Sija 1. Aarni Keinänen: Lahden kaupunki
"Lahden keskusta on yleensä todella harmaa ja aika roskainen. Joskus tien sivuilla näkee pelottavia pimeitä paikkoja. Kerran minäkin olen mahdollisesti nähnyt huumekauppaa ostoskeskuksen vieressä. Mutta muuten se on ihan hieno paikka. Ihmiset eivät kyllä tiedä, että mekin asumme täällä. Mutta sillä on syynsä. Heidän esi-isänsä metsästivät ja kauppasivat meitä. Ihmiset ovat kyllä todella röyhkeitä. Nyt meitä on vain noin tusina ympäri maailmaa. Me muodostumme eri maan materiaaleista, kuten kivistä ja siten valitsemme muotomme. Se on kyllä nyt vaikeaa, kun kaikkialle rakennetaan ja luonnonpaikkoja on harvassa. Me yleensä hankkiudumme metsiin, jossa näytämme enemmän kivikasoilta kuin otuksilta. Me voimme myös hypätä kehosta toiseen. Mutta yleensä metsissäkin on paljon roskaa. Mutta nyt minä aion näyttäytyä ihmisille ja pyytää heitä siivoamaan ympäristönsä.
Minä valitsin liskon muodon. Ison sellaisen. Isompi kuin komodonvaraani. Aloin matkustaa kaupungintalolle Pirunpesältä, jotta voisin puhua kaupungin johtajalle."
Raadin perustelut: Kirjoittaja eläytyy hienosti arvoituksellisen kertojan ääneen. Kerronta on elokuvamaista, tiivistä ja jäntevää, johon lukijan on helppo hypätä mukaan. Lahti on kertomuksessa hyvin läsnä aina Pirunpesästä lähtien.