Lahden pääkirjaston musakasvo-sarja esittelee lahtelaisia muusikoita ja musiikintekijöitä. Tämän kuukauden musakasvona on sellisti Hannu Kivilä.
1. Kuka olet ja mitä teet?
Olen Hannu Kivilä, Sinfonia Lahden sellisti vuodesta 1976. Olen toiminut aiemmin myös sellonsoiton tuntiopettajana Kouvolassa, Nastolassa ja Lahdessa. Musiikki on myös harrastus: kuuntelen aktiivisesti ja haalin levytyksiä. Muista kiinnostuksen kohteista mainittakoon esim. kaupunkikulttuuri sen eri muodoissaan, Lahden historia, raide- ja muu joukkoliikenne sekä kävely.
2. Millaisia musiikillisia haasteita sinulla on meneillään ja tulossa?
Mitään erityisiä musiikillisia haasteita ei ole tällä hetkellä. Yritän keskittyä parhaani mukaan työhöni, ja melkein kaikki muu aika meneekin sitten kaikenlaisiin harrastuksiin liittyviin kirjallisiin töihin sekä lueskeluun.
3. Miten kuvailisit suhdettasi musiikkiin / Millaista musiikkia kuuntelet?
Suhteeni musiikkiin on vähintään intohimoinen, ja sen vaikutukset pelkästään myönteisiä. Jos säveltäjistä puhutaan, lienee suurin innoittajani ollut jo pienestä pitäen Johann Sebastian Bach. Kuuntelen klassista musiikkia Vivaldista Fagerlundiin ja kaikkea siltä väliltä. Ainoastaan piano- ja vokaalimusiikki on jäänyt ajanpuutteen takia vähemmälle. Kevyemmällä puolella kiinnostaa etenkin 1970-luvun ilmiöt, kuten King Crimson, Genesis ja Mahavishnu Orchestra, sekä tietenkin Frank Zappa.
4. Millaisena näet musiikin tulevaisuuden?
Musiikin tulevaisuus olisi loistava, jos aineksia sävellyksiin ei lainattaisi niin paljon menneisyydestä! Jotain uuttakin pitäisi keksiä.
Uusia musiikinkuuntelijoita ei oikeastaan voi kouluttaa, sillä ”vastaanotin” sisällämme joko on tai sitten ei. Jos vastaanotin löytyy, se täytyy vain virittää ja saada eloon.
5. Miten mielestäsi musiikki ja kirjallisuus linkittyvät?
En oikein osaa yhdistää musiikkia ja kirjallisuutta, koska musiikki on luonteeltaan yleensä paljon abstraktimpaa. Oopperoissakin hyvä musiikki on usein melko itsenäistä, toki silti draamaa sopivasti tukien.
6. Millainen erityismuisto kirjastosta on jäänyt mieleesi?
Mieleeni on jäänyt ikuisesti vanhan puukirjaston tunnelma natisevine lattioineen ja puulämmityksen tuoksuineen entisessä Hotelli Lahden talossa Hämeenkadun ja Mariankadun kulmassa. Kävin siellä aikuisten osastolla selvästi alaikäisenä, virkailijoiden mulkoillessa epäluuloisina.
7. Käytätkö nykyisin kirjaston palveluja?
Olen käyttänyt kirjaston palveluja aktiivisesti 60-luvun lopulta lähtien. Erityisesti lainaan tietokirjallisuutta ja CD-levyjä – aina on kotona lainassa keskimäärin kolmisenkymmentä nimikettä. Jokunen vuosi sitten minut valittiin ”vuoden kirjastonkäyttäjäksi”, mistä tittelistä olen edelleenkin ylpeä.
8. Minkälainen kirjaston merkitys on?
Kirjaston merkitystä ei voi mielestäni koskaan kyseenalaistaa, se on mielestäni yksi tärkeimmistä kunnallisista palveluista: tietoa ja informaatiota pitää olla saatavissa ilmaiseksi ja helposti. En pysty kuvittelemaan kirjaston rooliin ainakaan mitään isompia muutoksia, mutta toki tekniikan kehittyminen saattaa muuttaa palveluiden luonnetta ja painotusta.
9. Mitä mieltä olet Lahden musiikki- ja kulttuuritarjonnasta?
Lahden kaupungin kokoon nähden sen kulttuuripalvelut ovat mielestäni erinomaisella tasolla. Tällä hetkellä on myös sellainen mukava tuntuma, että palveluja myös käytetään aktiivisesti. Täytyy myös muistaa, että kaupunkimme kulttuuripalveluilla on myös varsin pitkät perinteet ja niistä ovat saaneet nauttia jo useat sukupolvet.
10. Levyvinkki ja/tai kirjavinkki (1-3) kirjaston kokoelmista; miksi juuri tämä/nämä
En halua antaa muita vinkkejä kuin sen, että olkaa uteliaita ja lainatkaa myös sellaista, mikä etukäteen saattaa tuntua hieman etäiseltä. Haluan kuitenkin todeta, että hyvin monen säveltäjän tuotantoon olen tutustunut ensimmäisen kerran nimenomaan kirjaston äänitteeltä.
Tutustu myös muihin Musakasvoihin.