Lahden pääkirjaston musakasvo-sarja esittelee lahtelaisia muusikoita ja musiikintekijöitä. Tämän kuukauden musakasvona on Marko Haavisto.
1. Kuka olet ja mitä teet?
Olen Marko Juha Kalevi Haavisto, soitto- ja laulumies. Musiikki on ollut punainen lankani lapsuudesta lähtien ja on sitä edelleen. Instrumenttejani ovat äänihuulet, kitara ja basso. Laulujen teko on ollut lempilajini alusta alkaen. Bändi-hommat ovat myös olleet aina osa elämääni; siitä alkaen kun kitara mitenkään alkoi pysyä kädessä, eli -79 lähtien.
Tähän päivään mennessä tehtyjä levyjä on kertynyt n. kaksikymmentä albumia, kaiken kaikkiaan. Kirjoittamiani lauluja on Teoston luettelon mukaan reilut viisisataa kappaletta.
Olen aina ollut kiinnostunut myös ihmisistä sekä kaikenlaisista ”huruhommista”, kuten henkimaailmoista, okkultismista, ufoista ja muista senkaltaisista asioista.
2. Millaisia musiikillisia haasteita sinulla on meneillään ja tulossa?
Tätä kirjoittaessa kovin haaste juuri nyt, on pitää uskoa tulevaan yllä ja selvitä jotenkin tämän Koronan aiheuttaman ja täysin yllättäen saapuneen lamakauden yli.
Uusi Poutahaukat-albumi on työn alla ja siinä vaiheessa, että laulut ovat jo olemassa ja äänitykset käynnistyneet. Tämä nyt tekeillä oleva levy julkaistaan suunnitelman mukaan keväällä 2021. Tämän kevään aikana ilmestyy kymmenes Poutahaukat-levy ”2005”, joka nimensä mukaisesti on äänitetty tammikuussa -05. Levy jäi tuolloin julkaisematta kokoonpano-muutoksien myötä ja nyt viisitoista vuotta myöhemmin se siis näkee päivänvalon. Olen tästä hyvin iloinen, sillä nuo nauhoitukset ovat useaan kertaan vuosien mittaan palailleet mieleen ja nyt vihoviimein harmittelu loistavan julkaisemattoman materiaalin vuoksi saa päättyä.
Toivon tällä hetkellä kovasti, että kesän keikat niin meidän kuin kaikkien muidenkin osalta säilyisivät ja että elämä kullakin sektorilla normalisoituisi niin pian kuin mahdollista.
Matka country&western-musiikin parissa jatkuu edelleen. Se etenee hitaasti mutta mukavasti; penkomista ja ihmeteltävää riittää. Skaala on laaja, miltei mieletön - kuin suomalainen iskelmämusiikki; paljon hyvää, hyvin paljon myös kehnoa.
3. Miten kuvailisit suhdettasi musiikkiin / Millaista musiikkia kuuntelet?
Musiikki ja laulut monista eri suunnista ja tyylilajeista; ovat aina olleet mm. nostattavia, kannustavia, rohkaisevia ja myös opettavia. Musa tuo lohtua suruun, aihetta iloon - uskoa elämään ja omiin unelmiin. Pakko sanoa, etä musiikki on ohjannut mun elämää hyvin vahvasti. Se ei ole ollut oma valintani, niin se vain on mennyt. Koulut meni persiilleen, koska päässä vain soi. Olin useimmiten paikalla, mutta hyvin harvoin läsnä. Kun suurin osa oppilaista keskittyi koulunkäyntiin, minä keskityin mm. Juice Leskisen tuotantoon. Jatko-opintoja en suostunut tai edes osannut miettiä, koska kaikki näytti niin päivänselvältä; musaa, musaa ja musaa - lauluntekoa ja bändihommia.
Suurinta on vaikea sanoa tai nostaa vain yhtä ylitse muiden. On ollut eri vaiheita tottakai, mutta pitkäaikaisimpia ja vaikuttavimpia ovat olleet (alusta näihin päiviin): Teddy & The Tigers, Sleepy Sleepers, Elvis Presley, Black Sabbath, Rauli Badding Somerjoki, Roy Orbison, Hank Williams, Johnny Cash, Jerry Lee Lewis, Tapio Rautavaara ja Willie Nelson…muutamia mainitakseni.
4. Millaisena näet musiikin tulevaisuuden?
Tilanne on mielenkiintoinen. Levymyynnit lasketaan nykyään kymmenissä, maksimissaan sadoissa kappaleissa useimpien kohdalla. Toisaalta spotify ynnä muut palvelut tarjoaa musiikin helpommin ihmisten saataville, eli mahdollisuudet tulla kuulluksi ovat kenties helpottuneet. Live-tilaisuuksia järjestetään jonkun mittauksen mukaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Jos Rautavaaran aikaan leipä oli pieninä palasina, nyt paloista on enää muruset jäljellä.
Totuus on, ettei tätä ammattina voi suositella kellekään. Jos kuitenkin omaat hullun innokkuuden ja musiikkia rakastavan sydämen, anna mennä. Mutta mene täysillä ja löydä oma juttu ja seuraa sitä.
5. Miten mielestäsi musiikki ja kirjallisuus linkittyvät?
Kaikki tukee toinen toistaan. Hyvä kirja voi johtaa hyvään leffaan, molemmat voivat innostaa sanoitukseen ja sävellykseen. Lukeminen edesauttaa ehdottomasti sanoitus-työtä. Etenkin nuorempana sain sytykettä tekstin tekoon mm. Mika Waltarin tuotannosta. Edelleen hyvä kirjallisuus ruokkii omaa kirjoittamista, hyvät biisit innostaa omien laulujen säveltämiseen.
Tällä hetkellä yöpöydällä on Mellon ”Havahtumisia”, menossa ties kuinka monetta kertaa. Viimeisin lukemani romaani taisi olla Clive Barkerin käsialaa.
Monesti laulu on laulu. Laulun teksti ei kanna ilman melodiaa ja päinvastoin. Parhaimmillaan sävelmä on niin rikas, että se saa kylmät väreet vaikka vain viheltäen esitettynä. Parhaat lyriikat taas toimivat myös kirjallisessa muodossa; joko luettuna tai lausuttuna.
6. Millainen erityismuisto kirjastosta on jäänyt mieleesi?
Aikaa ennen kuin isä kotiin levysoittimen osti, käytiin toisinaan kirjastossa Elvistä kuuntelemassa. Hieman myöhemmin kun löysin Baddingin, oli miehen levyt, etenkin alkupään tuotanto täysin "kiven alla". Raulin eka levy ”Synnyin Rokkaamaan”, löytyi kuitenkin kirjastosta - se ei ollut lainattavissa, mutta kuunneltavissa kyllä. Muistan sen kuin eilisen päivän; istuin pehmeälle sohvatuolille, laitoin luurit päähän ja kohta kajahti; ”Disko heilui ja keinui rokaten ja rollaten…” Paljon myöhemmin, kun olin jo 19 vuotias, silloinen avopuolisoni sai työpaikan kirjastosta ja alkoi tutustuttaa meikäläistä kirjojen maailmaan; Stephen Kingistä se lähti...
7. Käytätkö nykyisin kirjaston palveluja?
Poikkean kuukausittain kopiokoneen ääreen, samalla saattaa tarttua matkaan kirja tai pari. Kirjasto täyttää tarpeeni loistavasti, juuri nyt ei mitään toiveita parannusten suhteen nouse mieleeni.
8. Minkälainen kirjaston merkitys on?
Kirjasto = kaunis ja merkityksellinen asia. Ehdottomasti säilytettävä kaiken kansan saatavilla ja laina-palvelut maksuttomina. Voin puhua vain omasta puolesta, mutta minulle kouluja käymättömälle kymppiluokkalaiselle kirjasto on toiminut opettajana sekä tajunnan laajentajana parhaasta päästä. Kirjasto suo viihtymistä ja antaa ajattelun aihetta, saattelee uuden äärelle ja auttaa etsivää löytämään. Ja harvemmin kirjasto-retkeä, ettei joku tuttu tulisi sanalle. Kirjasto on aina hyvä kokemus.
9. Mitä mieltä olet Lahden musiikki- ja kulttuuritarjonnasta?
Lahti on paranemaan päin. Tarjonnassa alkaa riittää moneen menoon, on klubi-toimintaa monenlaista, aktiivisia elävän musiikin paikkoja sekä pienemmille että isommille bändeille ja nimille. Toivon, että lahtelaiset liikkuvat näissä tilaisuuksissa jatkossakin enenevissä määrin.
10. Levyvinkki ja/tai kirjavinkki (1-3) kirjaston kokoelmista; miksi juuri tämä/nämä
Muutama kirja, jotka aikanaan mullistivat maailmaani ja innostivat elämässä eteenpäin: Mika Waltari - Sinuhe Egyptiläinen,
Victor Hugo - Kurjat, Fjodor Dostojevski - Rikos ja Rangaistus. Klassikoita kaikki tyynni, mutta juuri sen kaiken uskomattoman hyvän tähden, mitä tarinat sisällään pitävät! Nämä luettuani, paluuta entiseen ei ollut.
Muutamaa levyä on hankala suositella, mutta mm. näihin muutamaan artistiin tutustuin itse syvemmin aikanaan kirjaston suomien mahdollisuuksien avulla; Hank Williams, J.J. Cale ja Bob Dylan. Siinäpä kolme kovaa lauluntekijää, joilta voi ottaa oppia mm. siitä; kuinka elämän kokoinen tarina kerrotaan kolmella soinnulla alle kolmessa minuutissa, miten svengiä eletään sekä hengitetään ja kuinka yksinkertaisuus liki aina on valttia.
Tutustu myös muihin musakasvoihin.