Siirry sisältöön

Musakasvo Heinola: Ulla Renko

Kuka olet?
Olen Ulla Renko ja toimin Lahdessa Tiirismaan lukion musiikin lehtorina. Asuin Heinolassa ja pyörin sen musamaailmassa 22 vuotta ja tällä hetkellä johdan naiskuoro Virtapiiriä. Heinola on ihana!

Millaisia musiikillisia haasteita sinulla on meneillään ja tulossa?
Arkityössäni lukiossa tämän kevään kohokohta on musiikkilinjan Viulunsoittaja katolla –musikaali Lahden kaupunginteatterissa. Ajankohtaista on myös Virtapiiri-kuoron Heinolalove –projekti, joka huipentuu loppukesän konserttiin Heinolan kesäteatterilla.

Mistä kipinä musiikkiin on syntynyt ja miten pysynyt yllä?
Kipinä on varmaan tullut jo ”äidinmaidossa” ja pysyy yllä laulavien, soittavien ja musiikista syttyvien ihmisten innoittamana.

Miten kuvailisit suhdettasi musiikkiin?
Koko elämäni, niin arki kuin juhlakin, on pyörinyt tiiviisti musiikin ympärillä. Voisi sanoa kuten laulussa: ”Laulu se on ollut päivieni ratto ja laulu se on ollut minun työni”. On aina juhlallista saada todistaa, kun joku saa musiikista lohtua, energiaa, iloa ja tsemppiä.

En pysty nimeämään ketään erityistä henkilöä, mutta elämäni varrella kohtaamani muusikot, musiikin tekijät, opettajat, oppilaat, kuorot ja yleisö ovat jaksaneet innoittaa minua musiikillisella polullani. Musiikissa koen haastavaksi sen runsaan tarjonnan; aika ei valitettavasti riitä millään tutustua edes kaikkeen, mihin haluaisi. Vaikka elän musiikista, toivoisin silti, että musiikin pakkokuuntelun voisi poistaa. Tiedättehän, sen äänellisen taustamaton lähes kaikissa yleisissä tiloissa!

Millaista musiikkia kuuntelet?
Työssäni kuuntelen musiikkia lähes jatkuvasti, monta tuntia päivässä, mutta kyllä se maistuu vielä vapaa- aikanakin. En kuitenkaan koskaan suostu radiokanavien soittolistojen uhriksi, vaan valitsen kuunneltavani sen mukaan, mitä musiikkia milloinkin tarvitsen. Hyvin usein totean tarvitsevani vain hiljaisuutta!

Millaisena näet musiikin tulevaisuuden?
Musiikin niin fyysistä kuin psyykkistäkin terveyttä edistävät vaikutukset on tutkimuksilla todistettu ja tätä varmaan hyödynnetään tulevaisuudessa enemmän. Sekä musiikin harjoittaminen että sen vastaanottaminen antavat elämään laatua ja nyansseja. Musiikki on myös loistava keino olla yhteydessä muihin ihmisiin ja tuottaa muille iloa.

Olen huolissani tämänhetkisestä musiikkioppilaitosten alasajosta ja koulujen taideaineiden merkityksen vähättelystä Suomessa. Koulu ei valmista nuoria vain talouden kasvun palvelukseen, vaan merkityksellistä ja arvokasta elämää varten. Äänisaasteen lisääntyessä kannustaisin ihmisiä myös yhä enemmän hiljaisuuteen. Se on terveellistä ja avaa korvat musiikille.

Miten mielestäsi musiikki ja kirjallisuus linkittyvät?
Kun sanat loppuvat, musiikki alkaa. Musiikki voi ilmaista sellaista mille ei ole sanoja. Koemmehan musiikin vauvana jo ennen kuin käytämme sanoja, siksi musiikkia ei tarvitse pystyä sanoin selittämään. Myös hyvä teksti voi olla jo sinällään kuin musiikkia, josta voi löytyä rytmi, intonaatio, muoto, melodia, sävy ja sointi. Joskus lukiessani taidolla kirjoitettua kirjaa, voin mielessäni kuulla sen musiikin, vähän kuin elokuvissa. Jos joskus kirjoittaisin elämäkertani, mukana olisi ehdottomasti myös biisilista!

Millainen erityismuisto kirjastosta on jäänyt mieleesi?
Kirjasto on niitä harvoja yleisiä paikkoja, jossa ei ole häiritsevää taustamusiikkia, koneiden piipityksiä tai mainoksia kaiuttimista. Ja vaikka paikalla on paljon väkeä, on rauhallista. Asioidaan rauhassa, hymyillen ja hiljaisella volyymillä – niin miellyttävää!

Käytätkö nykyisin kirjastopalveluja?
Lainaan kirjastosta paljon nuotteja sekä työssä tarvitsemaani materiaalia ja kirjoja. Vaikka äänitteitä etsinkin pääasiassa Spotifysta, ei sieltä löydy läheskään kaikkea. Silloin kiireesti kirjastoon! Kirjastosta on apua ja tukea myös opetustyössä; kirjastosta kävi elokuvamusiikin asiantuntija pitämässä esitelmän oppitunnillani.

Minkälainen merkitys kirjastolla on?
On tärkeää, että meillä on kaikkien saatavilla ilmainen kirjastopalvelu. Se on sivistyksen merkki. Olen aina saanut tarpeeseeni kirjastosta neuvontaa, apua ja erinomaista palvelua. Nettitiedon epämääräisyys, virheellisyys ja lähteiden arveluttavuus vain kasvattavat kirjaston merkitystä tulevaisuudessa. Toivonkin, ettei kirjastoista tulisi automatisoituja liukuhihnalaitoksia, vaan asiantunteva henkilökunta säilyisi! Toivon myös, että kaikkiin kirjastoihin saataisiin erityinen hiljaisuuden huone, jonne kansalainen voisi mennä nauttimaan annoksen hiljaisuutta ja rauhaa.

Mitä mieltä olet Heinolan musiikki- ja kulttuuritarjonnasta?
Heinolassa on mukava mentaliteetti; kun järjestetään jokin kulttuuritapahtuma, lähdetään sitä katsomaan. Tyhjille saleille ei tarvitse esiintyä. Kunpa pian saataisiin kaupunkiin vielä hyvä kulttuuritila!

Ullan musiikki- ja kirjavinkki
Vaikutun vähän väliä jostakin, viimeksi ehkä Anja Snellmanin Pääoma –nimisestä kirjasta. Musiikin puolella minuun vetoavat mm. Sibeliuksen Viulukonsertto, Mozartin Requiem ja Vivaldin Vuodenajat. Leevi Madetojan, vaimonsa L. Onervan runoihin säveltämä Syksy -sarja ei jätä minua rauhaan, vaan se on kuunneltava uudestaan aina aika ajoin. Samoin esim. Helena Anhavan tekstit, Liisa Ryömän upeat käännökset Jacque Brelin lauluihin sekä Anna-Mari Kähärän säveltämä Mika Waltarin runo Ja lopuksi koskettavat. Löysin taannoin hyllystäni Jouko Turkan kirjoittaman Häpeän, joten se täytynee lukea uudelleen. Aloitin juuri myös opiskelutoverini Marjo Heiskasen musiikin maailmaan sijoittuvan kirjan, Mustat koskettimet. Seuraavana lukujonossa onkin vuoden 2017 Finlandia-voittaja Juha Hurmeen Niemi.

Teatterista nautin myös kovasti ja Pirkko Saision kirjoittama näytelmä Slava! Kunnia, Jussi Tuurnan upean musiikin kera, oli taannoin erityisen vaikuttava kokemus. Samoin vielä tänä keväänä Lahden kaupunginteatterissa esitettävä, Taija Helmisen kirjoittama Merkkipäivä oli pysäyttävä.

Heiskanen, Marjo: Mustat koskettimet
84.2 HEI

Snellman, Anja: Pääoma
84.2 SNE

Madetoja, Leevi: Complete lieder vol.2
78.322 MAD

Mozart, Wolfgang Amadeus: Requiem
78.363 MOZ

Sibelius: Violin concertos
78.71 SIB

Vivaldi, Antonio: Four seasons
78.5571 VIV

Ylipää, Maria: Omani uni
78.8922 YLI

Tiivistelmä
Ulla Renko
Musiikin maisteri, Tiirismaan lukion musiikin lehtori, Virtapiiri-kuoron johtaja, laulaja.
Valmistunut Sibelius-Akatemiasta musiikinopettajaksi ja laulupedagogiksi.
Toiminut vuodesta 1993 piirrettyjen elokuvien ja tv-sarjojen ääninäyttelijänä, ohjaajana ja kääntäjänä sekä teatterimusikaalien lauluvalmentajana. Hän on vastannut myös Disney On Ice – kiertueen käännöksistä ja musiikista.
www.virtapiirikuoro.com
www.facebook.com/tipalanmusikaali/