Kun ajattelee kirjastoa, saattaa monelle tulla ensimmäisenä mieleen kirjat sekä ehkä jopa elokuva DVD:t. Kun taas kirjastotyötä ajatellessa moni varmasti kuvittelee mielessään kirjastonhoitajan kirjakärryn kanssa hyllyttämässä pölyyntyviä, ohuita, paksuja, vanhoja, uusia, kiiltäviä, kuluneita, repsottavia, kalliita, unohdettuja, klassikoihin lueteltavia ja kaiken muunlaisia kirjoja.
TET:läinen pääse tutustumaan tähän kuuluisaan hyllyttämiseenkin, päässäni pyörivät yhä aakkoset, joiden sekamelskasta en meinannut ilman apua löytää ruotsalaista oota, mutta työn monipuolisuus yllättää varmasti jokaisen. Kirjojen lisäksi hyllytin TET-jaksoni aikana elokuvia ja CD:tä. Hyllytyksessä ehdottomasti mielenkiintoisinta oli se, että samalla oppi paljon ihmisten lukutottumuksista: en olisi voinut uskoa, että romantiikka ja sotaromaanit ovat ehdottomasti lainatuinta kirjallisuutta.
Omiin suosikkitehtäviini kuului kirjaston tapahtumien suunnittelu. Oli mahtavaa päästä suunnittelemaan ja ideoimaan aivan oikeita tapahtumia. Oli mahtavaa, että sain heti niinkin suurta vastuuta ja sai käyttää omia mielenkiintoni kohteitani sekä luovia taipumuksiani työtehtävissäni.
Sosiaaliseen mediaan oli myös mukavaa tehdä sisältöä. Suhteellisen vapaat kädet tehtävänannossa ja oman persoonallisen ilmaisun vapaus näkyivät tekemissäni ideoissa ja somepostauksissa.
Sain myös tehdä tilaa täyteen ahdatuille hyllyille ja tutustua aineiston kiertokulkuun ja kaikkien Suomen kirjastojen yhteiseen verkostoon, kun poistin kirjallisuutta, jota kukaan ei ole enää moneen vuoteen kaivannut.
Elokuvaharrastelijana, käytän itsestäni myös ilmaisua elokuvanörtti, suosittelisin ihmisiä tutustumaan elokuvien kautta tarinoihin ja elämäntilanteisiin, jotka eivät itselleen ole tuttuja. Elokuvien kautta voi elää ja kokea toisen ihmisen tuntemuksia ja parhaassa tapauksessa avata aivan uuden näkökulman omaan elämäänsä.
Julian elokuvavinkki: Green Book. Elokuva kertoo rasismista 1960-luvun Amerikassa. Elokuvan keskeisiin teemoihin kuuluvat ennakkoluulot, homofobia ja kapeakatseisuus.
Pianisti Don Shirley tarvitsee kuskin sekä henkilökohtaisen jokapaikanhöylän kiertueelleen ja kukapa olisikaan parempi tähän työhön kuin rasistinen ja jääräpäinen Tony Lip. Kaksikkoa hiertää matkalla heidän erilaiset elämänkatsomuksensa kuin persoonallisuutensakin.
Elokuva sopii jokaiselle ihmisoikeuksien puolustajalle ja maailman pelastajalle, joka haluaa jälleen sukeltaa syvään päähän ja katsoa maailman epäoikeudenmukaisuutta silmästä silmään. Kannustan erityisesti myös kaikkia, joita elokuvan teemat eivät juurikaan ole aikaisemmin kiinnostaneet, katsomaan kyseisen teoksen. Elokuvan taitava kerronta vie varmasti jokaisen mukanaan ja avaa uusia näkökulmia ja herättää ajatuksia sekä keskustelua.
-Julia
