Lahden pääkirjaston musakasvo-sarja esittelee lahtelaisia muusikoita ja musiikintekijöitä. Tämän kuukauden musakasvona on laulaja-lauluntekijä ja näyttelijä Minja Koski.
1. Kuka olet ja mitä teet?
Olen kuhmolaislähtöinen, jo yli 15 vuotta Lahdessa asunut laulaja-lauluntekijä ja freelancenäyttelijä. Kuulun Teatteri Vanha Jukon taiteelliseen ensembleen ja julkaisen laulujani artistinimellä M. Teen musiikkia myös muun muassa teatterin tarpeisiin. Minun on vaikea kuvitella itseni työskentelevän pelkästään yhden taidemuodon äärellä, sillä intohimoni kohteet taiteen kentällä ovat laajat.
Minulla on ollut myös ilo ja kunnia toimia yhtenä Kaj Chydeniuksen luottolaulajista ja yhteistyömme onkin jatkunut jo kymmenen vuoden ajan.
2. Millaisia musiikillisia haasteita sinulla on meneillään ja tulossa?
Tämän hetkisissä töissäni työskentelen musiikin, näyttämötaiteen ja liikkeen parissa. Toinen albumi M - Näytän missä asun ilmestyi 22. helmikuuta ja sen myötä keikkailen bändini kanssa ahkerasti maaliskuusta lähtien. Odotan yleisön kohtaamista ja sitä millaisen vastaanoton uusi musiikki saa.
Koreografi Ari Numminen pyysi minut Kansallisoopperaan Anna Kelon ohjaamaan Jää-teokseen, joka pohjautuu Ulla-Lena Lundbergin romaaniin. Jaakko Kuusiston Juhani Koiviston librettoon säveltämässä oopperassa mukana oleminen on ollut uusi aluevaltaus, jonka olen ottanut ilolla vastaan.
Helmikuussa 21.2.2019 Teatteri Vanha Jukossa ensi-iltaan tulleessa Aino Pennasen kirjoittamassa ja Riikka Oksasen ohjaamassa Seksimusikaalissa toimin toisena näyttelijänä ja säveltäjänä. Tiivistettynä Seksimusikaali tutkii muun muassa sitä, miten parisuhteesta ja seksistä kirjoitetaan tämän päivän mediassa.
Iloisten sielujen hotelli on taasen Virpi Hämeen-Anttilan dekkarisarjaan pohjautuva Murhamusikaali 20-luvun Helsingistä. Sen ohjauksesta ja koreografiasta vastaavat Reetta Ristimäki ja Peter Pihlström ja sen on säveltänyt Jukka Nykänen. Esitykset alkavat 28.3 Aleksanterin teatterissa, joten vapaa-ajan ongelmia minulla ei varsinaisesti tänä keväänä ole.
Kolmannen M-albumin kappaleitakin jo sävellän menemään.
3. Miten kuvailisit suhdettasi musiikkiin / Millaista musiikkia kuuntelet?
Musiikki on ollut minulle erittäin tärkeä identiteetin rakentaja ja oman minän etsimisväline. Olen ymmärtänyt tämän vasta aikuisena. Minulla on neljä vanhempaa sisarusta, joten sain heiltä ja vanhemmiltani paljon musiikillisia vaikutteita. Oma löytöni oli Tenavatähti -ohjelma. Nauhoitin jokaisen jakson ja osasin laulut ulkoa. Lähinnä ohjelmassa laulettiin vanhoja iskelmiä, jotka ovat edelleen sydäntäni lähellä. Myöhemmin aloin tapailemaan Apulannan biisejä kitaralla, jotka nekin osasin laulaa ulkoa. Ollessani kuudennella luokalla isoveljeni esitteli minulle Absoluuttisen nollapisteen, jonka debyyttialbumi Neulainen Jerkunen teki minuun suuren vaikutuksen. Sitä ennen hän oli jo tutustuttanut minut grungeen ja kotona soivat mm. Nirvana ja Pearl Jam. Björkin, Portisheadin ja Alanis Morissetten debyyttialbumit räjäyttivät pääni. Etenkin Björkin laulusaundi oli niin käsittämätön, etten voinut olla rakastumatta. Morissetten Jagged little pill -albumin kulutin lähes puhki. Portisheadin musiikissa oli taasen jotain salaperäistä surua, joka veti puoleensa. Musiikkimakuni on edelleen todella laaja! Kuuntelen harvoin musiikkia taustamusiikkina, haluan keskittyä sen kuuntelemiseen. Toki musiikkia tulee jatkuvasti monesta eri tuutista, mutten voi kutsua sitä kuuntelemiseksi. Viime aikoina olen pyrkinyt kuuntelemaan mahdollisimman paljon uusia julkaisuja.
4. Millaisena näet musiikin tulevaisuuden?
Minulla ei ole mitään käsitystä tulevaisuudesta, mutta se mikä on viime vuosina ilahduttanut on se, että yhä useampi lähtökohdiltaan ”ei niin kaupallinen artisti ja bändi” on saanut raivattua musiikkiaan hieman suuremmankin yleisön tietoisuuteen. Musiikki on tasa-arvoistunut sosiaalisen median myötä. Myös uutta musiikkia esitteleviä kanavia on enemmän kuin aikaisemmin.
5. Miten mielestäsi musiikki ja kirjallisuus linkittyvät?
Kirjallisuus soi minulle monesti musiikkina. Kerran sävelsin Esko Raennon Vapaus –teoksen ensimmäiset puolitoista sivua ennen kuin pystyin jatkamaan lukemista. Ammennan usein kirjallisuudesta aiheita omiin lauluihini. Inspiraation lähteinä ovat toimineet muun muassa Anton Tsehovin Kirsikkapuisto, Nikolai Gogolin Kuolleet sielut ja Timo K. Mukan Maa on syntinen laulu sekä useat runoteokset. Olen ollut viime vuosina hyvin kiireinen ja lukeminen on jäänyt vähemmälle. Enimmäkseen olen siis lukenut työhön liittyvää kirjallisuutta, eli viimeksi luin Ulla- Lena Lundbergin Jää -romaanin ja nyt luen Virpi Hämeen-Anttilan dekkarisarjaan. Runoja luen kuukausittain. Sävellänkin niitä joskus huvikseni. Jotkut käyvät joogassa tai kalassa rauhoittaakseen mielensä, minä sävellän, vaikkakin edellä mainitut harrastukset eivät ole itsellenikään täysin vieraita 🙂
Lukulistalla on useita teoksia. Ajattelin aloittaa Tommi Kinnusen Neljän tien risteyksestä.
6. Millainen erityismuisto kirjastosta on jäänyt mieleesi?
Muistan Lahden kirjaston auditoriossa vaalien alla pidetyn poliittisen keskustelun, johon osallistuivat Kari Peitsamo ja Veltto Virtanen. Väittelyn lomassa he kaivoivat välillä kitaran ja laulaa lurauttivat jonkun oman kipaleensa, kunnes taas jatkoivat mielipiteiden vaihtoa.
7. Käytätkö nykyisin kirjaston palveluja
Käytän kirjastoa pääosin nuottien etsimiseen. Välillä myös lainaan näytelmiä ja romaaneja, jos niitä ei löydy ystävieni kirjahyllyistä. Olen myös saanut kirjastossa siirrettyä vanhoilta kaseteilta kolme vuotiaana laulamiani improvisoituja kappaleita cd:lle ja sitä kautta lopulta digitaaliseen muotoon.
8. Minkälainen kirjaston merkitys on?
Kirjastolla on erittäin suuri merkitys yhteiskunnallisen tasa-arvon rakentajana. On todella tärkeää, että kirjaston palvelut pysyisivät maksuttomina, jotta jokaisella on mahdollisuus hyödyntää niitä varallisuudesta riippumatta.
9. Mitä mieltä olet Lahden musiikki- ja kulttuuritarjonnasta?
Musiikki- ja kulttuuritarjonta on Lahdessa laaja ja monipuolinen. Muutamia nostaakseni tässä kaupungissa minua ilahduttavat erityisesti Kino Iiris, Reel Lahti, Galleria Kipinä, Kaupungin äänet-festivaali, Torvi ja Tirra ja tietenkin Teatteri Vanha Juko puhumattakaan lukuisista yksittäisistä hahmoista, jotka saavat säpinää katukuvaan. Ongelmana tuntuu kuitenkin aika ajoin olevan yleisökato. Miten lahtelaiset saataisiin aktivoitua kulttuurin pariin?
10. Levyvinkki ja/tai kirjavinkki (1-3) kirjaston kokoelmista; miksi juuri tämä/nämä
Color dolor: Love -albumi, jota olen kuunnellut paljon viimeisen vuoden aikana. Se on mielestäni rohkea, hitikäs ja taiteellisesti kunnianhimoinen pop-albumi, jonka uskon kestävän hyvin aikaa. Stina Koistisen laulusoundi on mielestäni koukuttavan uniikki!
Jukka Nousiainen: Ei enää kylmää eikä pimeää on tässä ajassa poikkeuksellinen levy senyhteiskuntakriittisyyden vuoksi. Kritiikki ei ole kuitenkaan yhtään saarnaavan tai päälleliimatun kuuloista ja vakavuus loistaa poissaolollaan. Hieno rock-albumi kerrassaan!
Mårtta Tikkasen Vuosisadan rakkaustarina on teos, johon palaan tasaisin väliajoin. Se on niin rehellisesti ja upeasti kirjoitettu teos, että se menee väkisinkin ihon alle.
Helmikuun musakasvon Johanna Boedeckerin kysymys Minja Koskelle:"Miten rentoudut vapaa-aikanasi?”
Vapaa-aikana rentoudun koiraa lenkittäen, leffoja ja sarjoja katsoen, ystävien kanssa iltoja viettäen ja kulttuuririennoissa käyden.
Tutustu myös muihin Musakasvoihin.