Siirry sisältöön

Miltä näyttää ihminen, jolla on harvinainen sairaus? Millaista on elämä harvinaissairauden kanssa? Harvinaisen hyvää elämää -valokuvanäyttelyssä pääset tutustumaan harvinaissairaan arkeen kuvina ja tarinoina.

Harvinainen sairaus vaikuttaa sairastuneen arkeen ja läheisten elämään monin eri tavoin. Elämä voi kuitenkin olla hyvää sairaudesta huolimatta. Hyvään elämään kuuluu paljon erilaisia asioita, jotka ovat jokaiselle omanlaisia. Marraskuun 2021 alusta Suomea kiertänyt Harvinaisen hyvää elämää -valokuvanäyttely esittelee harvinaissairaan arkea kuvina ja tarinoina. Kuvissa esittäytyy eri-ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa eläviä harvinaissairaita, jotka kertovat avoimesti millaista on harvinainen arki haasteineen ja ilonpilkahduksineen. Kuvien oheen liitetyt tarinat muistuttavat, että ihminen on paljon enemmän kuin pelkkä diagnoosi.

Näyttelyn valokuvat on ottanut Lahden Muotoiluinstituutin kasvatti Valtteri Nevalainen, joka on erikoistunut valokuvaamisessa muotokuviin. Valokuvanäyttelyn tuottaa Harvinaiset-verkosto, joka on valtakunnallinen harvinaistyötä tekevien sosiaali- ja terveysalan kattojärjestöjen yhteistyöverkosto. Näyttelyn tavoitteena on lisätä tietoisuutta harvinaissairauksista ja niiden vaikutuksista arkeen. Harvinaissairaus koskettaa Suomessa yli 300 000 ihmistä ja heidän läheisiään. Lisätietoa osoitteessa https://harvinaiset.fi/valokuvanayttely/ .

Harvinaisen hyvää elämää -näyttelun julistekuva.

 

 

 

Gustaf John Ramstedt (1873-1950) asui perheineen Lahdessa vuosina 1903-1917. Lahdessa Ramstedt toimi kieltenopettajana Lahden yhteiskoulussa, osallistui Lahden kunnallispolitiikkaan, toimi raittiusseurassa sekä
mm. opetti esperantoa. Lahdesta käsin Ramstedt teki kuusi tutkimusmatkaa (ensimmäinen Mongolian0 matka toteutui 1898).

Näyttely keskittyy Ramstedtin Lahden aikaan kuitenkaan diplomaatin uraa unohtamatta. Valokuvanäyttelyssä on ensimmäistä kertaa esillä Ramstedtin itsensä Lahdessa ottamia valokuvia, jotka ovat Lahden museon hallussa. Toinen uniikki -kuvasarja liittyy Ramstedtin matkaan kumukkien asuinsijoille Aksaihin 1904. Ramstedtin jälkeläisiltä on saatu näyttelyyn kuvien lisäksi myös kirjeitä sekä hänen tutkimusmatkoillaan käyttämiään passeja.

Järjestäjä: Japanilaisen Kulttuurin Ystävät ry ja Päijät-Hämeen tutkimusseura ry
Yhteistyössä: Suomen Japanin Instituutti, Suomi-Mongolia-Seura

Seminaari lauantaina 11.6. kello 10.30-15.30 (sisältää lounastauon) Lahden pääkirjaston auditoriossa.

Ohjelma:

10.30 Tervetuloa
10.40-11.15 Ramstedt – lahtelainen vaikuttaja. Tutkija Janne Ridanpää (Päivälehden arkisto)
11.20-11.45 Ramstedt esperantistina. Prof. Jouko Lindstedt
11.50-12.15 Ramstedt tutkimusmatkailijana ja kielitieteilijänä. Dos. Antti Ruotsala (Suomi-Mongolia-Seura)

Tauko 12.20-13.15

13.15 Kurkkulaulua. Sauli Heikkilä
13.30-14.15 Ramstedt diplomaattina. Tutkija Juha Sahi (Oulun yliopisto)
14.20-14.45 Henkiä ja automaatteja. Mongolia ja Japani 100 vuotta Ramstedtin jälkeen. Ohjaaja, käsikirjoittaja Martti Kaartinen
14.50-15.15 Ramstedtin japanilaiset verkostot -tutkimushanke. Anna-Maria Wiljanen (Suomen Japanin instituutti)
15.15-15.30 Keskustelua, päätössanat

Järjestäjä: Japanilaisen Kulttuurin Ystävät ry ja Päijät-Hämeen tutkimusseura ry
Yhteistyössä: Suomen Japanin Instituutti, Suomi-Mongolia-Seura

Japanilaisen kulttuurin ystävät ry:n logo

Lahden pääkirjasto on avoinna 1.6.-31.8.:
ma-pe 8-19
la 10-16
su suljettu