Eero Aven syntyi 20. elokuuta 1941 Pielisjärvellä ja nukkui pois 7. huhtikuuta 2020 Heinolassa. Haastattelu on syksyltä 2018.
Kuka olet?
Olen Eero Aven Heinolasta –musiikin viihdetyöläinen vuodesta 1966 lähtien. Elämäni on ollut ihmisten viihdyttämistä sekä sanoin että sävelin.
Millaisia musiikillisia haasteita sinulla on meneillään ja tulossa?
Sävellän ja sanoitan uusia lauluja itselle ja muillekin tarvittaessa. Lisäksi esiinnyn pienimuotoisissa konsertti- ja tanssitapahtumissa. Eero Aven & Soundset -yhtye levytti O SOLE MIO juhlalevyä 5 vuotta, pitkälti ihmisten laulutoiveiden pohjalta. Lopulta asiat loksahtivat paikoilleen ja nyt voimme sekä minä, että VLMEDIA –levy-yhtiö olla tyytyväisiä lopputulokseen. Tätä 50v taiteilijajuhlavuottani olen viettänyt kansan parissa keikkaillen.
Mistä kipinä musiikkiin on syntynyt ja kuinka se on pysynyt yllä?
Kipinä musiikin maailmaan syttyi omasta sydämen halusta ja sen sävelmistä. Siitä poltteesta ovat syntyneet myös menestyslevyni laulut ja monet muut. Melodiat ja tarinat pyörivät päässäni öisin ja päivin, tästä eteenkin päin. Taival keikkalavoilta ja studioista toisiin pitää sisällään niin haikeita kuin iloisiakin muistoja. Eräs hauska tapaus sattui 1980 –luvulta Juuan Piitterin sikajuhlilla, kun esiintymässä oli legendojen legenda, Esa Pakarinen. Pekka Puupää huutokauppasi yleisölle kaksi isoa, grillattua sianpäätä ja eräs isäntä huusi niistä toisen isolla hinnalla. Hän vei sen kainalossaan omaan aittaansa ja köllähti sen viereen nukkumaan. Aamulla herätessään isäntä säikähti niin, että oli joutua tekemään sairaalareissun, kun sianpää
tuijotti silmiin siinä ”mandoliinikrapulassa”.
Miten kuvailisit suhdettasi musiikkiin?
Musiikki on minulle elämäni suuri rakkaus ja yleisöni on sen hehkuva innoittaja niin, että haluan toteuttaa aina parempia sävelmiä ja sanoituksia ihmisten iloksi, ja joskus harmiksikin.
Millaista musiikkia kuuntelet?
Kuuntelen kaikenlaista musiikkia rock-rytmeistä aina valsseihin.
Millaisena näet musiikin tulevaisuuden?
Tämän päivän musiikki ja sen tulevaisuus ovat hieman hämärän peitossa, mutta kauniit iskelmät säilyvät aina. Minun sydämessäni ne voittavat kilpailun nyt ja tulevaisuudessa.
Miten mielestäsi musiikki ja kirjallisuus linkittyvät?
Musiikki ja kirjallisuus ovat monimutkainen juttu. Laulua ei synny ilman sanoitusta ja sävellystä. Melodiaan täytyy saada ensin sanoitus, sen jälkeen siitä syntyy vasta oikea iskelmä. Minuun vaikutuksen tehneitä teoksia on paljon ja ne voivat kulkea hyvinkin erilaisista tunnelmista toisiin. Haluan lukea ja tutkia varsinkin suurten legendojen muistelmia, kertomuksia muun muassa Rautavaarasta, Helismaasta, Pakarisesta, Kärjestä ym. musiikinhistoriaan jälkensä jättäneistä.
Millainen erityismuisto kirjastosta on jäänyt mieleesi?
Erityinen kirjastomuistoni menee 10 vuotta taaksepäin, kun olin asiakkaana Heinolan kirjaston lehtilukusalissa. Siellä oli tietysti hiiren hiljaista ja sali lähes täynnä lehtien lukijoita, kun eräs herra otti ja pieraista rämäytti oikein ison paukauksen niin, että ihmiset säikähtivät ja läksivät litomaan kiireenvilkkaan ulkoilmaan. Se muisto kirjastosta on jäänyt jotenkin mukavana pamauksena mieleeni.
Käytätkö nykyisin kirjastopalveluja?
Olen valitettavasti laiska kirjaston palvelujen käyttäjä nykyisellään.
Minkälainen merkitys kirjastolla on?
Kirjaston merkitys on ihmisille hyvin suuri ja se on tärkeässä yhteiskunnallisessa roolissa. Sehän on monissa kylissä ja kunnissa kansalaisten olohuone, josta saa monenlaista tietoa ja sivistystä elämänmenoon. Menneen 27 vuotisen kunnallispoliittisen urani ajan olen kannattanut kirjaston hyvinvointia päätöksissäni. Niin toivon myös nykyisten päättäjien arvostavan ja kunnioittavan kirjaston merkitystä hyvinvoinnin ylläpitäjänä.
Mitä mieltä olet Heinolan musiikki- ja kulttuuritarjonnasta?
Meillä Heinolassa on oikein hyvä ja energinen kulttuuritoimi ja henkilökunta, joka huolehtii meidän kaikkien kulttuurisesta hyvinvoinnista monipuolisesti ja iloisella meiningillä. Paikallisten taiteilijoiden entistä parempaa huomioonottamista tapahtumia suunniteltaessa pidän tärkeänä.
Mitä muuta haluaisit sanoa?
Haluaisin, että meillä Heinolassa elettäisiin hyvillä mielin, Rillumarei!
Eeron musiikki- ja kirjavinkki
Veikko Ahvenainen: Suomi 100 vuotta: juhlalevy
78.8931 AHV
Veikko Ahvenaiseen tutustuin jo 1960 –luvulla iskelmälaulukilpailujen tiimoilta, joihin osallistuin useasti. Ja kutsuipa harmonikkataiteilija minut myös 60- vuotisjuhlakonserttiinsa esiintymään Finlandiatalolle. Siellä esitin Ahvenaisen sävellykset Kuihtuneet ruusut ja Takametsien kaipuu. Koska olen vannoutunut harmonikkamusiikin ystävä ja Veikko Ahvenainen on sen ylivoimainen mestari, suosittelen Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi levytettyä juhla-albumia.
Aatteleppa ite!: Jope Ruonansuu: Suomen hauskin mies
99.1 AAT
Jopella on rempseä huumoripuoli ja sitten on sydämellisten iskelmälaulujen puoli, se kaksinaisuus hänessä kiehtoo. Erityisesti minuun on kolahtanut Jopen laulu ”Ollaanko enkeleitä toisillemme”, jonka olen minäkin levyttänyt. Tykkään Jopen molemmista puolista ja elämänkerrassa pääsee kurkistamaan pikkuisen molempiin.
Tiivistelmä:
Eero Aven s.1941 Pielisjärvi (nyk. Lieksa)
Sanoittaja, sovittaja, säveltäjä ja esittävä taiteilija
Ensimmäiset levytykset 1960-luvun lopulla, tuorein julkaisu 2017
Albumit:
Sirpaleet (1978), Elämäntoveri (1980), Kauniit muistot (1981), Raitilla (1982), Tuhlarin tunteet (1983),
Parhaat (1983), Surusilmät (1985), Laulava sydän (1987), Valkea ruusu (1988), Elämäntoveri (1988),
Elämäntoveri (1991), Onnen sävel (1991), Eero Aven (1992), Kukka-Maaria (1993), Iltatähti (1995),
Parhaat 20 suosikkisävelmää (1997), Lauluja matkan varrelta (1998), Hopearuusu (1999), Kenties (quizas, quizas, quizas) (2002), Miljoona ruusua juhlalevy – 40 laulua (2006), Sydämen asialla (2008), Ruusutanssi (2009), Unohtumattomat suosikit (2013), O Sole Mio - 50v. Juhlalevy (2017)
Suurimpia hittejä:
Aina Aina, Elämäntoveri, Älä Sinä Mökötä, Ruusuni Mun, Lentojätkä, Kaunista Unelmaa, Metsuripojan Lemmitty, Sydämen Asialla, Kultahipun Laulu, Mandoliinikrapula