltä on haastavaa ja hieman tarpeetonta tuoda esille mitään tiettyjä biisejä, mutta nostoina ensimmäiselle kuuntelukerralle voisi olla levyn kumartelematta avaava Forever Outsider, upean sielukasta tulkintaa sisältävä In the Absence of Sun, sekä sitä seuraava, bändille jopa hämmästyttävän kevyen kertosäkeen omaava Eternal Nocturnal.

Evergrey kuulostaa yhä vuosien jälkeen omalta itseltään, ja onnistuu albumilla luomaan nahkansa hukkaamatta sieluaan – jälleen kerran.

Varaa levy verkkokirjastosta.

Albumin vinkkasi Janne.

Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.

Amuri-albumin kansikuva

Amuri-yhtye vie kuulijansa esikoisalbumillaan nostalgisiin tunnelmiin. Tämän albumin olisi voinut laittaa soimaan 1970-luvulla hämyisen kapakan nurkan jukeboksista. Levylle on saatu purkitettua kyseisen vuosikymmenen soundi nykyaikaisella twistillä, vaikka yhtyeen jäsenet eivät vielä olleet syntyneetkään nostalgisella vuosikymmenellä. 

Kaseva-yhtyeen jalanjäljissä kulkeva Amuri julkaisi nimeänsä kantavan esikoisalbumin vuonna 2020, ja nousi heti yhdeksi kiinnostavimmista uusista suomalaisista yhtyeistä. Kaseva-viboja löytää jo levynkannesta, jonka kuva on otettu samassa paikassa kuin Kaseva-yhtyeen toisen johtohahmon Asko Raivion ja hänen yhtyeensä Karisman albumin levynkansi.  

Amuri-yhtye on kotoisin Tampereelta, niin kuin nimestä saattaa arvatakin. Yhtyeessä vaikuttavat Kalevi Suopursu, Mikko Siltanen, Anna Pesonen sekä Sebastian Krühn. Jäsenet ovat tunnettuja myös monista muista yhtyeistä, kuten muun muassa Jukka Nousiaisen yhtye, Räjäyttäjät, Samanna ja Tampo. 

Mennyttä aikaa ihaileva Amuri-albumi sisältää monia herkkiä kappaleita. Esikuvansa Kasevan tavoin levyn soundi on melodista, melankolista ja kauniisti soivaa. Albumin ensimmäinen kappale ”Halla” julkaistiin yhtyeen ensimmäisenä singlenä. Se onkin levyn yksi timanteista, joka tuo esille sen, mistä tässä albumissa ja yhtyeessä on kyse. Kauniissa, syksyn haikeutta uhkuvassa kappaleessa on samaan aikaan myös hieman kliseinen ja huvittavankin oloinen, mennyttä ihannoiva tunnelma. Toinen albumilta löytyvä kappale “Masa” taas on elämää nähneen, kesästä haaveilevan katujen kasvatin tuokiokuva poisnukkuneesta ystävästä.  

Amurin esikoisalbumi sopii hienosti syksyn soittolistoille. Nostalginen tunnelma ja menneen ajan äänimaisema tekevät tästä albumista jokaisen uusretroilijan luottolevyn. 

Varaa levy verkkokirjastosta.

Albumin vinkkasi Maija.  

Tutustu myös muihin kuukauden levyihin.