Siirry sisältöön

Kirjastojen hiilijalanjälki on mitattu ensimmäistä kertaa

Kirjastojen hiilijalan- ja kädenjälkitutkimus on kirjastoalan ensimmäinen tiedonkeruuprosessi, jossa päästötietoja selvitettiin pilottikirjastojen ja asiantuntijoiden yhteistyönä. Syksyllä 2020 tehtyyn tutkimukseen osallistui 13 erikokoista kirjastoa ympäri Suomen. Mukana mittauksissa oli myös Lahden kaupunginkirjasto. Energiankulutus osoittautui mittausten perusteella suurimmaksi kirjastojen hiilijalanjälkeä kasvattavaksi tekijäksi.

Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa, kuinka suuri on kirjaston hiilijalanjälki, mistä tekijöistä se koostuu ja mitä eroja erikokoisilla kirjastoilla on. Tulosten perusteella suurin hiilijalanjälkeä kasvattava tekijä on energiankulutus. Kirjastojen päästöistä noin kaksi kolmasosaa aiheutuu toimitilojen lämmityksestä ja sähkönkulutuksesta.  Näiden lisäksi esimerkiksi aineiston elinkaarella, kierrolla ja muovituksella on vaikutuksensa hiilijalanjälkeen.

”Hankittaviin nidemääriin, aineiston muovitukseen ja poistokirjojen käsittelyyn voidaan vaikuttaa jokaisessa kirjastossa, mutta tutkimustulosten perusteella näillä teoilla kirjastot eivät voi merkittävästi vähentää hiilijalanjälkeään. Vastuu yleisten kirjastojen ympäristövaikutuksista jääkin suurelta osin isännöitsijöille, tilakeskuksilla ja kuntapäättäjille”, sanoo tutkimuksen toteuttaneen Yleisten kirjastojen ympäristötietoisuus 2020-luvulle -hankkeen hankejohtaja Harri Sahavirta.

”Viesti kuntapäättäjille näin kunnallisvaalien alla onkin selvä: jos kunnan palveluiden ympäristövaikutuksia halutaan pienentää ja kansalliset hiilineutraaliustavoitteet aiotaan saavuttaa, on katse kiinnitettävä kunnan hallitsemien kiinteistöjen ja tekniikan kulutukseen ja kuntoon. Ne ovat merkittävässä roolissa hiilineutraaliuden tavoittelussa.”

Lahden kaupunginkirjasto oli mukana mittauksissa ja toimitti asiantuntijoiden käyttöön tietoja tilojen, logistiikan ja toiminnan päästöistä vuodelta 2019.  Kansallisen tason laskennassa hyödynnettiin kirjastojen keräämien tietojen lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämiä yleisten kirjastojen tilastoja vuodelta 2019. Laskelmien rajaukset tehtiin kirjastojen arvoketjun mukaisesti, kansainvälistä GHG-protokollaa noudattaen.

Yleisten kirjastojen hiilijalanjäljeksi vuonna 2019 saatiin 32 000 tonnia CO2- ekvivalenttia. Tulos saatiin käyttämällä pääosin mittaajakirjastojen laskelmista saatuja keskiarvoja sekä osin suoraan tilastotietoja ja päästökertoimia (kirjat ja e-kirjat). Lahden pääkirjaston hiilijalanjälki oli noin 398 tonnia CO2- ekvivalenttia, joka on tuloksena isolle kirjastolle tyypillinen.

Hiilijalanjälki: Hiilijalanjälki kiteyttää yhteen lukuun sen, kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöjä tuotteesta tai toiminnasta aiheutuu. Hiilijalanjälki on ollut jo pitkään ilmastovaikutusten suosituin mittari.

Kirjastotoiminnan positiiviset vaikutukset vakiintuneena jakamistalouden esikuvana ja suunnannäyttäjänä ovat melko selkeät. Kirjastot voivat paitsi tehdä omia ilmastotekojaan ja näyttää esimerkkiä myös ohjata asiakkaita luotettavan tiedon äärelle, lisätä tietoisuutta ilmastoasioista sekä tarjota tilan kestävän kehityksen tapahtumille. Kirjastot voivat edistää asiakkaiden vähähiilistä elämäntapaa tarjoamalla lainattavaksi niin fyysisiä ja e-aineistoja kuin harvoin tarvittavia laitteita ja esineitä. Kirjaston palvelujen käyttö, kuten kirjan lainaaminen ostamisen sijaan, auttaa siis asiakkaita vähentämään hiilijalanjälkeään.

Hiilijalanjälkitutkimus on osa Yleisten kirjastojen ympäristötietoisuus 2020-luvulle -hanketta, joka on Helsingin kaupunginkirjastojen hallinnoima ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama kansallinen tutkimus- ja koulutushanke (2020–2021). Hankkeen tarkoituksena on edistää kirjastojen ympäristötietoisuutta, hiilineutraaliutta ja jakamistaloutta. 

Lisätietoa hankkeesta saa sen verkkosivuilta. Hiilijalanjälkilaskelmat on toteuttanut hankkeen asiantuntijakumppani Positive Impact.

Tutkimuksesta ja sen tuloksista kertova selvitys Kirjastot matkalla hiilineutraaliin jakamistalouteen on nyt julkaistu ja siihen voi tutustua hankkeen verkkosivuilla.

Lisätietoja:

Lahden kaupunginkirjaston mittaustuloksista,
Hanna Pitkänen
kirjastopalvelukoordinaattori
Alueelliset kehittämiskirjastopalvelut
p. 044 482 6071
hanna.pitkanen2@lahti.fi

Hankkeesta ja valtakunnallisista tuloksista,
Hankejohtaja Harri Sahavirta, harri.sahavirta@hel.fi
Hankekoordinaattori Leila Sonkkanen, leila.sonkkanen@hel.fi