Siirry sisältöön

Musakasvo Marja Jäppinen

Kuvaaja: Johannes Wiehn

Lahden pääkirjaston musakasvo-sarja esittelee lahtelaisia muusikoita ja musiikintekijöitä. Tämän kuukauden musakasvona on Marja Jäppinen.

1. Kuka olet ja mitä teet?
Olen Marja Jäppinen; opiskelin Jyväskylässä sekä konservatoriossa että yliopistossa mm. musiikkitiedettä ja yleistä kirjallisuutta. Konsalta valmistuin-91, sitten työt veivät mennessään Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan kautta Lahteen.

Opetan musiikkia, enimmäkseen laulua, Lahden Wellamo-opistossa. Täällä olen opettanut jo vuodesta 2000 ja loppua ei (onneksi) näy. Lisäksi olen omia tehnyt musiikkiteatteriproduktioita lapsille ja aikuisille sekä avustanut Lahden kaupunginteatterissa.

Mutta olen tehnyt toki muutakin aina hautausmaan haravoinnista kahvilanpitämiseen ja leirintäalueen hoitajaan. Eli olen oppinut arvostamaan kaikenlaista työtä.

2. Millaisia musiikillisia haasteita sinulla on meneillään ja tulossa?
Koska tänä vuonna olen suunnittelijaopettajana Wellamo-opistossa, uusien työkuvioiden opettelussa on ollut haastetta. Nyt keväällä suunnitellaan ensi lukuvuoden kursseja, joten siinä saa käyttää luovuuttaan ja yrittää arvata etukäteen, mikä tulevana kautena kiinnostaisi; mikä saisi aikaankurssiryntäyksen. Tänä vuonna yhtenä uutena kurssina oli mm. Kurkkulaulun perusteet, joka kiinnosti ihmisiä mukavasti.

Osallistun neljän  muun musiikinopettajan kanssa SÄPE4 ( sävellyksen pedagogiikka) koulutukseen, joka on Opetushallituksen tarjoamaa ilmaista lisäkoulutusta. Tarkoituksena on sävellyttää omalla ConCordis-kuorollani laulu, jossa voi olla monia erilaisia ilmaisumuotoja mm. liikettä, efektejä ja erilaisia puhe- ja lauluosuuksia. Tälläinen tekeminen perustuu hyvin pitkälti improvisaatioon, mutta tulos voi yllättää. Katsotaan, mitä tuleman pitää.

Huhtikuussa on kaksi konserttia Con Cordis-kuoron kanssa ja niitä hiotaan mm. ilmaisu- ja improharjoituksin, joita meille tekee  Tytti Jäppinen, johon tutustuin teatterin harjoitusperiodilla 2015 ja siitä asti meillä on ollut yhteistyösopimus voimassa. Kerrottakoon, että emme ole sukulaisia.

Helmikuussa esitetään Espoossa Viimeiset kiusaukset oopperaa, jossa saan olla mukana Anna-Loviisana. Esityksiä on kesän aikana muuallakin mm. Jyväskylässä.

3. Miten kuvailisit suhdettasi musiikkiin / Millaista musiikkia kuuntelet?
Luulen, ettei musiikin merkitystä minulle itselleni oikein voi sanoin edes kuvata. Minulle se on elämää kannatteleva, uskomaton ja liikuttavakin alkuvoima ja moottori. Musiikki on vienyt minua uskomattomiin kohtaamisiin ja auttanut vaikeissakin elämäntilanteissa suuresti.

Innoittajat löytyvät lapsuudesta. Oman kylän kanttori ja eläinlääkäri, jotka huomasivat, että tytössä on musikaalisuutta ja kannustivat vanhemmat pianon hankintaan. Myöhemmin pianotaiteilija Dmitry Hintze ja laulun grand old lady Salme Kapanen -Sol. Nämä ne varhaisimmat vaikuttajat.

Ensimmäiset omat LP-levyt, joissa sai vuodattaa esiteini-ikäisen kaikki tunteet täysillä: Dvorak, Grieg, Tsaikovski, pianokonsertot ja Moldau,Peer Gynt. Ala-asteen opettaja Otto Puustinen esitteli nämä korvamadot musiikintunneilla kaikille meille 12 oppilaalle.

Waldo De Los Rios, joka modernisoi klassiset sinfoniat hieman rokahtaviksi, tyylikkäästi. Se levy on puhki soitettu. Jon Lord, toinen modernisoija. Stewie Wonder: Songs in the Key of Life.  Maarit: Hymypoika. Mummon virsikasetit. Tässä vain pieni raapaisu vaikuttajista. Kotona ei ollut harrastettu musiikkia, joten radiosta kuultu musiikki oli laaja musiikkimaun tae. Yleltä tuli kaikenlaista musiikkia ja radio oli ainakin viikonloppuisin aina auki.

Nykyään kuuntelen vähän kaikenlaista musiikkia. Tykkään vaikkapa Pyhimyksestä tai LP.stä.

Eniten surettaa se, jos kuulee jonkun sanovan, ettei voi kuunnella vaikkapa kevyttä musiikkia, kun siinä ei ole mitään. Tai päinvastoin. Vastustan musiikin lokerointia.

4. Millaisena näet musiikin tulevaisuuden?
Kyllä maailma musiikkia tarvitsee. Tuossa kuvassa hoidan puutarhan orastavia kasveja alkukesällä. Musiikillinen kasvattaminen on samanlaista: musiikillisia eväitä antamalla, kannustamalla, tukemalla  ja neuvomalla ihmisen musiikillinen kehittyminen on prosessi, jossa lopputulos voi yllättää ja ainakin itselle se antaa voimaa elää tätä myllerryksessä olevaa elämää. Wellamo-opiston kaltaisia kansalaisopistoja tarvitaan etenkin pienillä paikkakunnilla, jotta on mahdollisuus harrastaa ja saada ystäviä mukavan harrastuksen kautta. Musiikki hoitaa terveyttä, se on tutkittua tietoa ja monen opiskelijan henkilökohtainenkin oivallus.

5. Miten mielestäsi musiikki ja kirjallisuus linkittyvät?
Jos lähden taas lapsuudesta, niin se ensimmäinen Aapinen kolahti todella kovaa. Osasin lukea jo kouluun tullessa, mutta silti tarinat kiehtoivat kuvien ansiosta. Samalla tavoin musiikki kuvittaa runoutta tai poplyriikkaa. Olen kiitollinen siitä, että lapsena sain ottaa kirjastosta maksimimäärän kirjoja kotiin ja kotipaikkakunnalla oli myös musiikkikirjasto, jonka suurkuluttaja olin.

Olen lukenut useimmat klassikot sekä suomalaisen että ulkomaisen kirjallisuuden laajasta valikoimasta. Voin sanoa, että uppouduin kirjallisuuden opistoihin kunnolla juuri sen takia, että appron lopputentissä sai lukea  urakalla romaaneja.

Sofi Oksasen: Kun kyyhkyset katosivat teki vaikutuksen. Esko -Pekka Tiitisen Anjan lähes erinomainen elämä kirjan luin yhdeltä istumalta, samoin Sirpa Hännisen runokirjan Sylin tarpeessa. Lukemattomat kirjat odottavat yleensä loma-aikaa, koska muuten en malta jättää lukemista kesken. Luen myös paljon runoja sekä erilaisia musiikkikirjoja ja lehtiä.

Musiikki ja kirjallisuus/runous kohtaa laulumusiikissa konkreettisesti. Liedit, ooppera, kaikki sanoitettu laulumusiikki, räppi. Musiikki jatkaa siitä, mihin sanat loppuvat. Tai joskus veivät ihan eri suuntaan, kuin haastaen. Lukea pitäisi jokaisen ihmisen, mutta tekstien kuuntelukin esim. lisääntynyt äänikirjojen kuuntelu ehkä mahdollistaa sen, että joka tapauksessa kirjailijoilla on töitä, vaikka lukemisen muodot vaihtuvat erilaisiksi.

6. Millainen erityismuisto kirjastosta on jäänyt mieleesi?
Lapsuuden kirjaston ystävällinen kirjastonhoitaja Saara Katainen.

7. Käytätkö nykyisin kirjaston palveluja?
Eniten käytän musiikkikirjastoa, josta etsin ja lainaan/ skannaan nuotteja. Kuunteluhuoneet on hieno juttu. Monet oppilaatkin niitä käyttävät, jos ei voi kotona soittaa tai laulaa.

8. Minkälainen kirjaston merkitys on?
Kirjasto on monella tapaa tärkeä paikka: kulttuurin harrastamiseen esim. yleisöluennot ja konsertit. Tuttujen ja ystävien tapaamispaikka. Kirjaston  sosiaalista syrjäytymistä estävä toiminta on kaikille avointa. Kurssitukset ja digitointipalvelut. Tulevaisuudessakaan  kirjastoja ei tule vähentää  vaan ne tulisi säilyttää.

9. Mitä mieltä olet Lahden musiikki- ja kulttuuritarjonnasta?
Kulttuuritarjontaa on runsaasti, mutta keskittyminen viikonloppuihin  tietysti joskus itseä arveluttaa. Viikonloppuna kun mieluusti itse käyttää aikaa lepoon.

Jos jotain parannusta mietin, niin ilmaistapahtumia on jonkin verran, mutta juuri matalan kynnyksen tutustumista eri taidemuotoihin tarvitaan. Mm. Santtu Rouvali on tästä puhunut, tavallaan se, että tarjotaan jokin uusi elämys, joka ei olekaan kiinni rahakukkaron tilasta, poikii ehkä uusia kuulijoita ja kulttuurinkäyttäjiä jatkossa.

10. Levyvinkki ja/tai kirjavinkki (1-3) kirjaston kokoelmista
Pink Floyd: Dark Side of The Moon : huikea kuuntelukokemus kokolattiamatolla varustetussa teinikämpässäni

Verdi: Rigoletto : Suurien tunteiden ja hienojen melodioiden hurmaa

Rajaton: mikä tahansa heidän kokoelmalevyistään: harmonian, läsnäolon ja pysähtymisen  oppitunti

Sylvi Kekkonen: Teokset.
Vaatimattoman, mutta lahjakkaan kirjailijan hieno kokoomateos

Lahiri : Tulvavedet.
Erilaisessa kulttuurissa seikkaileva veljestarina

Kaarlo Sarkia: Kootut runot.
Tämän sain ehkä 16-vuotiaana jostain kilpailuista lahjaksi ja se teki lähtemättömän vaikutuksen ja ruokki nuoren mielen ylidramaattista mielikuvitusta

Tutustu myös muihin musakasvoihin.